Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- eläinsuojeluriko*
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2023:86 Eläinsuojelu - Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2023:33 Eläinsuojelurikos - Eläinsuojelurikkomus - Tuottamus - Törkeä tuottamus - Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2020:44 Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos - Puolustaja - Puolustajan palkkio
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Törkeä eläinsuojelurikos – vai onko?31.5.2019, Asiantuntija-artikkeliEläinsuojelurikoksen törkeä tekomuoto on ollut voimassa noin kahdeksan vuotta. Artikkelissa analysoidaan tarkemmin säännöksen täytäntöönpanoa. Artikkelissa käsitellään muun muassa törkeän eläinsuojelurikoksen kvalifiointiperusteita sekä tilanteita, joissa niiden ei ole katsottu täyttyneen. Artikkeli tarjoaa uutta tilastotietoa tuomioiden jakautumisesta käräjäoikeuksittain sekä tuomioiden pituuksista. Lisäksi oikeuskäytännön perusteella on tilastoitu esimerkiksi, milloin rikoksen kohteena...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHeikkilä, Heidi: Eläintenpitokielto21.5.2018, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisKoskela, Tarja: Ankaroittiko rikoslain muutos oikeuskäytäntöä eläinsuojelurikoksissa?Defensor Legis 5/2018 s. 764 – 785, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Eläintenpitokieltorekisteri valvonnan välineenä – toteutuuko eläintenpitokieltorekisterilain tarkoitus ja tavoitteet?6.11.2015, Asiantuntija-artikkeliEläintenpitokielto on rikoslain (39/1889, RL) 17 luvun 23 §:ssä säädetty eläimeen kohdistuneesta rikoksesta määrättävä seuraamus. Eläintenpitokiellon tehokas valvonta on hankalaa ja resursseja vaativaa. Eläintenpitokieltojen valvonnan ongelmallisuuden helpottamiseksi perustettiin eläintenpitokieltorekisteri ja säädettiin 1.6.2011 voimaan tullut laki eläintenpitokieltorekisteristä (21/2011). Eläintenpitokiellot ovat lain voimaantulon jälkeen tallentuneet eläintenpitokieltorekisteriin....
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Asiantuntijat eläinsuojelurikosasioissa – Onko niitä?3.6.2015, Asiantuntija-artikkeliMistä poliisi, syyttäjä tai tuomari sitten virkatehtäviään hoitaessaan tietää, onko eläimelle aiheutettu tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa? Tai onko eläimen fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet otettu huomioon taikka onko eläintä rasitettu liikaa? Kuinka kauan eläimet voivat olla ilman vettä ja ravintoa? Miten arvioida eläimelle aiheutettu kärsimys, kipu ja tuska, kun sen on välitöntä lääkärinhoitoa vailla jätetty oman onnensa nojaan? Yleisen elämänkokemuksen mukaan on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Eläinsuojelutarkastus ja eläinsuojelurikosepäilystä ilmoittaminen – Kansalaisaktiivisuutta vai viranomaisvalvontaa?8.7.2013, Asiantuntija-artikkeliTutkimuksessa tarkastellaan lemmikkieläimiin kohdistuvia eläinsuojelurikoksia. Tutkimuksen aineistona käytetään vuosina 2006–2009 käräjäoikeuksissa annettujen lainvoimaisten eläinsuojelurikostuomioiden esitutkintapöytäkirjoja. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä selvitetään, onko ennen lemmikkieläimiä koskevan eläinsuojelurikosepäilyn esitutkinnan aloittamista suoritettu eläinsuojelutarkastus vai tuleeko asia vireille pelkän ilmoituksen perusteella. Lisäksi selvitetään, onko teosta...
- Lakikirjasto > Acta Legis TurkuensiaWeckman, Elisa: Eläinsuojelukriminalisoinnit Suomessa vuosina 1809-1934Acta Legis Turkuensia 2/2013 s. 83 – 103, Opiskelijakirjoitus
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela-Laine, Tarja: Onko eläimellä väliä? – Eläinsuojelurikosten empiirinen tutkimus17.2.2012, Asiantuntija-artikkeliKäräjäoikeudet ovat antaneet vuosina 2006–2009 yhteensä 456 eläinsuojelurikostuomiota. Tässä tutkimuksessa käsitellään edellä mainittuna aikana käräjäoikeuksissa tuomittuja lainvoimaisia, rikoslain (39/1889, RL) 17 luvun 14 §:n mukaisia eläinsuojelurikoksia. Eläinsuojelurikos on ollut tutkimusjaksolla vakavin eläimiin kohdistunut rikos. Eläinsuojelurikoksia verrataan tutkimuksessa pahoinpitelyrikoksiin (RL 21:5) ja rattijuopumusrikoksiin (rattijuopumus RL 23:3 ja törkeä rattijuopumus RL...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKokkonen, Suvi: Ihminen ja poliittinen eläin – eläinsuojelun oikeushistoria Suomessa 1864–193430.6.2008, Maisteritutkielma
- Uutiset
23.4.2024 15.15
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja salakuljetusOttaen huomioon H:n tieto koiralle hiljattain tehdystä leikkauksesta, pitkä kokemus eläinten parissa työskentelystä sekä koiran silminnähtävissä olleet oireet ja se, ettei koiralle ollut annettu kipulääkkeitä ennen lentomatkaa, hovioikeus katsoi, että H:n oli tullut pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että koiralle aiheutuu lentomatkasta tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Näin ollen H oli toiminut asiassa rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaisesti tahallaan. (Vailla lainvoimaa 23.4.2024) - Uutiset
15.4.2024 15.45
Hovioikeus: Törkeä vai perusmuotoinen eläinsuojelurikos, huomattavan suuri eläinten määrä, eläintenpitokiellon pituus ja menettämisseuraamusSyytteessä oli teon ankaroittamisperusteena lähdetty siitä, että N:ien rikoksen kohteena oli ollut huomattavan suuri määrä eläimiä eli enimmillään 57 nautaa. Rikoslain 17 luvun 14 a §:n esitöissä tai oikeuskäytännössä ei ole määritelty sitä, mitä on pidettävä huomattavan suurena nautojen määränä. Hovioikeus katsoi, ettei N:ien rikoksen kohteena ollut törkeän eläinsuojelurikoksen rangaistussäännöksessä tarkoitettua huomattavan suurta määrää eläimiä. N:t olivat menettelyllään syyllistyneet perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen. 60 päivän vankeusrangaistukset voitiin määrätä ehdollisina. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli tässä tapauksessa viisi vuotta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut menettämisseuraamuksen tuomitsemisen osalta. (Vailla lainvoimaa 15.4.2024) - Uutiset
2.2.2024 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksestaHovioikeus tuomiossa mainittu selvitys huomioon ottaen katsoi jääneen näyttämättä, että kanoilla ja kukolla ei olisi ollut riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan.
