Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
- Uutiset
8.6.2011 17.17
KKO:n ratkaisu esitutkinnan viivästymisestä aiheutuneen aineettoman vahingon hyvittämisestäA:ta oli kuultu esitutkinnassa rikoksesta epäiltynä 7.3.2001. Tämän jälkeen A:lle oli 29.9.2005 lähetetty ilmoitus siitä, että häntä ei enää epäilty asiassa rikoksesta. Kysymys esitutkinnan viivästymisestä aiheutuneen aineettoman vahingon hyvittämisestä. - Uutiset
15.5.2017 10.10
KHO:n ratkaisu metron automatisointiprojektiin liittyvien asiakirjojen julkisuudestaOikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain nojalla annetut salassapitomääräykset eivät olleet sitovia ratkaistaessa julkisuuslain nojalla samoja asiakirjoja koskevaa asiakirjapyyntöä hallintoviranomaisessa ja käsiteltäessä asiakirjapyyntöasiaa koskevia valituksia hallintotuomioistuimissa. Asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskeva arviointi oli tullut tehdä ja tuli tehtäväksi itsenäisesti, yleisissä tuomioistuimissa annettujen salassapitomääräysten ja niiden perustana olevien arvioiden sitomatta tuota harkintaa. Helsingin hallinto-oikeus oli kumonnut pääosin Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) johtokunnan päätöksen ja oikeuttanut A:n saamaan pyytämänsä HKL:n ja Siemens Osakeyhtiön välisen metron automatisointiprojektiin liittyviä reklamaatioita koskevan kirjeenvaihdon ajalta 1.5.2011–31.5.2012 lähes kokonaisuudessaan. Eräiden asiakirjojen tai niiden osien osalta A:n valitus oli hylätty. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. Kysymys myös oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä. Ei hyvitystä. - Uutiset
20.10.2015 15.37
Tavanomaisen rikosoikeudenkäynnin pääkäsittely jouduttiin peruuttamaan osapuolten poissaolojen vuoksi seitsemän kertaa ja oikeudenkäynti käräjäoikeudessa kesti noin kuusi vuotta – valtio velvoitettiin maksamaan hyvitystä kolmelta vuodeltaKO:n olisi tullut pyrkiä käsittelemään asia ripeämmin. Oikeudenkäynnin oli katsottava viivästyneen viranomaisen vastuulla olevasta syystä kolmella vuodella huomioon ottaen asian laatu ja se, että asiaa oli käsitelty vain yhdessä oikeusasteessa. Vaikka valittaja totesi oikeudenkäynnin viivästymisen aiheuttaneen hankaluuksia oleskelulupa- ja työasioissa, HO katsoi, ettei asiaa voitu pitää hyvityslain 6 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla erityisen merkittävänä asianosaiselle. Valittaja oli oikeutettu saamaan hyvityksenä kolmelta vuodelta 4 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.10.2015) - Uutiset
28.12.2023 11.50
Hallinto-oikeus kumosi tulliylitarkastajan virkaan nimittämistä koskevan päätöksen - vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinHAO totesi, että nimitysmuistiosta tai nimityspäätöksen perusteluista ei ilmennyt, että valittajan aiemmassa työskentelyssä olisi ollut jotakin sellaista, minkä vuoksi virkaan nimitettyä olisi pidetty häntä soveltuvampana haettavana olleeseen virkaan. Vasta HAO:ssa esitetylle perusteelle valittajan soveltuvuudesta ei voitu antaa merkitystä valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa. Valituksen vireilletulopäivästä laskettuna valitusasian käsittely HAO:ssa oli päätöksen antohetkellä kestänyt noin 1 vuoden ja 10 kuukautta. Oikeudenkäynnin ei voitu kuitenkaan katsoa viivästyneen tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä vuodella hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla. (Ei lainvoim. 28.12.2023) - Uutiset
27.2.2023 8.53
Oliko raiskausrikoksen oikeudenkäynti viivästynyt ja milloin oikeudenkäynnin oli katsottava alkaneen - hovioikeus velvoitti Suomen valtion maksamaan asianomistajalle 3 vuoden viivästymisestä 4.500 euroaAsiassa oli asianomistajan valituksen perusteella kysymys siitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänen oikeutensa oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa ei ollut toteutunut. Arvioitavaksi tuli erityisesti se, milloin oikeudenkäynnin katsottiin alkaneen rikosasian yhteydessä esitetyn rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksen osalta ja milloin asianomistaja oli ilmoittanut esittäväneensä asiassa rangaistus- ja korvausvaatimuksen. Arviointiin liittyi kysymys siitä, oliko poliisi riittävästi selvittänyt asianomistajan mahdollisia rangaistus- ja korvausvaatimuksia sekä riittävästi huolehtinut asianomistajan oikeudesta käyttää esitutkinnan aikana lainopillista avustajaa. Asiassa kerrotun perusteella rangaistus -ja korvausvaatimuksen esittämisen tuli katsoa tapahtuneen jo esitutkinnassa 1.2.2016 ja täsmentyneen lopulliseen muotoonsa viranomaisen menettelystä johtuen vasta myöhemmin. Näin ollen HO katsoi, että oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika oli alkanut 1.2.2016. HO katsoi, että asian käsittely oli asian laatuun ja laajuuteen nähden kestänyt selvästi liian pitkään. Viivästyksen kesto oli 3 vuotta. (Vailla lainvoimaa 27.2.2023) - Uutiset
