Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

5.1.2017 10.06 Hovioikeus arvioi työntekijöiden palkkauksen erilaisuuden sallittuja perusteita

Hovioikeus arvioi työntekijöiden palkkauksen erilaisuuden sallittuja perusteita

Viitaten työtuomioistuimen ratkaisuun, käräjäoikeus totesi, että vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa sallii ammattikokemukseen liittyvien perusteltujen erojen huomioon ottamisen palkkauksessa. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan B:n ja A:n tehtävät ja asema olivat osittain myös poikenneet toisistaan. B oli ollut kunnossapitopäällikön sijainen ja määrättynä jätevesilaitoksen vastuuhenkilöksi kunnossapitopäällikön sijaisena. Hän oli ollut myös aktiivisesti mukana kehittämässä ja toteuttamassa yhtiön laadunvalvontajärjestelmää. Hänen tosiasiallinen asemansa työpaikkana oli ollut laitosmiesten tiiminjohtaja, "kymppi". Näin ollen ensinnäkin erilaiset huomioitavat pätevyystekijät olivat olleet perusteena maksaa B:lle korkeampaa palkkaa. Myös B:n tehtävät olivat olleet osittain vaativampia kuin A:lla, mikä oli myös sallittu peruste palkkauksen erilaisuudelle. Hovioikeus ei tuomiollaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota jolla oli hylätty A:n vahingonkorvauskanne. (Vailla lainvoimaa 5.1.2017)

Turun hovioikeus 4.1.2017, tuomio nro 10, dnro S 16/587
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 19.2.2016 nro 4460

Työntekijän palkkaedut

Käräjäoikeuden ratkaisusta

Riitakysymykset

1. Onko työnantajalla ollut perusteet maksaa A:lle alempaa palkkaa kuin B:lle

2. A:n oikeus työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen (joka määrältään vastaa maksamattomia palkkoja, lomapalkkoja ja lomarahaa viivästyskorkoineen)

3. Vaatimusten euromäärät

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Tässä asiassa on riidatonta, että A:lle on maksettu alhaisempaa palkkaa kuin B:lle. Tämän vuoksi vastaajan on työnantajana näytettävä, että asiassa on ollut perusteet poiketa työntekijöiden tasapuolista kohtelua koskevasta  vaatimuksesta johtuvasta velvollisuudesta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti myös työsuhteen ehtojen, kuten palkkauksen osalta.

- - - henkilötodistelun perusteella työnantajalla on ollut perusteet arvioida B:n henkilökohtaisten taitojen ja ammattikokemuksen olleen selvästi paremmat kuin A:n. Esitetyn perusteella B:n taidot sekä akuuttien ongelmien ratkaisemisessa että ennakoivassa kunnossapidossa ovat olleet paremmat. Tällä seikalla on suuri merkitys, kun otetaan huomioon, että esimerkiksi yksin Rymättylän tehtaan yhden tuotantolinjan päivätuotannon arvon oli M:n mukaan noin 70.000 euroa. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2002:10 lausutun perusteella kokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet ovat palkkausperusteena neutraali kriteeri ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa sallii ammattikokemukseen liittyvien perusteltujen erojen huomioon ottamisen palkkauksessa.

Käräjäoikeuden käsityksen mukaan B:n ja A:n tehtävät ja asema ovat osittain myös poikenneet toisistaan. B on ollut kunnossapitopäällikön sijainen ja määrättynä jätevesilaitoksen vastuuhenkilöksi kunnossapitopäällikön sijaisena. Hän on ollut myös aktiivisesti mukana kehittämässä ja toteuttamassa yhtiön laadunvalvontajärjestelmää. Hänen tosiasiallinen asemansa työpaikkana on ollut laitosmiesten tiiminjohtaja, "kymppi".

Näin ollen ensinnäkin erilaiset huomioitavat pätevyystekijät ovat olleet perusteena maksaa B:lle korkeampaa palkkaa. Myös B:n tehtävät ovat olleet osittain vaativampia kuin A:lla, mikä on myös sallittu peruste palkkauksen erilaisuudelle.

Määrällisesti vaatimukseen ei ole tarpeen ottaa kantaa, kun kanne hylätään. Voidaan kuitenkin todeta, että A:n vaatimuksen perusteella arvioituna palkkauksen ero on ollut muutama euro tunnissa, mitä ei voida pitää poikkeuksellisen suurena ottaen huomioon esimerkiksi, mitä pitkänkokemuksen erilaisista elintarviketeollisuuden johtavista tehtävistä omaava M on kertonut.

Kanne hylättiin.

Hovioikeuden tuomiosta

Pääasiaratkaisun perustelut

A ja todistajat ovat hovioikeudessa kuultuina kertoneet ratkaisuun vaikuttavilta osin samalla tavalla kuin heidän kertomukseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu. Hovioikeus on tehnyt vastaanottamastaan näytöstä samat johtopäätökset kuin käräjäoikeus. Käräjäoikeuden tuomion sivuilla 10-11 ilmenevien johtopäätösten lisäksi hovioikeus toteaa asiassa jääneen näyttämättä, että B:lle olisi maksettu työehtosopimuksen mukaista monityötaitolisää ja että mainittua lisää olisi kuulunut maksaa myös A:lle.

Käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu.
 

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 6.3.2017.

Edilex Pro

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)