Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
- Uutiset
24.1.2011 6.58
Oikeusasiamies: Hyvitys mahdolliseksi perusoikeusloukkauksissaOikeusasiamies Petri Jääskeläisen mielestä oikeudenkäynnin viivästymisen kaltaisen hyvityksen tulisi olla mahdollista muissakin kuin oikeudenkäynnin viivästymistä koskevissa perusoikeusloukkauksissa. - Uutiset
8.5.2009 11.41
Onko Suomi vielä oikeusvaltio?Helsingin käräjäoikeuden laamanni Eero Takkunen esitti alkuviikosta, että oikeuskäsittelyjen venyminen asettaa suomalaisten oikeusturvan kiusalliseen valoon.
- Suomi pitää itseään oikeusvaltiona, mutta kyllä nämä ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut osoittavat ihan muuta. Eihän se ole oikeusturvaa, että ollaan löysässä hirressä seitsemän, kahdeksan vuotta, Takkunen toteaa. - Uutiset
26.9.2007 14.10
Lausuntotiivistelmä viivästyskantelua ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevasta ehdotuksesta valmistunutOikeusministeriön työryhmä esitti alkuvuodesta uusia keinoja, joita asianosainen voisi käyttää oikeudenkäynnin viivästymisen estämiseksi tai hyvittämiseksi. Viivästyskantelun osalta saatu lausuntopalaute on ristiriitaista; ehdotusta kannattavia ja siihen kielteisesti tai varauksellisesti suhtautuvia lausunnonantajia on lähes yhtä paljon. - Uutiset
9.10.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön (ään.) - yhtiö ei voinut hovioikeudessa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että työntekijän oikeus vaatia palkkasaataviaan ja yhdenvertaisuuslain mukaisia hyvityssaataviaan olisi vanhentunutHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei yhtiö voinut HO:ssa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että kantajan oikeus vaatia palkka- ja hyvityssaataviaan olisi vanhentunut. Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde. HO katsoi KO:n tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta oli siihen vedonneella kantajalla. Mikäli työsuhde katsottiin näytetyksi, ratkaistaviksi tulivat riitakysymykset siitä, kuinka pitkään työsuhde oli jatkunut ja minkä verran kantaja oli työskennellyt. Kun yhtiö oli kiistänyt työsuhteen olemassaolon kokonaan, kantajalla oli velvollisuus osoittaa väittämänsä työsuhteen kesto. Hänen oli tullut varautua siihen jo KO:ssa, eikä KO:n ratkaisua katsoa työsuhteen päättyneen kantajan kanteessaan esittämää aiemmin ollut sinänsä pidettävä väittämistaakkaa koskevan OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisena lopputuloksena. Väitetysti tehtyjen työtuntien määrän osalta HO hyväksyi KO:n johtopäätökset näyttötaakan jaosta. Lisäksi jos työsuhteen katsottiin olleen olemassa, arvioitavaksi tuli myös se, oliko kantajaa syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetyn vastaisesti työsuhteen aikana. Erimielisyys koski sitä, oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaaa 9.10.2023) - Uutiset
7.2.2019 9.10
KHO:n ratkaisu Tullin tulliselvitys- ja tariffijärjestelmien julkisesta hankinnastaKHO toteisi muun muassa, että hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan on, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Koska hankintamenettelystä hankintasäännösten mukaisesti poissuljettu valittajana olevien European Dynamics Luxembourg SA:n ja Affecto Finland Oy:n muodostama ryhmittymä ei ole tullut eikä ole voinutkaan tulla hyväksytyksi mukaan neuvottelumenettelyyn, ryhmittymällä ei voitu katsoa olevan hyvitysmaksun määräämisen yhtenä edellytyksenä olevaa todellista mahdollisuutta voittaa hankintamenettelyä virheettömässä menettelyssä. - Uutiset
6.2.2024 11.50
Oikeusasiamies esittää kantelijalle hyvitystä: Esitutkinnan kesto ja syyteoikeuden vanhentuminenEduskunnan oikeusasiamies katsoi, että kantelijan asiassa oli ratkaisussa esitetyllä tavalla menetelty sekä perustuslain että Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaisesti. Oikeusasiamies esitti, että Suomen valtio hyvittää kantelijalle tapahtuneen. - Uutiset
13.11.2023 11.45
