luottotietorekisteri - tiedon korjaaminen - rahoitusala

Säädösperusta:	Henkilötietolain mukainen päätös
Antopäivä:	4.11.2014
Diaarinumero:	1480/532/2014

ASIA
Hakija on pyytänyt Suomen Asiakastieto Oy:tä lyhentämään itseään koskevan 12.4.2013 rekisteröidyn, yksipuolisesta tuomiosta aiheutuneen maksuhäiriömerkinnän säilyttämisajan luottotietorekisterissä neljästä vuodesta kahteen vuoteen.

Kyseisen merkinnän säilyttämisaika oli ensin ollut kolme vuotta, mutta sitä oli 23.5.2013 lyhennetty velan suorittamisen johdosta kahteen vuoteen. Sittemmin hakijaa koskien on 7.9.2013 merkitty tieto pitkäkestoisesta ulosotosta, mikä on Suomen Asiakastieto Oy:n tulkinnan mukaan ollut sellainen uusi maksuhäiriömerkintä, jonka johdosta aiempaa yksipuolista tuomiota koskevaa merkintää ei ole tarpeen poistaa rekisteristä (ennen kuin neljän vuoden kuluttua sen tekemisestä).

Hakijaa koskenut tieto pitkäkestoisesta ulosotosta on jo poistunut luottotietorekisteristä. Hakija on suorittanut kaikki luottotietorekisterissä näkyvät velkansa. Ilman nyt puheena olevan, luottotietorekisteristä jo poistetun pitkäkestoisen ulosoton merkinnän aiheuttamaa pidentämisvaikutusta hänelle viimeisimpänä (12.4.2013) tehty merkintä yksipuolisesta tuomiosta poistettaisiin kahden vuoden kuluessa sen tekemisestä.

Hakija on 30.5.2014 päiväämällään rekisteritietojen korjaamisvaatimuksella vaatinut Suomen Asiakastieto Oy:tä lyhentämään merkinnän säilyttämisaikaa. Rekisterinpitäjä on vastannut asiaan lähettämällä luottotietolain 32 §:n mukaisen kieltäytymistodistuksen.

Peruste 1: Kyseessä ei olisi maksuhäiriömerkintä, vaan ulosottotieto

Tieto pitkäkestoisesta ulosotosta ei hakijan mukaan olisi maksuhäiriömerkintä, vaan ulosottotieto. Tätä hän perustelee luottotietolain 13 ja 18 §:n sanamuodoilla:

13 § Maksuhäiriötiedot ja niitä täydentävät tiedot

Luottotietorekisteriin saa henkilöluottotietoina tallettaa: ---

4) ulosottotietoina tiedot asiakohtaisesti eriteltyinä sellaisesta ulosottoasiasta, jossa on annettu estetodistus tai tieto ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n 1 momentissa tarkoitetusta pitkäkestoisesta ulosotosta; ---

18 § Maksuhäiriömerkintöjen ja luokitustietojen säilyttämisajat

Luottotietorekisteriin merkityt maksuhäiriötiedot on poistettava luottotietorekisteristä seuraavasti: ---

3) ulosottotieto heti, kun ulosottomies on tehnyt peruuttamisilmoituksen, joka koskee pitkäkestoista tai aiheetonta ulosottoa;---

Hän viittaa näkemyksensä tueksi myös tietosuojavaltuutetun kannanottoon 339/452/2008, jossa todetaan, että "Säännöksen soveltamisen kannalta on olennaista, mitkä merkinnät voivat laukaista säilyttämisajan pidennyksen. Tässä yhteydessä voidaan todeta, ettei kaikkia 13 §:n 1-9 kohdassa tarkoitettuja merkintöjä voida pitää "uutena maksuhäiriönä", kuten säännöksen 8 ja 9 kohtia. Hakijan mukaan pitkäkestoisen ulosoton merkintää ei tulisi tälläkään perusteella pitää ainakaan uutena maksuhäiriönä.

