Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

29.8.2017 11.28 VT, sopimusvalmentaja Pia Klementjeff: Reklamointi urakkasopimuksiin liittyen – vaikea taitolaji sopimusehtojen viidakossa. Mitä tehdä YSE-uudistusta odotellessa?

VT, sopimusvalmentaja Pia Klementjeff: Reklamointi urakkasopimuksiin liittyen – vaikea taitolaji sopimusehtojen viidakossa. Mitä tehdä YSE-uudistusta odotellessa?

Rakennusprojektien riita-asioissa reklamaatiot nousevat usein merkittävään rooliin. Reklamaatioiden jälkikäteiseen tutkimiseen ja sen arviointiin miten niiden kanssa oikeudenkäynnissä mahtaa käydä, menee yrityksiltä paljon aikaa ja rahaa. YSE 1998 -ehtojen ja sivu-urakan alistamissopimuksen RT 80271 määräykset ovat monimutkaiset ja tulkinnanvaraiset. Alan toimijoiden – niin urakoitsijoiden kuin tilaajienkin – kannattaisi panostaa ennakoivaan sopimiseen ja henkilökuntansa sopimusosaamiseen tältä osin. Urakkasopimuksiin kannattaa sisällyttää vakioehtojen reklamaatiosääntöjen aukkoja ja tulkinnanvaraisuuksia parantavia sopimusehtoja, VT, sopimusvalmentaja Pia Klementjeff kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa. Klementjeff myös kouluttaa aiheesta Edilex Pro -koulutuksessa "Rakennushankkeen vastuusuhteet" 21. marraskuuta.

Reklamointi on osa sopimusosaamista
Mottoni: Jos olet havainnut yleisissä sopimusehdoissa aukon tai tulkintaongelman, paikkaa se seuraavassa sopimuksessa.
– Pia Klementjeff

Sanalla ”reklamaatio” on useimpien rakennusprojektien toimijoiden korvissa lähtökohtaisesti huono sointi. Reklamaatio koetaan usein kuin sodanjulistukseksi, joka pilaa projektin ilmapiirin. Siksi niiden tekemistä myös vältellään ja viivytetään ja varovaisuuden nimissä kirjoitetaan reklamaatio niin löysäksi, ettei se sitten täytätkään reklamaation tunnusmerkkejä. Reklamaatioihin tulisi kuitenkin osata ottaa lähtökohtaisesti toisenlainen asenne. Urakkasopimus on jo sopimustyyppinä sellainen, että häiriö- ja muutostilanteet ovat hyvin yleisiä. Reklamaatiot ovat osa esimerkiksi rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 luomaa järjestelmää, jonka mukaan häiriötilanteissa on sovittu toimittavan. Voikin sanoa, että se, joka osaa reklamoida oikein ja oikea-aikaisesti, tuntee sopimuksensa ja tuo ongelmat esiin niin, että projektille aiheutuu häiriötilanteissa mahdollisimman vähän haittaa. Reklamaatio onkin monissa tilanteissa myös sopimuslojaliteetin ilmentymä.

Reklamaatioselvittely voi olla työlästä

Omassa työssäni avustaessani rakentamisen eri osapuolia erimielisyysasioissa, nousee selvitettävien asioiden keskiöön varsin usein kysymys siitä, oliko esimerkiksi viivästys- tai virhetilanteessa reklamoitu oikein, riittävästi, oikea-aikaisesti ja oikeaa tai oikeita osapuolia. Reklamaatioita etsitään satojen sähköpostien joukosta, työmaakokousten ja urakoitsijapalaverien pöytäkirjoista tai jopa tekstiviesteistä. Usein käy niin, että reklamaatio ei – ainakaan asiassa vastapuolena olevan tahon mielestä – ole oikein tehty ja sopimusehtojen pykäliin vetoamalla esimerkiksi urakoitsijan lisäaikaa koskeva vaade yritetään osoittaa perusteettomaksi. Joskus reklamointiaineiston puutteellisuus estää kokonaan asian saattamisen oikeuskäsittelyyn, koska epävarmuus oikeudenkäynnin lopputuloksesta on liian suuri.