Markkinaoikeus: Tavaramerkin ja mallioikeuden loukkauksesta oli suoritettava kohtuullinen hyvitys ja vahingonkorvausPäätöksessä todetun perusteella markkinaoikeus katsoi, että Vannetukun oli suoritettava BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksen johdosta arvioituna kohtuullisena hyvityksenä 70.000 euroa ja vahingonkorvauksena arvioidusta 150.000 eurosta kohtuullisen hyvityksen määrää vastaavalla 70.000 eurolla vähennettynä 80.000 euroa sekä mallioikeuden loukkauksen johdosta arvioituna kohtuullisena korvauksena 7.000 euroa ja vahingonkorvauksena arvioidusta 15.000 eurosta kohtuullisen korvauksen määrää vastaavalla 7.000 eurolla vähennettynä 8.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2023) - Uutiset
7.11.2023 16.00
Hallinto-oikeus velvoitti kaupungin maksamaan opettajille korvauksia perusteettomista määräaikaisista virkasuhteisiin nimittämisistä1. HAO velvoitti, hakemuksen enemmälti hyläten, kaupungin maksamaan A:lle 6 kk:n palkkaa vastaavan korvauksen
2. HAO velvoitti, hakemuksen enemmälti hyläten, kaupungin maksamaan B:lle 6 kk:n palkkaa vastaavan korvauksen
3. HAO velvoitti, hakemuksen enemmälti hyläten, kaupungin maksamaan C:lle 9 kk:n palkkaa vastaavan korvauksen (Ei lainvoim. 7.11.2023) - Uutiset
6.7.2023 11.59
Hovioikeus: Korjaustyöt ja vahingonkorvausvastuu asunto-osakeyhtiössäHovioikeus totesi säädöspohjaan vedoten, että asunto-osakeyhtiön johtoon kuuluville asetettavat vaatimukset ovat hallinnon järjestämistä koskevien yhtiöoikeuden yleisten periaatteiden soveltamisen seurauksena käytännössä lievemmät kuin mitä pidetään lähtökohtana sellaisessa liiketoimintaa harjoittavassa osakeyhtiössä, jossa omistus ja johto ovat eriytyneet. Liiketoimintaa harjoittavista osakeyhtiöistä poiketen asunto-osakeyhtiöissä on tavanomaista, että kaikki hallintopalvelut ostetaan ulkopuolisilta tahoilta eikä yhtiö voi taloudellisten rajoitteidensa takia edellyttää johtoon kuuluvilta suurta ajankäytöllistä panosta tai nimenomaista ammatillista osaamista. Tämä vaikuttaa johdon jäsenille asetetun huolellisuusvaatimuksen arviointiin vahingonkorvausvastuun syntymisen osalta. Vastuuta ei synny, jos johtoon kuuluva on toiminut normaaliin asunto-osakeyhtiöiden hallinnointitapaan verrattuna huolellisesti. Myös yksittäisten johdon jäsenten henkilökohtaisen osaamisen tasolla on merkitystä arvioitaessa vahingonkorvausvastuun syntymistä ja jakautumista johdon jäsenten välillä. Jos hallituksen jäsenet ovat tavanomaiseen tapaan maallikoita ja isännöitsijä asunto-osakeyhtiöiden asioihin perehtynyt ammattilainen, kykenee isännöitsijä arvioimaan esimerkiksi jatkuvaa kunnossapitotarvetta hallituksen maallikkojäseniä paremmin, mikä luonnollisesti vaikuttaa eri tahojen vahingonkorvausvastuuseen. (Vailla lainvoimaa 6.7.2023) - Uutiset
28.3.2023 14.14
Hovioikeus: Ajoneuvon omistaja ulosmittauksessa ja vilpittömän mielen suojaPäätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, ettei Baltic Investment osoittanut, että valituksen kohteena olevan ajoneuvon omistaja olisi ennen 19.4.2016 toimitettua ulosmittausta ollut Sisu SIA. Käräjäoikeuden päätöksessä mainituista syistä Sisu SIA ja Baltic Investment eivät saaneet asiassa myöskään vilpittömän mielen suojaa. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ulosottovalituksen ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä esitetyn vaatimuksen hylkäämisestä ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 28.3.2023) - Uutiset
15.2.2023 15.26
Markkinaoikeus: Sitaattioikeus valokuvan julkaisemiseen verkkoartikkelin osanaMarkkinaoikeus katsoi, että käsillä olevassa asiassa Sanoma Medialla ei ole ollut yleistä sitaattioikeutta koskevan tekijänoikeuslain 22 §:n säännöksen perusteella oikeutta A:n julkistaman valokuvan julkaisemiseen nyt kyseessä olevan verkkoartikkelin osana. Lainaaminen ei ole tapahtunut hyvän tavan mukaisesti eikä tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. (Vailla lainvoimaa 15.2.2023) - Uutiset
14.2.2023 11.29
