Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
- Uutiset
18.11.2022 11.51
Vierashuoneessa OTT, tutkijatohtori Jaakko Markus: Oikeudenkäynnin viivästyminen ja sen hyvittäminenOikeudenkäyntien hitaus kuuluu tunnetusti suomalaisen oikeusvaltion ongelmakohtiin. Ääritapauksessa prosessin kesto merkitsee ihmisoikeusloukkausta, jonka johdosta valtion tulee maksaa asianosaiselle hyvitystä. OTT Jaakko Markuksen Edilexin Lakikirjastossa avoimesti julkaistussa tutkimusartikkelissa käsitellään oikeuskäytännön valossa, missä olosuhteissa hyvitysvelvollisuus syntyy. - Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiinVastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Ks. KKO:2022:31: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu.) - Uutiset
30.4.2019 16.00
Vuosia kestänyt yhtiömiesten riita ei ollut viivästynyt passiivisista jaksoista huolimattaHuomioon ottaen, että asia oli ollut asianosaisten pyynnöstä keskeytyksessä asiassa todetusti sekä KO:ssa että HO:ssa, HO katsoi, ettei asian käsittely KO:ssa tai HO:ssa ollut viivästynyt edellä mainituista passiivisista jaksoista huolimatta. Viivästyksen kestoa ja syitä sekä asian merkitystä B:lle kokonaisuudessaan arvioidessaan HO katsoi, ettei kokonaiskäsittelyaika ollut loukannut oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla B:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
4.1.2019 16.00
Yli viisi vuotta kestäneen rikosoikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen noin vuodella ja kuudella kuukaudella - syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poista valtion vastuutaAsian kokonaiskäsittelyaika oli ollut yli 5 vuotta kuulusteluajankohdasta KO:n tuomioon, mistä syyteharkinnan osuus oli ollut 3 v ja 3 kk. Syyteharkinta oli kestänyt selvästi pidempään kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden olisi ollut perusteltua eikä viivästykseen ollut ilmennyt viranomaisista riippumatonta syytä. Vastauksessa esiin tuodut syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poistaneet valtion vastuuta. HO päätyi asian kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaiselle kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella ja kuudella kuukaudella. Täten valittaja oli oikeutettu saamaan hyvitystä 2.250 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
4.9.2018 11.00
Hovioikeus: Asuntokauppariidassa ei loukattu ostajien oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassaAsia oli tullut vireille KO:ssa 16.2.2015. KO:n valmisteluistunto oli pidetty 22.2.2017 eli noin kaksi vuotta vireilletulon jälkeen, ja tuomio oli annettu 2.6.2017 eli noin kaksi vuotta kolme kuukautta vireilletulon jälkeen. Riitaa ei pidetty valtion vastuulle jäävästä syystä viivästyneenä. (Vailla lainvoimaa 4.9.2018) - Uutiset
30.7.2014 14.30
Doping- ja lääkerikoksesta tuomitun asiaa ei käsitelty HO:ssa, kun tyytymättömyyden ilmoitus KO:n tuomioon oli tehty liian myöhään - myös oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevaa vaatimus jätettiin tutkimattaDoping- ja lääkerikoksesta tuomitun, joka oli laittomasti tuonut postitse Slovakiasta Suomeen dopingaineeksi luokiteltua 200 stanotsololitablettia ja 100 klenbuterolitablettia valitus ja hyvitysvaatimus jätettiin tutkimatta HO:ssa, kun tyytymättömyyden ilmoitusta KO:n tuomioon ei ollut tehty määräajassa. Kun hyvitysvaatimuksen esittämisen edellytyksenä oli se, että pääasia on HO:ssa vireillä, valittajan hyvitysvaatimustakaan ei voitu tutkia. Myös oikeudenkäyntiasiakirjojen salassa pitoa koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 30.7.2014) - Uutiset
26.11.2010 11.00
KKO: Oikeudenkäynnin viivästymishyvitysvaatimusta ei voitu käsitellä pääkäsittelyn päättymisen jälkeenKorkein oikeus katsoi muun muassa, että koska hyvitysvaatimus oli puhevallan menettämisen uhalla tehtävä ennen pääasian käsittelyn päättymistä ja pääasian käsittely oli päättynyt käräjäoikeudessa sen jätettyä asian sillensä, hyvitysvaatimusta ei voitu tutkia. - Uutiset