Peruste 2: kyseessä ei olisi uusi maksuhäiriömerkintä

Luottotietolain 18 §:n 3 momentin mukaan

Edellä 1 momentin 1 ja 6 kohdassa tarkoitettua merkintää ei ole tarpeen poistaa rekisteristä, jos rekisteröityä koskeva uusi maksuhäiriömerkintä on tehty rekisteriin ennen kuin määräaika aikaisemman merkinnän poistamiselle on 1 tai 2 momentin mukaan kulunut. Kaikki konkurssia koskevat merkinnät on kuitenkin poistettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viimeisintä konkurssimerkintää koskevat tiedot on poistettu yrityssaneeraus- ja konkurssirekisteristä, ja 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua maksuhäiriötä koskeva merkintä viimeistään neljän vuoden kuluttua sen tekemisestä.

Säilyttämisajan lyhentämisvaatimuksensa perusteena hakija on esittänyt, että rekisteriin 7.9.2013 tehty merkintä pitkäkestoisesta ulosotosta ei olisi sellainen uusi maksuhäiriömerkintä, joka em. momentin voisi pidentää aiemmin tehdyn merkinnän säilyttämisaikaa. Hakijan mukaan merkintä ei ole aiheutunut uudesta maksuhäiriöstä tai ulosoton laiminlyönnistä, vaan se on seurausta jo aiemmin merkityistä yksipuolisista tuomioista velkomusasioissa.

Hakijan mukaan, jotta pitkäkestoisen ulosoton merkinnällä olisi pidentävä vaikutus yksipuolista tuomiota velkomusasiassa koskevaan merkintään, siihen pitäisi liittyä perintäjärjestys huomioon ottaen uusi maksuhäiriö. Tätä hän perustelee tietosuojavaltuutetun aiemmalla kannanotolla asiassa 339/452/2008: "Sen sijaan pidennyksen laukaisevana uutena maksuhäiriömerkintänä voi toimia velkojan ilmoittama maksuhäiriömerkintä, koska sitä perintäjärjestys huomioon ottaen voidaan pitää "uutena".

Peruste 3: Asiakastiedon tulkinta olisi luottotietolain hengen vastainen

Hakijan mukaan Suomen Asiakastiedon tulkinta hänen uusimman maksuhäiriömerkintänsä säilyttämisajasta on luottotietolain hengen vastainen. Hän perustelee tätä kantaansa sillä, että luottotietolakia koskevan hallituksen esityksen HE 241/2006 4.1 kohdan mukaan

"Maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisaikaan vaikuttaisi ehdotuksen mukaan lyhentävästi velallisen maksuhäiriömerkinnän aiheuttaneen saatavan suoritus. Siten rekisteröity voisi nykyistä helpommin omalla maksukäyttäytymisellään vaikuttaa säilyttämisaikojen pituuteen."

Luottotietolain hengen vastaisuutta Asiakastiedon tulkinnassa ilmentää hakijan mukaan myös se, että jos yksipuolista tuomiota velkomusasiassa koskeva merkintä olisi tehty hänen tietoihinsa vasta pitkäkestoisen ulosoton merkinnän jälkeen, mikään ei olisi aiheuttanut sen pidentymistä, ja se olisi maksettuna poistettu kahdessa vuodessa. Näin ollen hakijan kaikki tiedot olisi poistettu luottotietorekisteristä yli vuotta aikaisemmin kuin tässä tilanteessa, jossa merkintä yksipuolisesta tuomiosta tehtiin ennen pitkäkestoisen ulosoton merkintää.

Hakijalta saatu selvitys
Hakija on toimittanut asiassa selvityksenä Suomen Asiakastieto Oy:n kanssa käymäänsä sähköpostinvaihtoa (10 sivua), Suomen Asiakastieto Oy:n Omatieto-palvelusta tulostamansa luottotieto-otteen (4 sivua), jäljennöksen Suomen Asiakastieto Oy:lle tekemästään rekisteritietojen korjaamisvaatimuksesta (4 sivua) sekä Asiakastiedolta saamansa kieltäytymistodistuksen (2 sivua).

Rekisterinpitäjältä saatu selvitys
Hakija on selvittänyt rekisterinpitäjän kannan asiassa perusteluineen ja toimittanut aineiston tietosuojavaltuutetulle, joten asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset on saatu.

