Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus, Julkisoikeus

21.9.2017 11.36 Professori Anssi Keinänen ja HTK Marko Forss: Rikoslakia koskeva lainvalmistelu – miten internet ja erityisesti sosiaalinen media huomioitiin vuosina 2009–2016 annetuissa hallituksen esityksissä

Professori Anssi Keinänen ja HTK Marko Forss: Rikoslakia koskeva lainvalmistelu – miten internet ja erityisesti sosiaalinen media huomioitiin vuosina 2009–2016 annetuissa hallituksen esityksissä

Internet ja erityisesti sosiaalinen media on luonut useita haasteita lainsäätäjälle viime vuosina. Sosiaalisen median käytön yleistymisen myötä se alkoi näkyä myös rikosten tekomuodoissa, ja sosiaalisen median rikokset alkoivat arkipäiväistyä. Haasteita lainsäätäjälle on aiheuttanut erityisesti toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin vastaaminen hitaahkolla lainsäädäntöprosessilla. Lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinäsen ja HTK, rikoskomissario Marko Forssin Edilexissä julkaistussa kirjoituksessa arvioidaan, miten lainvalmistelussa on huomioitu internet ja erityisesti sosiaalinen media rikoslakia muutettaessa sekä mitä erityispiirteitä näiden osalta on tunnistettavissa säädösvalmistelussa. Haasteiksi todetaan kansallinen sääntely globaalissa ympäristössä, tunnusmerkistön soveltuminen tietoverkkoihin sekä pakkokeinoihin liittyvät tulkintaongelmat ja haasteet. Lisäksi todetaan, että tietoverkkojen osalta kriminalisointia harkittaessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti kriminalisoinnin tarpeeseen, vaihtoehtoisten keinojen käyttöön kriminalisoinnin ohella ja rikosoikeudellisen vastuun kohdentamiseen.

Johtopäätökset

Tutkimuksessa tunnistettiin neljäntyyppisiä haasteita internetin ja sosiaalisen median huomioimisessa lainvalmistelussa ja sääntelyssä ylipäänsä:

Kansallinen sääntely globaalissa ympäristössä

Lainkäyttövaltaan ja asianosaisen tavoittamiseen liittyvät ongelmat kotimaassa.

Tunnusmerkistön soveltuminen tietoverkkoihin

Tietoverkkoihin kohdistuvan lainvalmistelun kannalta on oleellista huomioida erityisesti sääntelyn ajantasaisuus, teknologianeutraalius ja yksityiskohtaiset perustelut.

Vaihtoehtoiset sääntelykeinot ja rikosoikeudellisen vastuun kohdentaminen

Tietoverkkojen osalta kriminalisointia harkittaessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: kriminalisoinnin tarve, vaihtoehtoisten keinojen käyttö kriminalisoinnin ohella ja rikosoikeudellisen vastuun kohdentaminen.

Pakkokeinot

Tietoverkkojen pakkokeinoihin liittyvät tulkintaongelmat ja haasteet voidaan jakaa seuraavasti: tietoverkkojen ja reaalimaailman toimivaltuus säännöksien suhde toisiinsa, osallisten ja erityisesti rikoksesta epäillyn henkilöllisyyden selvittämismahdollisuudet, ja poliisin tietoverkossa tapahtuvan tarkkailu- ja peitetoiminnan toimivaltuuskysymysten epäselvyydet.

Lainvalmistelun vaikutusten arviointiohjeistus on julkaistu vuonna 2007. Ohjeissa ei ole huomioitu internetiä eikä sosiaalista mediaa juuri laisinkaan. Olisikin tärkeää, että lainvalmistelijoita koulutettaisiin paremmin huomioimaan internetiin ja sosiaaliseen mediaan liittyvät ongelmat säädösvalmistelussa. Lisäksi olisi syytä harkita oman lainvalmisteluohjeistuksen laatimista näiden tiimoilta. On myös huomattava, että lapset ovat ”haavoittuvampia” sosiaalisessa mediassa kuin aikuiset, jolloin lapsivaikutusten arviointi tulisi olla huolellisempaa internetiin ja sosiaaliseen mediaan liittyvässä säädösvalmistelussa.

Lainvalmistelun olennainen osa on asiantuntijoiden kuuleminen. On tärkeää, että lainvalmistelussa on mukana ja lisäksi kuullaan internetiin ja sosiaaliseen mediaan vihkiytyneitä asiantuntijoita riittävästi ja lisäksi riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta heidän näkemyksensä tulisivat huomioiduksi.

Olisi myös tärkeää pohtia ja käydä keskustelua siitä, miten kansallisen tason toimenpiteillä voidaan puuttua ja ehkäistä ongelmia, jotka ovat globaaleja. Pelkästään Suomen oma kriminalisointi, tai edes eurooppaoikeuteen pohjautuva sääntely, ei välttämättä vaikuta ongelmaan riittävällä tavalla, vaan parempi ratkaisu voidaan saada esimerkiksi vaihtoehtoisilla sääntelykeinoilla. Oma kysymyksensä on myös se, tulisiko sosiaalisen median palvelun tarjoajien rikosoikeudellista vastuuta lisätä palveluissa tapahtuvien rikosten osalta.

Pakkokeinojen käytöstä internetissä ja sosiaalisessa mediassa kirjoituksessa on tuotu esille useita ongelmakohtia, jotka liittyvät kiinteästi myös muihin haasteisiin. Pakkokeinojen tulisi seurata nopeammin tekniikan kehitystä ja huomioida erityisesti sosiaalisen median rikosten arkipäiväistyminen. Lisäksi lainvalmistelussa tulisi pakkokeinojen, mutta myös muutoinkin, kiinnittää erityistä huomioita tietoverkkoja koskeviin perusteluihin.

Edellä nostetut lainvalmisteluhaasteet ovat yhteydessä sääntelyhäiriöihin. Mikäli lainvalmistelussa ei huomioida internetiin ja sosiaaliseen mediaan liittyviä erityispiirteitä, vaarana on, että lainsäädännön avulla ei saavuteta sille asetettua tavoitetta vaan se jää osaltaan puutteelliseksi. Tällöin niukkoja ministeriöiden lainvalmisteluresursseja joudutaan käyttämään olemassa olevan lainsäädännön korjaamiseen turhan paljon.

Julkaisu

Marko Forss ja Anssi Keinänen: Rikoslakia koskeva lainvalmistelu – miten internet ja erityisesti sosiaalinen media huomioitiin vuosina 2009–2016 annetuissa hallituksen esityksissä

Lue myös


Kirjoita Edilexiin

Lakikirjat

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.