Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

10.4.2017 11.32 Asianajaja Tuomas Aho: Kunnianhimon tasoa nostettava hankintalain uudistuksen myötä

Asianajaja Tuomas Aho: Kunnianhimon tasoa nostettava hankintalain uudistuksen myötä

Uusi julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuodenvaihteessa. Aiemmasta suuresta huomiosta ei tosin näkynyt enää jälkeäkään, kun se joulukuun lopun lainsäädäntöruuhkassa tuli eduskunnasta ja vahvistettiin kaksi päivää ennen voimaantuloa. Uusi lainsäädäntö perustuu eurooppalaiseen valmistelutyöhön ja vuonna 2014 hyväksyttyihin direktiiveihin. Lopulta kompromisseina täsmällisen sisältönsä saaneita direktiivejä edelsi vuosien poliittinen keskustelu hankintalainsäädännön väitetyistä epäkohdista Suomessa ja muualla Euroopassa. Kansallisesti uuden lainsäädännön valmistelu herätti eniten intohimoja sote-sektorilla. Sote-sektori kuuluu toimialoihin, jolla hankintadirektiivit jättävät eniten kansallista liikkumavapautta. Asiasta kirjoittaa asianajaja Tuomas Aho Edilexin Vierashuoneessa.

Keskustelu kehittyneistä hankintakäytännöistä on Suomessa vielä alkumatkalla.  Hankintoja koskeva kirjallisuus on säädösten yksityiskohtien tulkintaan painottuvia kommentaareja. Tämä on osittain seurausta siitä, että julkisia hankintoja koskenut oikeuskäytäntö on painottunut muotoseikkojen virheettömyyteen syrjimättömän menettelyn arvioinnissa.

Uusi lainsäädäntö antaa mahdollisuuden viedä tulkintaa johtavien periaatteiden painottamiseen muotoseikkojen sijasta: johtavina periaatteina ovat avoimuuden, syrjimättömyyden ja suhteellisuuden vaatimukset.

Hankintayksikköjen arjessa painopisteen tulisi vähitellen siirtyä kehittyneisiin käytäntöihin ja ”älykkääseen kilpailuttamiseen”. Hankintayksiköiden tulisi nostaa omaa vaatimustasoaan siitä, mitä laki edellyttää: optimaalinen hankinta hankintayksikön kannalta sekä motivoitunut ja sitoutunut toimittaja. Hyvällä hankintasopimuksella ja sen noudattamisen valvonnalla puolestaan varmistetaan se, että hankinta ei muutu tosiasiallisesti muuksi hankintakauden aikana. Hyvä hankintasopimus on vähintään yhtä tärkeä kuin kilpailutusvaihe.   

Helpottuuko hankintojen tekeminen ja vältytäänkö nyt virheiltä? Paranevatko pk-yritysten mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin? Otetaanko nyt aiempaa paremmin laatuseikat huomioon? Kysymykset olivat yhteisiä koko Euroopassa. Vanhojen hankintadirektiivien pohjalta harmonisoitu eurooppalainen lainsäädäntö aiheutti samoja kokemuksia ja tuntemuksia ympäri EU:ta. Poliittinen paine oli kova ”lisätä hankintayksiköiden liikkumavaraa”. Tässä poliittisessa keskustelussa unohtui se, että hankintalainsäädäntö jo aiemmin antoi hyvin vapaat kädet hankintayksikölle. Totuus on, että jo aiemman lainsäädännön aikana hankintayksiköt ovat voineet määritellä kaikki hankinnan kohteen kriteerit ja toimittajia koskevat vähimmäisvaatimukset haluamallaan tavalla.

Nähtäväksi myös jää, pyrkivätkö hankintayksiköt lisäämään kilpailua edistämällä pienempien yritysten mukaan tuloa. Tämä oli vahva poliittinen viesti Euroopan parlamenttia myöten hankintadirektiivien valmisteluvaiheessa. Toisin sanoen hankinnat tulisi suunnitella siten, että yrityksille ei kilpailutuksissa aseteta sellaisia kelpoisuusvaatimuksia tai muita ehtoja, jotka karsivat tarpeettomasti pienempiä yrityksiä. Esimerkiksi referenssivaatimukset eivät saa olla suhteettomia. Tämä vaatimus hankintayksiköiden tulisi ottaa tosissaan. Kysymys on myös uusien yritysten markkinoillepääsystä.      

Yhä edelleen taitaa lähes jokaisen hankinnan yhteydessä kuitenkin niin hankintayksiköitä kuin yrityksiä askarruttaa riski joutumisesta markkinaoikeuteen. Tämä ei ole ihme ottaen huomioon edelleen pitkät käsittelyajat markkinaoikeudessa. Riitojen käsittelyaikoja tulee saada vielä reilusti lyhyemmiksi, mielellään enintään parin kuukauden pituisiksi.  

Tuomas Aho
Asianajaja, OTL, osakas
Asianajotoimisto Roihu Oy

Lue myös


Edilex Pro

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)