Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
- Uutiset
29.5.2009 11.34
Oikeudenkäynnin viivästymisestä voi saada rahallista hyvitystä vuoden 2010 alusta - laamanni voi määrätä asian kiireelliseksiOikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voidaan jatkossa hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Lain tavoitteena on parantaa asianosaisten oikeussuojaa ja panna täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimuksesta aiheutuvat velvoitteet. - Uutiset
29.1.2009 16.23
Hallitus esittää mahdollisuutta rahalliseen hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestäHallitus esittää järjestelmää, jolla oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voitaisiin hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Ennalta ehkäisevänä keinona asianosainen saisi joudutettua asiaansa vaatimalla sen käsittelyn määräämistä kiireelliseksi. Uudet oikeussuojakeinot koskisivat yleisiä tuomioistuimia. - Uutiset
30.8.2022 11.50
Hovioikeus alensi yliopiston maksettavaksi tuomitun korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 42.140,89 euroon - hyvitystä syrjinnästä 8.000 euroa - hyvitysvaatimus oikeudenkäynnin viivästymisestä hylättiinHO:ssa oli riidatonta, ettei yliopisto ollut täyttänyt työn tarjoamisvelvollisuuttaan palkattuaan B:n 22.6.2016 osa-aikaiseksi italian kielen opettajaksi kantajan sijasta. Kantajan irtisanominen oli tältä osin ollut perusteeton ja kantajalla oli oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO:ssa kysymys oli näin ollen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä. Lisäksi korvauksen määrään välillisesti vaikuttavina seikkoina kysymys oli irtisanomiseen liittyvistä muistakin syistä eli siitä, oliko yliopisto ennen kantajan irtisanomista ottanut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin, joita kantaja oli tehnyt tietoisena tulevista säästötarpeista, oliko tarjolla ollut työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi epäasiallisin perustein. Kysymys oli siten myös siitä, oliko kantaja oikeutettu hyvitykseen syrjinnän perusteella sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 30.8.2022) - Uutiset
24.4.2017 14.05
KHO: Uudelle virkapaikalle siirtymisestä kieltäytyneen virkamiehen virkasuhde voitiin purkaa ja virkamies pidättää heti virantoimituksesta - valittajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssaRajavartiolaitoksen virkamies oli siirretty Espoosta hoitamaan samaa virkaa Imatralle. Valittaja oli ollut poissa työpaikaltaan 1.1.2014 alkaen eikä hän ollut esittänyt laillista syytä poissaololleen. Asiassa ei ollut ilmennyt, että Rajavartiolaitoksen päätös olisi ollut tarkoitussidonnaisuusperiaatteen vastainen. Päätöstä ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Valittaja oli törkeällä tavalla laiminlyönyt virkavelvollisuuksiaan. Päätös valittajan virkasuhteen purkamisesta ei ollut lainvastainen. Kun valittajan virkasuhde oli päätetty purkaa, oli työnantaja ollut valtion virkamieslain 40 §:n mukaan velvollinen heti pidättämään hänet virantoimituksesta. Suullisen käsittelyn toimittaminen KHO:ssa ei ollut tarpeen asian selvittämiseksi. HAO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut perusteita. Valittaja oli kuitenkin oikeutettu hyvityslain mukaiseen korvaukseen oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa. Kohtuullisena korvauksena oikeudenkäynnin viivästymisestä oli pidettävä yhden vuoden viivästymistä vastaavaa 1 500 euron hyvitystä. Valittajalle määrättiin valtion varoista korvattavaksi hyvitysvaatimuksen esittämisestä aiheutuneet kohtuulliseksi katsottavat kulut. (Julkaisematon 24.4.2017) - Uutiset
17.11.2016 10.24
