Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

11.7.2017 11.24 Hovioikeus hyväksyi asianajajan erottamisen Suomen Asianajajaliitosta velkaantumisen vuoksi

Hovioikeus hyväksyi asianajajan erottamisen Suomen Asianajajaliitosta velkaantumisen vuoksi

Hovioikeus hyväksyi Suomen Asianajajaliiton hallituksen johtopäätöksen siitä, että A oli asiassa selostetun velkaantumisensa sekä velkojen välinpitämättömän ja passiivisen hoitotavan johdosta kokonaisuutena arvioiden sopimaton harjoittamaan asianajajan tointa. (Vailla lainvoimaa 11.7.2017)

Helsingin hovioikeus 11.7.2017, päätös nro 906, dnro H 17/366

Suomen Asianajajaliiton hallitus 28.10.2016 § 21

Asia: Asianajajaliitosta erottaminen

Suomen Asianajajaliiton hallituksen päätös

Suomen Asianajajaliiton hallitus on varattuaan asianajaja A:lle tilaisuuden tulla kuulluksi päätöksellään 28.10.2016 erottanut A:n Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä ja poistanut hänet asianajajaluettelosta.

Päätöksensä perusteluissa Suomen Asianajajaliiton hallitus on muun ohella todennut, että A:n velkaantuminen oli ollut varsin pitkäaikaista ja velkojen määrä oli alle vuoden aikana kasvanut merkittävästi. A oli suhtautunut välinpitämättömästi velkojensa järjestämiseen ja maksamiseen. Hän ei ollut ilmoittanut eikä osoittanut ryhtyneensä mihinkään toimiin velkojensa maksuohjelman aikaansaamiseksi ja maksamiseksi velkojiensa ja ulosottoviranomaisten kanssa. A ei myöskään ollut ryhtynyt realisoimaan omaisuuttaan velkojen maksamiseksi. A:lle oli tarjottu kaksi tilaisuutta saapua selvittämään asiaa Suomen Asianajajaliiton hallituksen kokoukseen, mutta hän oli jättänyt saapumatta kumpaankin kuulemiseen. Viimeisen kuulemiskutsun yhteydessä A:n huomiota oli vakavasti kiinnitetty siihen, että mikäli hän ei selvittäisi velkojaan, hallitus voi katsoa, ettei A enää täyttänyt jäsenyysedellytyksiä ylivelkaantumisensa vuoksi. A ei myöskään ollut toimittanut hallitukselle häneltä pyydettyä selvitystä velkojensa järjestämisestä. A oli vastuunalaisena yhtiömiehenä henkilökohtaisesti vastuussa myös kommandiittiyhtiönsä veloista, joten myös yhtiön hoitamattomilla veloilla oli vaikutusta A:n velkaantumisen ja velkojen hoitamisen kokonaisarviointiin. A:n olisi tullut ryhtyä aktiivisesti toimiin velkojensa hoitamiseksi. Hallitus katsoi huomioon ottaen A:n velkaantumisen ajallisen keston ja velkojen määrän sekä erityisesti velkojen välinpitämättömän ja passiivisen hoitotavan, että A oli kokonaisuutena arvioiden sopimaton harjoittamaan asianajajan tointa.

Valitus

Asianajaja A on vaatinut, että Suomen Asianajajaliiton hallituksen päätös kumotaan.

A oli ollut saapumassa 30.9.2016 järjestettyyn kuulemistilaisuuteen. Hän oli kuitenkin sattunut tieliikenneonnettomuuspaikalle, jossa yksi ihminen oli menehtynyt. A ei ollut järkytyksen vuoksi kyennyt jatkamaan matkaa, mistä hän oli ilmoittanut Suomen Asianajajaliittoon puhelimitse. A ei ollut päässyt 28.10.2016 järjestettyyn kuulemistilaisuuteen terveydentilansa takia, mistä hän oli ilmoittanut Suomen Asianajajaliittoon. Hän ei ollut ehtinyt toimittaa lääkärintodistusta, koska hän oli saanut sähköpostin erottamisestaan jo 28.10.2016. A oli päässyt hoitavalle erikoislääkärille vasta 29.11.2016. Edellä todetut seikat huomioon ottaen A ei ollut ollut välinpitämätön asioidensa hoitamisessa.

