Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

10.10.2017 14.44 (päivitetty 11.10.2017 5.17) Alkolla oli oikeus irtisanoa kynsien lyhentämisestä kieltäytyneen myyjän työsopimus - käräjäoikeuden tuomio kumottiin

Alkolla oli oikeus irtisanoa kynsien lyhentämisestä kieltäytyneen myyjän työsopimus - käräjäoikeuden tuomio kumottiin

Johtopäätöksenään HO katsoi, että Alkon myyjälle antaman määräyksen lyhentää sormenkynsiään oli katsottava olleen siten perusteltu, että sen antaminen oli kuulunut työnantajan direktio-oikeuteen ja työntekijän kieltäytyminen sitä noudattamasta oli merkinnyt työsuhteesta johtuvien velvoitteiden rikkomista. Kun otettiin lisäksi huomioon määräyksen työturvallisuutta edistävä tavoite ja se, ettei myyjällä ollut väitettykään olleen mitään erityistä henkilöön liittyvää syytä olla lyhentämättä kynsiään, HO katsoi velvoitteen rikkomisen olleen niin vakavaa, että Alkolla oli ollut TSL 7 luvun 1 - 2 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy myyjän työsopimuksen irtisanomiseen. Myyjä velvoitettiin suorittamaan Alko Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kaikkiaan yhteensä 32.070,21 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.10.2017)

Käräjäoikeus (KO) oli katsonut 17.1.2017 antamassaan tuomiossa asiassa tulleen näytetyksi, että Alko (vastaaja) oli irtisanonut kantajan työsuhteen ilman asiallista ja painavaa syytä. Tämän vuoksi vastaaja oli velvoitettu suorittamaan kantajalle korvausta TSL 12 luvun 2 §:n perusteella työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa KO oli katsonut kohtuullisen korvauksen määräksi vaaditun 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän.

KO oli todennut, että asiassa selostetun näytön perusteella TSL 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisina henkilöön liittyvinä irtisanomisperusteina tässä tapauksessa olisivat voineet tulla kysymykseen ensinnäkin pitkistä kynsistä johtuva työnteon hidastuminen, toiseksi pitkien kynsien aiheuttama työturvallisuusriski ja kolmantena työnantajan kynsien lyhentämistä koskevien kehotusten noudattamatta jättäminen.

Todistajat T1 ja T2 olivat kertomuksissaan KO:ssa tuoneet esille kantajan työnteon hidastumisen pitkien kynsien vuoksi T1:n yksilöimättä tarkemmin tilanteita, joissa hänen kertomaa hidastumista tapahtuu.

T2 puolestaan oli yksilöinyt hitauden varovaisuutena. Asiakkailta ei ollut näytetty tulleen palautetta kantajan mahdollisesta hitaudesta.

Kun asianomainen lainkohta edellyttää työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, ei työnantaja KO:n käsityksen mukaan ollut voinut menestyksellisesti asiassa selostetun näytön valossa vedota pitkistä kynsistä johtuvaan työnteon hidastumiseen irtisanomisperusteena.

Työturvallisuuslain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisten ja henkisen terveyden haittoja. Saman lain 18 §:n mukaan työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.

KO oli todennut, että työturvallisuuslain säännökset asettavat ennen työntekijän velvollisuuksia etusijalle työnantajan velvollisuudet työolojen turvaamiseksi. Siitä, että työntekijän ulkoiseen olemukseen liittyvät seikat muodostaisivat työturvallisuusriskin ei ole säännöksiä. Tässä tapauksessa johtoa ei saanut työehtosopimuksesta tai muustakaan noudatettavaksi tarkoitetusta ohjeistuksesta. KO:n mukaan oli totta, että todistaja T3:n (työterveyslääkäri) kuvailemien riskien toteutuminen oli sinänsä mahdollista, mutta oikeudenkäynnissä ei ollut tuotu esiin mitään edes "läheltä piti"-tilannetta, vaan riski oli ollut lähinnä teoreettinen.

KO:n tuomioon kirjatusta näytöstä:

"Todistaja T3 on vastaajan työterveyslääkärinä perehtynyt Alkon myyjien työhön ja työpaikkoihin sekä antanut suosituksia myymälätyöhön. Esimerkiksi muovisia suojakäsineitä käytetään muun muassa hyllytyksessä, kuorman purussa, kassalla rahaa käsiteltäessä, pullojen palautuksessa ja vanhojen pullojen hävittämisessä. Pitohanskat eroavat suojakäsineistä siten, että ensiksi mainituissa on kuminen tarttumapinta.

