Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

13.2.2017 14.07 Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Poliisin olisi tullut toimia harkitummin sosiaalisessa mediassa

Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Poliisin olisi tullut toimia harkitummin sosiaalisessa mediassa

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että laissa säädetyn käyttäytymisvelvoitteen mukaisesti poliisien on myös yksityiselämässään huomioitava julkiselle vallalle asetettu velvoite pyrkiä ehkäisemään ihmisryhmiä leimaavien asenteiden leviämistä. Rikosylikonstaapelin kirjoituksen vuoksi turvapaikanhakijat ryhmänä olivat olleet vaarassa joutua huhupuheiden kohteeksi.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti rikosylikonstaapelin huomiota seikkoihin, jotka asettavat rajoja poliisin vapaa-ajalla tapahtuvalle viestinnälle sosiaalisessa mediassa.

Kantelijan mukaan rikosylikonstaapelin henkilökohtaiselta Facebook-tililtään julkaisema kirjoitus oli turvapaikanhakijoita perusteettomasti syyllistävä. Tilin profiilitiedoissa oli kerrottu rikosylikonstaapelin käyneen poliisikoulun, ja lisäksi hänet ja hänen ammattinsa tunnettiin yleisesti paikkakunnalla. Paikkakuntalaiset saattoivat olettaa kirjoituksen olleen poliisilaitoksen epävirallinen tiedote.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen pohti ratkaisussaan poliisin sananvapauden rajoja ja katsoi, että kyseisessä tapauksessa rikosylikonstaapelin ei voitu katsoa toimineen selkeästi virkamiehenä tai yksityishenkilönä vaan hänen asemansa asettui näiden välimaastoon. Kirjoituksesta ilmenneen tiedon vastaanottokeskuksen pihalta löytyneistä polkupyöristä rikosylikonstaapeli oli saanut virkatoimessaan. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan tiedon jakaminen yksityiseltä Facebook-tililtä oli ongelmallista. Rikosylikonstaapelin olisi tullut pohtia yhdessä esimiestensä kanssa mahdollista tarvetta ja tarkoituksenmukaisinta tapaa tiedottaa asiasta virallisteitse.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että laissa säädetyn käyttäytymisvelvoitteen mukaisesti poliisien on myös yksityiselämässään huomioitava julkiselle vallalle asetettu velvoite pyrkiä ehkäisemään ihmisryhmiä leimaavien asenteiden leviämistä. Rikosylikonstaapelin kirjoituksen vuoksi turvapaikanhakijat ryhmänä olivat olleet vaarassa joutua huhupuheiden kohteeksi.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen arviointi ja kannanotto:

”Sananvapauden rajoista

Perustuslain 12 §:n mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Virkamiehen sananvapautta arvioitaessa on merkitystä virka-asemalla ja sillä, onko virkamies esittänyt kannanottonsa viranomaisen kantana vai yksittäisen virkamiehen näkemyksenä vai mielipiteenään yksityishenkilönä. Viimeksi mainitussa tilanteessa sananvapauden rajoitukset ovat lievimmillään. Virkamiehen sananvapauden rajoituksia voi oikeuskirjallisuuden mukaan aiheutua eräistä virkamieslain yleisistä virkavelvollisuuksista, varsinkin vaitiolovelvollisuudesta, käyttäytymistä ohjaavasta velvollisuudesta ja virantoimitusvelvollisuudesta. Kaksi ensiksi mainittua velvollisuutta rajoittavat virkamiehen toimintaa myös virantoimituksen ulkopuolella. Asiallisuusvaatimus pitää ottaa huomioon erityisesti silloin, kun tietoja annetaan viranomaisen nimissä. Asiallisuusvaatimus suppeassa merkityksessä tarkoittaa, että virkamiehen julkisuudessa esittämien mielipiteiden pitää mahdollisimman pitkälle vastata tosiasioita (Koskinen-Kulla, Virkamiesoikeuden perusteet, s. 141, Alma Talent 2016).

