Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
- Uutiset
16.2.2021 10.30
Erimielinen hovioikeus: Työriidan oikeudenkäynti viivästyi käräjäoikeudessa - asiassa oli peruste korottaa hyvitystäAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittajan työsopimuksen päättämistä ja palkkaetuja koskenut oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että oikeudenkäynti oli viivästynyt siten, että se oli loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt KO:ssa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Valittaja oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla vaatimaansa 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys valittajalle huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.500 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan valittajalle hyvityksenä 3.000 euroa. Päätös oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.32
Hovioikeus arvioi 5-vuotiaan lapsen kertomuksen luotettavuutta KKO:n palauttamassa vapaudenriistoa ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa - oikeudenkäynnin viivästyminen hyvitettiin jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsemattaKoska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
14.12.2020 9.16
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa oikeudenkäynnin viivästymishyvitysasiassa ennakkoratkaisuperusteellaKäräjäoikeus oli hylännyt rikosasian asianomistaja A:n esittämän oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla, koska A ei ollut esittänyt vastaajaa vastaan mitään vaatimuksia. Hovioikeus ei ollut myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa.
Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut myöntää A:lle jatkokäsittelylupa ennakkoratkaisuperusteella. - Uutiset
24.3.2020 16.00
Huoltoriidan ei katsottu viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavallaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vanhemman vaatimuksessa tarkoitetun hakemusasian oikeudenkäynti viivästynyt niin, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiassa asian käsittelystä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, ettei asian oikeudenkäynnin voitu katsoa viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi loukattu. Oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta maksettavan hyvityksen tuomitsemiselle ei siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
7.1.2020 11.12
KKO: Asian käsittely oli lykkääntynyt perustellusta syystä eikä hyvityksen tuomitsemiselle ollut perustettaArvioitaessa rikosasian yhteydessä esitetyn asianomistajan korvausvaatimuksen käsittelyn viivästymistä oikeudenkäynnin keston katsottiin alkaneen, kun asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut esittävänsä vahingonkorvausvaatimuksen. Asian käsittely oli sinänsä kestänyt tavanomaista kauemmin, mutta Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevin perustein asian käsittely oli lykkääntynyt perustellusta syystä eikä hyvityksen tuomitsemiselle ollut perustetta. - Uutiset
4.2.2019 11.30
KHO: Virkamiehen irtisanomista koskevia asioita on yleensä pidettävä hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuina asianosaiselle erityisen merkittävinä asioina - viivästymishyvitystä oli korotettavaHAO oli katsonut, että valtion virkamies A:n irtisanomista koskeneen valitusasian käsittely oli viivästynyt kahdella vuodella tuomioistuinten vastuulla olevasta syystä, ja oli määrännyt tällä perusteella A:lle maksettavaksi hyvitystä. HAO oli hylännyt vaatimuksen hyvityksen yhteismäärän korottamisesta hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. KHO katsoi, että virkamiehen irtisanomista koskevia asioita oli yleensä pidettävä hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuina asianosaiselle erityisen merkittävinä asioina. Esillä olevassa asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella asiaa olisi voitu pitää A:lle vähemmän merkittävänä kuin virkamiehen irtisanomista koskevia asioita yleensä. A oli oikeutettu hyvityksen korotukseen, jonka määräksi KHO arvioi 1 500 euroa. - Uutiset
8.10.2018 11.30
