Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Työ- ja sosiaalioikeus, Julkisoikeus

18.1.2018 11.25 Prof. Seppo Koskinen: Evankelis-luterilainen kirkko sekä syrjivän työpaikkailmoittelun kielto

Prof. Seppo Koskinen: Evankelis-luterilainen kirkko sekä syrjivän työpaikkailmoittelun kielto

Kirkollisen ja yleisen "maallisen" syrjintälainsäädännön välinen suhde on viime vuosina aiheuttanut lukuisia ongelmia. Merkittävimmät ovat koskeneet naispappien kanssa työskentelemistä sekä tasa-arvoista avioliittoa. Tämän kirjoituksen aiheena on se, milloin kirkollinen yhteisö saa työpaikkailmoituksessaan edellyttää kyseisen kirkon jäsenyyttä. Kyse on tällöin yhdenvertaisuuslain syrjivän työpaikkailmoittelun kiellon ja toisaalta kirkkolain asettaminen omien työhönottosäännösten välisestä suhteesta.

1. Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto

Yhdenvertaisuuslain 17 §:n (Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto) mukaan työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää hakijoilta tässä laissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja. Saman lain 8.1 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi uskonnon perusteella.

Uskonnon osalta yhdenvertaisuuslain kielto syrjivästä työpaikkailmoittelusta lähtee siis siitä, että työnantaja ei saa oikeudettomasti edellyttää hakijoilta uskontoon ”liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja”.

Yhdenvertaisuuslain 2 §:n mukaan lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Lakia ei kuitenkaan sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen. Sanamuodon mukaisesti tulkiten syrjivän työpaikkailmoittelun kieltoa ei sovelleta uskonnonharjoitukseen.

Tietyn vakaumuksen vaatiminen työpaikkailmoituksessa sellaiseen toimeen pyrkivältä, joka ei työssään ole tekemisissä uskonnonharjoituksen kanssa, on lähtökohtaisesti oikeudetonta. Kun kirkkolaissa ei ole säännöstä syrjivästä työpaikkailmoittelusta eikä edes syrjinnän kiellosta, perustuslain 6 §:n syrjintäkielto samoin kuin tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellot mukaan lukien syrjivän työpaikkailmoittelun kielto velvoittavat lähtökohtaisesti sellaisenaan kirkkoa työnantajana.

Yhdenvertaisuuslain 3 §:ssä määritellään lain suhde muuhun lainsäädäntöön. Sen mukaan sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Rangaistus syrjinnästä, työsyrjinnästä ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetään rikoslaissa (39/1889). Hyvän tavan vastaisen markkinoinnin kiellosta säädetään kuluttajansuojalaissa (38/1978). Kirkkolakia ei tässä säännöksessä mainita.

Erityisen ongelman muodostaa kuitenkin esillä olevassa tapauksessa se, että yhdenvertaisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan (HE 19/2014 s. 83), että ”työpaikkailmoituksessa ei esimerkiksi voida tehtävään valittavalta edellyttää täydellistä suomen kielen taitoa tai Suomen kansalaisuutta, elleivät tällaiset vaatimukset ole lakiin perustuvia tai muutoin oikeutettuja”. Lakia valmisteltaessa lähdettiin siis siitä, että jos jossakin laissa on asetettu syrjintäluettelossa mainittua seikkaa koskeva vaatimus, työpaikkailmoituksessa voidaan toimia kyseisen lain mukaisesti.

2. Kirkkolaissa asetettu edellytys kirkon jäsenyydestä

Kirkkolain (1054/1993) 6 luvun 13 §:n 2 momentissa on säädetty, että vain evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen on kelpoinen:

1) virkasuhteeseen;

2) työsuhteeseen, joka liittyy kirkon jumalanpalveluselämään, diakoniaan, kasvatukseen, opetukseen tai sielunhoitoon;

3) työsuhteeseen, jossa kirkon jäsenyyden ja konfirmaation edellyttäminen on työtehtävien luonteen vuoksi muutoin perusteltua.

Kirkkolain 13 §:n 3-5 momenteissa on poikkeamis- ja täsmentämisperusteina todettu, että tuomiokapituli voi myöntää kelpoisuusvaatimuksesta erivapauden muun kristillisen kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan papille, jos kirkolliskokous on hyväksynyt tuon kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa tehdyn sopimuksen pappisviran vastavuoroisen hoitamisen edellytyksistä. Erivapaus voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi.

Papin ja lehtorin virkaa lukuun ottamatta henkilö voidaan ottaa kirkon jäsenyyttä ja konfirmaatiota koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta riippumatta määräaikaiseen palvelussuhteeseen, joka on tarkoitettu kestämään enintään kaksi kuukautta, jos siitä erikseen säädetään tai työnantaja perustellusta syystä yksittäistapauksessa niin päättää. Henkilö, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta, voidaan ottaa vain määräaikaiseen virkasuhteeseen.