Asianajajan ei näytetty syyllistyneen avunantoon Maija-Liisa Lahtisen tekemäksi väitettyihin törkeään kavallukseen ja toissijaisesti törkeään velallisen epärehellisyyteen - hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 20 000 euroaHelsingin KO hylkäsi keskiviikkona (16.11.) asianajajaan kohdistetut syytteet. Maija-Liisa Lahtisen osalta asiaa ei ole saatu käsiteltyä, koska hän on pakoillut oikeudenkäyntiä. KO määräsi Suomen valtion maksamaan asianajajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 20 000 euroa ja korvaukseksi tämän oikeudenkäyntikuluista 65 237,50 euroa. Asia on ollut KO:ssa vireillä 9.3.2004 lähtien ja on edelleen vireillä Maija-Liisa Lahtisen osalta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2016) - Uutiset
13.1.2017 8.43
Hallinto-oikeus kumosi virkamiehen irtisanomista koskevan päätöksen kun virkamies olisi voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin - hyvitystä myös oikeudenkäynnin viivästymisestäHAO katsoi, että Opetushallituksessa oli valittajan irtisanomisaikana tullut haettavaksi virkasuhteita, joihin valittaja olisi voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa. Opetushallituksen päätös valittajan virkasuhteen irtisanomisesta oli valtion virkamieslain 27 §:n 4 momentin vastainen. Valittajalla katsottiin olevan myös oikeus hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä yhden vuoden osalta. Lähes 2 vuoden ja 2 kuukauden käsittelyaikaa HAO:ssa pidettiin kohtuuttoman pitkänä. (Ei lainvoimainen 13.1.2017) - Uutiset
3.12.2021 13.29
Vuokrariidan käsittely kesti KO:ssa lähes 2 v 11 kk ja HO:ssa noin 1 v 10 kk - hovioikeus hylkäsi vuokralaisten oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen (ään.)Kysymyksessä olevan asian laatu ja laajuus sekä asian merkitys asianosaisille puolsivat asian joutuisaa käsittelyä. Tässä tapauksessa asian käsittely KO:ssa ja HO:ssa ei kuitenkaan ollut kestänyt selvästi pitempään kuin mitä oli voitu edellyttää ottaen huomioon, että kysymys oli ollut väitetyn vahingon jälkikäteisestä rahallisesta korvaamisesta tilanteessa, jossa asianosaisten terveydelle, asumiselle tai taloudelliselle tulevaisuudelle ei ollut aiheutunut välitöntä vaaraa. Asian käsittelyn kesto oli vielä perusteltavissa tuomioistuimen käsittelyjärjestyksellä, työn yleisellä järjestämisellä, tuomarin vaihtumisella ja yleisellä työtilanteella. Oikeudenkäynnin kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaisille kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei oikeudenkäynti ollut viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä siten, että se olisi loukannut asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Vuokralaisilla ei ollut oikeutta saada hyvitystä valtion varoista. (KKO:2023:36: Hovioikeuden päätöstä muutettiin siten, että Suomen valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle ja B:lle kummallekin erikseen hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1.500 euroa.) - Uutiset
1.6.2021 16.00
Hovioikeus KKO:n palauttamassa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevassa asiassa: Asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, ei ole oikeutettu hyvitykseen - lain säännös ei ole ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaValittaja ei ollut esittänyt asiassa mitään vaatimuksia. Valittajan mukaan tästä huolimatta hänelle oli aiheutunut asian vireilläolon seurauksena merkittävää haittaa, koska vastapuolena oli rikollisjärjestöön kuuluva henkilö. Valittajan mukaan hänet oli valtion taholta nimetty asianomistajaksi vastoin tahtoaan ja asia olisi tullut käsitellä mahdollisimman nopeasti, ettei kyseinen asema aiheuttaisi väärinkäsityksiä. Valittajan mukaan hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan tiukka sanamuodon mukainen tulkinta, jonka mukaan asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, ei ole oikeutettu hyvitykseen, on ristiriidassa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevien säännösten tarkoituksen kanssa ja loukkaa valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO hylkäsi valituksen. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Valittajan vaatimus saada korvausta hyvitysvaatimuksen käsittelyn viivästymisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 1.6.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
