Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

12.5.2017 11.30 SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto: Työaikalakia sovitettava nykytyöelämään

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto: Työaikalakia sovitettava nykytyöelämään

Työelämä ja työn tekemisen muodot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä, mutta työaikalaissa se ei näy. Lakia uudistaa tällä hetkellä pääministeri Juha Sipilän hallituksen asettama työaikatyöryhmä. Aikaa työhön on kesäkuun loppuun.

Työaikalakityöryhmän tehtävänä on muun muassa pohtia työaikapankkien ja etätyösääntelyn tarpeellisuutta sekä uudistaa lainsäädäntöä niin, että se ottaa huomioon asiantuntijatyöhön ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvät erityispiirteet. Työryhmän toimeksiannossa on muitakin tehtäviä, mutta työn tekemisen tavan muuttuminen näyttää saaneen julkisuudessa merkittävimmän huomion.

Hallitus painottaa uudistustyössä paikallista sopimista. Kaikkea ei tarvitsekaan kirjata lakiin. Lainsäädäntöä tarvitaan yleensä vain silloin, kun tavoite ei etene suosituksin tai kun täytyy turvata heikomman osapuolen edut.

Työaikalain mukaan paikallisesti sovitaan jo nykyisin esimerkiksi liukuvasta työajasta. Laki määrittelee liukumaan kiinteän työajan, jolloin työntekijän on oltava työpaikalla. Lisäksi työpaikoilla on sovittava liukumarajoista ja siitä, kuinka paljon työntekijällä saa olla miinus- ja plustunteja.

Työaikojen rajoittaminen suojelee työntekijää

Työryhmä voisi muokata liukuvaa työaikaa koskevaa säännöstä esimerkiksi niin, että työntekijällä on mahdollisuuksia määritellä nykyistä itsenäisemmin, milloin hän tekee työtään. Kiinteän työajan poistamisesta huolimatta työnantajalla olisi edelleen oikeus edellyttää palvelujen toimivan ja työntekijän osallistuvan esimerkiksi työpaikalla pidettäviin kokouksiin.

Työaikoja joustavoitettaessa on muistettava työntekijän suojeleminen rajoittamalla työaikojen sijoittelua esimerkiksi sunnuntaille ja öihin. Laajennetun liukuvan työajan mallissa sunnuntaina ja yöaikaan saisi tehdä töitä vain lain sallimissa tilanteissa. Myös ylityön tekemistä ja siitä maksettavia korvauksia koskevia säännöksiä sovellettaisiin työaikaan kuten nykyisin.

Työaikojen sijoittelun rajoittamista edellyttävät niin työntekijän suojelun periaate kuin työaikadirektiivi, joiden lähtökohtana on taata työntekijän turvallisuuden ja terveyden vähimmäistaso. Myös Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa on työajan sijoittelua koskevia vähimmäissäännöksiä. Nämä säännökset merkitsevät enimmäistyöajoista ja vähimmäislepoajoista säätämistä ja sitä, ettei töitä voi tehdä milloin vain ja että sunnuntai- ja yötyölle on tietyt rajat. 

Rajoituksista huolimatta työajoista voidaan siis säätää varsin vapaasti työaikalaissa. Liukuvan työajan rajojen väljentäminen merkitsisi, ettei työtä enää mitattaisi paikallaolon määrällä vaan tuloksella. Tässä mallissa pärjäisivät työpaikat, jossa henkilöstö ja työnantaja luottavat toisiinsa.

Työpaikoilla olisi hyvä pohtia jo nyt, kuinka monen työntekijän tulee olla tiettynä aikana tietyssä paikassa tekemässä työtään. Luultavasti nykyistä useampi työntekijä voisi tehdä töitään joustavammin, jos työpaikat vain pysähtyisivät miettimään erilaisia vaihtoehtoja.

Työaikapankki tukemaan hyvinvointia

Laajennettua liukuvaa työaikaa on hyvä täydentää työaikapankilla. Työaikapankin tulisi huomioida myös matkustamisesta työntekijälle aiheutuva sidonnaisuus sekä erilaisten alojen ja työpaikkojen erityispiirteet.

