Verotus 2/2026

Pääkirjoitus: Kun verolakia ei voida soveltaa

Lindgren, Juha

Verotus 2/2026 s. 135
Pääkirjoitus

Veronkorotus nykykäytännössä

Pikkujämsä, Mikko

Verotus 2/2026 s. 136
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Veronkorotusten nykyisessä sääntelyssä on pyritty kaavamaisuuteen. Ratkaisevaa on veronkorotuksen objektiivinen virheellisyys, ei verovelvollisen toiminnan moitittavuus. Artikkelissa tarkastellaan veronkorotusten määräämisen oikeustilaa sellaisena kuin se tällä hetkellä näyttäytyy.

Kaksi ensimmäistä aihepiiriin osuvaa ennakkopäätöstä koskivat yritysverotusta (KHO 2024:93 ja 94) ja kolmas henkilöverotusta (KHO 2026:4). Korkein hallinto-oikeus on käynyt tapauksissa keskustelua perustuslakivaliokunnan kanssa ja ottanut kantaa esimerkiksi inhimilliseen virheeseen, verovelvollisen laiminlyönnin riskipitoisuuteen ja tulkinnanvaraisuuden käsitteeseen.

Rahastot tosiasiallisen johtopaikan sääntelyn näkökulmasta

Siren, Jenny

Verotus 2/2026 s. 149
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Artikkelissa tarkastellaan, millä edellytyksillä ulkomaiselle rahastolle voi muodostua tosiasiallinen johtopaikka Suomeen tuloverolain perusteella. Lisäksi artikkelissa käsitellään määräaikaisen rahastopoikkeuksen soveltamisalaa sekä rahastojen hajautetun hallintomallin aiheuttamia tulkinta‑ ja soveltamishaasteita tosiasiallisen johtopaikan sääntelyn kannalta. Johtopäätöksenä korostuu tarve pysyvän ja selkeän rahastopoikkeuksen säätämiselle oikeusvarmuuden lisäämiseksi.

Osakevaihdon muuttunut sääntely

Nykänen, Pekka

Verotus 2/2026 s. 163
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Uusi osakevaihtoa koskeva sääntely rajoittaa verosuunnittelua etuyhteystilanteissa ensinnäkin määrittämällä osakkeiden hankintamenoksi hankkivan yhtiön verotuksessa niiden matemaattisen arvon. Toiseksi uusi sääntely johtaa osakkeen matemaattisen arvon määrittämiseen jatkuvuusperiaatteella, mikä estää etuyhteystilanteissa osakevaihdon hyödyntämisen osinkoverotuksen keventämisessä. Lisäksi osakevaihdon soveltamisalaa on laajennettu koskemaan eräin rajoituksin ETA:n ulkopuolisia tilanteita ja kasvattamalla osakevaihdossa sallitun rahavastikkeen määrää. Artikkelissa tarkastellaan tätä uutta sääntelyä ja sen tulkintaa.

Erityisistä kiinteistöveroista ja -maksuista

Torkkel, Timo

Verotus 2/2026 s. 175
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Kiinteistöverolaissa säädetään yleisestä kiinteistöverosta. Kiinteistöveroa koskevalle keskustelulle on ominaista, että kiinteistövero nähdään itsenäisenä verona. Tällöin unohdetaan kiinteistön omistamiseen liittyvät erityiset kiinteistöverot ja -maksut. Tällaisia ovat kaivosmineraalivero sekä kunnossapito- ja puhtaanapitomaksu ja hulevesimaksu. Vaikka näillä kaikilla on oma funktio ja yhteiskunnan on joka tapauksessa katettava kiinteistöinfrastruktuurista ja -palveluista johtuvat kustannukset, tämä ei poista sitä, että kiinteistönomistajan kannalta kiinteistövero sekä erityiset kiinteistöverot ja -maksut muodostavat lakisääteisen kokonaisuuden, jonka kiinteistön omistajan on kannettava. Tämä tulisi huomioida kiinteistöveron tasoa mitoitettaessa.

Mitä veroriidassa tulisi todistaa?