Suomen Asiakastieto Oy on vastauksessaan tulkinnut pitkäkestoisen ulosoton merkinnän uudeksi maksuhäiriömerkinnäksi, jonka vuoksi luottotietolain "1 momentin 1 ja 6 tarkoitettua merkintää ei ole tarpeen poistaa rekisteristä, jos rekisteröityä koskeva uusi maksuhäiriömerkintä on tehty rekisteriin ennen kuin määräaika aikaisemman merkinnän poistamiselle on 1 tai 2 momentin mukaan kulunut.

Vastaus perusteeseen 1: Kyseessä olisi maksuhäiriömerkintä

Hakijan toimittaman aineiston mukaan Suomen Asiakastieto Oy on todennut, että pitkäkestoista ulosottoa koskevasta merkinnästä säädellään luottotietolain 13 §:ssä aivan kuten muistakin maksuhäiriömerkinnöistä eikä mikään lainsäännös anna aihetta olla pitämättä tietoa laissa tarkoitettuna maksuhäiriömerkintänä. Argumenttinsa tueksi Asiakastieto lainaa hallituksen esityksen 93/2009 yleisperusteluita: "Kun yksipuolisesta tuomiosta seuraa maksuhäiriömerkintä ja kun toisaalta myös pitkäkestoinen ulosotto johtaisi maksuhäiriömerkinnän tekemiseen..."

Vastaus perusteeseen 2: Kaikkia merkintöjä on pidettävä uusina

Hakija on tulkinnut, että kyseessä ei olisi uusi maksuhäiriömerkintä, koska merkintä koskee velkaa, josta on jo aikaisemmin merkitty maksuhäiriö. Asiakastieto on vastannut tähän, että luottotietolaki lähtee siitä, että samasta velasta voi tulla useita merkintöjä perinnän edetessä. Luottotietolain 13 § 3 momentin mukaan Luottotietorekisterin pitäjän on, jos se yleisesti saatavilla olevien tai rekisterinpitäjälle toimitettujen tietojen perusteella on mahdollista, merkittävä rekisteriin, mitkä merkinnät aiheutuvat saman saatavan laiminlyönnistä. Merkintä on kuitenkin aina tehtävä rekisteröidyn pyynnöstä tämän antaman luotettavan selvityksen perusteella.

Asiakastiedon tulkinnan mukaan kaikkia luottotietolain 13 §:ssä mainittuja merkintöjä pidetään lain mukaan uusina merkintöinä ja merkinnöillä on pidentävä vaikutus aikaisempiin merkintöihin.

Vastaus perusteeseen 3: Lain hengen vaikutus

Suomen Asiakastieto Oy lausuu, että luottotietolain 11 § velvoittaa noudattamaan rekisteröityihin yhdenmukaisia sääntöjä. Sen mukaan, kun laissa on merkinnöistä ja tallennusajoista säännökset, ei lain hengelle voi antaa näistä säännöksistä poikkeavaa sisältöä.

Hakijan vastine
Hakija on itselleen saanut ja tietosuojavaltuutetulle toimittanut asiassa Suomen Asiakastieto Oy:ltä saamansa vastaukset. Niihin tutustuttuaan hän on laatinut tietosuojavaltuutetulle rekisteritietojen korjausvaatimuksen perusteluineen. Asiassa on saatu tarpeelliset tiedot ja selvitykset ja se ratkaistaan täysin hakijan toimittaman aineiston sekä lainsäädännön pohjalta, joten hakijan kuuleminen ennen asian ratkaisemista on hallintolain 34 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetuin tavoin ilmeisen tarpeetonta.

Oikeudellinen kysymys
Luottotietolain (527/2007) 31 §:n mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oikaistava luottotietorekisterissä oleva virheellinen, puutteellinen, vanhentunut tai muutoin harhaanjohtava tieto. Asiassa on kysymys siitä, onko hakijalle 12.4.2013 tehdyn maksuhäiriömerkinnän säilyttämisaikatieto virheellinen.