Oikeusasiamies: Huomautus ja hyvitysesitys esitutkinnan viipymisestäEsittämillään perusteilla oikeusasiamies katsoi, että (nykyisin eläkkeellä oleva) rikostarkastaja E ja vanhempi rikoskonstaapeli D olivat menetelleet esitutkintalain vastaisesti. Tämän vuoksi oikeusasiamies antoi heille huomautuksen. Lisäksi OA saattoi (nykyisin eläkkeellä olevan) rikosylikonstaapeli F:n tietoon esittämänsä käsitykset hänen virheellisestä menettelystään. OA myös kiinnitti vastaisen varalle Helsingin poliisilaitoksen vakavaa huomiota esittämiinsä käsityksiin sen velvollisuuksista esitutkintojen keston valvonnassa. OA katsoi, että kantelijan asiassa oli menetelty sekä perustuslain että Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaisesti. OA esitti, että Suomen valtio hyvittää kantelijalle tapahtuneen. - Uutiset
22.11.2022 16.00
Hovioikeus: Yhdenvertaisuus poliisilaitoksen päällikkövirkojen virkavalinnoissaA vaati yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä 65.000 euroa, mikä vaatimus perustui vaativuustason alennuksesta aiheutuneeseen laskennalliseen palkan menetykseen. Loukkauksen laatuun ja vakavuuteen nähden hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi hyvityksen määräksi 20.000 euroa. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A:ta syrjitty organisaatiouudistuksessa hänen terveydentilansa ja vammaisuutensa perusteella. Arvioitavana oli, oliko A esittänyt riittävän selvityksen syrjintäväitteensä tueksi siten, että asiassa voitiin objektiivisesti arvioituna perustellusti olettaa, että syrjinnän kieltoa oli rikottu. Syrjintäolettaman syntyessä arvioitavaksi tuli vielä se, oliko Poliisihallitus kyennyt osoittamaan, ettei kieltoa ollut rikottu. (Vailla lainvoimaa 22.11.2022) - Uutiset
16.12.2021 16.00
Hovioikeus alensi vuokrasopimuksen irtisanomisriidan hävinneelle vuokralaiselle tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrän 8 000 eurosta 2 000 euroonVastaajayhtiöt olivat irtisanoneet vuokralaisen asiakaskohtaisen palveluasumista koskevan sopimuksen sekä huoneenvuokrasopimuksen. Vuokralainen oli vaatinut, että yhtiöiden kantajalle tiedoksi antaman palvelusopimuksen ja vuokrasopimuksen irtisanominen vahvistetaan pätemättömäksi tai tehottomaksi. KO oli hylännyt vuokralaisen kanteen. Vuokrasuhde oli purettu ja kantaja oli velvoitettu heti häädön uhalla muuttamaan vuokraamastaan huoneistosta. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan yhtiöiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8 000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. HO katsoi, että oikeudenkäyntikulujen korvattava määrä KO:n osalta tuli alentaa 2 000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 16.12.2021) - Uutiset
27.10.2021 14.00
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettua lakia ei sovellettu oikeudenkäyntimaksun määräämisessä ja siitä tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelemisessä hovioikeudessaKuten asiassa selostetuista tuomioistuinlain säännöksistä sekä oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetusta laista ja sen esitöistä ilmenee, oikeudenkäyntimaksun määräämisessä ja siitä tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelemisessä HO:ssa oli ollut kysymys hallinnollisesta päätöksenteosta. Näin ollen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettua lakia ei tällaisessa tapauksessa sovelleta HO:ssa. Laki tulee sovellettavaksi vasta HAO:sa, jos oikaisuvaatimukseen annettuun ratkaisuun haetaan siellä muutosta, kuten hakija oli ilmoittanut tehneensä. Asiassa mainituilla perusteilla HO jätti tutkimatta vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä. HO ei myöskään voinut ottaa tutkittavaksi uutta oikaisuvaatimusta, joka olennaisilta osiltaan vastasi HAO:ssa vireillä olevaa asiaa. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
3.11.2020 11.32