Perustuslain 2 luvussa perusoikeutena turvattu sananvapaus kuuluu kaikille. Myös yhteiskunnallisesti vastuunalaisissa tehtävissä toimivilla on yhtäläinen oikeus esittää kantansa yhteiskunnallisista kysymyksistä ja osallistua yhteisöään koskevaan julkiseen keskusteluun. Sananvapauden rajoittamiselle on oltava riittävän selkeä laissa tarkoitettu peruste ja rajoituksia on tulkittava suppeasti.

Kyseisessä tapauksessa rikosylikonstaapeli on kirjoittanut sosiaaliseen mediaan vapaa-ajallaan yksityiseltä Facebook-tililtään. Kirjoituksessa mainitsemansa tiedot hän oli kuitenkin saanut virkatyössään. Lisäksi hänen Facebook-profiilissaan on ollut merkintä ”kävin koulua, poliisiopisto” ja hänet on saadun selvityksen perusteella yleisesti tunnettu paikkakunnalla poliisimiehenä. Tätä näkemystä tukee myös kirjoituksesta käynnistynyt kansalaiskeskustelu. Rikosylikonstaapelin ei voida nähdäkseni katsoa laatineen kirjoitusta selkeästi virkamiehenä tai yksityishenkilönä, vaan hänen asemansa asettuu tässä tapauksessa näiden välimaastoon.

Rikosylikonstaapelin sananvapauden rajoja kyseisessä tilanteessa arvioitaessa merkitystä on annettava ainakin seuraavalle sääntelylle.

Valtion virkamieslain (750/1994) 14 §:n mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Poliisilain 1 luvun 6 §:n mukaan poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen.

Poliisin viestintämääräyksessä (POL-2015-5146) todetaan, että poliisiyksikön päällikkö johtaa yksikkönsä viestintää. Oikeus antaa tietoja esitutkinnasta julkisuuteen on tutkinnanjohtajalla ja hänen esimiehellään sekä esimiehen määräämällä muulla virkamiehellä (s. 2). Poliisin sisäisen ja ulkoisen viestinnän käsikirjassa todetaan, että jokaisen poliisihallinnossa työskentelevän on pyrittävä tunnistamaan viestinnälliset tarpeet omalla vastuualueellaan. Edelleen käsikirjan mukaan viestintätarpeesta on ilmoitettava lähimmälle esimiehelle tai viestintäorganisaatiolle heti kun se ilmenee, jotta viestintä voidaan hoitaa asianmukaisesti. Viestintätarpeiden tunnistamisen perusteella syntyy päätös siitä, viestitäänkö ennakoivasti, reagoivasti vai ei ollenkaan (s. 7). Käsikirjan mukaan harkinta siitä, millaisten juttujen esitutkinnasta tiedotetaan, jää viimekädessä tutkinnanjohtajalle itselleen (s. 24).

Poliisin tietojärjestelmien käyttö ja ylläpito -määräyksen (2020/2012/1302) liitteestä 2 ilmenee poliisin henkilöstön sosiaalisen median 15 tietoturvaperiaatetta. Kyseiset periaatteet on laadittu poliisihallinnon henkilöstölle erityisesti sosiaalisen median yksityiskäytön tueksi. Liitteen 4 kohdan mukaan "Jos mainitset sosiaalisessa mediassa esim. henkilöprofiilissasi tai muutoin työnantajaksi poliisihallinnon, esiinnyt tällöin kuitenkin kansalaisen silmissä poliisin epävirallisena edustajana vaikka toimisitkin omasta ja työnantajan kannalta yksityiskäyttäjänä. Muista käyttäytyä sen mukaisesti!". Kohdassa 12 todetaan "Älä keskustele työasioista sosiaalisissa medioissa. Ole erityisen huolellinen salassa pidettävän tiedon suhteen."

Poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 15 f §:n mukaan poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon (käyttäytymisvelvoite). Arvioitaessa poliisimiehen käyttäytymistä otetaan huomioon myös hänen asemansa ja tehtävänsä poliisihallinnossa.”

OKV_759_1_2016 (OKV)

Juridiikan uusimmat uutiset - Tilaa Edilex!

Lakikirjat       Lakikirjat

www.lakikirja.com

[OKV/759/1/2016; 7.2.2017]

Toimittaja: Edilex-toimitus ( toimitus.edilex@edita.fi )