6.2.2017 15.51
Hovioikeuden tuomio yhtiön velvollisuudesta suorittaa 28-vuotiaana vuonna 1978 työtapaturmassa loukkaantuneelle työntekijälle korvausta työkyvyttömyyden aiheuttamasta ansionmenetyksestäYhtiö velvoitettiin maksamaan A:lle korvausta ansionmenetyksestä vuodesta 1999 alkaen siihen saakka kun hän on täyttänyt 65 vuotta. Valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 8 000 euroa. Asian käsittely oli kestänyt yhteensä noin 8 vuotta. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
25.11.2015 13.01
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästymishyvitysasiassa ei tarvittu jatkokäsittelylupaa – käräjäoikeuden tuomitsemaa 1.500 euron korvausta ei korotettuOikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 10 §:n mukainen valtion varoista maksettavia kuluja koskeva säännös on lain esitöiden (HE 105/2009 vp s. 59) mukaan tarkoitettu sovellettavaksi niin sanottuihin oikeudenkäynnin sivuvaatimuksiin kuten valtion varoista maksettaviin oikeudenkäyntikuluihin ja todistajanpalkkioihin. Oikeudenkäynnin viivästymishyvitys ei ole tällainen vaatimus. Hovioikeus katsoi, ettei A tarvinnut jatkokäsittelylupaa. Asiassa oli ollut ratkaistavana kaksoisrangaistavuutta koskenut oikeudellisesti epäselvä asia, jota koskevaa tulkintalinjaa korkein oikeus on muuttanut ennakkoratkaisulla KKO 2013:59. Käsittelyssä oli lisäksi ollut kanssavastaajista ja viranomaisista johtuneita lyhyitä passiivisia jaksoja, joita ei voitu pitää korvattavana viivästyksenä. Asia oli ratkaistu hovioikeudessa noin vuoden kuluessa A:n valituksen saapumisesta hovioikeuteen 3.11.2014. Perustetta viivästyskorvauksen tuomitsemiselle uusien käräjäoikeus- ja hovioikeuskäsittelyjen ajalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 25.11.2015) - Uutiset
27.3.2015 13.13
Hovioikeus: Oikeudenkäynti oli viivästynyt vuodella viranomaisten vastuulle jäävistä syistä – rikosasian vastaajalle korvausta 1.500 euroaKysymyksessä oli ollut varsin yksinkertainen petosta koskenut rikosasia. Esitutkinnassa oli havaittavissa keväästä 2009 elokuuhun 2011 saakka vaihe, jona aikana asian käsittely ei ollut edennyt. Lisäksi käräjäoikeudessa asian käsittely oli pysähtyneenä toukokuusta 2012 joulukuuhun 2013 saakka sen vuoksi, että kanssavastaajaa oli yritetty tavoittaa etsintäkuulutuksella Suomesta. Näistä syistä oikeudenkäynnin kokonaiskestoksi oli muodostunut yli viisi vuotta, mitä asian laatu ja oikeusasteiden lukumäärä huomioon ottaen ei voitu pitää kohtuullisena. Oikeudenkäynti oli siten viivästynyt viranomaisten vastuulle jäävistä syistä. Tällaisen viivästyksen kestoksi hovioikeus katsoi yhden vuoden. (Vailla lainvoimaa 27.3.2015) - Uutiset
20.11.2023 11.00
Haastatteluun kutsuminen ja ansiovertailu: Hallinto-oikeus kumosi virkavalinnasta tehdyn päätöksen virheellisessä järjestyksessä syntyneenä - vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinMaininta siitä, että haastatteluun oli valittu hakijat, joiden koulutus ja työkokemus olivat vastanneet hakemusten perusteella parhaiten hakuilmoituksessa mainittuja hakukriteerejä, ei ollut riittävä perustelu valinnoille. Hakijoista, joita ei ollut kutsuttu haastatteluun, esitetty selvitys ei sisältänyt sellaista asianmukaista ansiovertailua, jossa hakijoiden ansioituneisuutta olisi arvioitu soveltaen PL 125 §:n 2 momentissa tarkoitettuja yleisiä virkanimitysperusteita. Tullin valvontaosaston johtajan päätöksestä ei ilmennyt, millä perusteella haastatteluun kutsutut hakijat oli valittu, miten hakijoita on tosiasiassa vertailtu keskenään ja minkä vuoksi virkaan valittua hakijaa oli pidetty PL 125 §:n 2 momentissa säädettyjen yleisten virkanimitysperusteiden perusteella ansioituneimpana kysymyksessä olevaan tulliylitarkastajan virkaan. Asiakirjoista ilmenevä valintamenettely ei myöskään kokonaisuutena osoittanut, että hakijoita olisi menettelyn kuluessa tosiasiallisesti vertailtu keskenään. Oikeudenkäynnin ei voitu katsoa tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästyneen vuodella. (Ei lainvoim. 20.11.2023) - Uutiset