Todistajan kertoman mukaan pitkät 5-8 senttimetrin pituiset kynnet muodostavat riskin siten, että ne muuttavat nyrkistämistä, estävät pitohanskojen käyttämisen esimerkiksi kuorman purussa, mistä syystä pullo saattaa livetä käsistä, kynnet voivat tökätä, kynsi voi revetä juuresta lähtien ja vääntää sormea. Kun kassalla ei voi käyttää normaalisti hipaisunäyttöä, muuttaa se käden asentoa ja pitkässä juoksussa siitä muodostuu ergonominen riski.

Todistajan tiedossa ei ole, että vahinkoa olisi aiheutunut pitkien kynsien johdosta."

Kantajalla oli ollut pitkät kynnet vuodesta 1998 lähtien. Niiden täsmällistä pituutta ei ollut saatettu oikeuden tietoon eikä niitä ollut työnantajan toimesta mitattu. Kantajan ja todistaja T2:n kertomasta ilmeni, että niiden pituus on vaihdellut eri aikoina. Joitakin vuosia sitten vastaajalle sanotusta seikasta toimitetun asiakaspalautteen johdosta Alko oli tuolloin katsonut, ettei se asian henkilökohtaisuuden vuoksi voinut siihen puuttua. Toisin sanoen työnantaja oli tuolloin katsonut, ettei sen direktio-oikeus ulotu ratkaistavana olevaan kysymykseen. Nyt tässä tilanteessa väitetyn työturvallisuusriskin olemassaolo irtisanomisperusteena ei edellä mainittu palaute huomioon ottaen vakuuttanut käräjäoikeutta irtisanomisperusteen todellisuudesta tai aitoudesta.

KO oli johtunut päätelmään, kun työturvallisuussäännösten ensisijainen tarkoitus on suojata työntekijää erilaisilta vaaratekijöiltä työympäristössä eikä työntekijän työnantajaa mahdollisilta sairausajan aiheuttamilta kuluilta tai korvauksilta siten kuin vastaaja oli väittänyt, myös tämän perusteen osalta KO oli katsonut, että Alkon väittämä pitkistä kynsistä johtuva työturvallisuusriski ei täyttänyt työturvallisuuslaista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä.

Työnantaja oli ainakin 18.2.-14.7.2014 kehottanut useita kertoja kantajaa lyhentämään kynsiään kantajan noudattamatta työnantajan kehotusta. Kun kehotukset olivat perustuneet itse irtisanomisen perusteeseen, ei näiden kehotusten noudattamatta jättämistä KO:n käsityksen mukaan ollut voinut erikseen arvostella työntekijän moitittavana menettelynä.

Asiassa ei ollut edes väitetty, että kantajan henkilöön liittyvät työntekoedellytykset olisivat olennaisesti muuttuneet siten, että hän ei kykenisi selviytymään työtehtävistään.

Tuomitun korvauksen määrän osalta KO oli todennut, että A oli syntynyt vuonna 1962. Hänen työsuhteensa Alko Oy:n palveluksessa oli kestänyt 15 vuotta. Kantaja on edelleen työttömänä. Kantajan kuukausipalkka on työsuhteen päättymisen aikaan ollut *** euroa. KO oli katsonut, että kantajan ikä ja nykyinen työllisyystilanne sekä kantajan työttömyyden kesto huomioon ottaen hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä ovat heikot.

A oli menetellyt työsopimuksen päättäessään lainvastaisesti. Toisaalta A:n oma menettely oli antanut aiheen työsopimuksen päättämiseen. Alko oli lisäksi antanut A:lle mahdollisuuden työsuhteen päättämisen perumiseen kantajan käyttämättä tätä mahdollisuutta kuitenkaan hyväkseen.

KO oli viimeksi lausuttujen seikkojen vaikuttaneen alentavasti korvauksen määrään, kun taas kantajan ikä ja työllistymismahdollisuudet olivat vaikuttaneet korottavasti korvauksen määrään. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa KO oli katsonut kohtuullisen korvauksen määräksi vaaditun 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän.

Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion

Alko vaati HO:ssa, että KO:n tuomio kumotaan, kanne hylätään ja Alko vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Toissijaisesti Alko vaati, että sen maksettavaksi tuomittu korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä alennetaan enintään 3 kuukauden palkkaa vastaavaan määrään. Lisäksi Alko vaati, että A velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut KO:ssa 22.339,96 eurolla ja HO:ssa 21.582,75 eurolla, molemmat määrät korkoineen.

