Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

21.4.2017 15.15 Tulipalo johti kahden henkilön kuolemaan – taposta jäi varteenotettava epäilys

Tulipalo johti kahden henkilön kuolemaan – taposta jäi varteenotettava epäilys

Hovioikeus totesi, että asiassa oli kysymys vakavasta rikossyytteestä. Asiassa ei käräjä- eikä hovioikeudessa esitetty suoranaista näyttöä siitä, että A olisi poistuttuaan talolta palannut myöhemmin takaisin sytyttämään tulipalon. Käräjäoikeuden toteamalla tavalla muitakin mahdollisia vaihtoehtoja tulipalon syttymiselle on olemassa. Näin ollen asiassa vaihtoehtoisenkaan tapahtumainkulun osalta esitetty näyttö ei voinut riittävästi osoittaa, että A olisi menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla, vaan hänen syyllisyydestään jäi järkevä epäilys. Käräjäoikeuden vastaanottaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei hovioikeudessa lausutun perusteella jäänyt mitään varteenotettavaa epäilyä. Tämän vuoksi syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset tuli hylätä. (Vailla lainvoimaa 21.4.2017)

Rovaniemen hovioikeus 19.4.2017, tuomio 17/115747, asianro R 15/1147
Oulun käräjäoikeus 10.9.2015 nro 136959

Tappo ym.

Hovioikeuden ratkaisun perustelut

Pääasia

Asiassa on riidatonta, että P:n talo Utajärvellä on syttynyt palamaan syytteessä mainittuna ajankohtana ja että tulipalossa on menehtynyt P sekä hänen luonaan vierailulla ollut H. Tulipalo on havaittu ja ilmoitus hätäkeskukseen on tehty kello 23.20 jälkeen. A ja B ovat vierailleet tuona päivänä talossa.

Kirjallisena todisteena esitetystä teknisen rikostutkinnan selostuksesta ilmenee, että tulipalo on saanut alkunsa ulkokuistista. Tulipalon syttymissyytä ulkokuistista ei ole kyetty selvittämään suurten palovaurioiden vuoksi. Tulipalon syttymissyy on siten teknisessä rikostutkinnassa jäänyt avoimeksi.

Syytteessä on kuvattu kaksi vaihtoehtoista tapahtumainkulkua sille, miten A olisi sytyttänyt tulipalon. Ensimmäisen tapahtumainkulun mukaan tulipalo olisi saanut alkunsa siten, että A olisi poistuessaan talolta heittänyt palavan sätkän talon kuistin alle. Vaihtoehtoisen tapahtumainkulun mukaan A olisi myöhemmin palannut takaisin talolle sytyttämään tulipalon.

Asiassa on käräjäoikeudessa kuultu todistelutarkoituksessa A:ta ja SL:ää sekä todistajina B:tä, RL:ää, PH:ta, RK:ta ja SV:tä sekä esitetty kirjallisina todisteina muun muassa valokuvia, teknisen rikostutkinnan selostus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnot 29.6.2015. Käräjäoikeus on tuomiossaan seikkaperäisesti selostanut asiassa esitetyn näytön ja siitä tekemänsä johtopäätökset. Asiassa ei ole väitetty, että näyttö olisi kirjattu käräjäoikeuden tuomioon puutteellisesti taikka muutoin virheellisesti. Hovioikeudessa ei ole esitetty karttatulostetta lukuun ottamatta uutta näyttöä.

Käräjäoikeus on katsonut asiassa jääneen järkevän epäilyn A:n syyllisyydestä ja hylännyt syytteen. Asiassa on näin ollen hovioikeudessa kysymys siitä, jääkö asiassa varteenotettava epäilys käräjäoikeuden vastaanottaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ja riittääkö syytteen tueksi käräjä- ja hovioikeudessa esitetty näyttö A:n tuomitsemiseen syytteen mukaisista teoista.

A on myöntänyt, että hän oli poistuessaan talolta heittänyt suutuksissaan ja tahallaan puoliksi poltetun sätkän kohti talon kuistia ja ajatellut samalla talon polttamista. A:lla ei ole ollut tarkempaa tietoa siitä, mihin sätkä oli lentänyt. A:n kertomuksen lisäksi käräjäoikeudessa ei ole esitetty muuta näyttöä sätkän heittämisestä.

Asiassa on riidatonta, että poliisin tekemässä rekonstruktiossa kokonainen sätkä on palanut 1-20 minuuttia eli se ei ole sammunut heti. Käräjäoikeuden toteamalla tavalla on siten mahdollista, että sätkä jäisi kytemään ja osuessaan sopivasti palavan materiaalin lähelle saattaisi sytyttää tulipalon. Tarkempaa tietoa A:n heittämän sätkän osumakohdasta ei ole esitetty. Teknisessä rikostutkinnassa ei ole myöskään kyetty osoittamaan, että tulipalo olisi saanut alkunsa sätkästä. Talviset olosuhteet eivät ole olleet omiaan edesauttamaan tulipalon syttymistä.

Todistaja B on käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla kertonut vieneensä A:n pois talolta kello 18.30 aikoihin. B on lisäksi kertonut palanneensa talolle kello 19.00 aikoihin ja poistuneensa sieltä kello 22.50. B ei tuolloin ollut tehnyt mitään sätkän kytemiseen tai tulipaloon viittaavia havaintoja. Käräjäoikeus on perustellut, miksi se on pitänyt B:n kertomusta tältä osin luotettavana. Valituksissa ei ole myöskään riitautettu käräjäoikeuden B:n kertomuksesta tekemää johtopäätöstä A:n poistumisajankohdasta.

Hovioikeus ei käräjäoikeuden tavoin pidä todennäköisenä, että tulipalo olisi syttynyt A:n kello 18.30 heittämästä sätkästä, kun otetaan huomioon kokonaisen sätkän paloaikojen vaihtelu 1-20 minuutin välillä, B:n palaaminen talolle kello 19.00 ja poistuminen sieltä kello 22.50 sekä se, että hän ei ole havainnut mitään sätkän kytemiseen tai tulipaloon viittaavaa. Asiassa ei siten ole tullut uskottavasti näytetyksi, että tulipalo olisi syttynyt A:n heittämästä sätkästä.

Vaihtoehtoisessa tapahtumainkulussa tulipalon sytyttämistapa on avoin. Valittajien mukaan tähän liittyvät käräjäoikeudessa käsitellyt seikat kuten A:n motiivi, hänellä seuraavana aamuna ollut tieto tapahtuneesta, uhkaus talon polttamisesta, polkupyörään liittyvät epäselvyydet, halkovajasta kuullut äänet sekä itsemurhayritys osoittavat, että A olisi myöhemmin palannut takaisin talolle sytyttämään tulipalon.

Käräjäoikeus on tuomiossaan ottanut kantaa valittajien esille tuomiin seikkoihin ja näyttöä kokonaisuutena arvioituaan todennut, että A:n syyllisyyttä tukee jonkinasteinen, mutta olosuhteet huomioon ottaen melko epävarma motiivi ja uhkaus palata polttamaan talo. Suoranaista näyttöä siitä, että näin tosiasiassa olisi tapahtunut, ei ole esitetty. Muitakin mahdollisia syitä tulipalon syttymiselle oli olemassa. Keskeisintä seikkaa eli kertomusta uhkauksesta rasittaa käräjäoikeuden mukaan se, että uhkauksesta kertonut henkilö oli itse ollut asiassa epäiltynä käsitellyistä teoista, minkä vuoksi hänellä oli omakin intressi asiassa. Käräjäoikeus on johtopäätöksenään katsonut, ettei asiassa esitetty näyttö riittävän luotettavasti osoittanut, että A olisi menetellyt vaihtoehtoisessakaan tapahtumainkulussa väitetyllä tavalla, vaikka hän olisi uhkauksen esittänytkin.

Hovioikeus toteaa, että asiassa on kysymys vakavasta rikossyytteestä. Asiassa ei ole käräjä- eikä hovioikeudessa esitetty suoranaista näyttöä siitä, että A olisi poistuttuaan talolta palannut myöhemmin takaisin sytyttämään tulipalon. Käräjäoikeuden toteamalla tavalla muitakin mahdollisia vaihtoehtoja tulipalon syttymiselle on olemassa. Näin ollen asiassa vaihtoehtoisenkaan tapahtumainkulun osalta esitetty näyttö ei voi riittävästi osoittaa, että A olisi menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla, vaan hänen syyllisyydestään jää järkevä epäilys. Käräjäoikeuden vastaanottaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei hovioikeudessa lausutun perusteella ole jäänyt mitään varteenotettavaa epäilyä. Tämän vuoksi syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset tulee hylätä. Koska asiassa esitetty näyttö ei voi riittää syyksilukevaan tuomioon, hovioikeus on ratkaissut asian pääkäsittelyä toimittamatta.
 

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 19.6.2017.

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)