Konkurssisaatavaa koskeva oikeudenkäynti kesti käräjäoikeudessa 6 v 8 kk - hovioikeus arvioi valtion vastuulla olevan viivästyksen kestoksi 3 vuottaOikeudenkäynnissä oli ollut kysymys siitä, oliko X Oy:n konkurssipesällä ollut valittajalta saatava, jonka konkurssipesä oli ollut oikeutettu kuittaamaan valittajan konkurssissa valvomasta saatavasta. Valittajan riidaton saatava oli koostunut irtisanomisajan palkasta ja lomakorvauksista. Valittajan riitauttamat konkurssipesän vaatimukset olivat puolestaan koskeneet valittajalle maksettujen bruttomääräisinä maksettuihin palkkoihin sisältyvän ennakonpidätysten osuuden palauttamista. Asian ratkaissut käräjätuomari oli päätöksessään pitänyt asiaa laajuudeltaan tavanomaisena ja vaikeusasteeltaan jonkin verran keskimääräistä vaikeampana sekä todennut, että asian käsittelyn kesto ei ollut aiheutunut näistä syistä. Kokonaisuutena arvostellen asian käsittely KO:ssa oli kestänyt selvästi pidempään kuin asian laatuun ja laajuuteen, KO:n ja asianosaisten toimintaan sekä asiassa ilmenneisiin viivästyksen syihin nähden olisi ollut perusteltua. Hyvitys oli asiassa todetun viivästyksen keston perusteella 4.500 euroa. Hyvitystä korotettiin 1.000 eurolla, kun asia oli liittynyt valittajan toimeentuloon. (Vailla lainvoimaa 8.10.2018) - Uutiset
17.7.2018 12.04
KHO:n ratkaisu Vuosaaren sataman vesilain mukaisessa korvausasiassaValitukset hylättiin. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. Valtiokonttori määrättiin maksamaan A:lle ja B:lle oikeudenkäynnin viivästymisestä kummallekin erikseen 5.000 euroa. A:n ja B:n vaatimukset hyvityksen maksamisesta hylättiin enemmälti. - Uutiset
11.5.2018 11.42
KHO:n päätös lastentarhanopettajan määräaikaisen virkasuhteen purkamisesta koeaikana ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestäKHO katsoi, että A:n virkasuhteen purkamiselle esitetyt syyt olivat olleet koeajan tarkoitukseen ja luonteeseen nähden asianmukaisia ja riittäviä. Syyt olivat käyneet ilmi riittävällä tarkkuudella niistä asiakirjoista, jotka oli laadittu A:n kanssa käydyistä neuvotteluista ennen määräaikaisen virkasuhteen purkamista. Voimaan jäi siis A:n virkasuhteen purkamista koeajalla koskeva päiväkodin johtajan päätös. Asia oli viipynyt KHO:ssa molemmilla käsittelykerroilla noin 2 vuotta, joten kummallakin käsittelykerralla oikeudenkäynnin voitiin katsoa viivästyneen vuodella. KHO katsoi, että A:lle tuli suorittaa hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa yhteensä 2 vuoden pituista ajanjaksoa vastaava määrä eli 3 000 euroa. Lisäksi KHO katsoi, että virkasuhteen päättämistä koskeva asia liittyi merkittävällä tavalla henkilön toimeentuloon. Hyvityksen määrää oli siten hyvityslain 6 §:n 2 momentin perusteella korotettava 1 000 eurolla. - Uutiset
5.4.2018 11.00
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa sosiaaliturva-asian räikeän pitkään käsittelyaikaan ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämiseenAsian vireille tulosta vakuutusoikeuden 9.6.2015 antamiin päätöksiin, joilla kantelija lopulta katsottiin Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvaksi, kului aikaa yhteensä lähes 16 vuotta. Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, oliko hänelle korvattu asianmukaisesti asian käsittelyn viivästyminen/asian käsittelyssä tapahtuneet virheet ajalla 31.8.1999–9.6.2015 ja oliko hänelle aiheutunut oikeudellista menetystä pitkittyneen prosessin takia. Kantelija pyysi ottamaan asiaa arvioitaessa huomioon KHO:n päätöksen (KHO 2015:139) ja EIT:n ratkaisun asiassa Varjonen v. Suomi. Apulaisoikeusasiamies totesi mm., että vaatimus perus- ja ihmisoikeuksien tehokkaasta toteutumisesta edellyttää, että tilanteessa, jossa oikeus viivytyksettömään käsittelyyn ei ole toteutunut, ja jossa hyvityslakia ei ole katsottu voitavan soveltaa, asianosaisella on oikeus asianmukaiseen hyvitykseen asian käsittelyn keston aiheuttamasta huolesta, epävarmuudesta ja muusta niihin rinnastettavasta haitasta. Näin tulee olla ainakin kestoltaan näin räikeässä tilanteessa kuin mistä nyt oli kysymys. - Uutiset
22.12.2017 10.36