Ratkaisu kysymykseen riippuu siitä, onko luottotietolain 13 §:n 4 kohdassa tarkoitettuihin ulosottotietoihin kuuluva tieto pitkäkestoisesta ulosotosta sellainen luottotietolain 18 §:n 3 momentissa tarkoitettu uusi maksuhäiriömerkintä, jonka perusteella luottotietolain 18 §:n 1 momentin 1 ja 6 kohdassa tarkoitettua merkintää ei ole tarpeen poistaa luottotietorekisteristä.

TIETOSUOJAVALTUUTETUN PÄÄTÖS JA PERUSTELUT
Hakijan vaatimus tiedon korjaamisesta hylätään. Hakijaa koskevan, luottotietorekisteriin 12.4.2013 tehdyn merkinnän säilyttämisaika ei ole virheellinen.

Peruste 1. Tieto pitkäkestoisesta ulosotosta on maksuhäiriömerkintä

Luottotietolain 13 § on otsikoitu "Maksuhäiriötiedot ja niitä täydentävät tiedot". Tieto pitkäkestoisesta ulosotosta mainitaan pykälässä muiden maksuhäiriötietojen joukossa.

Luottotietolain 18 § 3 momenttia koskee hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n ja luottotietolain muuttamisesta (HE 93/2009). Hallituksen esityksen yleisperustelujen kohdassa 3, luottotietojen kattavuus, todetaan seuraavaa: Luottotietojen kattavuuden ja luotettavuuden parantamiseksi ehdotetaan, että luottotietorekisteriin merkittäisiin tieto pitkäkestoisesta ulosotosta. Rahoittajan luottoriski saattaa olla huomattava silloin, kun luotonhakijana on pitkäaikainen ulosottovelallinen. Luotonantaja voi pyytää luonnollisesti tietoja velalliselta itseltään, mutta on luottotietotoiminnan perusajatuksen mukaista, että tiedot velkaongelmista ovat myös tarkistettavissa. Nykyisin tällaisen tiedon velkoja on saanut vain ulosottorekisteristä pyytämällä velallista koskevan todistuksen. Nyt ehdotetaan, että pitkäkestoinen toistuvaistulon ulosmittaus merkittäisiin myös luottotietoihin.--- Kun yksipuolisesta tuomiosta seuraa maksuhäiriömerkintä ja kun toisaalta myös pitkäkestoinen ulosotto johtaisi maksuhäiriömerkinnän tekemiseen, luottotietojen kattavuus olisi suhteellisen hyvä.

Myös hallituksen esityksen perusteella vaikuttaa selvältä, että tieto pitkäkestoisesta ulosotosta on luottotietolaissa tarkoitettu maksuhäiriömerkintä.

Peruste 2: Tieto pitkäkestoisesta ulosotosta on tulkittava uudeksi maksuhäiriömerkinnäksi

Luottotietolain 18 § 3 momentin sanamuotoa tulkiten merkitystä näyttäisi olevan vain sillä, onko tehty maksuhäiriömerkintä uusi, riippumatta siitä, onko sen aiheuttanut velka uusi. Sana "uusi" vaikuttaisi kirjoitetun momenttiin selvyyden vuoksi, erottamassa "uuden" merkinnän "aikaisemmasta" merkinnästä. Luottotietolain 18 § 3 momenttia koskevassa hallituksen esityksessä 241/2006 asiaa ei käsitellä. Selvää kuitenkin on, että luottotietolain mukaan on mahdollista, että samasta velasta voi tulla useita maksuhäiriömerkintöjä. Lain 13 §:n 3 momentin mukaan luottotietorekisterin pitäjän on tällöin, jos se yleisesti saatavilla olevien tai rekisterinpitäjälle toimitettujen tietojen perusteella on mahdollista, merkittävä rekisteriin, mitkä merkinnät aiheutuvat saman saatavan laiminlyönnistä.

Myös pitkäkestoisen ulosoton merkinnän luonne ihmisen ylivelkaantuneisuuden kuvastajana puoltaa sitä tulkintaa, että kyseessä on sellainen uusi maksuhäiriömerkintä, joka voi luottotietolain 18 §:n 3 momentin logiikan mukaan pidentää muiden samalle velalliselle tehtyjen merkintöjen säilyttämisaikaa samalla tavoin kuin vaikkapa velkojan ilmoittama maksuhäiriökin. Jos lainsäätäjä olisi tarkoittanut, että pitkäkestoisen ulosoton merkintä poikkeaa muista maksuhäiriömerkinnöistä niin, ettei sen tekemisen perusteella voida pidentää aikaisemman maksuhäiriömerkinnän säilytysaikaa, tämä olisi varmastikin kirjoitettu lakiin.