3. Oikeutettu vaatimus kirkon jäsenyydestä

Työsyrjintädirektiivin ja yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa koskevat säännökset eivät estä yhdenvertaisuuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan tietyissä tehtävissä vaatimasta kirkon tai muun uskonnollisen yhdyskunnan työntekijältä tai viranhaltijalta tämän yhteisön edustamaa uskonnollista vakaumusta (HE 19/2014 vp., s. 73). Muu kuin uskonnollinen työnantaja ei voi vaatia työntekijältään itse tunnustamansa uskonnollisten elämäntavan ja arvojen noudattamista.

Turun HO 21.11.1996 S 96/320. Asiassa oli näytetty, että vastaajayhtiössä uskonasioita oli selvästi ylikorostettu (mm. annettu ohjeita television katselusta, lehtien lukemisesta, ruokailusta, avoliittoasumisesta sekä lähetetty työntekijöille uskonnollisia tervehdyksiä), työsuhteessa oli vedottu asiattomasti uskontoon (moitittu niitä, jotka eivät kuuluneet helluntaiseurakuntaan, vedottu pahojen henkien ilmaantumiseen, ellei työsuojelutoimikunnan kokouksissa oltu samaa mieltä), vaadittu uskontoon liittyvien periaatteiden noudattamista työssä ja erotettu tai uhattu erottaa työntekijöitä uskonnollisilla perusteilla. Työntekijöillä, jotka eivät olleet tunnustaneet yhtiön suosimaa uskoa (helluntailaisuus) oli konkreettinen syy pelätä työsuhteensa päättämistä uskon perusteella. M:ään kohdistamalla uskonnollisella painostuksella, johon oli sisältynyt myös epäluottamuksen osoittaminen toisinuskovia kohtaan, vastaajayhtiö oli asettanut M:n työntekijänä eriarvoiseen asemaan VTSL 17.3 §:n vastaisesti.

Arvioitaessa työtehtävien laatuun liittyvää todellista ja ratkaisevaa vaatimusta (työpaikkailmoittelussa oikeudettomuutta) on sen lisäksi, että kirkkolaissa on työhönottoa koskeva säännös, otettava huomioon PL 11 §:ssä säädetty uskonnon ja vakaumuksen vapaus ja siitä johtuva kirkon erityisasema (PeVL 57/2001 vp. ja 28/2006, HE 41/2012 vp., s. 31). Uskonnonvapauslain myötä esimerkiksi evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskonopetusta antavalta opettajalta ei edellytetä asianomaisen kirkon jäsenyyttä (HE 44/2003 vp., s. 45).

Myöskään tasa-arvolaki ei koske uskonnonharjoituksia (Tasa-arvoL 2.1 § 1 kohta) eikä työnantajalla ole oikeutta omilla päätöksillään poiketa tasa-arvolain pakottavasta soveltamisalarajauksesta. Tasa-arvolaista seuraa toisaalta kuitenkin, ettei esimerkiksi kirkkoherran virkaan voida valita henkilöä, joka vastustaa naispappeutta. Tällaiselta henkilöltä voidaan katsoa puuttuvan todennäköiset edellytykset hoitaa kyseistä virkaa. Merkitystä ei ole silläkään, voitaisiinko vakaumuksesta seuraavat konfliktit hoitaa esimerkiksi työvuorojärjestelyin.

KHO 2008:8. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherran virkaan vaaliehdokkaaksi kelpoinen ei ole hakija, jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitamiseen tarvittavat edellytykset. Kirkkoherran viran hakija, joka oli ilmoittanut, ettei hän toimita jumalanpalvelusta naispapin kanssa, ei ollut vaaliehdokkaaksi kelpoinen. – Ks. tasa-arvolain tulkinnasta myös KKO 2001:9. Kappalaisen valintaa ei ole perusteltua katsoa kuuluvaksi uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan.

Hyväksyttynä lähtökohtana on kirkkolain mukaisesti pidetty sitä, että kun kirkon keskeiset tehtävät on järjestetty virkasuhteiksi, on johdonmukaista, että viranhaltijat ovat kirkon jäseniä. Jos kysymys on virkasuhteesta, on katsottu, että jopa talonmiehenkin osalta viran kelpoisuusehtona voi olla kirkon jäsenyys (EOA 2498/4/04). Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ei asiaa koskevassa vastauksessaan lainkaan arvioinut kirkkolain kyseisestä säännöstä yleisemmästä näkökulmasta eli sen perusteella, oliko talonmiehen kohdalla perusteltua käyttää virkasuhdetta.

