Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

14.11.2016 11.00 OTT Jyri Paasonen: Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alussa – kyseessä on merkittävä uudistus

OTT Jyri Paasonen: Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alussa – kyseessä on merkittävä uudistus

Yksityisen turvallisuusalan sääntelyn kokonaisuudistus on ollut vireillä jo vuodesta 2008 asti. Hanke on toteutettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen uudistukset tulivat voimaan 1.12.2010. Hankkeen toisessa vaiheessa oli alun perin tavoitteena toteuttaa sääntelyn varsinainen kokonaisuudistus, jonka myötä voitaisiin ottaa huomioon kaikki erityislainsäädännön muutostarpeet samalla kertaa. Toinen vaihe asetettiin kuitenkin uudestaan 17.11.2011. Hankkeen tavoitteena ei enää ollut varsinainen kokonaisuudistus vaan toimialaa koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen. Eduskunta hyväksyi lakiuudistuksen kevättalvella 2015. Yksityisen turvallisuusalan osalta kyse on kuitenkin merkittävästä uudistuksesta, jolla tulee olemaan paljon vaikutusta alan toimijoihin ja toimeksiantajiin, OTT, K2 Turvapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Jyri Paasonen kertoo Edilexin Vierashuoneessa.

Yksityisen turvallisuusalan sääntely yhteen lakiin

Lakiuudistuksen pääasiallisena tavoitteena on yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainsäädännön selkeyttäminen. Eduskunta hyväksyi säädettäväksi uuden yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain, joka korvaa nykyisen samannimisen lain. Tämän myötä yksityistä turvallisuusalaa koskeva lainsäädäntö keskitetään yhteen lakiin. Laki käsittää vartijoita, järjestyksenvalvojia sekä turvasuojaajia koskevat säännökset. Tämän myötä laki järjestyksenvalvojista samoin kuin muissa laeissa olevat järjestyksenvalvojan asettamista koskevat säännökset kumotaan. Samalla säädetään myös muutoksia poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettuun lakiin sekä eräisiin muihin lakeihin.

Lainsäätäjä on lähtenyt asianmukaisesti parantamaan yksityiseen turvallisuusalaan liittyvän lainsäädännön rakennetta kumoamalla hajanaista sääntelyä ja keskittämällä säännöksiä yhteen lakiin. Sääntelyn määrän vähentämisellä voidaan parantaa eri toimijoiden säädösten sisältöjen ymmärtämistä. Ongelmana on, että lakiuudistuksessa ei kuitenkaan huomioida kaikkia yksityisen turvallisuusalan toimenkuvia, kuten turvatarkastustoimintaa. Tätä voidaan pitää merkittävänä puutteena, koska yksityisen turvallisuusalan toimijat hoitavat vartiointiin ja järjestyksenvalvontaan liittyvien toimeksiantojen ohella turvatarkastusta useissa kohteissa.

Uusi turvallisuusalan elinkeinolupa

Lakiuudistuksen myötä nykyisestä vartioimisliikeluvasta luovutaan. Laissa säädetään turvallisuusalan elinkeinoluvasta, joka vastaa pääsääntöisesti nykyistä vartioimisliikelupaa koskevaa sääntelyä. Uusi piirre elinkeinoluvassa on, että järjestyksenvalvontatoiminta tulee pääosin luvanvaraiseksi. Luvanvaraista on ansiotarkoituksessa tapahtuva ja toimeksiantosopimukseen perustuva järjestyksenvalvontatoiminta. Toimeksiantosopimukseen perustuva toiminta rajaa niin sanotun omajärjestyksenvalvonnan luvanvaraisuusvaatimuksen ulkopuolelle samoin kuin omavartiointi on vartioimisliiketoiminnassa. Lisäksi luvanvaraisuuden ulkopuolelle jätetään kokoontumislain mukainen järjestyksenvalvonta eli jatkossakin erilaiset yhdistykset voivat hoitaa muun muassa yleisötilaisuuksissa järjestyksenvalvontaa. Elinkeinoluvan laajentaminen ja luvanvaraisuuden yhdenmukaistaminen järjestyksenvalvontatoimintaan on perusteltua, koska järjestyksenvalvojalla on laajemmat toimivaltuudet kuin vartijalla. Yksityisen turvallisuusalan toimijat ovat myös esittäneet elinkeinoluvan laajentamista.

Hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustoiminta tulee lakiuudistuksen myötä myös elinkeinoluvan alaisuuteen. Laissa hyväksymistä edellyttävällä turvasuojaustehtävällä tarkoitetaan sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentamista, korjaamista tai muuttamista niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että turvasuojaustoimintaa harjoittavien yrityksien, joilla on vähäisessäkin määrin edellä mainittuja tehtäviä tulee hakea turvallisuusalan elinkeinolupa Poliisihallitukselta.

