Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

7.11.2017 12.16 Hovioikeus: Käräjänotaari ei ollut toimivaltainen tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa

Hovioikeus: Käräjänotaari ei ollut toimivaltainen tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa

Koska käräjäoikeus ei ole ollut asian ratkaistessaan päätösvaltainen, käräjäoikeuden tuomio oli poistettava ja asian käsittelyä oli jatkettava käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 2 momentin nojalla asiaa ratkaistessaan lausuttava oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asiassa.

Helsingin hovioikeus 7.11.2017, päätös 17/144482, asianro R 16/2376
Helsingin käräjäoikeus 28.9.2016 nro 136989

Valitus

Syyttäjä on vaatinut, että A tuomitaan käräjäoikeuden tuomiossa selostetun syytteen kohdan 1 mukaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kohdan 2 mukaisesti varomattomasta käsittelystä rangaistukseen.

A oli laiminlyönyt tarkastaa virka-aseensa patruunapesän. Kohdan 1 teko oli ollut vähäinen ottaen huomioon sen haitallisuus ja vahingollisuus, mutta tekoa ei voitu aseenkäytön turvallisuuden ja sen laiminlyönnin seurausten vaarallisuuden vuoksi pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

Varomattoman käsittelyn rangaistavuuden edellytyksenä oli abstrakti vaarantaminen. A oli menettelyllään vaarantanut kahden ilman kuulosuojaimia olleen poliisimiehen terveyden.

A tuli tuomita vähintään kahdentoista päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Vaihtoehtoisesti hänet voidaan jättää rangaistukseen tuomitsematta.

Vastaus

A on vaatinut, että valitus hylätään ja valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 1.116 eurolla korkoineen.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. Pakollisessa koulutustilanteessa tapahtunut hetkellinen keskittymisen herpaantuminen ei ollut virkarikos. Varomääräykset tyhjälaukauksen suuntaamisesta taululle olivat olemassa rutiinisuorituksissa tapahtuvia virheitä varten. Ampumaradan koulutustilanteissa ja yleensäkään ampumaradalla toimittaessa ei saanut esiintyä ylimääräisiä häiriötekijöitä. Koulutuksesta vastannut henkilö oli ohjeistanut koulutettavia seuraavaa koulutusrastia varten. A oli kuulosuojaimet korvillaan yrittänyt kuulla kouluttajan ääntä, mikä oli vaikuttanut hänen keskittymiskykyynsä, kun hän käsitteli asetta. Asiassa oli ollut epäselvyyttä siitä, tuliko myös lippaat tyhjentää. Nämä seikat tuli ottaa huomioon arvioitaessa A:n erheen syytä ja moitittavuuden vähäisyyttä.

Poliiseille sattui toisinaan aseen vireystilan poistamisen yhteydessä vahingonlaukauksia. Poliisia ei ollut koskaan asetettu syytteeseen ohjeiden mukaisessa kontrolloidussa tilanteessa ampumaradalla tai luotiloukkuun asetta laukaistaessa tapahtuneesta vahingonlaukauksesta.

Se, että kaksi muuta poliisimiestä oli ollut ilman kuulosuojaimia, ei ollut A:n vastuulla oleva seikka, vaan kuului kouluttajien käskyvaltaan ja valvontavastuuseen. A:lla itsellään oli ollut suojaimet ja hänellä oli ollut syy olettaa, että myös muut käyttivät suojaimia.

Hovioikeuden ratkaisu

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

A oli poliisimiehenä virkaansa kuuluneena velvollisuutena osallistunut 31.10.2014 voimankäyttökoulutukseen, johon oli kuulunut virka-aseena toimivan ampuma-aseen käyttöä. Ampuma-asekoulutuksen yhteydessä A:n oli tullut koulutuksen päätteeksi tyhjentää ase ja ampua niin kutsuttu tyhjä laukaus kohti maalitaulua. A:n aseeseen oli jäänyt patruuna ja ase oli lauennut hänen ampuessaan laukauksen maalitaulua kohti. Syyttäjä on vaatinut Aille rangaistusta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja varomattomasta käsittelystä. A on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Käräjäoikeuden laamannin sijaisena toiminut osaston johtaja on käräjäoikeuslain (581/1993) 17 §:n 2 momentin 5 kohdan (998/2016) nojalla määrännyt käräjänotaarin toimimaan asiassa puheenjohtajana oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n mukaisessa lautamieskokoonpanossa. Käräjäoikeus on käsitellyt asian mainitussa kokoonpanossa ja hylännyt syytteen.

Syyttäjän valitettua käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeus on ottanut viran puolesta tutkittavakseen, onko käräjänotaari ollut edellä mainitun kokoonpanon puheenjohtajana toimivaltainen käsittelemään asian. Asiassa on siten kysymys käräjäoikeuden päätösvaltaisuudesta.

Sovellettavat oikeusohjeet

Käräjäoikeuden päätösvaltaisuus määräytyy asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä voimassa olleiden säännösten mukaan. Käräjänotaarin toimivallasta säädettiin tätä asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä käräjäoikeuslain (581/1993) 17 §:ssä, jonka 2 momentin 5 kohdan (608/2011) mukaan laamanni voi määrätä virassa kaksi kuukautta olleen käräjänotaarin toimimaan yksittäisessä asiassa puheenjohtajana oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa rikosasiassa, jossa mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta eikä vastaaja ole syytteessä tarkoitetun rikoksen johdosta vangittuna, matkustuskiellossa tai virantoimituksesta pidätettynä. Asiasta säädetään nykyisin vastaavansisältöisesti tuomioistuinharjoittelusta annetun lain (674/2016) 16 §:ssä.

