Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

3.5.2017 11.01 Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi: Sujuvampaa EU-lainsäädäntöä rakennustuotteisiin

Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi: Sujuvampaa EU-lainsäädäntöä rakennustuotteisiin

Hallitusohjelmamme kärkihanke säädösten sujuvoittamisesta lähtee tarpeesta purkaa turhia normeja, keventää hallinnollista taakkaa ja edistää markkinoillepääsyä. Sama tarve koskee paitsi kotimaista lainsäädäntöä, myös EU-normeja. Hallituksen kärkihanke säädösten sujuvoittamiseksi eteni EU:n tasolle Suomen tehtyä huhtikuun alussa ehdotuksen EU:n REFIT-forumille EU:n rakennustuoteasetuksen yksinkertaistamisesta. Asetuksen ongelmat vaikeuttavat suomalaisten rakennusalan yritysten toimintaa, ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa.

EU:n rakennustuoteasetus koskee rakennustuotteiden CE-merkintää. Rakennustuotteita ovat rakennuskohteeseen kiinteäksi osaksi tulevat tuotteet, kuten: betonielementit, ikkunat, kantavat teräsrakenneosat ja rakennesahatavara. CE-merkintä edistää rakennustuotteiden vapaata liikkuvuutta jäsenmaasta toiseen. Rakennustuotteen ominaisuudet ilmoitetaan varmennetusti CE-merkintään liittyvässä suoritustasoilmoituksessa, jota verrataan kansallisesti säädettyihin rakentamista koskeviin vaatimuksiin.  CE-merkintä korvaa kansalliset tuotehyväksynnät ja edistää siten rakennustuotteiden vapaata liikkuvuutta jäsenmaasta toiseen. Suunnittelijat ja kuluttajat voivat verrata rakennustuotteiden suoritustasoilmoituksia toisiinsa helposti, kun tuotteen ominaisuudet kerrotaan aina samalla tavalla. Tämä helpottaa rakennustuotteiden myymistä maasta toiseen.

Rakennustuoteasetus tuli voimaan 1.7.2013. Tavallisesti EU-asetukset ja direktiivit mahdollistavat CE-merkinnän käyttämisen vapaaehtoisesti. Rakennustuoteasetus on ainoa poikkeus tästä pääsäännöstä. Pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi. Rakennustuotteista noin 80 prosenttia kuuluu CE-merkinnän piiriin.

Rakennustuoteasetuksen toimeenpanossa on kuitenkin ongelmia muun muassa asetuksen tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Esimerkiksi pienyrityksiä helpottaviksi tarkoitettuja artikloja ei voida käytännössä soveltaa. Rakennustuoteasetuksen toimimattomuus hankaloittaa suomalaisten yritysten toimintaa. Komissio ei julkaise uusia harmonisoituja tuotestandardeja eikä huolehdi standardien puutteiden korjaamisesta siten kuin järjestelmään kuuluisi. Yritysten on vaikeaa viedä rakennustuotteita ja niille aiheutuu turhaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, jotka rasittavat erityisesti pieniä yrityksiä.

Komissio tulkinnoillaan pyrkinyt käytännössä kaventamaan Lissabonin sopimuksen mukaista, jäsenvaltioille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta ja terveydestä. Komission tulkinnan mukaan jäsenmaat saisivat säätää vain siitä, mistä komissio on julkaissut harmonisoidun tuotestandardin! Näin ei rakennustuoteasetuksessa säädetä. Jäsenvaltioilla ei ole mahdollisuuksia puuttua standardeihin, jos CEN ei ole ottanut huomioon jäsenvaltioiden lainsäädäntötarpeita. Jäsenmaat eivät tulkintojen mukaan voisi esimerkiksi säätää vaarallisia aineita koskevia vaatimuksia, jos niitä ei ole sisällytetty harmonisoituun tuotestandardiin. Tilanne on lainsäätäjän kannalta kestämätön. Saksa on huhtikuussa haastanut komission EU:n tuomioistuimeen kyseisen ongelman takia.

Viranomaisten toiminta vaikeutuu, kun osa artikloista on mahdottomia soveltaa. Standardien pakollisuus on toteutettu ilman, että niitä olisi käännetty kaikille kielille ja että ne olisivat vapaasti saatavissa. EU:ssa toimivia yrityksiä ei siten kohdella tasapuolisesti, mikä aiheuttaa haittaa suomalaisille pienyrityksille.

Suomessa 85 prosenttia rakennustuotteita valmistavasta noin 4000 yrityksestä on pienyrityksiä. Maamme on väkilukuun suhteutettuna EU:n suurin rakennustuotteiden viejä, joten asetuksella on suuri merkitys Suomen rakennustuoteteollisuudelle. EU:n rakennustuoteasetuksesta aiheutuvat kustannukset ovat 2,62 miljardia euroa vuodessa EU:n tasolla. Toimimattomista artikloista aiheutuu rakennustuotteita valmistaville yrityksille vuosittain turhia kustannuksia noin 0,55 miljardia euroa, minkä säästämiseen Suomen REFIT-ehdotuksella pyritään.  Suomen rakennustuotemarkkinoiden arvo vuonna 2012 oli noin 11 miljardia euroa. Esimerkiksi sahatavaraa viedään Suomesta ulkomaille vuosittain noin miljardilla eurolla. Rakennustuotteiden vietin on pääosin ns. ”bulkkitavaraa” tai erittäin spesiaaliosaamista vaativia tuotteita, kuten parvekelaseja.

REFIT-forum on osa komission REFIT-ohjelmaa, jonka tärkeimpänä tavoitteena on yksinkertaistaa EU-lainsäädäntöä ja vähentää hallinnollista rasitusta kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja viranomaisten eduksi. Toiminnassa noudatetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta. REFIT-forum muodostuu EU-maiden ja sidosryhmien edustajista. Foorumin jäseninä on liike-elämän, kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten, talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja EU-maiden asiantuntijoita. Sen puheenjohtajana toimii komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

REFIT-ohjelma vastaa ajatuksellisesti hallituksen kärkihanketta normien purkamisesta. REFIT-foorum tukee EU-lainsäädännön yksinkertaistamista antamalla Euroopan komissiolle suosituksia EU-lainsäädännön yksinkertaistamiseksi kansalaisilta ja sidosryhmiltä saamiensa ehdotusten pohjalta.

Ympäristöministeriö on valmistellut REFIT-ehdotuksen rakennustuoteasetuksen ongelmien korjaamisesta asetuksen muutoksella yhdessä teollisuuden ja muiden pienten jäsenvaltioiden kanssa.

Kirsi Martinkauppi
Lainsäädäntöneuvos, ympäristöministeriö


Edilex Pro
22.11.2017: Rakentamismääräyspäivä; myös webinaarina
23.11.2017: Maankäytön ajankohtaispäivä; myös webinaarina

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)