Työsuhteisen henkilöstön osalta jäsenyysedellytys sen sijaan määräytyy tehtävän mukaan. Työntekijöiltä edellytetään kirkon jäsenyyttä vain, jos tehtävät liittyvät jumalanpalveluselämään, diakoniaan, kasvatukseen, opetukseen tai sielunhoitoon tai jos tehtävän luonteen vuoksi on muuten perusteltua edellyttää jäsenyyttä (HE 41/2012 vp., s. 16). Tehtävän luonne voi liittyä esimerkiksi kirkon tai seurakunnan edustamiseen kuten talouden johtotehtävissä tai viestintätehtävissä työskenneltäessä (HE 41/2012 vp., s. 30).

Myös eduskunnan oikeusasiamies on katsonut, että työsopimussuhteessa kirkon jäsenyyttä voidaan edellyttää vain työssä, johon liittyy kirkollisia toimituksia, diakoniaa tai opetusta. Sen sijaan teknisessä työssä ilman liittymää kirkkolain mukaisiin hengellisiin toimintoihin ei ole perusteltua vaatia kirkon jäsenyyttä.  Kirkko ei voi vaatia kirkon jäsenyyttä esimerkiksi it-asiantuntijalta (AOA 4649/4/09).

4. Virkasuhteen erityisasemasta

Kirkkolain mukaan vain evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen on kelpoinen virkasuhteeseen. Tämä säännös on syrjivän työpaikkailmoittelun kiellon näkökulmasta erityisen ongelmallinen sen lainsäädännöllisestä perusteesta huolimatta, koska se ilman yksittäistapauksellista harkintaa oikeuttaa jäsenyysedellytyksen. EOA:kin on edellä kerrotussa talonmiesvastauksessaan todennut asian ratkeavan tämän säännöksen sanamuodon mukaisesti.

Oikeuskirjallisuudessa säännöksen yksioikoisuutta on perustellusti jo aikaisemmin kritisoitu (ks. Niina Puronurmi, Syrjintäkiellot virantäytössä, Tampereen yliopisto, 2009, s. 273 ss.). Myös eduskunnan oikeusasiamies on aikaisemmin suhtautunut kriittisesti kirkkolain autonomiseen tulkintaan.

EOA 1994/4/99. Uskonnonvapautta koskevaan perusoikeuteen liittyy kiinteästi uskontoon ja vakaumukseen perustuvan syrjinnän kielto. Säännökset kuuluvat vuoden 1995 ns. perusoikeusuudistuksen ydinalueeseen. Siitä huolimatta, että kirkkolaki on säädetty ennen perusoikeusuudistusta, kirkkolain soveltamisessa on noudatettava ns. perus- ja ihmisoikeusoikeusmyönteistä tulkintatapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lain perusteltavissa olevista tulkintaehdoista on valittava se, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista ja joka ehkäisee ristiriidan perustuslain kanssa. Kun otetaan huomioon se, että työpaikkailmoitus näyttäisi viittaavaan siihen, että kyse on atk- teknisestä työstä ilman erityistä liittymää kirkkolain 6 luvun 1 §:n 2 momentissa mainittuihin toimintoihin, vaatimus kirkon jäsenyydestä ei näyttäisi parhaalla mahdollisella tavalla toteuttavan kirkkolain asianomaisen kohdan perus- ja ihmisoikeusmyönteistä tulkintatapaa. Koska asia on tulkinnanvarainen, katson, ettei Espoon seurakuntayhtymä ole menetellyt asiassa lainvastaisesti. Kiinnitän sen huomiota kuitenkin vastaisen varalle edellä sanottuihin näkökohtiin työhakumenettelyssä sekä kirkkolain 6 luvun 1 §:n 2 momentin tulkinnassa. Tässä tarkoituksessa lähetän Espoon seurakuntayhtymälle tiedoksi jäljennöksen tästä päätöksestäni. Lähetän jäljennöksen päätöksestäni tiedoksi myös kirkkohallitukselle tiedoksi. Asia ei anna minulle aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Ihmisoikeusliitto ry:n kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle (16.9.2014) kirkkolain antamasta vapaudesta vaatia virkasuhteissa kirkon jäsenyyttä näyttää jääneen vastausta vaille. Ihmisoikeusliitto totesi kantelussaan, että kuntalain mukaan vain tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Vaikka kyseiset tehtävät oli kantelussa esitetyissä seurakuntien hakuilmoituksissa ilmoitettu viroiksi eikä työsopimussuhteisiksi tehtäviksi, ei kaikissa niissä voitu Ihmisoikeusliiton mukaan katsoa olevan kyse julkisen vallan käytöstä (esimerkiksi emännän tehtävä). Ihmisoikeusliitto pyysi eduskunnan oikeusasiamiestä harkitsemaan, johtaako tämä käytäntö tosiasialliseen syrjintään. Kirkkolakia on liiton mielestä tulkittava perus- ja ihmisoikeusoikeusmyönteisesti. Lisäksi Ihmisoikeusliitto pyysi eduskunnan oikeusasiamiestä ottamaan kantaa siihen, koskevatko kelpoisuusvaatimukset myös viransijaisuuksia.