Hovioikeuden ratkaisu elatusapuriitaan sovellettavasta laista, elatusavun alentamisesta, oikeudenkäynnin viivästymisestä ja ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan unionin tuomioistuimeltaIsän ennakkoratkaisun pyytämistä koskeva vaatimus hylättiin. Pääasian osalta HO:ssa oli kysymys siitä, tuliko asiaan soveltaa Suomen vai Saksan lakia ja siitä, mikä oli vanhempien elatuskyky ja lasten elatuksen tarve sekä tuliko lasten isän maksettavaksi määrättyä elatusapua alentaa isän vaatimalla tavalla ja jo maksettuja elatusapuja määrätä palautettavaksi. Lisäksi kysymys oli vielä siitä, oliko isä oikeutettu saamaan valtiolta korvausta oikeudenkäynnin viivästymisestä. HO katsoi, että asiaan oli sovellettava Suomen lakia 31.7.2014 saakka ja Saksan lakia 1.8.2014 (väestötietojärjestelmän tietojen mukainen lasten muuttopäivä) lukien. Isän kanne hylättiin lasten Suomessa asumisen ajalta. Elatusavun alentamiselle ei ollut perusteita myöskään Saksan lain mukaan laskettuna. Saksan lainsäädännön soveltaminen ei ollut Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista eikä se johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen. Siten isän kanne oli hylättävä myös lasten Saksassa asumista koskevalta ajalta. Vaikka asian käsittely oli sen laatuun ja laajuuteen nähden kestänyt tavanomaista huomattavasti pidempään, käsittelyaikaa ei voitu asiassa mainitut seikat huomioon ottaen pitää niin pitkänä, että isä olisi ollut oikeutettu hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvityslain perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
3.7.2017 8.30
Hallinto-oikeuden päätöksiä irtisanomisasioissaHelsingin hallinto-oikeus antoi kolme päätöstä, jotka koskevat valtion virkamiehen irtisanomista sekä vaatimusta oikeudenkäynnin viivästymisestä maksettavasta hyvityksestä. Kaksi muuta päätöstä koskevat valtion virkamiehen irtisanomista. Neljässä tapauksessa HAO totesi virkasuhteen irtisanomisen olleen valtion virkamieslain 27 §:n 1 momentin vastainen. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hyväksyttiin yhdessä tapauksessa. - Uutiset
29.3.2017 9.16
Hovioikeuden ratkaisu muun muassa kaksoisrangaistavuudesta ja oikeudenkäynnin viivästymisestä paritusasiassaKielto syyttää tai rangaista kahdesti ei estä rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen tutkimista. Kiellon soveltumisesta ei siten seuraa, ettei samaan tapahtumakulkuun perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta voitaisi tutkia ja tuomita korvausta maksettavaksi vahingon kärsineelle. Vahingonkorvausta määrättäessä onkin arvioitava itsenäisesti, täyttääkö korvausvaatimuksen perusteena oleva menettely vahingonkorvauksen tuomitsemisen edellytykset. Hovioikeus katsoi, että A oli velvollinen maksamaan huoneistojen omistajille niiden käyttämiseen perustuneita vahingonkorvauksia myös siltä ajalta, jolta syyte jätettiin tutkimatta. Oikeudenkäynti oli B:n osalta viivästynyt käräjäoikeuden katsoman kuuden vuoden sijasta valtion vastuulla olevasta syystä kahdeksalla vuodella. A oli osin omalla toiminnallaan vaikuttanut käsittelyn viivästymiseen, joten hänen osaltaan valtion vastuulla oleva oikeudenkäynnin viivästymisen kesto oli jonkin verran lyhyempi. A:lle tuomittava rangaistus olisi ollut ilman viivästymishyvitystä 10 kuukauden ehdoton vankeusrangaistus. Vankeusrangaistuksen alentaminen kahdeksaksi kuukaudeksi vankeutta ja vankeuden määrääminen ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi oli merkittävä ja kohtuullinen hyvitys A:lle. (Lainvoimainen) - Uutiset
17.9.2015 11.29
KHO:n ratkaisu viivästymishyvityksestä hallintoasiassaHyvityslain tarkoituksena oli taata tehokas kansallinen oikeussuojakeino oikeudenkäynnin keston muodostuessa sellaiseksi, että sitä voitiin pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan vastaisena oikeudenkäynnin viivästymisenä. Tällöin valtio voitaisiin tuomita korvaamaan viivästymisestä aiheutunut ihmisoikeusloukkaus. Lähtökohtana ei siten voinut olla, että hyvityslain muutoksen voimaantulo lykkääntyisi hallintolainkäytössä esimerkiksi valtiontaloudellisista syistä, vaan voimaantulosäännöstä oli tulkittava ihmisoikeusmyönteisellä tavalla niin, että oikeudenkäynnin osapuolille oli myös annettava mahdollisuus samaan oikeussuojaan mahdollisimman nopeasti kansallisessa muutoksenhaussa kuin mikä olisi mahdollista ihmisoikeustuomioistuimessa. Korkein hallinto-oikeus tutki ja hylkäsi yhtiön vaatimuksen viivästymishyvityksestä. - Uutiset
4.10.2013 11.28
Hovioikeuden ratkaisu jatkokäsittelyluvan soveltamisalasta ja viivästyshyvityksen tuomitsemisen perusteistaHelsingin hovioikeus katsoi, ettei oikeudenkäynnin viivästymishyvitys ollut sellainen vaatimus, johon olisi tarvittu jatkokäsittelylupa. Pääasian osalta hovioikeus päätyi asiaa kokonaisuudessaan harkittuaan muun muassa siihen, ettei vahingonkorvausasian käsittelyn viivästyminen ollut asian tosiasiallinen merkitys huomioon ottaen viivästynyt kohtuuttomalla tavalla. - Uutiset
22.3.2012 9.11
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästyshyvitystä ei voitu myöntää toimeentulotukiasiassaOikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettua lakia sovelletaan lain 2 §:n 1 momentin mukaan yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävässä riita-, hakemus- ja rikosasiassa. Turun hovioikeus katsoi, että A:n toimeentulotukiasia, joka on ratkaistu Turun hallinto-oikeudessa 15.11.1999 ja jonka osalta korkein hallinto-oikeus ei ole päätöksellään 12.6.2000 myöntänyt muutoksenhakulupaa, ei ollut mainitussa lainkohdassa tarkoitettu asia. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
25.10.2011 11.32
KKO velvoitti valtion maksamaan hyvitystä yli seitsemän ja puoli vuotta kestäneestä asuntokauppariidastaUuden asunnon kauppaa koskevan riita-asian käsittely oli kestänyt käräjäoikeudessa kuusi vuotta viisi kuukautta. Asian kokonaiskäsittelyaika oli ollut seitsemän vuotta seitsemän kuukautta. Valtio velvoitettiin maksamaan J:lle myötäpuolineen kullekin erikseen hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 4 500 euroa. - Uutiset
21.3.2024 14.45
Hovioikeus mittasi laittoman maahantulon järjestämisen rangaistusta – oikeudenkäynnin viivästyminen tuli riittävästi hyvitetyksi rangaistusseuraamuksessaHovioikeuden ratkaisussa katsottiin oikeudenkäynnin keston olleen kohtuuton ja nimenomaisesti yksilöity tämän viivästyksen vaikutus rangaistuksen mittaamiseen. M:n kokonaisrangaistusta oli alennettu 60 päivällä, joka oli katsottava huomattavaksi vähennykseksi alkuperäisestä rangaistuksesta. Rangaistuksen alentaminen ja viivästyksen huomioiminen vapaudenmenetysajan vaikutusta koskevassa arvioinnissa oli lisäksi käytännössä johtanut käräjäoikeudenkin katsomin tavoin siihen, että M:lle ei ollut jäänyt vapaudenmenetysajan lisäksi enää muuta rangaistusseuraamusta. Nämä seikat puolsivat sitä, ettei M:lle tullut määrätä enää muuta hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. (Vailla lainvoimaa 21.3.2024) - Uutiset
5.2.2019 11.00
KHO:n palauttama hallinto-oikeuden päätös muuttui suullisen käsittelyn jälkeen - kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiseen oli asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut kirkkolain 6 luvun 50 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syyKHO oli palauttanut jutun HAO:een. HAO katsoi suullisen käsittelyn pidettyään, että työnantaja oli voinut katsoa työyhteisöongelmien ja työntekijöiden kuormittuneisuuden aiheutuneen pääosin A:n toiminnasta esimiehenä. Varoituksen antamisen ja irtisanomisen edellytysten katsottiin täyttyneen. A:lla oli oikeus oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa yhden vuoden viivästymistä vastaavaan 1 500 euron hyvitykseen. HAO katsoi asian luonne ja erityinen merkitys A:lle sekä siihen nähden pitkä kokonaiskäsittelyaika (4 v ja 7 kk) huomioon ottaen, että hyvityksen määrää oli lisäksi korotettava 1 000 eurolla. (Ei lainvoim. 5.2.2019) - Uutiset
23.8.2018 10.10
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymishyvityksestä – huomioon otettava aika alkoi asianomistajan korvausvaatimuksen osalta asian vireilletulosta tuomioistuimessaA oli rikosasiassa sekä vastaajana että asianomistajana. A:n vaatimusta hyvityksestä hänen asianomistajana esittämänsä korvausvaatimuksen ratkaisemisen viivästymisestä ei voitu hylätä sillä perusteella, että hänen rangaistustaan oli jo alennettu oikeudenkäynnin viivästymisen perusteella. Oikeudenkäynnin kestona huomioon otetun ajan katsottiin alkaneen korvausvaatimuksen vireilletulosta käräjäoikeudessa. Oikeutta hyvitykseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.8.2018)