A oli toimittanut selityksen varallisuudestaan. Hänen varallisuutensa ylitti huomattavasti hänen velkojensa määrän. A ei ollut ylivelkainen tai maksukyvytön. Asianajotoimisto A Ky:n konkurssiin asettamisen edellytykset eivät täyttyneet. Erään yhtiön vuonna 2009 alkanut konkurssi oli edelleen kesken oikeudenkäyntien johdosta, eikä A:n noin 200.000 euron suuruista loppupalkkiota ollut tästä syystä voitu vahvistaa. Oikeudenkäyntien kohtuuton viivästyminen ei johtunut A:sta. A aikoi hoitaa ulosottovelat, kun loppupalkkio vahvistetaan. Perheen yhteisen kodin myyminen ei ollut kohtuullinen vaatimus, koska ulosottoviranomainenkin odotti asiassa. A oli maksanut Suomen Asianajajaliiton jäsenmaksut viimeksi kesäkuussa 2016. Hallituksen päätöksessä mainitut kulut eivät liittyneet pääasiaan.

Lausumat

Suomen Asianajajaliiton hallitus on katsonut, ettei sen päätöstä ollut syytä muuttaa.

A ei ollut valituksessaan tuonut esille sellaisia tosiseikkoja, joita hallitus ei olisi voinut ottaa huomioon asiaa ratkaistessaan tai jotka antaisivat aihetta arvioida asiaa toisin. A oli kutsuttu kuultavaksi hallituksen kokouksiin 30.9.2016 ja 28.10.2016. Hallituksen tietoon ei ollut tullut sellaista puhelua, jossa A olisi ilmoittanut esteestään saapua kuulemistilaisuuteen 30.9.2016. Suomen Asianajajaliiton valvonnasta vastaava lakimies oli yrittänyt 30.9.2016 useaan kertaan tavoittaa A:ta puhelimitse ja jättänyt tälle soittopyynnön, mutta A ei ollut vastannut soittopyyntöön. A ei ollut saapunut myöskään 28.10.2016 pidettyyn kuulemistilaisuuteen. A oli ilmoittanut saman päivän aamuna sähköpostitse, ettei hänen terveydentilansa mahdollistanut matkustamista ja että hän toimittaisi selvityksen mahdollisimman pian. A ei kuitenkaan ollut toimittanut lääkärintodistusta poissaolostaan vielä valituksensakaan yhteydessä.

A:lta oli useaan otteeseen pyydetty selvitystä siitä, mitä hän oli sopinut velkojiensa kanssa velkojen maksujärjestelyistä. Kutsussa saapua kuultavaksi 28.10.2016 pidettävään hallituksen kokoukseen oli erityisesti kiinnitetty A:n huomiota siihen, että hänen tuli esittää maksujärjestelyistä selvitystä. A ei kuitenkaan ollut toimittanut tällaista selvitystä. A oli sopimaton harjoittamaan asianajajan ammattia velkaantumisensa ajallisen keston ja velkojen määrän sekä erityisesti velkojen välinpitämättömän ja passiivisen hoitotavan perusteella. A ei ollut tuonut valituksessaan ilmi, että hän olisi erottamispäätöksen jälkeenkään aktiivisesti ryhtynyt hoitamaan ulosottovelkojaan.

Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri on ilmoittanut 6.3.2017 päivätyllä kirjeellään, ettei hänellä ollut lausuttavaa asiassa.

Välitoimet

A on 15.3.2017 toimittanut hovioikeuteen 1.3.2017 päivätyn lääkärinlausunnon terveydentilasta oikeudenkäyntiä varten.

Suomen Asianajajaliiton hallitukselle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille on varattu tilaisuus lausua A:n toimittamasta lääkärinlausunnosta.

Suomen Asianajajaliiton hallitus on katsonut, että lääkärinlausunto koski A:n lääkärikäyntiä 29.11.2016 eli aikaa 28.10.2016 järjestetyn kuulemistilaisuuden jälkeen, eikä se tämän vuoksi osoittanut, ettei A olisi voinut saapua mainittuun kuulemistilaisuuteen. Joka tapauksessa A:n erottamisen peruste ei ollut se, ettei hän ollut saapunut hallituksen kuultavaksi, vaan se, ettei hän ollut antanut häneltä pyydettyä selvitystä velkojensa järjestämisestä. A olisi voinut useaan otteeseen toimittaa kirjallista selvitystä asiassa, mitä hän ei kuitenkaan ollut tehnyt.

