Hallituksen esityksiin kirjattujen kansainvälisten vertailujen merkityksen tutkiminen on tärkeää useastakin syystä. Kansainvälisen tiedon merkitys kansallisessa lainvalmistelussa on lisääntynyt. Säädeltävillä asioilla on yhä useammin rajat ylittäviä vaikutuksia niin Euroopan unionin oikeuden, kansainvälisten sopimusten kuin globaaleiden ongelmien kuten esimerkiksi pandemioiden, ilmastonmuutoksen tai tekoälyn nopean kehityksen takia. Lainsäädäntöympäristön kansainvälistymisen lisäksi yksittäisten lainvalmisteluprosessin osa-alueiden, kuten tässä tapauksessa kansainvälisen vertailun, merkitystä on syytä tarkastella myös rajallisten lainvalmisteluresurssien ja laadukkaan lainvalmistelun näkökulmista.

Lainvalmistelussa tehtävän kansainvälisen vertailun ohjeistus jättää lainvalmistelijan päätettäväksi tehdäänkö vertailua ja jos, niin miten. Hallituksen esityksen laatimisohjeiden mukaan:

”Esitykseen on tarvittaessa otettava lyhyt kuvaus siitä, mitä muissa maissa, kuten Pohjoismaissa ja EU:n jäsenmaissa, mahdollisesti on tehty samankaltaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.”

Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden hallituskauden (Sipilä 2015–2018 ja Rinne/Marin 2019–2022) hallituksen esityksiin kirjattuja kansainvälisiä esityksiä sekä määrien että laadun näkökulmista. Huolimatta siitä, että sekä vertailujen määrissä että laadussa voitiin havaita pienoista nousua vuosina 2019–2022, liittyvät tärkeimmät havainnot siihen, että ensinnäkin noin puolessa tutkimusajanjakson hallituksen esityksiä ei ole ollenkaan tehty tai ainakaan kirjattu kansainvälistä vertailua. Toinen merkittävä havainto puolestaan oli, että kirjatuista kansainvälisistä vertailuista suuri osa (n. 50 %) oli ainoastaan pintapuolisia kuvauksia verrokkimaiden käytänteistä ilman selkeää lisäarvoa lainvalmistelun tietopohjaan.

Tutkimustulosten perusteella voi lainvalmistelussa tehtävään kansainväliseen vertailuun liittyen suositella sekä ohjeistuksen että käytäntöjen uudelleenarviointia. Lainvalmistelun rajallisia resursseja ei kannata käyttää aina varsinaisen vertailun tekoon, mutta silloinkin tulisi hallituksen esitykseen kuitenkin perustella miksi kansainvälistä vertailua ei ole ollut tarpeen tehdä. Lainvalmistelun resursseja ei kannata käyttää ulkomaiseen sääntelyyn vertaamiseen esimerkiksi silloin, kun kyseessä on lakitekninen muutos, vertailua on jo tehty aiemmin tai kyseisestä asiasta on saatavalla muuta tutkimustietoa. Mikäli vertailuun tehdään, olisi tärkeää verrokkimaiden käytänteiden kuvaamisen lisäksi tehdä myös varsinaista vertailua verrokkimaiden välillä ja erityisesti verrokkimaiden ja Suomen välillä. Tällaisen niin sanotun varsinaisen vertailun avulla tuotetaan tärkeää tietoa muiden maiden käytännöistä ja pystytään arvioimaan vaihtoehtoisten toimintamallien hyötyjä ja haittoja sekä niiden soveltuvuutta kansalliseen toimintaympäristöön.

Lisa-Maaria Keskinen
YTM, HTM, väitöskirjatutkija

Vertaisarvioitu artikkeli Edilex Lakirjastossa

• Keskinen, Lisa-Maaria: Lisääkö kansainvälinen vertailu lainvalmistelun tietopohjaa? – Vertailujen määrä ja laatu hallituksen esityksissä vuosina 2015–2022

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen (toimitus@edilex.fi). Huomaa kuitenkin, että Edilex ei ole mielipiteiden yleisönosasto, joten kirjoitusten tulee perustua juridiikkaan ja kirjoittajan olla kirjoituksensa aihealueen asiantuntija.
  Lue lisää