Tietosuojavaltuutetun kannanotossa 339/2008 todetaan, että "Sen sijaan pidennyksen laukaisevana uutena maksuhäiriömerkintänä voi toimia velkojan ilmoittama maksuhäiriömerkintä, koska sitä perintäjärjestys huomioon ottaen voidaan pitää "uutena". Säännöksen soveltamisen kannalta on olennaista, mitkä merkinnät voivat laukaista säilyttämisajan pidennyksen. Tässä yhteydessä voidaan todeta, ettei kaikki 13 §:n 1-9 kohdassa tarkoitettuja merkintöjä voida pitää "uutena maksuhäiriönä" kuten säännöksen 8 ja 9 kohtia.

Pykälän 8 kohdassa säädetään suorituksen maksamistiedoista ja 9 kohdassa luottokelpoisuuden arviointitiedosta. Kannanotossa on käsitelty lähinnä maksuhäiriömerkintöjen lyhentämis- ja pidentämisperusteiden yhteensovittamista. Kannanotto on tarkoitettu yleiseksi laintulkintaohjeeksi Suomen Asiakastieto Oy:lle, ja se on laadittu ennen luottotietolain 13 §:n 4 kohdan ja 18 §:n 3 kohdan voimaantuloa. Sen sanamuotoja ei voi suoraan käyttää ohjenuorana toisenlaista laintulkintakysymystä koskevan yksittäistapauksen ratkaisemisessa.

Peruste 3: Tietosuojavaltuutetun päätösten tulee perustua lainkohtiin

Tietosuojavaltuutetun ratkaisujen on perustuttava yksilöitävissä oleviin lainkohtiin. Lain henkeä on vaikea osoittaa luotettavasti, eikä sitä siksi voi käyttää päätösten perusteena.

Ulosottokaaren ja luottotietolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen 93/2009 yleisperustelujen mukaan lakiehdotuksella on pitkäkestoisen ulosoton osalta tavoiteltu luottotietojen kattavuutta. Yleisperustelujen kolmannessa kohdassa todetaan myös, että se, että tieto [luottotietorekisteriin] annettaisiin vasta kahden vuoden kuluttua, kun pitkäkestoisuus on todettu, kannustaa velallista järjestämään asiansa sitä ennen. Kun asia tulee vireille ulosottoon, ulosottoviranomainen lähettää velalliselle vireilletuloilmoituksen ja maksukehotuksen. Maksukehotuksessa kerrotaan pitkäkestoista ulosottoa koskevan maksuhäiriömerkinnän uhasta. Velallinen voi omalla maksukäyttäytymisellään vaikuttaa pitkäkestoista ulosottoa koskevan maksuhäiriömerkinnän säilyttämisajan pituuteen siten, että merkintä poistetaan rekisteristä heti ulosottomiehen peruuttamisilmoituksen johdosta.

SOVELLETUT LAINKOHDAT
Luottotietolain 13, 18 ja 31 §:t, Hallintolain 34 §

MUUTOKSENHAKU
Henkilötietolain (523/1999) 45 §:n mukaan tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

ASIAN SAATTAMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTÄMISALOITTEENA OIKEUSMINISTERIÖN TIETOON
Tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta annetun lain (389/1994) 5 §:n mukaan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on muun muassa seurata henkilötietojen ja luottotietojen käsittelyn yleistä kehitystä ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita. Tietosuojavaltuutettu antaa edellä mainittuun pykälään viitaten tämän päätöksen tunnistetiedot poistettuina oikeusministeriön tiedoksi. Tarkoituksena on pyytää ministeriötä arvioimaan, olisiko lainsäädäntöä syytä muuttaa tässä päätöksessä käsitellyiltä osin.

Tietosuojavaltuutetun ratkaisuun tehdä aloite ei voi hakea valittamalla muutosta.