17.6.2022 11.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kaupungin päättäneen lähes 30 vuotta kestäneen työsuhteen lainvastaisesti - yli 5 vuotta kestäneestä oikeudenkäynnistä 3 000 euron hyvitysHO katsoi, että asianmukainen työsopimuksen irtisanominen olisi tässä tapauksessa edellyttänyt sitä, että kaupunki olisi antanut kantajalle yksilöidyn irtisanomisuhkaisen varoituksen niistä menettelyistä, joihin työsopimuksen päättäminen oli irtisanomisilmoituksen mukaan perustunut. Koska kaupunki ei ollut näin menetellyt, työsopimus oli päätetty vastoin TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ssä (55/2001) säädettyä. Koska työsopimuksen irtisanominen oli ollut lain vastainen, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, olisiko kaupungin tullut selvittää sitä, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla kantaja muuhun työhön. HO harkitsi oikeaksi korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Työsuhteen päättämistä voitiin pitää osittain kantajaa henkilönä loukkaavana. Tästä syystä määrättävästä korvauksesta 2 kuukauden palkkaa vastaavaa osuutta oli pidettävä korvauksena aineettomasta vahingosta. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
1.4.2019 15.00
Oikeudenkäynnin keston ei katsottu poikenneen tavanomaisen työoikeudellisen riita-asian käsittelyn kestostaKäsillä olevassa asiassa noin 4 vuoden 6 kuukauden aikana asia oli ratkaistu kaksi kertaa KO:ssa, kerran HO:ssa ja kerran KKO:ssa. KO:ssa oli kummallakin ratkaisukerralla järjestetty suulliset valmisteluistunnot ja pääkäsittelyt. Myös hyvityslain esitöistä ilmenee, että käytännössä viivästymisestä saattaa olla kysymys silloin, kun suhteellisen tavanomaisen, laajahkon asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan noin viisi vuotta tai enemmän (HE 233/2008 vp, s. 24). KO oli katsonut johtopäätöksenään, että vaikka käsittelyn kesto erityisesti KO:ssa olikin jossain määrin poikennut tavanomaisen työoikeudellisen riita-asian käsittelyn kestosta ei käsillä ollut vielä sellainen tilanne, että kantajalle olisi syntynyt oikeus saada hyvityslain nojalla hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Lausutuin perustein vaatimus oli hylättävä. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
19.1.2007 12.25
Työryhmä esittää kantelua ja mahdollisuutta rahalliseen hyvitykseen keinoiksi oikeudenkäynnin viipymistä vastaanOikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että Suomessa otetaan käyttöön järjestelmä, jolla oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voidaan hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Ennalta ehkäisevänä keinona asianosainen saisi joudutettua asiansa käsittelyä tekemällä kantelun ylemmälle tuomioistuimelle. Viivästyskantelu otettaisiin käyttöön sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa. - Uutiset
22.6.2023 14.05
Hovioikeus: Kelapetosasian oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ei alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt asumistuen saajalta selvitystäKelaa ei voitu pitää hyvityslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikosasian oikeudenkäynnin toimivaltaisena viranomaisena, eikä rikosasian oikeudenkäynnin voitu katsoa alkaneen oikeudenkäynnissä asianomistajana olevan Kelan kirjeestä 1.2.2013. Kelan kirjeessä 1.2.2013 esitettyjen seikkojen perusteella kirjeen ja siinä esitettyjen seikkojen ei voitu katsoa vaikuttaneen olennaisesti valittajan asemaan. Kelan 3.9.2014, 5.11.2015 ja 30.7.2019 päivättyjä kirjeitä oli niiden samankaltaisuuden vuoksi arvioitava samoin. Edellä mainituilla perusteilla HO hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ollut alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt valittajalta selvitystä. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä muustakaan sellaisesta tapahtumasta, josta valittajan rikosasian oikeudenkäynnin olisi voinut katsoa alkaneen ennen esitutkinnan alkamista. Oikeudenkäynti ei siten ollut viivästynyt hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 22.6.2023) - Uutiset
28.6.2022 16.00
