Jotta voisimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, käytämme sivustollamme evästeitä. Jatkamalla eteenpäin hyväksyt evästeiden käyttämisen. Lue lisää.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

13.12.2017 11.50 Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi: Uusi rakennusten paloturvallisuutta koskeva asetus vähentää tulkintoja ja savupiippuja koskevat määräykset parantavat paloturvallisuutta

Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi: Uusi rakennusten paloturvallisuutta koskeva asetus vähentää tulkintoja ja savupiippuja koskevat määräykset parantavat paloturvallisuutta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta on annettu 28.11.2017 ja se korvaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1. Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta on annettu 10.11.2017. Asetus korvaa pienten savupiippujen rakenteita ja paloturvallisuutta koskeneen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E3.

Uuden asetuksen lähtökohtana on säilyttää nykyinen rakenteellinen paloturvallisuustaso, vaikka asetus sisältääkin lukuisia muutoksia ja tarkistuksia aikaisempiin rakentamismääräyksiin verrattuna. Asetuksen soveltamisala kattaa sekä uudet rakennukset että eräiltä osin rakennuksen korjaus- ja muutostyöt.

Asetus mahdollistaa edelleen suunnittelun joko keittokirjamaisesti taulukkoarvoja seuraamalla tai toiminnallisena mitoituksena. Toiminnallisella mitoituksella tarkoitetaan sitä, että rakennus suunnitellaan oletettuun palonkehitykseen perustuen ja vaatimusten täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti. Toiminnallinen mitoitus on suunnittelun kannalta haastavaa ja kustannuksiltaan siksi taulukkoarvoihin perustuvaa suunnittelua kalliimpaa. Taulukkoarvoihin ja rakennuksen ominaisuuksiin perustuvassa menettelyssä paloturvallisuusvaatimus täyttyy, jos suunnitelma noudattaa taulukon paloluokkia ja lukuarvoja. Kysymyksessä on siten vakioituihin taulukoituihin luokkiin perustuva menettely.

Puukerrostalojen suunnittelua on hallitusohjelman mukaisesti pyritty helpottamaan. Asetus sisältää yksinkertaiset suunnittelumenetelmät (luokat ja lukuarvot), jotka koskevat asuin- ja työpaikkarakennusten lisäksi nyt myös majoitusrakennuksia ja hoitolaitoksia kahdeksaan kerrokseen ja 28 metriin saakka sekä kokoontumis- ja liikerakennuksia neljään kerrokseen ja 14 metriin saakka. Puukerrostaloissa edellytetään aina automaattista sammutuslaitteistoa kaupunkipientaloja lukuun ottamatta. Uudet säännökset helpottavat myös suojaamattoman massiivisen puun käyttöä puukerrostalojen sisäpinnoissa.

Muita muutoksia aiempaan verrattuna on, että yli 56 metriä korkeissa P1-paloluokan rakennuksissa edellytetään aina automaattista sammutuslaitteistoa sekä palamattomia eristeitä ja julkisivutarvikkeita. Palavien lämmöneristeiden käyttöön liittyviä vaatimuksia on yleensäkin tarkistettu, jotta tulkinnanvara niiden käytössä vähenisi.

Uusien säännösten mukaan 28–56 metriä korkeat asuinrakennukset on tietyin ehdoin mahdollista vaihtoehtoisesti toteuttaa yhdellä uloskäytävällä, kun uloskäytäviä edellytettiin ennen aina kaksi.

Savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen tavoitteena on vähentää vahinkoja, jotka johtuvat savupiippujen suunnittelussa ja toteutuksessa tapahtuneista virheistä tai käytön ja huollon puutteista tai suoranaisista käyttövirheistä. Sisäministeriön tietojen mukaan savupiippuihin ja tulisijoihin liittyviä rakennuspaloja tai vaaratilanteita oli viime vuonna 779 ja noin puolet niistä (398 kpl) tapahtui pientaloissa. Vuonna 2015 savupiippuihin ja tulisijoihin liittyvät rakennuspalot tai niiden vaaratilanteet aiheuttivat yhdeksän miljoonan euron omaisuusvahingot. Vaarassa olleen omaisuuden arvo oli yhteensä 101 miljoonaa euroa. Savupiippujen turvallisuudella on siten suurta merkitystä tavallisille ihmisille.