Mielestäni palvelussuhteen luonne (virka- tai työsuhde) ei ole sellaisenaan riittävä kirkon jäsenyyden vaatimusperuste eikä se siten saisi vaikuttaa ratkaisuun. Se saattaa olla jopa vain uusi syrjintäperuste. Syrjivän työpaikkailmoittelun kieltoa arvioitaessa työn sisältö on ratkaisevaa eli onko tehtävä uskonnollinen vai ei.

5. Malli kirkkolain säännöksen tarkentamiselle

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan kirkon palveluksessa ollaan aina työsuhteessa. Tämän lain uuden 1.1.2018 voimaan tulleen 108 §:n mukaan (14.12.2017/885: Työntekijöiden kelpoisuusvaatimukset) jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten suorittamiseen sekä diakoniaan tai opetukseen liittyvissä tehtävissä työskentelevän sekä ortodoksiseen uskoon ja kirkon kanoniseen oikeuteen liittyviä esittely- ja asiantuntijatehtäviä kirkolliskokouksessa tai kirkollishallituksessa hoitavan työntekijän on oltava ortodoksisen kirkon jäsen. Niistä tehtävistä, joissa työskentelevien on oltava ortodoksisen kirkon jäseniä, säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä.

Säännöksen aiemman sanamuodon mukaan jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten suorittamiseen sekä diakoniaan tai opetukseen liittyvissä tehtävissä työskentelevän työntekijän sekä kirkollishallituksen lainoppineen kirkkoneuvoksen on oltava ortodoksisen kirkon jäseniä.

Kirkkolain kirkon jäsenyyttä edellyttävää säännöstä on syytä tarkentaa vastaavalla tehtäväperusteisella tavalla erityisesti virkasuhteiden osalta. Tällä tavoin kyseinen säännös, jonka noudattaminen hallituksen esityksen mukaan olisi työpaikkailmoittelussa oikeutettua sen pelkän olemassaolon perusteella, olisi perusoikeudet huomioon ottaenkin todellisesti oikeutettu. Yhdenvertaisuuslain ”oikeudettomasti” –ilmaus oikeuttaa ja velvoittaa arvioimaan myös sitä ennen säädetyn lainsäädännön yksittäisen säännöksen mahdollista oikeudettomuutta.

6. Lopuksi

Syrjivän työpaikkailmoittelun kieltoa ei ole syytä vähätellä. Syrjimättömyys on tärkeä yrityksen brändi nykytyöelämässä. Joskus näkee esitettävän, että jos kyseinen kielto on lainsäädännössä tarkka, sitä kuitenkin kierretään kyselemällä tai selvittämällä työpaikkailmoituksessa kielletyt asiat työhaastattelussa.

Työhaastattelua säädellään muun muassa lailla yksityisyyden suojasta työelämässä. Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä. Laki sovelletaan soveltuvin osin myös työnhakijaan.

Lain 3 §:n (Tarpeellisuusvaatimus) mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän (koskee myös työnhakijaa) työ- tai virkasuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työ- tai virkasuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tästä tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes työnhakijan suostumuksella.

Evankelis-luterilainen kirkko on, samoin kuin kaikki muutkin työnantajat, yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain soveltamisalan piirissä. Työhaastattelussa voidaan kerätä vain tämän lain mukaisesti välittömästi tarpeellisia henkilötietoja. Niiden tulee työhönoton yhteydessä koskea työ- tai virkasuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamista tai johtua työtehtävien erityisluonteesta.

Lainsäätäjä ei käsitykseni mukaan ole tarkoittanut saada aikaan evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessä lopputulosta, jonka mukaan jo työpaikkailmoituksessa voitaisiin ilmoittaa kirkon jäsenyys -vaatimus kaikkien virkasuhteiden kohdalla, mutta työhaastattelussa kyseisen jäsenyystiedon käsittely vaatii tarkentavien lisäedellytysten täyttymistä.

EDILEX PRO -KOULUTUSTA

Juridiikan uusimmat uutiset

Lakikirjat

www.lakikirja.com

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.