4.12.2023 14.31
Hovioikeuskin hylkäsi oikeudenkäynnin viivästyshyvitysvaatimuksen vaikka asiassa ei käräjäoikeudessa tehty vuoden aikana mitään toimenpiteitäAsiassa oli ennen kaikkea arvioitava sitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että asiassa olisi loukattu S:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa. Tässä arviossa keskeinen merkitys on oikeudenkäynnin kokonaiskestolla, joka oli ollut tässä tapauksessa noin kaksi vuotta. Vaikka oikeudenkäynnissä oli ollut noin vuoden ajanjakso, jolloin asiakirjoista ei ilmene, että asiassa olisi tehty mitään toimenpiteitä, hovioikeus katsoi näissä olosuhteissa, ettei S:n oikeutta ollut loukattu hyvitysvaatimuksen edellytykset täyttävällä tavalla. Näin ollen käräjäoikeuden ratkaisua, jolla se oli hylännyt S:n vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä, ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 4.12.2023) - Uutiset
28.5.2020 14.00
Hovioikeus: Velkomusasian oikeudenkäynti ei ollut viivästynyt - kesti käräjäoikeudessa 3 vuottaAsian kokonaiskäsittelyaika KO:ssa oli ollut noin 3 vuotta. Kokonaisarviointinaan HO katsoi, ettei velkomusasian käsittely ollut viivästynyt siten, että hyvityksen tuomitsemiselle olisi hyvityslakiin tai oikeuskäytäntöön nojautuva peruste. Asianajotoimiston vaatimus voitiin hylätä. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
2.1.2020 15.30
Eduskuntatalon remontin aikaisilla järjestelyillä ei loukattu asiakaspalvelutilanteen loukkaavaksi ja nöyryyttäväksi kokeneen pyörätuolilla liikkuneen valittajan oikeuksiaEduskunnan kanslian toteuttamaa täysistuntojen seuraamista koskevaa järjestelyä ei ollut pidettävä yhdenvertaisuuslain 8 ja 13 §:ssä kiellettynä välillisenä syrjintänä. Väitetyn häirinnän osalta HAO katsoi, ettei sitä, että virkamies oli vastannut "siitä vaan" valittajan kysymykseen "siitäkö mennään", voitu objektiivisesti arvioiden pitää valittajan ihmisarvoa loukkaavana käyttäytymisenä. Asiassa ei ollut ilmennyt myöskään, että eduskunnan virkamiehen menettely olisi johtanut valittajaa halventavan tai nöyryyttävän taikka häntä kohtaan uhkaavan, vihamielisen ja tai hyökkäävän ilmapiirin syntymiseen. Asiaa ei voitu arvioida toisin sillä perusteella, että valittaja oli itse kokenut asiakaspalvelutilanteen loukkaavaksi ja nöyryyttäväksi. HAO myös katsoi, ettei asian toteutunut käsittelyaika ollut ollut kohtuuttoman pitkä. Kohtuutonta ei ollut, että valittaja joutui pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Ei lainvoim. 2.1.2020) - Uutiset
26.8.2014 11.55
OTT Matti Urpilainen: Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen veroasiassa - KHO 2014:90Ratkaisun KHO 2014:90 perustelujen valossa verovelvollisen omat prosessitoimet eivät kovin helposti voi muodostua esteeksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämiselle, OTT Matti Urpilainen kirjoittaa Edilexissä. - Uutiset
24.1.2013 15.00
Oikeudenkäynnin viivästyminen voidaan hyvittää myös hallintotuomioistuimissa kesäkuusta alkaenMahdollisuus saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä laajenee hallintotuomioistuimiin 1. kesäkuuta 2013. Uusia säännöksiä sovelletaan asioissa, jotka tulevat tuomioistuimissa vireille lain voimaantulon jälkeen. - Uutiset
17.9.2012 18.19
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen laajenemassa kaikkiin tuomioistuimiin kesäkuussa 2013Mahdollisuus saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä aiotaan laajentaa hallinto-oikeuksiin, vakuutusoikeuteen ja muihin erityistuomioistuimiin, korkeimpaan hallinto-oikeuteen sekä valitusasioita käsitteleviin muutoksenhakulautakuntiin. Nykyisin oikeudenkäynnin viivästyminen voidaan hyvittää vain käräjäoikeuksissa, hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeudessa. Uudistus merkitsee, että oikeudenkäynnin viivästyminen voitaisiin hyvittää asianosaiselle kaikissa tuomioistuimissa. - Uutiset
4.4.2011 10.54
KKO:n ratkaisu arpajaisrikosasiassa – vastaajat jätettiin oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta rangaistukseen tuomitsemattaVastaajat järjestivät yhdistyksen nimissä yleisölle pokeripeliturnaukset, joihin oli osallistumismaksu ja joissa jaettiin rahapalkintoja. Menettelyn katsottiin täyttävän arpajaisrikoksen tunnusmerkistön. Kysymys myös tunnusmerkistö- ja kieltoerehdyksestä. Oikeudenkäynti asiassa oli kestänyt muutoksenhakuasteissa hovioikeudessa noin kaksi vuotta ja korkeimmassa oikeudessa yli kaksi ja puoli vuotta. Asian käsittely oli siten kestänyt muutoksenhakuasteissa asian laatuun ja laajuuteen nähden liian pitkään. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön nojalla oikeudenkäynnin viivästyminen voidaan rikosasiassa hyvittää ottamalla viivästys huomioon asian lopputuloksessa. Korkein oikeus sovelsi rikoslain 6 luvun 7 §:n 3 kohtaa ja 12 §:n 4 kohtaa ja jätti vastaajat, jotka käräjäoikeus oli tuominnut 15 päiväsakon sakkorangaistukseen, rangaistukseen tuomitsematta. (Ään.) - Uutiset
17.3.2023 14.00
Rikosasian kokonaiskesto rikosilmoituksesta käräjäoikeuden tuomioon kesti yli 4 vuotta - hovioikeus katsoi, ettei asianomistajalla ollut oikeutta hyvitykseenHuolimatta siitä, että syyteharkinta oli asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kestänyt pitkään ja että asia oli KO:ssa ollut vireillä yli 2 vuotta, HO katsoi, että tässä tapauksessa asianomistajalla ei ollut oikeutta hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 17.3.2023) - Uutiset
31.10.2018 15.40
Markkinaoikeuden ratkaisu toiminimioikeudellisessa asiassa ravintolaliiketoiminnan alallaAsiassa oli esitettyjen vaatimusten perusteella kysymys toiminimioikeudellisesta asiasta. Asiassa tuli arvioitavaksi, loukkasiko ICHIZOKU OY:n aputoiminimen ROKA SUSHI AND ROBATA käyttäminen tai ilmaisun "ROKA" tai "Roka" käyttäminen ICHIZOKU OY:n aputoiminimen yhteydessä Ravintola Roka Oy:n yksinoikeutta rekisteröityyn toiminimeen ja tuliko kyseisten aputoiminimen ja ilmaisujen käyttäminen siten kieltää sekä siitä, oliko ICHIZOKU OY:n aputoiminimi rekisteröity toiminimilain vastaisesti ja tuliko se siten kumota. Lisäksi asiassa oli kyse toiminimioikeudellisen hyvityksen ja vahingonkorvauksen määräämisen edellytysten arvioinnista. MAO katsoi muun ohella, että ICHIZOKU OY oli käyttämällä Ravintola Roka Oy:n toiminimeen sekoitettavissa olevaa aputoiminimeään ROKA SUSHI AND ROBATA loukannut Ravintola Roka Oy:n toiminimioikeutta. - Uutiset
26.10.2022 11.50
Hovioikeus: Eläintarha ei syrjinyt naispuolista hakijaa täyttäessään määräaikaisen eläintenhoitajan tehtävän - käräjäoikeuden tuomio kumottiinEläintarha oli voinut painottaa valinnassa kuljetuskoneiden käsittelytaitoja, eikä kantaja ollut osoittanut, että hänen ja tehtävään valitun mieshenkilön välisessä ansioituneisuudessa olisi sellainen ero, että syrjintäolettaman voitaisiin katsoa syntyneen. Näin ollen kanne oli tältä osin hylättävä. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiassa esitetty näyttö tukenut sitä, että kantajan vetoama vireillä oleva riita-asia olisi vaikuttanut siihen, ettei kantajaa ollut kutsuttu haastatteluun. Kuten asiassa oli todettu, yksinomaan pelkkä väite tai epäily syrjinnästä eivät riitä syrjintäolettaman syntymiseen. Näin ollen kantaja ei ollut näyttänyt yhdenvertaisuuslain 28 §:n tarkoittamaa syrjintäolettamaa ja että häntä siten olisi syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaisesti. Tämän vuoksi kanne oli myös tältä osin hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan eläintarhan säätiö sr:lle oikeudenkäyntikulut KO:ssa 13.000 eurolla ja HO:ssa 7.500 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Kohtuullisena tuntiveloituksena pidettiin kantajan hyväksymää 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2022) - Uutiset
14.12.2021 12.14
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ympäristön turmelemista koskevien syytteiden hylkäämisestä – yhtiölle myös 100.000 euron yhteisösakko ja rikoshyötynä valtiolle 2.505.293,56 euroaHovioikeudessa oli kysymys ensinnä siitä, oliko tekoaikana voimassa olleiden ympäristölupien varastointimäärän rajoittamista koskeva lupamääräys koskenut myös X Oy:n varastoimaa Betoroc-mursketta ja oliko lupamääräystä siten varastointimäärät ylittämällä rikottu. Mikäli yhtiö oli menetellyt ympäristöluvan vastaisesti, kysymys oli siitä, olivatko vastaajat menetelleet tahallisesti tai törkeän huolimattomasti sekä oliko menettely ollut omiaan aiheuttamaan vähäistä suurempaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Mikäli vastaajien katsottiin syyllistyneen ympäristön turmelemiseen, kysymys oli vielä rangaistuksen määräämisestä ja rikoshyödyn menettämisestä. (Vailla lainvoimaa 14.12.2021) - Uutiset
20.9.2019 9.08
Ilmoitus uskontoon perustuvista rukoushetkistä ja tarve niiden huomioimisesta työajan sijoittelussa johti työsopimuksen allekirjoittamatta jättämiseen - Helsingin käräjäoikeuden tuomio työsyrjinnästäTehtävään valittu A oli työsopimuksen allekirjoitustilaisuudeksi sovitussa tapaamisessa kertonut, että hän tarvitsee työpäivän aikana islamin uskontoonsa kuuluvia rukoushetkiä varten vapaata perjantaisin tunnin talviaikaan klo 12.00-13.00 ja kesäaikaan 13.00-14.00 ja muina päivinä noin viisi minuuttia. Kaupungin asuntotuotantotoimiston rakennuttamisjohtaja oli päättänyt, ettei työsopimusta allekirjoiteta tilaisuudessa. Kysymys oli siitä, olivatko kaupungin asuntotuotantotoimiston rakennuttamisjohtaja ja toimitusjohtaja syyllistyneet rangaistavaan työsyrjintään ja HR-vastaava avunantoon työsyrjintään syytteen teonkuvauksessa kuvatulla menettelyllään ja toimitusjohtaja virkavelvollisuuden rikkomiseen. Kysymys oli siitä, oliko rakennuttamisjohtajalla ollut painava syy jättää työsopimus allekirjoittamatta selvittääkseen asiaa ja jättääkseen asian virastopäällikön ratkaistavaksi ja oliko rakennuttamisjohtajalla ollut toimivaltainen toimitusjohtajan palattua hoitamaan virkaansa päättämään alaisensa palkkaamisesta ja tämän työehdoista. (Vailla lainvoimaa 20.9.2019) - Uutiset
1.2.2019 8.00
Työtuomioistuin tuomitsi lomarahoja tarvittaessa työhön kutsuttaville työntekijöille maksamatta jättäneen yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja asianajan korvaamaan yhteisvastuullisesti Tehyn oikeudenkäyntikulujaVastaajayhtiön katsottiin toimineen työehtosopimuksen vastaisesti, kun se ei ollut maksanut ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 18 §:ssä tarkoitettua lomarahaa tarvittaessa työhön kutsuttaville työntekijöille. Kysymys myös oikeudenkäyntiasiamiehen velvollisuudesta korvata päämiehensä vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Työtuomioistuin katsoi, että asianajajana toimivan vastaajan avustajan olisi pitänyt tietää, että vastauksessa ja vielä yksilöityjen kirjallisten lausumapyyntöjen jälkeenkin valmisteluistunnossa 22.10.2018 esitetyt vaatimukset olivat joko lakiin perustumattomia tai muutoin työtuomioistuimeen kuulumattomia ja ettei asiassa ollut ollut kysymys työehtosopimuksen tulkintakanteesta, jossa vastaaja voisi riitauttaa työehtosopimuksen määräyksen oikean tulkinnan. Asian oikeudellinen arvio oli siten tältä osin ollut ilmeisen virheellinen. Myös pyrkimys peruuttaa istuntokäsittely 21.11.2018 oli pyynnön sisältö ja ajoitus huomioon ottaen tehty asian käsittelyn viivästyttämistarkoituksessa. Tuomio oli yksimielinen.