Kuten muutkin uudet rakentamismääräykset, savupiippuja koskeva asetus kattaa sekä uusien savupiippujen rakentamisen että savupiippujen korjaus- ja muutostyöt. Esimerkkeinä tyypillisistä korjaus- ja muutostöistä voi mainita savupiipun jälkiasennuksen, savupiipun tai savuhormin korjaamisen ja pinnoittamisen, tulisijan vaihtamisen tai uuden savuhormin asentamisen savupiippuun. Asetus ei edellytä muuttamaan käytössä olevia savupiippuja, jos savupiippuun tai rakennukseen tehtävillä muutoksilla ei ole savupiipusta johtuvaa vaikutusta turvallisuuteen tai terveellisyyteen.

Uusi asetus korostaa suunnittelun merkitystä. Savupiippu on oma, itsenäinen rakennusosa. Asetuksella otetaan käyttöön selkeytetty malli, jossa savupiipun rakentaminen tai korjaaminen on suunniteltava ja tehdyt toimenpiteet dokumentoitava niin, että kokonaisuus täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. Suunnittelun yhteydessä voidaan arvioida, onko tarvetta työnaikaiseen sää- ja olosuhdesuojaukseen. Rakennusvaiheet, jotka eivät jää näkyviin, voidaan dokumentoida valokuvaamalla käyttö- ja huolto-ohjetta sekä ennen käyttöönottoa tapahtuvaa ammattilaisen tekemää tarkastusta varten.

Nykyinen vaatimustaso säilyy suurelta osin ennallaan. Suurimmat muutokset aiempaan vaatimustasoon nähden liittyvät läpivientien suunnitteluun. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös niin tiilistä paikalla muurattavien kuin teräksestä rakennettavien savupiippujen suojaetäisyyksiin ja lämmöneristeisiin. Olennaista on varmistaa tulisijan ja savupiipun yhteensopivuus. Savupiippujen suunnitteleminen kokonaisuutena tarjoaa mahdollisuuden markkinoida kuluttajille teollisesti valmistettujen savupiippujen yhteydessä turvallisia kokonaisvaltaisia ratkaisuja, mikä luonnollisesti helpottaa savupiipun hankkimista. Suunnittelun tueksi on tarkoitus julkaista opas alkuvuodesta 2018.

Ympäristöministeriön asetus:

Osan aiempi nimi

Valmistelutilanne

Voimaan-tulo

Olennaiset tekniset vaatimukset (MRL)

Rakennusten paloturvallisuudesta

E1 (E2, E4, ja E9 osin)

Annettu 28.11.2017

1.1.2018

117 b §

Pienten savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta

E3

Annettu 10.11.2017

1.1.2018

117 b §

Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista

D1

Notifioinnissa 21.12.2017 saakka

1.1.2018

117 c §, 117 d §, 117 e § ja 117 f §

Rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

C2

Annettu 24.11.2017

1.1.2018

117 c §, 117 d § ja 117 g §

Rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta

D2

Jatkovalmistelussa notifionnin jälkeen

1.1.2018

117 c §, 117 d §, 117 e § ja 117 f §

Rakennuksen käyttö- ja huoltoturvallisuudesta

F2

Jatkovalmistelussa notifionnin jälkeen

1.1.2018

117 d §

Rakennuksen meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista

C1

Annettu 24.11.2017

1.1.2018

117 f §

Rakennusten energiatehokkuudesta

D3 (ohjeina D4 ja D5)

Jatkovalmistelussa notifioinnin jälkeen

1.1.2018

117 g §

Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytet-tävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista

9/2013

Annettu 30.11.2017

1.1.2018

117 g §

Asuin-, majoitus- ja toimitiloista

G1

Jatkovalmistelussa notifioinnin jälkeen

1.1.2018

117 j §

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.