30.1.2024 8.00
Hovioikeus: Hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös on ristiriidassa EIT:n EIS 6(1) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa - valtio oli velvollinen suorittamaan asianomistajalle hyvitystä esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa tapahtuneesta oikeudenkäynnin viivästymisestäHO katsoi, että hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös on ristiriidassa EIT:n ihmisoikeussopimuksen 6(1) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa ja että mainittua säännöstä on tulkittava lainsäätäjän tarkoituksen mukaisesti ottamalla huomioon laissa nimenomaisesti mainittujen kriteerien ohella myös lain säätämisen jälkeinen EIT:n oikeuskäytännön kehitys. Vastaavasti korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2020:2 tulkinnut hyvityslain säännöksiä perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. HO päätyi viivästyksen kestoa ja syitä kokonaisuudessaan arvioidessaan siihen, että valittajan osalta oikeudenkäynti oli valtion vastuulla olevasta syystä viivästynyt esitutkinnassa 5 kuukaudella ja KO:ssa 1 vuodella. Täten asianomistajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa oli loukattu ja hyvitykselle oli näin ollen perusteet. (Vailla lainvoimaa 30.1.2024) - Uutiset
5.10.2023 8.28
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästyminen kavallusta ym. koskevassa rikosasiassa tuli hyvitetyksi rangaistusta alentamallaKäräjäoikeus oli alentanut H:lle ja O:lle kavalluksesta tuomittuja sakkorangaistuksia viidenneksellä, koska asian käsittely oli kestänyt asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuuttoman pitkään eli noin viisi ja puoli vuotta siitä, kun vastaajat olivat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. H oli tuomittu 40 päiväsakon ja O 60 päiväsakon rangaistukseen. Hovioikeuden tuomio oli annettu noin kuusi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun H ja O ovat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. Kun otettiin huomioon toisaalta oikeudenkäynnissä käsiteltyjen syytteiden yksinkertainen laatu sekä toisaalta esitutkinnan ja syyteharkinnan kytkeytyminen laajempaan asiakokonaisuuteen, hovioikeus arvioi asian kokonaiskäsittelyn viivästyneen runsaat kaksi vuotta. H:n ja O:n rangaistuksia oli näin ollen alennettava viivästymisen perusteella enemmän kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi H:n kohdalla 30 päiväsakkoa ja O:n kohdalla 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
30.5.2023 9.23
KKO: Huoneenvuokra-asian käsittelyn viivästymisestä 1.500 euron hyvitysHuoneenvuokraa koskevan riita-asian käsittely oli kestänyt kahdessa oikeusasteessa lähes viisi vuotta. Käräjäoikeudessa asiaa oli käsitelty yli kaksi vuotta kymmenen kuukautta, mihin sisältyi asian käsittelyssä ollut passiivinen jakso ja sitä seurannut työtilanteen ruuhkautumisesta aiheutunut valmisteluistunnon siirtäminen.
Korkein oikeus katsoi, että asian käsittely oli kestänyt pitempään kuin asian laatuun ja laajuuteen nähden olisi ollut kohtuullista. Tuomioistuinten yleinen ja pitkäaikainen ruuhkautuminen ei oikeuttanut käsittelyajan pitenemistä. Oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä yhden vuoden. Asianosaisella oli oikeus 1.500 euron viivästymishyvitykseen. - Uutiset
17.5.2023 15.55
