Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

27.12.2017 11.46 Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi: Rakentamismääräyskokoelman uusiminen lähenee loppuaan – vuorossa asetukset asuin-, majoitus- ja työtiloista sekä käyttöturvallisuudesta

Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi: Rakentamismääräyskokoelman uusiminen lähenee loppuaan – vuorossa asetukset asuin-, majoitus- ja työtiloista sekä käyttöturvallisuudesta

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos koskien muun muassa asuntosuunnittelua tuli voimaan 6. joulukuuta 2017. Nyt lain säännökset täsmentyivät asetuksella asuin-, majoitus- ja työtiloista sekä asetuksella rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista korvasi asuinrakennuksen ja sen rakennuspaikan suunnittelua koskeneen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan G1. Asetuksen sisältö perustuu suurelta osin aikaisempaan sääntelyyn. Uuden asetuksen tarkoituksena on selkeyttää asumiseen tarkoitettujen tilojen ominaisuuksille asetettuja vaatimuksia ja parantaa viranomaistoiminnan ennakoitavuutta. Tarve tähän johtuu aikaisemman asetuksen kirjoitustavasta, joka sisälsi sekä määräyksiä että määräävään sanamuotoon kirjoitettuja ohjeita, joiden käytännön tulkinnat vaihtelivat. Asetuksessa on otettu huomioon esteettömyyttä ja paloturvallisuutta koskevat rakentamismääräykset norminpurun näkökulmasta.

Uusi asetus täsmentää korjaus- ja muutostöitä koskevia vaatimuksia. Asetusta sovelletaan rakennuksen korjaus- ja muutostyössä vain, jos alkuperäinen ratkaisu olisi ilmeisen kelvoton. Tällä tarkoitetaan lähinnä erittäin puutteellisesti varustettuja tai valoisuuden ja sijainnin suhteen olennaisesti asetuksen vaatimuksista poikkeavia tai ympäristöolosuhteiden osalta heikkoja, korjattavia tiloja. Muissa tapauksissa rakennuksen korjaus- ja muutostyöt voidaan tehdä noudattaen alkuperäistä ratkaisua.

Asetusta valmisteltaessa keskusteltiin asuinhuoneiston koosta. Asuinhuoneiston huoneistoalan minimikoko säilyi ennallaan 20:ssä m2:ssä. Tästä poiketen opiskelija-asunnon oma tila voi olla 16 m2, jos saman rakennuksen yhteiset tilat lisäävät käytettävissä olevaa tilaa. Asuinhuoneiston minimikoko on linjassa muiden Pohjoismaiden vastaavien määräysten kanssa.

Notifioitua luonnosta on täsmennetty siten, että asuinhuoneita koskeva vaatimus ilmansuuntien ja ympäristön häiriötekijöiden vaikutuksesta, valoisuudesta ja ikkunanäkymistä ei koske majoitustilojen ikkunoita. Asuinhuoneiden osalta ainoastaan luoteen ja koillisen väliseen pohjoiseen suuntaan avautuvaa huoneistoa ei pidetä toivottavana, ellei häiriötekijöistä tai vaihtoehtoisista avarista ikkunanäkymistä tai asemakaavasta muuta aiheudu. Esimerkiksi kaunis näköala ja maisema voisi olla pohjoisen puolelle suuntaamista puoltavia tekijöitä. Asuin-, majoitus-, ja työtilojen ikkunoiden pitäisi olla avattavissa ainakin osittain, jotta huonekohtainen tuulettaminen olisi mahdollista myös tekniikan pettäessä.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta korvasi aikaisemman rakennuksen käyttöturvallisuudesta annetun asetuksen F2. Uusi asetus pohjautuu suurelta osin aikaisempaan asetukseen.  Uusi asetus täsmentää korjaus- ja muutostöitä koskevia rakennuksen käytön turvallisuudelle asetettuja vaatimuksia. Vaatimukset koskevat korjaus- ja muutostyön kohteena olevaa rakennusta, rakennusosaa tai teknistä järjestelmää vain, jos rakennuksen alkuperäinen ratkaisu on turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta ilmeisen haitallinen. Korjausrakentamisen lähtökohtana on siten noudattaa rakennuksen aikaisemmin hyväksyttyjä ratkaisuja. Korvatun asetuksen keskeistä sisältöä ei ole muutettu lukuun ottamatta portaisiin, kaiteisiin ja käsijohteisiin liittyviä määräyksiä sekä törmäämiselle alttiiden lasirakenteiden vaatimuksia. Muutoin sääntelyyn on tehty vai joitakin täsmennyksiä ja pieniä lisäyksiä.

Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveytenä on vakiintuneesti käytetty 0,9 m, vaikka vaatimus ei ole sisältynyt säädökseen. Kyseisen portaan vähimmäisleveydeksi on nyt asetuksen 3 §:ssä säädetty 0,85 m. Käsijohteet ja jalkalistat voivat kuitenkin ulottua mitan sisäpuolelle. Sisäportaiden mitoitus on keskusteluttanut rakennusalaa. Notifioitua luonnosta on hieman lievennetty. Asetuksen 4 § sisältää portaan etenemää ja nousua koskevat vaatimukset eri tilanteissa. Etenemä on porrasturvallisuuden kannalta tärkeintä, sillä sen riittävyys varmistaa turvallisen ja tasapainoisen kulun portaissa. Esimerkiksi yksinomaan varatienä käytettävän ja asunnossa tai majoitustilassa muihin kuin asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavan portaan nousu voi olla enintään 220 mm ja etenemän on oltava vähintään 220 mm.

Kaiteita koskeva uusi 7 §:n säännös mahdollistaa sen, että kaiteen sijasta voidaan käyttää muuta järjestelyä, jolla putoaminen voidaan estää tai saavuttaa muuten vaadittava turvallisuustaso, kun korkeusero on enintään yhden metrin. Esimerkiksi pehmeä, luiskattu istutusalue tasoeron alla voisi korvata kaiteen. Vastaavaa poikkeusta ei rakentamismääräyksissä aikaisemmin ollut. Kaiteen ja portaan rakennetta ja läpäisymittoja on yksinkertaistettu. Olennaista turvallisuuden kannalta on, että pieni lapsi ei voi käyttää kaidetta tikapuina ja pudota. Asetuksen 8 §:ään on sisällytetty monessa rakennusvalvonnassa jo käytössä ollut ns. ”varpaanvälisääntö”, jonka mukaan suojaavan osan vaakasuora rako ei saa olla kymmentä millimetriä korkeampi. Lähtökohtaisesti käsijohde edellytetään portaan molemmin puolin. Näin voidaan ottaa huomioon portaissa kulkijan kätisyys.

Uusi asetus sisältää aiempaa tarkemman säännöksen lasirakenteiden turvallisuudesta. Asetuksen 11 §:n mukaan ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista. Aiemmin ohje sisälsi poikkeamismahdollisuuden, mistä nyt on luovuttu.

Käyttöturvallisuusasetukseen liittyvät ohjeet on jo valmisteltu.

Ympäristöministeriön asetus:

Osan aiempi nimi

Valmistelutilanne

Voimaan-tulo

Olennaiset tekniset vaatimukset (MRL)

Rakennusten paloturvallisuudesta

E1 (E2, E4, ja E9 osin)

Annettu 28.11.2017

1.1.2018

117 b §

Pienten savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta

E3

Annettu 10.11.2017

1.1.2018

117 b §

Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista

D1

Annettu 22.12.2017

1.1.2018

117 c §, 117 d §, 117 e § ja 117 f §

Rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

C2

Annettu 24.11.2017

1.1.2018

117 c §, 117 d § ja 117 g §

Rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta

D2

Annettu 20.12.2017

1.1.2018

117 c §, 117 d §, 117 e § ja 117 f §

Rakennuksen käyttöturvallisuudesta

F2

Annettu 20.12.2017

1.1.2018

117 d §

Rakennuksen meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista

C1

Annettu 24.11.2017

1.1.2018

117 f §

Rakennusten energiatehokkuudesta

D3 (ohjeina D4 ja D5)

Annettu 20.12.2017

1.1.2018

117 g §

Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytet-tävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista

9/2013

Annettu 30.11.2017

1.1.2018

117 g §

Asuin-, majoitus- ja työtiloista

G1

Annettu 20.12.2017

1.1.2018

117 j §

Lue myös

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)