A:n velkaantumisen ajallinen kesto ja velkojen määrä sekä erityisesti velkojen välinpitämätön ja passiivinen hoitotapa olivat perusteita katsoa, että A oli kokonaisuutena arvioiden sopimaton harjoittamaan asianajajan tointa.

Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri on ilmoittanut 28.3.2017 päivätyllä kirjeellään, ettei hänellä ollut lausuttavaa A:n toimittamasta selvityksestä.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asianajajista annetun lain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan asianajajaksi hyväksyttävältä edellytetään muun muassa sitä, että hän on rehelliseksi tunnettu ja muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa. Lisäksi momentin 5 kohdassa edellytetään, että asianajajaksi pyrkivä ei ole konkurssissa. Saman lain 9 §:n 3 momentin mukaan asianajaja on erotettava asianajajayhdistyksestä, jos hän ei enää täytä 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja kelpoisuusvaatimuksia. Edelleen saman lain 9 §:n 5 momentin mukaan ennen 3 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen ryhtymistä asianajajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallituksen järjestämässä suullisessa käsittelyssä.

Lain esitöiden (HE 54/2004 vp s. 31 – 32) mukaan asianajajista annetun lain 9 §:n 5 momentissa on otettu huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö, jonka mukaan on noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan periaatteita oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä silloin, kun päätetään henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Jäsenen erottaminen asianajajayhdistyksestä merkitsee, että asianomainen menettää oikeutensa käyttää asianajajan ammattinimikettä, mikä saattaa eräissä tilanteissa vaikuttaa hänen oikeuteensa harjoittaa elinkeinoaan.

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1997:29 katsonut, että asianajaja, joka muutoin kuin tilapäisesti oli maksukyvytön, oli sopimaton harjoittamaan asianajajan tointa ottaen huomioon velkaantumisen syyt ja kesto sekä velkojen hoitotapa. Tapauksessa asianajajalla ja hänen toimistollaan oli ollut huomattava määrä velkoja ulosotossa useiden vuosien ajan. Velat olivat pääosin olleet verovelkoja, ja pääosa niistä oli syntynyt asianajajan osallistumisesta riskialttiiseen yritystoimintaan, joka ei kuulunut asianajotoiminnan piiriin. Asianajaja oli maksanut velkoja, mutta niiden pääoma ei ollut lyhentynyt. Pitkän ajan kuluessa tapahtuneet pakkoperintätoimenpiteet olivat osoittaneet asianajajan olleen muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön.

Hovioikeus toteaa, että A:lle oli asianmukaisesti varattu tilaisuus tulla kuulluksi Suomen Asianajajaliiton hallituksen järjestämässä suullisessa käsittelyssä. Lisäksi hänelle oli useaan kertaan tarjottu mahdollisuus esittää kirjallista selvitystä taloudellisesta tilanteestaan, mitä tilaisuutta A ei ollut käyttänyt. A:n hovioikeuteen toimittama lääkärinlausunto koski A:n terveydentilaa 29.11.2016, kun jälkimmäinen kuulemistilaisuus oli ollut jo 28.10.2016. Hovioikeus katsoo, että A ei ole terveydentilastaan esittämällä selvityksellä osoittanut, että hänen terveydentilansa olisi estänyt häntä saapumasta kuulemistilaisuuteen tai toimittamasta häneltä pyydettyä kirjallista selvitystä.

A:lla on ollut velkoja ulosotossa Suomen Asianajajaliiton hallituksen päätöksessä mainituin tavoin, ja velat ovat lisääntyneet siinä mainituin tavoin. A ei ole lyhentänyt velkojaan muutamaa vähäisenä pidettävää suoritusta lukuun ottamatta. A:n velat ovat pääosin verovelkoja ja YEL-vakuutusmaksuja. Hänen toimistonsa velat ovat pääosin verovelkoja ja vähäisemmiltä osin vakuutus- ja tuomioistuinmaksuja. A ei ole esittänyt selvitystä siitä, että hän olisi sopinut velkojiensa kanssa velkojen maksujärjestelyistä.

Hovioikeus hyväksyy Suomen Asianajajaliiton hallituksen johtopäätöksen siitä, että A on edellä selostetun velkaantumisensa sekä velkojen välinpitämättömän ja passiivisen hoitotavan johdosta kokonaisuutena arvioiden sopimaton harjoittamaan asianajajan tointa.

Päätöslauselma

Suomen Asianajajaliiton hallituksen päätöstä ei muuteta.
 

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 11.9.2017.

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)