Ongelmalliseksi käytännössä asian tekee se, että kameravalvontajärjestelmät on jätetty sääntelyn ulkopuolelle. Kameravalvontajärjestelmiä voi asentaa kuka tahansa, mutta jos siihen tehdään integraatioita esimerkiksi murtohälytysjärjestelmään, niin silloin toiminnanharjoittajalla tulee olla elinkeinolupa ja asentajalla turvasuojaajakortti. Lainsäätäjä ei ole huomioinut, että nykyään järjestelmät ovat entistä älykkäämpiä ja niissä hyödynnetään monipuolisesti integraatioita sekä videoanalytiikkaa, joten kameravalvontajärjestelmien rajaaminen sääntelyn ulkopuolelle on selkeä puute.

Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijoilla tulee olla palveluksessaan vastaava hoitaja, joka vastaa siitä, että luvan haltijan toimintaa tai liikettä hoidetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaisesti. Vastaavan hoitajan tulee olla suorittanut turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto kokonaisuudessaan. Uudistetussa laissa on kuitenkin siirtymäsäännös, jonka mukaan lain voimaantullessa jonkin vartioimisliikkeen palveluksessa olevat vastaavat hoitajat, joilla on Poliisihallituksen hyväksyminen kyseiseen tehtävään voimassa, ei tarvitse suorittaa erikoisammattitutkintoa kokonaisuudessaan. Turvasuojaustoimintaan liittyen on tehty poikkeus, jonka mukaan pienten alle viisi henkilöä työllistävien yritysten vastaavat hoitajat vapautetaan koulutusvelvoitteesta. Heillä tulee olla kuitenkin vähintään kolmen vuoden alan työkokemus.

Vartijan toimivaltuudet

Uudistetussa laissa on vartijan toimivaltuuksiin tehty useita uudistuksia. Vartijan poistamisoikeuden sisältöä täsmennetään siten, ettei poistamisoikeus ole enää sidottu toimeksiantajan edustajan antamaan tuloksettomaan poistumiskehotukseen. Lisäksi vartijalle tulee oikeus estää henkilön pääsy vartioimisalueelle. Pääsyn estämisen edellytykset ovat yhdenmukaiset poistamisen edellytysten kanssa.

Vartijan kiinniotto-oikeutta myös uudistetaan siten, että jos kiinniotettua ei voida kohtuullisessa ajassa luovuttaa poliisille, vartija voi poliisimiehen ja kiinniotetun suostumuksella jättää kiinniotetun luovuttamatta poliisille ja vapauttaa tämän viipymättä. Tämä on mahdollista, jos rikoksesta voi seurata vain sakkoa ja jos kiinniotetun henkilöllisyys on tunnettu tai kiinniotettu suostuu esittämään vartijalle henkilöllisyytensä selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Tällaisissa tilanteissa poliisi esittää henkilölle rangaistusmääräysvaatimuksen jälkikäteen.

Järjestyksenvalvojan toimivaltuudet

Järjestyksenvalvojan toimivaltuudet on pidetty pääsääntöisesti ennallaan. Järjestyksenvalvojalle asetetusta velvollisuudesta estää henkilön pääsy toimialueelleen tietyissä tapauksissa luovutaan. Järjestyksenvalvojalla on oikeus estää henkilön pääsy toimialueelle, mutta ei velvollisuutta siihen. Järjestyksenvalvojan poistamisperusteita osin täsmennetään. Uutena poistamisperusteena järjestyksenvalvojalle tulee oikeus poistaa toimialueeltaan siellä ilmeisen oikeudettomasti oleskeleva henkilö.

Järjestyksenvalvojan säilössäpito-oikeutta rajoitetaan vain yleisötilaisuuksiin ja matkustaja-aluksille. Uutena toimivaltuutena järjestyksenvalvojalle tulee vastaava oikeus rikoksesta epäillyn kiinniottamiseen kuin vartijalle, joka vastaa pakkokeinolain yleistä kiinniotto-oikeutta koskevaa säännöstä. Järjestyksenvalvojan voimakeinojen käyttöä koskeva säännös muutetaan vastaamaan vartijan voimankäytön sääntelyä.

Järjestyksenvalvojan toimivaltuuksien uudistaminen selkeyttää osaltaan nykysääntelyä. Lisäksi toimivaltuudet ovat nyt entistä lähempänä vartijan toimivaltuuksia. Järjestyksenvalvojien käyttöala laajentuu yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Lisäksi järjestyksenvalvojia voidaan asettaa yksityisiin tilaisuuksiin.

Järjestyksenvalvontatoiminnassa ongelmana on edelleen se, että on olemassa erilaisia järjestyksenvalvojia eri toimialueille, joiden toimivaltuudet eivät myöskään ole yhdenmukaiset. Tämän takia lakiuudistuksen yhteydessä tehtävänimikkeiden yhdistäminen olisi ollut suositeltavaa.

Vartijan ja järjestyksenvalvojan koulutukset

Sisäministeriössä on laadittu lakiuudistukseen liittyviä tarkentavia asetuksia, joissa säädetään muun muassa alan koulutuksista. Vartijan koulutus tulee pidentymään 120 opetustuntiin. Järjestyksenvalvojan koulutus on jatkossa 40 opetustuntia.

Lakiuudistuksen myötä uudistetaan myös turvallisuusalan tutkintoon johtavien koulutuksien perusteita, koska niitä on uudistettu ja päivitetty melko hitaalla tahdilla verrattuna toimialan kehittymiseen.

Turvasuojaustoiminnasta

Turvasuojaajaksi hyväksymiseen tai turvasuojaajakorttiin liittyen ei tule muita uudistuksia kuin, että korttiin tullaan jatkossa merkitsemään työnantaja ja tieto siitä toimiiko henkilö työsuhteessa vai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Turvasuojaajakorttiin voidaan lisäksi merkitä veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä annetun lain mukainen turvasuojaajaksi hyväksytyn henkilön veronumero, jos turvasuojaajaksi hyväksytyn henkilön tiedot on merkitty rakennusalan veronumerorekisteriin.

Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava turvasuojaajan työsuhteen päättymisestä poliisilaitokselle. Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan henkilön on puolestaan itse ilmoitettava tehtävien hoitamisen päättymisestä poliisilaitokselle.

Rikosoikeudellisesta vastuusta ja suojasta

Lakiuudistuksessa ei ole huomioitu yksityisen turvallisuusalan toimijoiden rikosoikeudellista virkavastuuta tai suojaa, vaikka nykysääntelyssä niihin liittyy useita ongelmia. Poliisilakiuudistuksen yhteydessä poliisilakiin säädettiin niin sanottu kaksoisstandardivaatimus. Säännöksen mukaan poliisimiehellä on virantoimituksessa lisäksi oikeus hätävarjeluun. Tällaisessa hätävarjelussa poliisimies toimii virkavastuulla. Arvioitaessa hätävarjelun puolustettavuutta on otettava huomioon poliisimiehelle koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella asetettavat vaatimukset. Yksityisellä turvallisuusalalla tilanne on puolestaan päinvastainen: toimivaltuudet eivät aina sovellu tilanteisiin, joten joudutaan usein turvautumaan hätävarjelusäännöksiin.

Valvonta ja rangaistussäännökset

Yksityisen turvallisuusalan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Poliisihallitus. Poliisilaitokset vastaavat puolestaan alan toiminnan valvonnasta toimialueellaan. He voivat tarkastaa toimialueellaan sijaitsevia turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijoiden toimipaikkoja.

Rikoslaissa säädetään rangaistus luvattomasta turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittamisesta. Lievempinä rangaistussäännöksinä lakiuudistuksessa säädetään vartioimisliike-, järjestyksenvalvonta-, turvasuojaus- ja turvallisuuspalvelurikkomuksista, jos laiminlyö lakisääteisiä velvoitteita.

Lakiuudistuksen voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä

Lakiuudistus tulee voimaan 1. tammikuuta 2017. Nykysääntelyn vartioimisliikeluvan haltija voi kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta Poliisihallitukselle tekemällään ilmoituksella ilmoittaa jatkavansa toimintaansa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijana. Poliisihallitus myöntää tällöin elinkeinoluvan vartioimisliikeluvan haltijalle maksutta. Samoin nykyiset vartioimisliikkeen vastaavat hoitajat voivat jatkaa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavana hoitajana ilman eri ilmoitusta.

Järjestyksenvalvojatoimintaa tai hyväksymistä edellyttävää turvasuojaustoimintaa harjoittavien toimijoiden on voidakseen jatkaa toimintaansa haettava turvallisuusalan elinkeinolupaa kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Järjestyksenvalvojatoiminnan tai turvasuojaustoiminnan harjoittaja saa tällöin jatkaa toimintaansa, kunnes luvan myöntämistä koskeva asia on ratkaistu. Vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi, järjestyksenvalvojakouluttajaksi, voimankäyttökouluttajaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen on ehtoineen ja rajoituksineen voimassa hyväksymisen voimassaoloajan.

Jyri Paasonen
Toimitusjohtaja, OTT
K2 Turvapalvelut Oy
jyri.paasonen@k2turvapalvelut.fi

Lue myös Edilex-uutiset

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)