Käräjäoikeuslain 17 §:n 3 momentin (608/2011) mukaan käräjänotaaria ei saanut määrätä käsittelemään yksin tai käräjäoikeuden puheenjohtajana asiaa, jota laatunsa tai laajuutensa vuoksi oli pidettävä vaikeana ratkaista.

Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2002:12 katsonut, ettei notaaria yleensä ollut syytä määrätä käsittelemään työturvallisuusrikosasiaa, koska näissä asioissa oli usein vaikeita näyttö- ja oikeuskysymyksiä ja koska niiden vähäinen lukumäärä teki niistä tavallista vaikeampia käsitellä ja ratkaista. Ennakkoratkaisussaan KKO 2002:75 korkein oikeus on katsonut, ettei riitainen yksityishenkilön velkajärjestelyä koskeva asia ollut aina käräjäoikeuslain 17 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikea, koska velkajärjestelyn keskeisistä laintulkintakysymyksistä, kuten edellytyksistä ja esteistä, oli annettu useita oikeuskäytäntöä ohjaavia ennakkoratkaisuja. Ennakkoratkaisussaan KKO 2017:43 korkein oikeus on katsonut, että käräjänotaaria ei olisi saanut määrätä toimimaan puheenjohtajana työsopimuksen raukeamista koskevassa riita-asiassa, koska käsillä ollut oikeuskysymys ei ratkennut työsopimuslain pykälän sanamuodon tai sen esitöiden perusteella eikä asiasta ollut annettu ennakkoratkaisua.

Käräjänotaarin toimivallan arviointi tässä tapauksessa

Sen arvioiminen, onko asia käräjäoikeuslain 17 §:n 3 momentissa (608/2011) tarkoitetulla tavalla laatunsa tai laajuutensa vuoksi vaikea, kuuluu ensi sijassa käräjäoikeuden laamannille tai hänen sijaiselleen tämän harkitessa käräjänotaarin määräämistä toimimaan puheenjohtajana asiassa. Tuomioistuimen päätösvaltaisuus on kuitenkin oikeudenkäynnin ehdoton edellytys, minkä vuoksi käräjäoikeuden kokoonpanon laillisuus tulee ottaa viran puolesta huomioon hovioikeudessa silloinkin, kun syynä siihen on liian vaikean asian määrääminen käräjänotaarin käsiteltäväksi (KKO 2017:43 kohta 13).

Asia ei ole ollut laaja eikä siten laajuutensa vuoksi vaikea. Ratkaisevaa on se, onko asia ollut laatunsa vuoksi liian vaikea käräjänotaarin ratkaistavaksi.

Tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta säädetään rikoslain 40 luvun 10 §:ssä. Kysymyksessä on tunnusmerkistöltään avoin ja soveltamisalaltaan laaja rangaistussäännös. Rangaistava menettely ei ilmene suoraan rangaistussäännöksestä, vaan virkavelvollisuuden sisältö määrittyy kulloinkin sovellettavaksi tulevista virkatoimintaa koskevista säännöksistä ja määräyksistä. Avoimen rangaistussäännöksen soveltamiseen liittyy siten tavanomaista rangaistussäännöstä vaikeampia soveltamiskysymyksiä. Virkarikosasioiden vähäinen lukumäärä tekee niistä myös tavallista rikosasiaa vaikeampia. Virkarikokset laatunsa puolesta soveltuvat varsin huonosti tuomioistuinharjoittelua suorittavan käräjänotaarin ratkaistavaksi.

Kysymyksessä olevassa tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa syyttäjä on vaatinut rangaistusta poliisille voimankäyttöharjoituksessa sattuneen syytteessä tarkemmin kuvatun tapahtuman johdosta. Oikeuskäytäntöä syytteessä kuvatun tilanteen kaltaisista tapauksista ei ole. Hovioikeus katsoo, että tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista koskeva asia on ollut oikeudellisesti selvästi tavanomaista vaikeampi rikosasia. Poliisin harjoitustilanteessa tapahtuneen laukauksen johdosta rangaistusta on vaadittu myös varomattomasta käsittelystä. Varomattoman käsittelyn osalta kysymys on pääsääntöisesti asiasta, jota ei ole laatunsa vuoksi on pidettävä vaikeana. Nyt käsillä olevassa asiassa rikosoikeudellisen vastuun arviointiin liittyy kuitenkin tältäkin osin vaikeahkoja oikeuskysymyksiä. Edellä lausutuilla perusteilla hovioikeus toteaa, että asia on ollut käräjäoikeuslain 17 §:n 3 momentissa (608/2011) tarkoitetulla tavalla laatunsa vuoksi vaikea ratkaista, eikä käräjänotaaria olisi saanut määrätä toimimaan asiassa puheenjohtajana.

Koska käräjäoikeus ei ole ollut asian ratkaistessaan päätösvaltainen, käräjäoikeuden tuomio on poistettava ja asian käsittelyä on jatkettava käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 2 momentin nojalla asiaa ratkaistessaan lausuttava oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asiassa.
 

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 8.1.2018.

Editan digikirjat

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)