Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- oikeudenkäynni* viivästy* hyvity*
- Uutiset
19.3.2024 16.00
Hovioikeus hylkäsi asianajajan vaatimuksen saada hyvitystä päämiehensä oikeudenkäynnin viivästymisen perusteellaPäätöksessä mainituin perustein hovioikeus katsoi, että asianosaisen puolustajaa ei voitu pitää viivästymishyvityslaissa tarkoitettuna asianosaisena, jolla mainitun lain nojalla olisi oikeus hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä. Vaatimus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.3.2024) - Uutiset
3.11.2023 8.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että syyllisyydestä törkeään rahanpesuun jäi varteenotettava epäily – oikeudenkäynnin viivästymisestä 3.000 euron hyvitysHovioikeus totesi yhteenvetona tuomiossa selostetusta, että T:n esittämä vaihtoehtoinen tapahtumienkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella poissulkea. Näyttöä kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus päätyi siihen, että T:n syyllisyydestä törkeään rahanpesuun jäi varteenotettava epäily. Näin ollen syyte ja siihen liittyvät korvausvaatimukset oli hylättävä. Oikeudenkäynti oli viivästynyt kaksi vuotta valtion vastuulla olevasta syystä. Lopputulokseen nähden T oli oikeutettu viivästystä vastaavaan rahamääräiseen hyvitykseen kahdelta vuodelta. (Vailla lainvoimaa 3.11.2023) - Uutiset
25.9.2023 15.56
Hovioikeus kunnianloukkauksesta: "uusnatsin näköinen tyyppi", "uusnatsi", "äärivassari" ja "vassari" -sanojen käyttö – oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvitysHovioikeus katsoi, että valittajan ilmaisut ”uusnatsin näköinen” ja ”uusnatsi” olivat itsessään selvästi halventavia. Asiassa oli näytön perusteella selvää, että valittaja ei ollut millään tavalla mieltänyt asianomistajan olevan ”uusnatsi” tai omaavan kansallissosialismia lähellä olevia ajatuksia. Sanan käytöllä oli siten ollut pelkästään halventamistarkoitus. (Vailla lainvoimaa 25.9.2023) - Uutiset
2.6.2023 12.15
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästymisestä 2.500 euron hyvitysHovioikeus katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt käräjäoikeudessa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. M oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys M:lle huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.000 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan M:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 2.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2023) - Uutiset
5.4.2023 13.50
KKO: Rikosasian asianomistaja, joka ei ollut esittänyt rangaistus- tai korvausvaatimusta, ei ollut oikeutettu hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
23.12.2022 16.00
Hallinto-oikeus: Syrjintää koskeva valitus KHO:n ja KKO:n tilojen esteettömyydestä ja oikeudenkäynnin viivästymistä koskeva hyvitysvaatimusValittajan mukaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan arvio oli virheellinen. Korkein hallinto-oikeus ja korkein oikeus ovat syrjineet valittajaa vammaisuuden vuoksi. Valittaja ei voinut vammaisuutensa vuoksi osallistua tilaisuuksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden tiloissa ei ollut soveltuvaa hissiä eikä esteetöntä wc:tä. Korkeimman oikeuden tila ei ollut esteetön. Kyseessä on tyypillinen esimerkki vammaisen henkilön syrjinnästä. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset.
Hallinto-oikeus katsoi, että viivästyshyvityksen määrää tuli päätöksessä mainitut seikat huomioon ottaen alentaa hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla. Päätöksessä todetun perusteella valittajan oli katsottava olevan oikeutettu yhteensä 1.000 euron viivästyshyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 23.12.2022) - Uutiset
1.9.2022 13.45
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästymisestä 6.000 euron hyvitysYhtiöllä olisi oikeus saada hyvitystä kolmen vuoden osalta lähtökohtaisesti 1.500 euroa kultakin vuodelta. Hyvityslain esitöiden mukaan syyttäjä voi valtion puolesta myöntää asianosaisen vaatimuksen kokonaan tai osittain oikeaksi (HE 233/2008 vp, s. 27). Näin ollen syyttäjän myönnettyä valtion puolesta yhtiön vaatimuksesta määrällisesti 6.000 euroa, oli yhtiöllä oikeus myönnetyn suuruiseen hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä. (KKO:ssa tietyiltä osin; VL:2023-10) - Uutiset
20.12.2021 11.50
Työtovereitaan uhkailleen työntekijän työsopimus oli voitu purkaa - työntekijä oli oikeutettu 1.500 euron hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hovioikeudessaKantajalle oli vain muutamaa kuukautta aikaisemmin annettu varoitus sen kaltaisesta uhkaavasta käytöksestä, mistä työsuhdetta päätettäessäkin oli ollut kysymys. Tämä varoitus oli sen vuoksi myös syytä ottaa huomioon työsuhteen päättämisen asianmukaisuutta ja valitun päättämistavan oikeasuhtaisuutta arvioitaessa. KO oli päätynyt siihen, että lopulta työsuhteen päättämiseen johtanut X:lle lausuttu uhkaus oli ollut tapauksen olosuhteissa kokonaisuutena arvosteltuna sen laatuinen, että työnantajalla oli ollut erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus. Päättämisen peruste huomioon ottaen merkitystä ei ollut sillä, olisiko työnantajalla ollut tarjolla muuta sellaista työtä josta kantaja olisi suoriutunut, kun työsuhteen jatkamista ei ylipäätään ollut voitu siltä kohtuudella vaatia. Kanne oli siten hylättävä eikä kantajan työsuhteen päättämisen johdosta vaatimien korvausten määristä näin ollen ollut tarvetta lausua. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. Vastauksen saapumisen jälkeen asian käsittelyssä oli HO:ssa ollut passiivinen jakso ja voitiin katsoa, että oikeudenkäynti oli HO:ssa viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä vuodella. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