YSE ja alistamisehdot: reklamointi on haastava tehtävä

Varsinkin hankkeissa, joissa urakkasopimuksiin sovelletaan YSE 1998 -ehtoja ja lisäksi sivu-urakat on alistettu pääurakkaan alistamissopimuksella RT 80271, reklamointi on haastavaa. Esimerkiksi viivästystilanteisiin liittyvää reklamointia koskevia määräyksiä on molemmissa sopimusehdoissa ja alistamissopimuksessa ne liittyvät myös urakoitsijoiden keskinäisiin suhteisiin. Alistamissopimuksen (kohta 9) viivästysreklamointia koskevat määräykset ovat luonteeltaan – toisin kuin pääosa YSEn vastaavista määräyksistä – informatiivisia eivätkä kerro mitään siitä, miten korvausvaatimuksia viivästyksestä alistamissopimuksen perusteella tulee esittää. Sivu-urakan alistamissopimuksen yksi keskeinen elementtihän (kohta 6) on se, että urakoitsijat ovat toinen toisilleen vastuussa tahallisesti tai tuottamuksellaan aiheuttamista vahingoista, myös viivästykseen perustuvista. Alistamissopimus ei siis anna reklamointiohjetta siitä, miten ja milloin korvausvaatimus toiselle urakoitsijasopijapuolelle tulee esittää. Tällöin kuvaan astuvat myös yleiset velvoite- ja sopimusoikeudelliset periaatteet määrittelemään sitä, miten ja milloin urakoitsijan tulee reklamoida toiselle urakoitsijalle säilyttääkseen oikeutensa. (Ks. aiheesta KKO 2007:41). Sen, miten ja milloin nämä korvausvaatimukset urakoitsijoiden tulee toinen toisilleen esittää, voisi helposti määritellä jo sopimusasiakirjoissa ja ongelmatilanteilta ja epävarmuustekijöiltä vältyttäisiin.

Hyviä esimerkkejä YSE 1998 -ehtojen haastavista reklamaatiomääräyksistä erityisesti lisäajan vaatimisen kannalta ovat YSE 19 § 1. mom. ja 23 § 1, ja 4. mom.

”19 §

Tilaajan myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönti

1. Jos tilaaja aiheuttaa menettelyllään työn viivästymisen, esim. laiminlyömällä täyttää ajoissa sopimuksen mukaisesti 8 §:ssä mainitut myötävaikutusvelvollisuutensa, ja jos urakoitsija näyttää huomauttaneensa asiasta riittävän ajoissa tilaajalle, urakoitsijalla on oikeus saada kohtuullinen pidennys urakka-aikaan.”

---

”23 §

Menettelytapamääräyksiä

1. Kun työmaalla syntyy 19–20 §:issä mainituista syistä johtuva töiden pysähtymisen tai viivästymisen uhka, urakoitsijan on viipymättä ilmoitettava tästä tilaajalle. Mikäli työt pysähtyvät tai ilmaantuu muu sellainen syy, jonka johdosta urakoitsija katsoo, että hänellä on oikeus saada urakka-aikaan pidennystä tai kustannusten korvausta, hänen tulee välittömästi ilmoittaa tästä tilaajalle kirjallisesti uhalla, että hän muussa tapauksessa menettää oikeutensa näihin.

4. Urakoitsijan tulee näyttää toteen viivästyksen vaikutus urakkasuoritukseen. Urakoitsijan on selvitettävä lisäkustannustensa perusteet sekä niiden määrä tositteilla tai muulla luotettavalla tavalla.”

---

Käytännön työmaaelämässä on käynyt usein niin, että reklamaation laatija on toiminut vain YSE 19 §:n 1. momentin ohjeen valossa ja yksilöity reklamaatio on kokonaan jäänyt tekemättä. Oikeuskäytäntö (ks. KKO 2008:19 ja KKO 1998-T-4039) ja -kirjallisuus kyllä kertovat, että YSE 19 § 1. mom. tarkoittaa neutraalia reklamaatiota ja että em. YSEn 23 §:ään perustuen yksilöity lisäaikavaatimus tulee esittää kirjallisesti viipymättä sen jälkeen, kun tilaajan myötävaikutusvelvollisuus on täytetty ja sen rikkomisen vaikutus urakan viivästymiseen on urakoitsijan arvioitavissa.  Työmaan teknisten toimihenkilöiden ei kohtuudella voida ilman muuta olevan tietoisia näistä monimutkaisista tulkinnoista. Oikeuskäytäntö on lisäksi myös horjuvaa eikä hovioikeustasolla suinkaan aina ole noudatettu ratkaisun KKO 2008:19 oikeusohjeita lisäaikavaatimuksen yksilöintivaatimuksesta.