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion suorittamaan rikosasian vastaajille oikeudenkäynnin viivästymishyvityksetKäräjäoikeus oli 21.9.2022 tuomion ja päätöksen sisältäneessä ratkaisussaan muun ohella jättänyt asian syyteasian osalta sillensä, ja hylännyt esitetyt viivästyshyvitysvaatimukset. Päätöksessä kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoi, että asiassa oli perusteltua velvoittaa valtio suorittamaan A:lle ja B:lle heidän vaatimat 5.250 euron määräiset viivästymishyvitykset. (Vailla lainvoimaa 17.5.2023) - Uutiset
4.1.2023 11.00
Hovioikeus arvioi 6 vuotta 3 kuukautta kestäneen työntekijän palkkaetuja koskevan oikeudenkäynnin viivästyneen valtion vastuulla olevasta syystä käräjäoikeudessa yhdellä vuodellaAsian kokonaiskäsittelyaika oli ollut noin 6 vuotta 3 kuukautta, josta käsittely KO:ssa oli kestänyt noin 3 vuotta ja HO:ssa noin 3 vuotta 3 kuukautta muutoksenhakuaika huomioon ottaen. HO katsoi korvattavaksi hyvitykseksi yhden vuoden mittaisen ajan ja näin ollen määrällisesti kantajalle korvattiin hyvityslain 6 §:n mukaisesti 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2023) - Uutiset
7.11.2022 11.18
Hovioikeus: Osakeyhtiön hallituksen jäsenen ei näytetty menetelleen osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n vastaisesti; Oikeudenkäynti kesti yli seitsemän vuotta – viivästymishyvitys yhdeltä vuodeltaHovioikeudessa oli kysymys hallituksen jäsenen B:n henkilökohtaisesta vahingonkorvausvastuusta ensisijaisesti sopimusperusteisesti tai toissijaisesti osakeyhtiölain nojalla. Kuten käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että reagoimalla tuomiossa kuvatulla tavalla ja viivytyksettä tietoonsa tulleisiin mahdollisiin väärinkäytöksiin B oli täyttänyt osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n mukaiset velvoitteensa. Se, että A:n yhtiölle maksamia varoja ei ollut yhtiön heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen saatu palautettua A:lle, ei itsessään osoittanut, että B olisi menetellyt osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n vastaisesti. (Ään. perusteluista. Vailla lainvoimaa 7.11.2022) - Uutiset
19.8.2022 10.30
Apulaisoikeusasiamies: Valituksen käsittelyaika vakuutusoikeudessa ja viivästymishyvitysAOA saattoi asiassa (kohdassa 3.2.3) esittämänsä käsityksen muutoksenhakijoille annettavasta informaatiosta vakuutusoikeuden tietoon. AOA pyysi vakuutusoikeutta ilmoittamaan 31.10.2022 mennessä, mihin toimenpiteisiin ratkaisu on antanut aihetta. - Uutiset
13.6.2022 14.35
HAO:n päätös johtavan veroasiantuntijan virkavalinnasta ja oikeudenkäynnin viivästymisestäNimityspäätöksen perustelujen mukaan valinnassa oli painotettu vahvaa arvonlisäverotuksen tuntemusta, vahvaa kehittämisotetta, valmentavaa ja innostavaa työskentelyotetta, erinomaisia yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja sekä asiakaspalveluhenkisyyttä. HAO hylkäsi tehtävään hakeneen valittajan valituksen ja valittajan oikeudenkäyntikulu vaatimuksen. HAO määräsi Valtiokonttorin maksamaan valtion varoista valittajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1 500 euroa ja hyvitysvaatimuksen esittämisestä aiheutuneet kulut 100 euroa. HAO hylkäsi hyvityksen korotettuna maksamista koskevan vaatimuksen. (Ei lainvoim. 13.6.2022) - Uutiset
25.2.2022 15.30
Hovioikeus: Sovintoon päättyneen vuokrariidan käsittely korona-aikana ei ollut viivästynyt valtion vastuulla olevalla tavalla kokonaista vuotta eikä valittajalla siten ollut oikeutta hyvityslain mukaiseen korvaukseenHäätöä ja rahamääräisiä vaatimuksia koskeva oikeudenkäynti oli päättynyt KO:ssa sovinnon vahvistamiseen. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asian päättymistä sovintoon voitu käsillä olleissa olosuhteissa katsoa olevan vaikutusta valittajan oikeuteen saada hyvitys mahdollisesta oikeudenkäynnin pitkittymisestä. HO katsoi, että koronaviruspandemiassa on kyse sellaisesta tuomioistuinkäsittelyiden pituuteen vaikuttaneesta seikasta, joka ei ole ollut ennakoitavissa ja johon valtio on reagoinut riittävän nopeasti. Tähän nähden koronaviruspandemiasta johtuva lisäviive ei ollut valtion vastuulla harkittaessa oikeutta hyvityskorvaukseen. Koronaviruspandemian vaikutukseksi oikeudenkäynnin kestoon oli tässä tapauksessa katsottava käsillä olleissa olosuhteissa vähintään 4 kuukautta. Hyvityslain 6 § 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1 500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on tuomioistuimen tai viranomaisen vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Hyvityksen tuomitseminen edellyttää siten vähintään vuoden mittaista valtion vastuulla olevaa viivästystä oikeudenkäynnissä ja keskeistä arvioinnissa on oikeudenkäynnin kokonaiskesto, joka oli tässä tapauksessa ollut hieman yli puolitoista vuotta. HO katsoi asiassa mainituilla perusteilla, ettei valittajan asian käsittely ollut viivästynyt valtion vastuulla olevalla tavalla kokonaista vuotta, eikä valittajalla siten ollut oikeutta hyvityslain mukaiseen korvaukseen. (Vailla lainvoimaa 25.2.2022) - Uutiset
20.1.2022 8.07
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta – hovioikeus ratkaisi asian itseRahaksimuuttokustannusten ja piilevän verovelan huomiointia omaisuuden arvostukseen perinnönjakoon perustuvassa osituksessa oli käsitelty Rovaniemen hovioikeuden ratkaisussa nro S 03/890 17.12.2004, jossa kiinteän omaisuuden rahaksimuuttokustannuksia ja sen myyntiin sisältyvää piilevää luovutusvoittoverovelkaa ei voitu ottaa huomioon omaisuuden arvostamisessa, koska ne eivät jakohetkellä vielä olleet realisoituneet. Myöskään tässä tapauksessa kanteessa tarkoitettuja rahaksimuuttokustannuksia ja veroseuraamuksia ei jakohetkellä ollut olemassa eikä niiden syntymisestä tai määrästä ollut varmuutta, koska lakiosa on osin tai kokonaan mahdollista suorittaa muullakin omaisuudella. Näin ollen kantajien vaatimus muuttaa perinnönjakoa huomioimalla kiinteistöomaisuuden myyntikustannukset ja luovutusvoittovero vastaajien lakiosien määrässä oli hylättävä. Perinnönjako oli tähän nähden toimitettava pesänjakajan päätöksen 7.10.2016 mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
9.3.2021 9.00
Hovioikeus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä kun esitutkinta oli kestänyt 3,5 vuotta: Käräjäoikeus oli alentanut vastaajan sakkorangaistusta selvällä ja mitattavalla tavallaKorkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2005:73 (kohta 9) mukaan EIT:n ratkaisukäytännöstä ilmenee, että rikosasiassa sopimusloukkauksen olemassaolon kannalta hyvittäminen voidaan toteuttaa ottamalla viivästys huomioon asian lopputuloksessa. Tällöin on kuitenkin edellytetty, että hyvittäminen on tehty selvällä ja mitattavalla tavalla ja se on ollut seuraamuksen kannalta olennainen (esimerkiksi ratkaisut Beck v. Norja 26.6.2001, kohta 27 ja Pietiläinen v. Suomi 5.11.2002, kohta 44). (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
3.3.2021 9.22
KKO: Rikosasian vastaajalla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseenA:n syyksi oli luettu avunanto törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään veropetokseen A:n laadittua Z Oy:n nimissä tekaistuja laskuja, joita oli käytetty hyväksi B Oy:n kirjanpidossa ja verotuksessa. A:ta oli kuultu B Oy:tä koskeneessa asiassa rikoksesta epäiltynä ensimmäisen kerran 29.10.2010. Oikeudenkäynnin katsottiin alkaneen 29.10.2010, vaikka A:ta oli kuultu rikoksesta epäiltynä jo 8.2.2008 Z Oy:n nimissä laadituista laskuista, jotka liittyivät C Oy:n toiminnassa tehtyihin rikoksiin.
Oikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen viranomaisen vastuulla olevista syistä kaksi vuotta. Käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmennyt ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämällä nimenomaisella ja mitattavalla tavalla, oliko A:n rangaistusta alennettu viivästymisen vuoksi. Näin ollen A:lla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseen.