Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

2.1.2018 11.40 Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi: Lähes nollaenergian säädöspaketti valmiina – rakentamismääräykset uusittu

Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi: Lähes nollaenergian säädöspaketti valmiina – rakentamismääräykset uusittu

Lähes nollaenergian säädöspakettiin kuuluu kolme asetusta: valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista, ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Asetukset on nyt annettu. Säädöspakettiin kuuluva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (1151/2016) tuli voimaan jo vuosi sitten.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD, 2010/31/EU) edellyttää, että uusien rakennusten rakentamisessa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen. Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan direktiivin määritelmän mukaan rakennusta, jonka energiatehokkuus on erittäin korkea ja jonka tarvitsema vähäinen energia katetaan laajalti uusiutuvalla energialle. Lähes nollanenergian säädöspaketilla on implementoitu kyseistä direktiiviä. Samalla on sujuvoitettu säädöksiä.

Rakennusten energiamuotokertoimia koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaiset rakennuksissa 1.1.2018 alkaen käytettävät energiamuotokertoimet ovat:

  • sähkö 1,20
  • kaukolämpö 0,50
  • kaukojäähdytys 0,28
  • fossiiliset polttoaineet 1,00
  • rakennuksissa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,50.

Mitä suurempi kerroin on, sitä vähemmän rakennus saa kuluttaa energiaa. Suunnittelijan on otettava tämä huomioon rakennusta suunnitellessaan. Energiamuotokertoimilla pyritään ohjaamaan rakennusten suunnittelua kohti energiatehokasta rakentamista ja kestävää luonnonvarojen käyttöä, koska rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmasosan kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Asetuksella kumottiin samalla aikaisempi asetus energiamuotokertoimista.

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta korvasi aikaisemman asetuksen rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1/11). Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen lisäksi rakennuksen laajennukseen ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Asetus noudattaa 6.12.2017 voimaan tullutta maankäyttö- ja rakennuslain muutosta (812/2017), jonka 113 §:n mukaan rakennukseen tehtävään laajennukseen ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen sovelletaan, mitä uuden rakennuksen rakentamisesta säädetään, ellei 117 a–117 g §:ssä tarkoitetuista olennaisista teknisistä vaatimuksista muuta johdu.

Sisäilmaston laatua koskeviin vaatimuksiin ei ole tullut muutoksia. Rakennuksen hyvästä sisäilmastosta ei ole tingitty energiansäästön takia. Asetuksen valmistelun aikana moni taho oli huolissaan mahdollisuudesta suunnitella uuteen rakennukseen painovoimainen ilmanvaihto. Uusi asetus tarjoaa aiempaa enemmän vapauksia rakennusten suunnitteluun, jolloin ilmanvaihto voidaan järjestää koneellisesti tai painovoimaisesti. Olennaista on, että ilmanvaihto toimii ja tuo rakennukseen riittävästi ulkoilmavirtaa ja poistaa sisäilmasta terveydelle haitallisia aineita, liiallista kosteutta, viihtyisyyttä haittaavia hajuja sekä ihmistä, rakennustuotteista ja toiminnasta sisäilmaan aiheutuvia epäpuhtauksia. Ilmanvaihtojärjestelmän kannalta keskeisiä toimintoja on voitava mitata, ohjata ja seurata.

Uuden rakennuksen energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen tavoitteena on edistää energiatehokkaiden rakennusten rakentamista kustannustehokkaasti. Asetus korvaa aiemman asetuksen (2/11). Tämäkin asetus koskee myös laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, mutta ei korjausrakentamista, josta on annettu oma asetuksensa.

EU:n jäsenvaltiot voivat kansallisesti vaikuttaa lähes nollaenergian vaatimustasoon. Suomessa asuinrakennuksia koskevan vaatimustason nostotarve on hyvin maltillinen, mutta liike- ja toimistorakennusten osalta merkittävä. Asuinrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset eivät käytännössä juurikaan kiristyneet.

Aivan kuten aiemminkin, keskeiset energiatehokkuusvaatimukset ovat rakennuksen lämpöhäviö ja laskennallinen energiatehokkuuden vertailu eli E-luku. Uudet säännökset mahdollistavat lisäksi, että asuinrakennusten energiatehokkuus voidaan osoittaa ilman E-luvun laskentaa rakenteellisella energiatehokkuudella. Jos rakennukseen kuuluvilla laitteilla tuotetaan uusiutuvaa energiaa, kuten maalämpöä tai aurinkosähköä, se voidaan ottaa huomioon rakennuksen energiatehokkuudessa, siltä osin kuin tuotettu energia käytetään itse hyödyksi. Uusiutuvan energian tuotanto voi tapahtua muuallakin kuin itse rakennuksessa.

Laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvun (E-luvun) vaatimustasot on määritelty käyttötarkoitusluokittain asetuksen 4 §:ssä. Taulukkoa luetaan yhdessä maankäyttö- ja rakennuslain 117 g §:n kanssa. Lähes nollaenergiavaatimus ei koske esimerkiksi alle 50 m2:n suuruisia asuinrakennuksia eikä loma-asumiseen tarkoitettuja asuinrakennuksia, joita käytetään alle neljä kuukautta vuodessa – vaikka rakennus sijaitsisi pohjoisen hiihtokeskuksessa ja sitä käytettäisiin joulusta uuteen vuoteen.

Ympäristöministeriön asetus:

Osan aiempi nimi

Valmistelutilanne

Voimaan-tulo

Olennaiset tekniset vaatimukset (MRL)

Rakennusten paloturvallisuudesta

E1 (E2, E4, ja E9 osin)

Annettu 28.11.2017

1.1.2018

117 b §

Pienten savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta

E3

Annettu 10.11.2017

1.1.2018

117 b §

Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista

D1

Annettu 22.12.2017

1.1.2018

117 c §, 117 d §, 117 e § ja 117 f §

Rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

C2

Annettu 24.11.2017

1.1.2018

117 c §, 117 d § ja 117 g §

Rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta

D2

Annettu 20.12.2017

1.1.2018

117 c §, 117 d §, 117 e § ja 117 f §

Rakennuksen käyttöturvallisuudesta

F2

Annettu 20.12.2017

1.1.2018

117 d §

Rakennuksen meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista

C1

Annettu 24.11.2017

1.1.2018

117 f §

Rakennusten energiatehokkuudesta

D3 (ohjeina D4 ja D5)

Annettu 20.12.2017

1.1.2018

117 g §

Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytet-tävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista

9/2013

Annettu 30.11.2017

1.1.2018

117 g §

Asuin-, majoitus- ja työtiloista

G1

Annettu 20.12.2017

1.1.2018

117 j §

Lue myös

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)