Koronaviruspandemiasta johtuva viive ei ollut valtion vastuulla - hovioikeuskin hylkäsi oikeudenkäynnin viivästyshyvitystä koskevat vatimuksetVastaajat vaativat, että valtio velvoitetaan suorittamaan heille kummallekin 2.250 euroa hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä ryöstön yritystä koskevassa asiassa. HO katsoi, että koronaviruspandemiasta johtuva viive ei ollut valtion vastuulla harkittaessa, olivatko valittajat oikeutettuja hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä. HO katsoi muutoinkin kuten KO, ettei asian käsittely ollut viivästynyt KO:ssa siten, että hyvityksen tuomitsemiselle olisi ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 28.6.2022) - Uutiset
25.2.2022 11.00
Hallinto-oikeus: Hovioikeuden presidentti oli tehnyt nimityspäätöksensä harkintavaltansa rajoissa - lähes kahden vuoden käsittely hallinto-oikeudessa ei loukannut oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessaPäätös ylivirastomestarin nimittämisestä ei ollut lainvastainen. Asian käsittelyn ei voitu katsoa viivästyneen siten, että viivästyminen olisi loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. (Ei lainvoim. 25.2.2022. Julkaisematon) - Uutiset
13.11.2020 10.26
Hovioikeus: Oikeudenkäynti viivästyi 2 vuottaHyvityslain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika oli alkanut asian vireilletulosta 16.7.2014 KO:ssa. KO:n tuomio oli annettu 31.5.2018. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästynyt kaksi vuotta, miltä ajalta kantajayhtiölle myönnettiin hyvitystä. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, joten valtio velvoitettiin maksamaan kantajayhtiölle oikeudenkäynnin viivästyksen hyvityksenä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
26.6.2020 11.15
KHO katsoi hallinto-oikeudessa yli kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta kestäneen asian käsittelyn olleen viivästynyt hallinto-oikeudesta johtuen niin, että se oli hyvityslain nojalla hyvitettävä korotettunaKorkein hallinto-oikeus katsoi, että yli kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden kestoinen asian käsittely hallinto-oikeudessa oli viivästynyt hallinto-oikeuden vastuulla olevasta syystä hyvityslaissa tarkoitetuin tavoin. Ottaen huomioon oikeudenkäynnin viivästymisen keston korkein hallinto-oikeus katsoi, että hyvityksen yhteismäärää eli 1 500 euroa voitiin korottaa 500 eurolla. - Uutiset
25.10.2017 15.15
Oikeudenkäynnin viivästymistä tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä enintään noin 10 kuukaudella ei hyvitetty valtion korvausvastuusta syyttömästi vangitulle tai tuomitulle koskevassa asiassaOttaen huomioon Helsingin käräjäoikeuden yhteenvedon ja käräjäoikeuden tuomion laatimiseen tarvittavat kohtuulliset ajat voitiin oikeudenkäynnin asiassa katsoa viivästyneen tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä enintään noin 10 kuukaudella. Käräjäoikeuden vastuulla oleva viivästyminen oli siten ollut kokonaiskestoltaan lyhyempi kuin yksi vuosi. Käräjäoikeus totesi, ettei A ollut väittänytkään, että hänelle olisi aiheutunut jotakin erityistä haittaa asian viipymisestä. Käräjäoikeus katsoi, että perusteita hyvityksen maksamiselle A:lle ei ollut olemassa. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 25.10.2017) - Uutiset
30.1.2013 11.01
KHO:n ratkaisu kilpailunrajoituksesta tilaajatietojen tukkumarkkinoillaMarkkinaoikeus oli Kilpailuviraston esityksen osaksi hyläten katsonut, että X Oy oli käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa ja määrännyt yhtiölle 100 000 euron suuruisen kilpailunrikkomismaksun. Asiassa oli esikysymyksenä ratkaistavana, oliko X Oy:llä ollut oikeus kieltäytyä toimittamasta Y Oy:lle sen internetissä julkaistua puhelinluetteloa varten viestintämarkkinalain 57 §:ssä tarkoitettuja tilaajien yhteystietoja. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei X Oy:llä ollut esittämillään perusteilla oikeutta kieltäytyä tilaajatietojen luovuttamisesta. Käsittelyn viivästymisen hyvittämiseksi korkein hallinto-oikeus alensi viran puolesta määrättävää kilpailunrikkomismaksua. - Uutiset
7.5.2010 12.30
KKO: Alle neljä vuotta kestänyt asian oikeuskäsittely ei oikeuttanut hyvitykseenKorkein oikeus katsoi, ottaen huomioon asian laatu ja se, että esitutkinnan käynnistymisestä lainvoimaiseen tuomioon oli kulunut alle neljä vuotta, ettei A:lla ollut oikeutta hyvitykseen viivästymisestä.