Ongelmana myös muutos- ja lisätöiden sopimusehdot

Läheskään aina työmaalla ei pystytä sopimaan muutos- ja lisätöistä YSE 43, 44 ja 46 §:n mukaisesti eli sopimaan niiden kaikista ehdoista kirjallisesti jo ennen työn aloittamista. Näin ollen olisi viisasta täsmentää pelisääntöjä käytännön tarpeita vastaavaksi. Töitä usein kuitenkin ”tehdään vaan” eli aloitetaan työt hinta- ja aikavaikutuksesta sopimatta. Ja vaikka muutostyöerimielisyys olisikin tiedossa, ei esimerkiksi YSE-ehtojen riidanalaista suoritusta koskevaan 90 §:ään vedota puolin eikä toisin. Jos YSEn määräykset toistuvasti sivuutetaan, olisi todella tärkeää nimenomaisesti sopia siitä, miten sitten menetellään. Kun näin ei tehdä, sopijapuolet ajavat riskillä kohti vastaanottoa ja taloudellista loppuselvitystä, jossa erimielisyydet ja reklamaatioanalyysit sitten pukeutuvat euroiksi ja lihavaksi riidaksi. Muutostöiden osalta tulee helposti mieleen, että ongelmat ja riskit ovat vain urakoitsijan puolella, mutta näin ei ole. Ainakin eräässä hovioikeusratkaisussa (Helsingin hovioikeus, 2.4.2015, tuomio 498, S 13/2387) tilaaja menetti oikeutensa vaatia hyvitystä kun se ei ollut esittänyt hyvitysvaadetta urakoitsijalle muutostöistä sovittaessa, vaan vasta vastaanottotarkastuksessa.

Paikkaa vakioehtoja, sovi uusista menettelytavoista kirjallisesti

Mitä siis tehdä? Jos – ja toivottavasti kun – YSE 1998 -ehdot ja niiden rinnalla myös sivu-urakan alistamissopimus jossain vaiheessa uudistetaan, sopijapuolten reklamaatiovelvollisuudet eri tilanteissa tulisi niissä kirjoittaa uusiksi: selkeiksi ja yksiselitteisiksi. Reklamaatiot tulisi pystyä tekemään oikein ilman lainopillista koulutusta ja oikeuskirjallisuuden ja -käytännön tuntemista. Kunnes vakioehdot uudistuvat, rakentamissopimusten osapuolten kannattaa panostaa sopimuskohtaisesti jo tiedossa olevien YSE-ehtojen ja alistamissopimuksen ”reklamaatioaukkojen” ja epäselvyyksien tilkitsemiseen.  

Myös YSEn muutos- ja lisätöiden menettelytapamääräykset kuuluvat selkeästi tähän samaan paikkausta kaipaavien ehtojen kategoriaan. On sekä urakoitsijan että tilaajan intressissä sopia ennakoivasti vakiosopimusehtojen muuttamisesta tai täsmentämisestä.

Parhaimmat mahdollisuudet vakioehtojen ennakoivaan viilaamiseen ovat tilaajataholla, joka sopimusasiakirjat yleensä laatii. Mutta urakoitsijoidenkaan ei tulisi arkailla nostaa esiin ehdotuksia oikeusvarmuutta tuovista vakioehtojen muuttamisista ja syntyneiden työmaakäytäntöjen kirjaamisesta virallisiksi sopimusmuutoksiksi. Sopia voi myös työmaan aikana, kunhan henkilöillä on riittävät valtuudet sopimusmuutoksiin.

Yleisimpiä ongelmatilanteita varteen yrityksellä olisi hyvä olla valmiina myös eri urakkamuodot ja tilanteet huomioivat reklamaatio- ja lausekemallit, joiden avulla kirjaukset tulee laadituksi niin, että kaikki tärkeät seikat tulevat mainittua ja reklamaatiot menevät oikeille tahoille. Olen nähnyt eläviä esimerkkejä siitä, miten hyvä ”mallikirjasto” auttaa yritystä työmaan hoidossa ja erimielisyystilanteet vähenevät selvästi.

Pia Klementjeff
Varatuomari, sopimusvalmentaja
Lexmentor Oy


Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)