Työaikapankkiin pitäisi voida siirtää paitsi säännöllistä työaikaa myös esimerkiksi ylityötä. Epätietoisuutta on kuitenkin aiheuttanut tuntien siirtäminen. Ylityönä tehdyt tunnit on siirrettävä korotettuna. Nykyinen lakikaan ei salli ylityövapaan antamista yksinkertaisina tunteina.

Työaikapankeista hyötyvät kaikki. Joustavissa työajoissa on paljon hyvää sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Joustavuus palvelee paitsi työhyvinvointia ja tuottavuutta myös perheen ja työelämän yhteensovittamista.

Joustavuuden hyödyistä huolimatta työaikapankkeja on käytössä tällä hetkellä valitettavan vähän. Etenkin miesvaltaisilla aloilla olisi havahduttava tarpeeseen tukea työntekijän perhe-elämää. Joustot helpottavat myös naisten työssäkäyntiä osa-aikatyötä paremmin ja lisäävät siten tasa-arvoa sekä naisten työllisyyttä. 

Työn odottaminen korvattava

Tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden ja muiden osa-aikatyöntekijöiden ongelmiin on toimeksiannon mukaan löydettävä ratkaisuja. Töiden odotteluun liittyvä epäsuhta ratkeaa esimerkiksi täsmentämällä varallaolosäännöstä siten, että työntekijällä on aina oikeus korvaukseen, jos osa työstä annetaan erillisestä kutsusta.

Lainsäädännön tulee vastedeskin lähteä työsopimuslainkin tunnustamasta periaatteesta, jonka mukaan työsuhteen tulee olla pääsääntöisesti vakituinen ja kokoaikainen. Myös Euroopan komissio on huhtikuussa julkaisemassaan sosiaalisen oikeuksien pilarissa korostanut vakituisen ja kokoaikaisen työn tärkeyttä.

Anu-Tuija Lehto
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön lakimies

Lue myös
Työaikasäännökset - käytännön käsikirja tulossa!
Työaikasäännökset - käytännön käsikirja on uutta työaikalakia käytännönläheisesti käsittelevä kommentaariteos. Kirjassa käydään läpi työaikalain sisältö ja soveltaminen oikeustapauksineen sekä työaikadirektiivi. Erityisesti kiinnitetään huomiota erilaisiin työnteon ja työajan järjestämisen muotoihin kuten työaikapankkeihin sekä muihin työaikajoustoihin. Kirjassa käsitellään myös paikallista sopimista ja peilataan työaikaa työsuojelun näkökulmasta. 

Teos on suunnattu HR-asiantuntijoille, esimiehille ja muille työnantajan edustajille, lakimiehille ja työsuojeluviranomaisille.

Kirjoittajista varatuomari Anu-Tuija Lehto työskentelee SAK:ssa lakimiehenä ja on myös työtuomioistuimen sekä työneuvoston jäsen. Hän on perehtynyt työoikeuteen ja ihmisoikeuskysymyksiin. Lehto on jäsenenä työaikalakia valmistelevassa työryhmässä. Varatuomari, asianajaja Matleena Engblom työskentelee asianajotoimisto Roihussa. Hän on toiminut työ- ja virkamiesoikeuden parissa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon ja työsuojelupäällikkökoulutuksen.


Työaikalaki uudistuu -seminaari 26.9.2017
Työaikalaki uudistuu -seminaarissa käydään uudistuksen sisältöä käytännönläheisesti ja monipuolisesti läpi. Mukana on myös oikeustapauksiin pohjautuva puheenvuoro työaikaan liittyvistä työrikoksista.

Kouluttajina mm.

- Anu-Tuija Lehto, varatuomari, lakimies, SAK
- Matleena Engblom, OTL, varatuomari, asianajaja, asianajotoimisto Roihu
- Toni Sortti, toimitusjohtaja, asianajaja, varatuomari, asianajotoimisto Roihu

Seminaarin ohjelmaa valmistellaan parhaillaan, ja se julkaistaan lähiaikoina.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)