Lammas oli vastaajien kertomusten mukaan syönyt ja liikkunut normaalisti, mikä osaltaan tuki valokuvista ilmenevää mainintaa siitä, että lampaat ovat olleet kaikki hyvänvointisen oloisia. Tämän vuoksi ja kun lampaalla ei osoitettu olleen ihotulehduksia tai muitakaan sellaisia vikoja, näyttämättä oli jäänyt, että keritsemättömyys olisi aiheuttanut sille kärsimystä.
Näyttämättä oli jäänyt, että lampaat olisivat olleet syytteessä tarkoitettuna aikana vailla riittävää säänsuojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan tai vailla kuivaa makuupaikkaa.
Lampaat olivat valvontaeläinlääkärin kirjausten mukaan olleet hyvinvoivan oloisia, eikä asiassa esitetty selvitys muutoinkaan viitannut siihen, että lampaat eivät olisi saaneet riittävästi ravintoa tai juotavaa.
Hovioikeus tuomiossa mainituilla perusteilla katsoi, että vastaajat eivät olleet väitetyllä menettelyllä rikkoneet tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Vastaajat eivät olleet syyllistyneet myöskään eläinsuojelurikkomukseen. (Vailla lainvoimaa 2.2.2024) - Uutiset
12.12.2023 14.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen eläinsuojelurikoksestaHovioikeus katsoi muun muassa, ettei eläinkuljettajaluvan puutetta ja kuljetusvälineessä pidettäviä asiakirjoja koskevien vaatimusten laiminlyöntiä itsessään voitu pitää eläinten julmana kohteluna, eikä sen voitu katsoa aiheuttaneen eläimille kärsimystä tai kipua. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että kuljetus olisi kestänyt kovinkaan pitkään tai että kuljetusolosuhteista olisi aiheutunut eläimille pidempiaikaista haittaa. Eläimille aiheutunutta tuskaa ja kärsimystä voitiin siten hovioikeuden arvion mukaan pitää vähäisenä. (Vailla lainvoimaa 12.12.2023) - Uutiset
8.12.2023 15.14
Hovioikeus: Vastaaja oli syyllistynyt eläinsuojelurikokseen, mutta koirien menettämisseuraamukselle ei ollut perusteitaSyytteen mukaan T oli tekoaikana kahdella eri kerralla ampunut ilmakiväärillä sillä seurauksella, että koiraan oli osunut kolme luotia. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että T:n menettely oli aiheuttanut koiralle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. T oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänelle syyksilukemaan eläinsuojelurikokseen. T oli heti tapahtuman jälkeen luovuttanut Nova-koiran omistusoikeuden H:lle. Toinen T:n hoidossa tapahtuma-aikaan ollut koira oli T:n ja H:n kertomusten ja kirjallisena todisteena esitetyn kauppakirjan mukaan ollut koko ajan H:n omistama. Molemmat koirat olivat lisäksi sekä T:n että H:n kertomusten mukaan H:n hoitovastuulla. T ei siten tuomiossa todetun perusteella tuomion antamishetkellä omistanut koiria eikä hänellä ollut pidettävänään koiria. Menettämisseuraamuksen tuomitsemiselle ei ollut siten perusteita. (Vailla lainvoimaa 8.12.2023) - Uutiset
16.11.2023 9.16
KKO: Koiran raahaaminen polkupyörän perässä ja muu hoidon laiminlyönti oli törkeä eläinsuojelurikosA oli raahannut kytkettynä ollutta koiraa pyörän perässä, minkä seurauksena koiran polkuanturat olivat menneet vereslihalle siten, ettei koira ollut kyennyt kävelemään. Lisäksi A oli lyönyt koiraa sekä laiminlyönyt koiran hoidon ja riittävän ruokinnan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että rikos oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A:n katsottiin syyllistyneen törkeään eläinsuojelurikokseen. - Uutiset
6.10.2023 12.33
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja ne bis in idem -kielto - Uutiset
5.10.2023 8.54
Poliiseille uusi koulutus eläinsuojelurikoksista – Polamkille Vuoden eläinsuojeluteko -palkintoPolamk järjestää loppuvuonna ensimmäistä kertaa valtakunnallisen täydennyskoulutuksen eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinnasta. Kurssille osallistuu yli 30 poliisia eri puolilta Suomea. Osallistujina on myös rikostutkijoita Rajavartiolaitokselta sekä erityissyyttäjiä ja käräjätuomareita Syyttäjälaitokselta. Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinta -kurssi tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen: eläinten kohtelua koskeva lainsäädäntö muuttuu, kun uusi laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta.