Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- Työsyrjin*
- Säädökset > EU-lainsäädäntö NDir 2000/78/EY NDir 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 (työsyrjintädirektiivi)
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2020:97 Työrikos - Työsyrjintä - Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Kärsimys
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2018:46 Työrikos - Työsyrjintä
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2016:53 Työrikos - Työsyrjintä - Virkarikos - Virkavelvollisuuden rikkominen
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2015:41 Työrikos - Työsyrjintä - Työsopimus - Yksityisyyden suoja työelämässä
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Työsyrjintä rikosoikeudellisena haasteena26.3.2021, Edilex-sarja 2021/19Rikoslain 47 luvussa säädetään työrikoksista. Tässä esityksessä esille nostetaan katsauksenluonteisesti kaksi kriminalisointia: RL 47 luvun 3 §:ssä säädetty työsyrjintä ja RL 47 luvun 3 a §:ssä säädetty kiskonnantapainen työsyrjintä. Esityksen aluksi valaistaan yleisesti sitä sääntelyä, jolla työsyrjintää pyritään ehkäisemään. Esimerkiksi Euroopan unionin tasolta on syytä mainita neuvoston direktiivi 2000/78/EY yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa eli työsyrjintädirektiivi sekä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Seksuaalinen häirintä työpaikalla – Erityisesti työturvallisuus- ja työsyrjintärikoksena12.12.2016, Edilex-sarja 2016/39Artikkelissa käsitellään seksuaalista häirintää työpaikalla erityisesti työturvallisuus- ja työsyrjintärikoksen näkökulmasta. Artikkelissa käsitellään rikosoikeudellisen sääntelyn lähtökohtia sekä seksuaalisen härinnän eri muotoja. Lisäksi siinä pohditaan muun muassa työturvallisuus- ja työsyrjintärikosten seuraamuksia. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKalkela, Moona-Maria: Työsyrjintärikoksen tunnusmerkistön tarkastelua – erityisesti syrjintävertailusta ja alipalkkauksen tulkinnasta ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla13.1.2016
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Yksityisyyden suoja työsyrjintätilanteessa – KKO 2015:4128.8.2015Kirjoittaja käsittelee tapausta KKO 2015:41, jossa käsiteltiin rikoslain ohella myös yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia. Tapauksessa oli siis kyse siitä, oliko X:n työsopimus päätetty syrjivästi kun työnantaja oli esittänyt tiettyjä kysymyksiä ja päättänyt työsopimuksen kysymyksiin annettujen virheellisen vastauksen ja väärän käsityksen oikaisematta jättämisen perusteella. Kyse oli myös siitä, oliko työnantajalla ollut painava, hyväksyttävä syy menettelyynsä sen vuoksi, että X...
- EHS-säädösseurantaKiskonnantapainen työsyrjintä oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriinSäädösnumero: 1177/2014
Julkaisupäivä: 21.1.2015 - Lakikirjasto > OikeusSaari, Milja: Symboliseksi sovittu – tasa-arvosuunnittelun ja palkkakartoituksen legitimiteettiOikeus 1/2015 s. 44 – 68, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeusRoth, Venla: Ihmiskaupasta suomalaisessa työelämässäOikeus 3/2010 s. 278 – 287, Lyhyempi kirjoitus
- Uutiset
22.2.2024 15.30
Työnantaja jätti maksamatta ainoalle ulkomaalaiselle työntekijälleen palkkaa ja päätti työsuhteen koeajalla – tuomio työsyrjinnästäTyösuojelun lakimies Maija Nikkanen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta toteaa, että rangaistavalta työsyrjinnältä ei edellytetä nimenomaista syrjintätarkoitusta. Kyse on siitä, onko työnantajan tiedossa oleva syrjintäperuste tosiasiallisesti vaikuttanut menettelyyn, jolla työntekijä on asetettu epäedulliseen asemaan. Näin on katsottu olevan siitä huolimatta, että menettelyyn ovat mahdollisesti vaikuttaneet muutkin seikat, kuten työnantajan taloudelliset syyt. - Uutiset
1.11.2023 8.30
Kahta ravintolaa pyörittäneelle ex-pariskunnalle vankeusrangaistukset – työntekijöihin kohdistui ihmiskauppaa ja kiskonnantapaista työsyrjintääHelsingin käräjäoikeus tuomitsi naiselle 2 vuotta ja yhden kuukauden ehdotonta vankeutta. Miehen tuomio aleni hänen myötävaikutettuaan rikoksen selvittämiseen ja hänelle tuomittiin 1 vuosi ja 8 kuukautta ehdollista vankeutta ja 80 tuntia yhdyskuntapalvelua. (Vailla lainvoimaa 1.11.2023) - Uutiset
22.9.2023 9.00
Työnantajalle 80 päiväsakkoa seksuaalisesta ahdistelusta, työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästäHO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.9.2023) - Uutiset
8.8.2023 11.55
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Henkilöstövuokrausyrityksen edustajan rikosoikeudellinen vastuu työsyrjintäasiassaHenkilöstövuokraus on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa työelämässä, mutta jaettu työnantajavastuu aiheuttaa edelleen päänvaivaa arjen työnjohtotilanteissa. Työsuojeluviranomainen joutuu valvontatoiminnassaan usein muistuttamaan työturvallisuuslain 1 luvun 3 §:n velvoitteista ja esimerkiksi työaikalain velvoitteiden hoidossa jaettu työnantajavastuu johtaa usein tilanteeseen, jossa kukaan ei tosiasiassa seuraa vuokratyöntekijän työaikaa. Rikosoikeuden näkökulmasta työnteon aikainen työturvallisuus ja työturvallisuusrikosten vastuukysymykset ovat kuitenkin yleensä helposti selvitettävissä yleisten vastuuoppien ja rikoslain 47 luvun 7 ja 8 §:ien kautta. - Uutiset
20.7.2023 9.00
Hovioikeus: Kiskonnantapaista työsyrjintää koskevaan rikosasiaan ei voitu tuomioistuimen toimesta määrätä oikeudenkäyntiavustajaa valtion varoinOikeushyvät, jota kiskonnantapainen työsyrjintä pyrkii työsyrjintää koskevan säännöksen tapaan suojelemaan ovat yhdenvertaisuus ja heikomman osapuolen suoja (HE 151/2003 vp, s. 16). Hovioikeus viittasi lisäksi päätöksessään Ihmiskauppatyöryhmän mietinnössä lausuttuun ja totesi, ettei nyt kyseessä oleva rikosasia rinnastunut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n 3 kohdan vapauteen kohdistuvaan rikokseen, johon saman lainkohdan nojalla asianomistajalle voitaisiin tuomioistuimen toimesta määrätä oikeudenkäyntiavustaja. Näin ollen hovioikeuden johtopäätös oli, että tässä asiassa kysymyksessä olevien rikosnimikkeiden tunnusmerkistöt eivät sisältäneet vapauteen kohdistuvaa rikosta. (KKO:ssa; VL:2023-102) - Uutiset
11.7.2023 15.30
Afgaanitaustaisten marjanpoimijoiden työsopimukset päätettiin muutama tunti työsopimusten sähköisen allekirjoittamisen jälkeen - hovioikeuskin katsoi, ettei rekrytointifirman hr-harjoittelija ollut syyllistynyt työsyrjintäänVastaajalla ei ollut asiassa kerrotusti ollut marjatilallla työnjohto- tai valvontavaltaa. Ilmoitus siitä, ettei työtä ollutkaan tarjolla oli tullut nimenomaan marjatilan edustajalta. Vastaaja ei ollut voinut vaikuttaa siihen, ketkä henkilöt työsopimusten laatimisen jälkeen saivat mennä marjatilalle töihin. Vastaaja oli itse kuitenkin toiminut työhönottomenettelyssä asianomistajia kohtaan hyvin myötämielisesti eikä hänellä voitu osoittaa olleen minkäänlaista syrjimistarkoitusta. Rikosoikeudellista vastuuta ei siten olisi voitu joka tapauksessa kohdentaa RL 47 luvun 7 §:n perusteella vastajaan ja syytteet työsyrjinnästä sekä niihin perustuvat vaatimukset oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.7.2023) - Uutiset
26.5.2023 11.30
Hovioikeus: Ilmoitus yhteistoiminta-asiamiehelle oli ainakin osasyy työsuhteen päättämiseen - toimitusjohtajalle sakot työsyrjinnästäAsiassa oli menettelyn rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta ollut keskeistä arvioida sitä, oliko A:n työsuhteen päättymiseen vaikuttanut kokonaan tai osaksi hänen ikänsä ja ammatillinen toiminta (ilmoitus yhteistoiminta-asiamiehelle). Syrjintäperusteen ja syrjivän teon on tällöin oltava syy-yhteydessä toisiinsa. Mikäli asiassa tuli näytetyksi, että A:n ikä tai ammatillinen toiminta oli vaikuttanut työsuhteen päättämiseen, niin merkityksetöntä oli arvioida sitä, olivatko vastaajan muut esiin tuomat seikat näiden ohella vaikuttaneet työsuhteen päättämiseen. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 26.5.2023) - Uutiset
19.5.2023 10.00
Työnhakija jätettiin valitsematta vammaisuuden perusteella – työnantajan edustajille sakkorangaistus työsyrjinnästäItä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi kaupungin vammaispalveluiden kaksi työnantajan edustajaa työsyrjintärikoksesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta 30 päiväsakkoon. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 16.5.2023. (Vailla lainvoimaa 19.5.2023)