Alkon mukaan sillä oli ollut oikeus irtisanoa A:n työsopimus. A oli tarkoituksella ja tietoisesti kieltäytynyt noudattamasta työnantajan hänelle työnjohto- oikeuden perusteella antamaa määräystä lyhentää hänen ylipitkiksi kasvattamansa kynnet. Työnantajalla ei ollut ollut velvollisuutta erikseen perustella työnjohto-oikeuteen kuuluvien määräysten antamista. Tässä tapauksessa määräys oli kuitenkin ollut perusteltu erityisesti sen johdosta, että työterveyslääkäri oli todennut A:n kynsien aiheuttavan työturvallisuusriskin hänen työssään. Tämän johdosta työantajalla oli ollut velvollisuus puuttua kynsien pituuteen. Lisäksi määräys oli ollut perusteltu myös siksi, että kynnet olivat hidastaneet A:n työntekoa ja estäneet eräiden työtehtävien suorittamisen. Tuomittu korvaus oli ylimitoitettu.

A vastusti Alkon muutosvaatimusta ja vaati korvaukseksi oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa 4.300 euroa korkoineen. A:n mukaan pitkät kynnet eivät olleet aiheuttaneet työturvallisuusriskiä eivätkä hidastaneet hänen työntekoaan. KO oli arvioinut oikein sen, että Alkolla ei ollut ollut asiallista ja painavaa syytä A:n työsuhteen päättämiselle.

A vaati vastavalituksessaan, että työsuhteen perusteettomasta päättämisestä Alkon maksettavaksi tuomitusta korvauksesta ei tehdä TSL 12 luvun 3 §:n mukaista vähennystä tai että vähennys ainakin tehdään pääsääntöä pienempänä.

Alko totesi, ettei vastavalituksessa esitetty vaatimus koskenut sen intressiä eikä se siksi ottanut siihen kantaa.

PAM ja Työttömyysvakuutusrahasto antoivat kirjalliset lausumat. Työttömyysvakuutusrahasto oli lausumassaan todennut, että TSL 12 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisen vähennyksen kohtuullistaminen edellyttää laissa säädettyjen perusteiden olemassaolon toteamista ja että vähennyksen poistaminen kokonaan olisi poikkeuksellista ja vaatisi erityisen painavia syitä.

HO toimitti 21.9.2017 pääkäsittelyn, jossa oli esitetty sama todistelu kuin KO:ssa.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko Alkolla ollut oikeus antaa työntekijälle työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuva määräys lyhentää kynsiään väitetyn työturvallisuusriskin ja työnteon hidastumisen tai vaikeutumisen perusteella ja oliko työntekijän kieltäytyminen määräyksen noudattamisesta muodostanut asiallisen ja painavan syyn irtisanoa työntekijän työsuhde. Toissijaisesti oli kysymys työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko korvauksesta tehtävä TSL 12 luvun 3 §:n mukainen vähennys tai oliko vähennys tehtävä pääsääntöä pienempänä.

TSL 3 luvun 1 §:ssä on säädetty työntekijän velvollisuudesta noudattaa työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä työn suorittamisesta. Säännöksen tarkoittama työnantajan direktio-oikeus ei ole rajaton, vaan muun muassa hyvän tavan vastaiset tai kohtuuttomat ja tasapuolisuutta rikkovat määräykset voivat olla pätemättömiä. Selvää on, että määräysten tulee sisällöltään liittyä työhön.

Asiassa oli näin ollen selvitettävä, oliko Alkolla ollut sellainen työhön liittyvä peruste antaa A:lle määräys kynsien lyhentämisestä, että A:n kieltäytyminen määräyksen noudattamisesta oli voinut muodostaa irtisanomisperusteen. Tilannetta arvioitaessa oli otettava huomioon, että kysymys ei ollut siitä, että A olisi rikkonut alunperin sovittua työsuhteen ehtoa. Alko ei ollut myöskään välittömästi A:n kynsien kasvattamisen jälkeen puuttunut asiaan, vaan A:n tapa pitää kynsiään poikkeuksellisen pitkinä oli ilmeisesti melko kauan hiljaisesti hyväksytty. Nämä seikat huomioon ottaen Alkolta oli, toisin kuin valituksessa oli katsottu, voitu edellyttää määräyksen asianmukaista perustelemista.

Alko oli A:lle tiedoksi annetussa 8.5.2014 päivätyssä kirjallisessa huomautuksessa perustellut määräystä kynsien lyhentämisestä erittäin pitkien kynsien aiheuttamalla työturvallisuusriskillä ja työtä hidastavalla vaikutuksella.