Hallinto-oikeuden päätös ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä koskevassa asiassaAsiassa oli kysymys siitä, onko yliopistolain ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan säännöksen soveltaminen ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa tilanteessa, jossa yliopistossa opiskeleva ylioppilaskuntaan lain nojalla automaattisesti ja pakollisesti kuuluva jäsen on ilmoittanut haluavansa erota ylioppilaskunnasta vedoten perustuslaissa perusoikeutena turvattuun yhdistymisvapauteen sekä hänen epäyhdenvertaiseen asemaansa suhteessa ammattikorkeakoulun opiskelijoihin. HAO tutki hallintoriitahakemuksena valittajan vaatimukset, jotka koskivat eroamista ylioppilaskunnasta ja jäsenmaksun palauttamista lukuvuodelta 2018–2019. HAO hylkäsi hakemuksen. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiin. (KHO hylkäsi HAO:n päätöksestä tehdyn valituksen) - Uutiset
16.10.2020 11.21
Hovioikeus katsoi, ettei hampunviljelijä syllistynyt lääkerikokseenkaanHO totesi olevan selvää, ettei hampun kasvattaminen ole lääkelain 8 ja 12 §:ssä tarkoitettua lääkkeen valmistamista. Kun huumausainelaissa on erikseen säädetty huumausaineen valmistamisesta, huumausaineen tuotannosta ja hampun viljelystä, HO katsoi, ettei hampun kasvattamista ja viljelyä voitu pitää huumausainelain 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna huumausaineen valmistamisena eikä siten myöskään lääkelain 7 §:n viittaussäännöksen perusteella lääkelaissa tarkoitettuna lääkkeen valmistamisena. Joka tapauksessa hampun kasvattamisen rangaistavuus lääkerikoksena pelkästään mainitun viittaussäännöksen perusteella ei asiassa mainittu laillisuusperiaate ja lääkerikoksen soveltamisala huomioon ottaen täyttänyt rangaistussäännökseltä edellytettävää täsmällisyyttä ja ennakoitavuutta. Vastaaja ei ollut tämänkään vuoksi syyllistynyt lääkerikokseen. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
24.9.2020 10.10
Hovioikeus: Ulosottovalitusta ei enää voitu tutkia eivätkä KO ja HO olleet toimivaltaisia tutkimaan täytäntöönpanoperusteiden oikeellisuuttaA:n ulosottosaatavat oli maksettu vapaaehtoisella maksusuorituksella kokonaisuudessaan ulosottomiehelle ja ulosottomies oli tilittänyt kertyneet varat. A:n ulosottoasioiden vireilläolo oli lain mukaan päättynyt. Ulosottovalituksen käsittelyn jatkamiselle ei siten ollut enää edellytyksiä ja siltä osin kuin A:n vaatimukset olivat kohdistuneet valituksenalaiseen ulosottotoimeen, lausuman antaminen niistä raukesi. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
14.5.2020 8.00
Työtuomioistuin arvioi oliko työnantaja voinut pitää työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä palkattomalle vapaalle lähteäkseen lomamatkalle YhdysvaltoihinTyönantaja oli ilmoittanut työntekijälle tämän työsopimuksen purkautumisesta luvattoman poissaolon vuoksi. Tuomiossa katsottiin näytetyksi, että työntekijä oli sopinut palkattomasta vapaasta työnantajansa kanssa. Työnantaja oli ilmoittanut palkattoman vapaan peruutetuksi kaksi päivää ennen loman alkamista, minkä ei katsottu olleen vallitsevissa olosuhteissa työntekijän kannalta kohtuullista. Työntekijällä oli siten ollut pätevä syy poissaololleen eikä työnantajalla ollut perustetta pitää hänen työsopimustaan purkautuneena. Sen sijaan näytetyksi ei tullut, että työntekijä olisi työsuojeluvaltuutetun asemansa vuoksi asetettu purkuperusteita arvioitaessa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden. Työnantaja velvoitettiin maksamaan irtisanomisajan palkka ja korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asian kokonaisarvioinnin kannalta tarpeellinen selvitys oli ollut työnantajaliiton saatavissa vasta oikeudenkäynnin yhteydessä työtuomioistuimessa. Työnantajaliiton ei katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan asiassa. - Uutiset
27.11.2019 11.00
Käräjäoikeus oli ollut lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen päättämisriidoissa täysin passiivinen lähes 4,5 vuoden ajan - hovioikeus korotti valtion maksettavaksi tuomitut hyvitykset 9 000 euroksiKO:ssa käsiteltävänä olleet kolme asiaa olivat liittyneet välittömästä valittajien oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan, joten asia oli ollut heille erityisen merkittävä (vrt. KHO 2019:16). KO oli lisäksi ollut asian käsittelyssä käytännössä täysin passiivinen lähes neljän ja puolen vuoden ajan vuosina 2012-2016. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019)