Raunio, Merja

Verotus 2/2026 s. 188

Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Oikeudenkäynnissä ratkaistaan, mitä tietyssä konkreettisessa asiassa on pidettävä oikeusjärjestyksen mukaisena. Tapauksessa otetaan kantaa sekä siihen, mitä ratkaistavana olevassa asiassa on tapahtunut, että siihen, miten tapahtumia on oikeudellisesti arvioitava. Artikkelissa käsitellään tosiasia- ja oikeuskysymysten alaa ja erottamista toisistaan. Tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä asianosaisen tulisi varautua todistamaan, eli mistä hänen tulisi valmistautua esittämään näyttöä verotusta koskevassa oikeudenkäynnissä. Kysymystä lähestytään käytännönläheisesti esimerkkien ja oikeustapausten kautta.

Kiinteistöverotuksen oikeuskäytäntöä vuodelta 2025

Myllymäki, Janne

Verotus 2/2026 s. 200
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Korkein hallinto-oikeus on antanut vuonna 2025 viisi kiinteistöverotusta koskevaa ennakkopäätöstä. Päätöksissä on otettu kantaa maapohjan ja rakennusten arvostamista koskeviin kysymyksiin, kiinteistön verotusarvon enimmäismäärän sekä rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin soveltamisen edellytyksiin. Tässä artikkelissa käydään lävitse päätösten keskeinen sisältö ja päätöksistä ilmenevät oikeusohjeet sekä esitetään päätelmiä päätösten vaikutuksesta verotuskäytäntöön.

Ajankohtaista osakkeiden hankintakulujen verovähennyksistä tulo- ja arvonlisäverotuksessa – oikeustapauskommentti ennakkopäätöksestä KHO 2025:61

Männistö, Eero – Bussman, Andreas

Verotus 2/2026 s. 212
Oikeustapauskommentti

Tiivistelmä:

Artikkelissa käsitellään osakkeiden hankintaan liittyvien asiantuntijapalvelujen arvonlisäverojen vähennysoikeutta erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2025:61 valossa. Lisäksi arvioidaan tuloverotuksen ja arvonlisäverotuksen välisiä eroja palveluhankintojen kohdistamisessa. Lopuksi esitetään tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisia kehittämiskohteita.

Tuloverolain 69 e §:n säännös työnantajan maksamista työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannuksista

Salmenhaara, Jaakko

Verotus 2/2026 s. 221
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Tuloverolain 69 e §:ssä säädetään työnantajan maksamien työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannusten verotuksesta.  Säännös on tullut voimaan 1.1.2026, ja se soveltuu siitä lähtien maksettuihin kustannuksiin. Säännöksen edellytysten täyttyessä työnantaja voi korvata työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannuksia verovapaasti. Artikkelissa käsitellään säännöksen valmistelun taustaa ja säännöksen soveltamisedellytyksiä.

IFA:n 77. kongressi Lissabonissa

Kujanpää, Emmiliina – Ruohola, Tiina

Verotus 2/2026 s. 230
Muu kirjoitus

Tiivistelmä:

International Fiscal Associationin (IFA) 77. kongressi järjestettiin Lissabonissa 5.–8.10.2025. Kongressin pääaiheina olivat yhteisöjen verotuksellinen asuinvaltio sekä verosopimusten väärinkäyttö ja lähdeverotus. Seminaareissa käsiteltiin lisäksi muun muassa OECD:n pilareita, eli digiveroa ja globaalia minimiveroa, sekä etätyön verotusta, varallisuusveroja ja verotuksen ennakoitavuutta. Seuraava kongressi järjestetään Australian Melbournessa 18.–22.10.2026.

Kiinteistöverottomuuden monet kasvot

Määttä, Kalle

Verotus 2/2026 s. 234
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Metsämaan käsite on keskeisessä asemassa kiinteistöverovapauksia rajattaessa. Maatilana ei yleensä pidetä alle kahden hehtaarin suuruista kiinteistöä, ellei se ole osa maatilana pidettävää suurempaa koko naisuutta. Toisaalta muita kokonaan verosta vapautettuja kiinteistöjä ovat muun muassa autiokirkot, linnat, linnoitukset ja luostarit sekä yksityiset luonnonsuojelualueet. Lisäksi on otettava huomioon osittain verovapaat kiinteistöt, kuten yleiset tiet ja torit.

Verovelvollisuuden syntyminen varainsiirtoverotuksessa, osa ll

Kellas, Sebastian

Verotus 2/2026 s. 245
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Artikkeli on jatkoa Verotus-lehden numerossa 5/2025 julkaistuun artikkeliin, jossa käsiteltiin varainsiirtoverovelvollisuuden syntymistä luovutussaantojen osalta. Tässä artikkelin toisessa osassa tarkastellaan verovelvollisuuden syntymistä silloin, kun kyseessä on yhtiöoikeudellinen, perhe- ja jäämistöoikeudellinen tai pakkolunastukseen perustuva saanto. Saantoja koskeva oppi sisältyy ensisijaisesti esineoikeuden alaan, joskin esineoikeudesta on ulkoistettu jotkin saantotavat lähinnä perintö- ja jäämisoikeuden taikka yhtiöoikeuden puolella ratkaistavaksi. Artikkelissa tarkastellaan sitä, voidaanko näistä saantoja koskevista opeista tehdä päätelmiä varainsiirtoverovelvollisuuden syntymisen kannalta. Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, missä määrin varainsiirtoverolaki ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset perustuvat esineoikeiden opeille.

Voiko palkan verotuksesta sopia?

Määttä, Tero

Verotus 2/2026 s. 256
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä:

Selvänä lähtökohtana verotuksessa on ollut, että työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia siitä, onko joku työsuhteen perusteella vastikkeeksi työstä sovittu suoritus veronalaista vai ei. Ennakkopäätös KHO 2022:72 muutti vakiintunutta verotuskäytäntöä. Päätös herättää kysymyksen, voivatko työnantaja ja työntekijä sopia laajemmin palkan veronalaisuudesta hyödyntämällä tuloverolain verovapaussäännöksiä kokonaispalkkamalleissa.

Euroopan unionin tuomioistuimen arvonlisäverotusta koskevat tuomiot

Stenius, Juuso – Salin, Roosa

Verotus 2/2026 s. 266
Muu kirjoitus

Tiivistelmä:

Artikkelissa tarkastellaan viittä eri Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisua ja niiden perusteluja arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Tarkasteltavana ovat tuomiot C-796/23 (Česká síť), C-121/24 (Vaniz), C-379/24 ja C-280/24 (Agrupació de Neteja Sanitària ja Educat Serveis Auxiliars), T-689/24 (Dyrektor Krajowej Informacji Skarbowej) sekä T-643/24 (Credidam). Ratkaisuissa esille nousivat muun muassa verovelvollisen käsite, yhteisvastuu, verosta vapautetulle toiminnalle tarpeelliset palvelut, oikeus ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähentämiseen sekä vastikkeellisen palvelujen suorituksen käsite.

Unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskeva oikeuskäytäntö

Äimä, Kristiina

Verotus 2/2026 s. 274
Muu kirjoitus

Tiivistelmä:

Artikkeli käsittelee Euroopan unionin tuomioistuimen välitöntä verotusta koskevaa ratkaisutoimintaa vuoden 2026 ensimmäisen kvartaalin ajalta. Kirjoituksessa esitellään unionin tuomioistuimen tuomioita ja ennakkoratkaisupyyntöjä sekä komission valvontamenettelyjä.

Verotus-lehteä julkaisee Kustannusosakeyhtiö Verotus. Vuoden 2024 alusta alkaen Verotus-lehden sähköinen versio on luettavissa ainoastaan Edilexistä. Edilex Verotus-lehden uudet numerot -palvelun tilaamalla saat käyttöösi Verotus-lehden viisi uusinta numeroa. Lehden uuden numeron ilmestyessä vanhin lehdistä siirtyy Edilex Verotus-lehden arkistoon, jossa ovat Verotus-lehden artikkelit numerosta 1/2007 alkaen ja viitetiedot numerosta 1/2004 alkaen. Edilex Verotus-lehden arkisto ja uudet numerot -palvelu sisältää Edilexistä löytyvän Verotus-lehden sisällön kokonaisuudessaan.
Lisätietoa lehdestä ja tilaamisesta