Työturvallisuusriskiin oli viitattu myös 4.6.2014 päivätyssä varoituksessa. A oli siten tullut tietämään perusteet, joiden vuoksi määräys on katsottu aiheelliseksi antaa. Henkilötodistelulla oli selvitetty, että A oli irtisanomisuhasta tietoisena johdonmukaisesti kieltäytynyt lyhentämästä kynsiään lainkaan. Sen vuoksi HO katsoi, ettei A voinut vedota kieltäytymisensä perusteena siihen, että määräys olisi ollut epäselvä kynsien hyväksyttävän enimmäispituuden suhteen.

A:n kynsien tarkkaa mittaa ei ollut selvitetty. Kirjallisena todisteena esitetystä valokuvasta oli kuitenkin havaittavissa, että niiden pituus oli ollut poikkeuksellinen ja selvästi enemmän kuin kaksi senttimetriä sormenpäästä mitattuna, mikä todistajan mukaan jo olisi riittänyt estämään pitohansikkaiden käytön työssä.

Alko oli ilmoittanut työturvallisuusriskin tärkeimmäksi perusteeksi määräyksen antamiselle. HO katsoi riskin olemassaolon tulleen näytetyksi todistajan kertomuksella. Etenkin ergonominen riski oli todistajan mukaan ollut sitä luokkaa, että työnantajalla oli ollut jopa velvollisuus puuttua siihen. Myöskään tapaturmariskin ei ollut katsottava olleen pelkästään teoreettinen. Pitohansikkaiden käytön estyminen oli ollut HO:n arvion mukaan omiaan lisäämään tapaturman riskiä.

Asiassa ei ollut esitetty juurikaan näyttöä siitä, missä määrin A:n kynsien pituus oli mahdollisesti hidastanut työntekoa tai jopa estänyt joidenkin työtehtävien tekemisen kokonaan. Yksi todistaja ei ollut perustellut käsitystään A:n kassatyöskentelyn hitaudesta omilla havainnoillaan, vaan nimeltä mainitsemattomien muiden työntekijöiden lausumilla. Syytä siihen, miksi A ei ollut todistajan kertoman mukaan juuri osallistunut kuorman purkutöihin muiden työntekijöiden tavoin, ei ollut tässä oikeudenkäynnissä selvitetty. HO piti kuitenkin uskottavana, että poikkeuksellisen pitkät kynnet olivat olleet omiaan hidastamaan A:n työtehtävien suorittamista ainakin jossain määrin.

Johtopäätöksenään HO katsoi, että Alkon A:lle antaman määräyksen lyhentää sormenkynsiään oli katsottava olleen siten perusteltu, että sen antaminen oli kuulunut työnantajan direktio-oikeuteen ja A:n kieltäytyminen sitä noudattamasta oli merkinnyt työsuhteesta johtuvien velvoitteiden rikkomista. Kun otettiin lisäksi huomioon määräyksen työturvallisuutta edistävä tavoite ja se, ettei A:lla ollut väitettykään olleen mitään erityistä henkilöön liittyvää syytä olla lyhentämättä kynsiään, HO katsoi velvoitteen rikkomisen olleen niin vakavaa, että Alkolla oli ollut TSL 7 luvun 1 - 2 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Näin ollen kanne oli hylättävä.

KO:n n tuomio kumottiin. Kanne hylättiin. Alko Oy vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta A:lle ja Työttömyysvakuutusrahastolle. A velvoitettiin suorittamaan Alko Oy:lle korvaukseksi tarpeellisista toimenpiteistä johtuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista, vaatimukset enemmälti hyläten, KO:ssa 16.314,96 euroa ja HO:ssa 15.755,25 euroa eli kaikkiaan yhteensä 32.070,21 euroa. Oikeudenkäyntikulujen korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä alkaen, kun kuukausi on kulunut HO:n tuomion antamispäivästä.

Kommentteja
Aiheesta aiemmin

Juridiikan uusimmat uutiset - Tilaa Edilex!

Lakikirjat

www.lakikirja.com

EDILEX PRO -koulutusta

Sairauspoissaolojen juridiikkaa 2.11.

Työsopimuksen irtisanominen ja varoitusTyösopimuksen purkaminen (Uutisia ja oikeustapauksia)

 

[Etelä-Savon käräjäoikeus 17.1.2017, Tuomio 17/386; Itä-Suomen hovioikeus 10.10.2017, Tuomio Nro 541, Dnro S 17/230, Vailla lainvoimaa 10.10.2017, Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 11.12.2017; Julkaisematon 10.10.2017]

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)