2.10.2020 11.26
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimus saapui käräjäoikeuteen 30 minuuttia ennen ennakkoon ilmoitettua pääasian ratkaisun antamisajankohtaa - hyvitysvaatimusta ei ollut tehty hyvissä ajoinHO arvioi asiassa KO:n menettelyä ratkaisun antamisesta ilmoittamisessa ja sitä, oliko oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimusta tehty ajoissa. HO katsoi, ettei asiassa ollut tapahtunut valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa KO:een. Vaatimuksen viivästymisen osalta HO totesi, että sen esittämisajankohtana pääasia oli sinänsä ollut vielä vireillä KO:ssa, ja näin ollen vaatimus oli katsottava tehdyksi ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Hyvityslain 7 §:n 1 momenttiin lakivaliokunnan mietinnön perusteella erikseen lisätty edellytys vaatimuksen tekemisestä hyvissä ajoin olisi kuitenkin merkityksetön, jos hyvitysvaatimuksen olisi katsottu tässä tapauksessa asiassa todetusta huolimatta saapuneen ajoissa. Mainitsemillaan perusteilla HO totesi, että kun vaatimusta ei nyt ollut tehty hyvissä ajoin, sitä ei ollut tehty hyvityslain 7 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Valittaja oli menettänyt asiassa puhevaltansa, eikä hyvitysvaatimusta voitu tutkia. KO:n päätöslauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
28.9.2020 16.00
Hovioikeus määräsi velkajärjestelyn raukeamaan ja suorittamaan yksityisvelkojalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestäVelallinen ei ollut ollut yhteydessä velkojiin tai osoittanut muutenkaan aktiivisuutta maksuohjelmansa noudattamiseen, vaan hän oli jättäytynyt passiiviseksi ja lopettanut maksuohjelman mukaisten maksujensa maksamisen kokonaan. Näin ollen HO katsoi, että velallisen menettely maksuohjelmansa noudattamisen suhteen oli ollut kokonaisuutena arvostellen piittaamatonta. Huomioiden, että velallisen maksusuoritusten laiminlyönnit olivat kestäneet hyvin pitkän ajan, oli maksujen laiminlyönti ollut olennainen. Maksujen laiminlyönnille ei ollut hyväksyttävää syytä. Näin ollen velallisen maksuohjelma oli määrättävä raukeamaan. Lakivaliokunnan mietintö huomioiden HO katsoi, että ei ollut edellytyksiä määrätä velallinen suorittamaan veloille viivästyskorkoa maksuohjelman keston ajalta. Asiassa oli ollut noin 2 vuoden pituinen jakso, jonka aikana ei ollut tehty toimenpiteitä. Kohtuullinen hyvityksen määrä tässä tapauksessa oli 2 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
28.4.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä petoksesta – oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvitystä 1.500 euroaKäräjäoikeuden perusteluissa mainitut seikat eivät välittömästi liitä A:ta syytteen perusteena olevaan rahoitusyhtiön erehdyttämiseen siinäkään tapauksessa, että niitä pidettäisiin näytettyinä. Näin ollen hovioikeus katsoi, että asiassa ei esitetty riittävää näyttöä A:n syyllistymisestä tekoon, joten syyte törkeästä petoksesta oli hylättävä ja A vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä syyksilukemisen perusteella hänen maksettavakseen tuomitusta korvausvelvollisuudesta. Oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika marraskuusta 2013 lukien oli yli kuusi vuotta, mikä oli tässä tapauksessa oikeudenkäynnin kokonaiskestona liian pitkä. Viivästyksen kestoa ja asian merkitystä A:lle kokonaisuudessaan arvioidessaan hovioikeus päätyi siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodelta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2020) - Uutiset
24.10.2019 13.15
Hovioikeus: Aiheettomasta vapaudenmenetyksestä ei rahallista hyvitystä mutta oikeudenkäynnin viivästymisestä korvausta 1.500 euroaOikeuskäytännössä korvausta kärsimyksestä ei ole yleensä tuomittu silloin, kun aiheeton tutkintavankeusaika on täysimääräisesti vähennetty henkilölle tuomitusta ehdottomasta vankeusrangaistuksesta. Muutoin aiheettomasta vapaudenmenetyksestä saisi hyvityksen kahteen kertaan, mitä ei yleensä voida pitää kohtuullisena. Vaikka tutkintavangin oikeudet ovat rajoitetummat kuin vankeusvangin, ei tämä yksin antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Tässä tapauksessa aiheeton vapaudenmenetys oli lisäksi kestänyt alle kuukauden eli vapaudenmenetysajan pituuskaan ei puoltanut sitä, että A:n tulisi saada vielä lisäksi rahallinen korvaus aiheettomasta vapaudenmenetyksestä johtuvasta kärsimyksestään. Kun hovioikeus oli antanut ratkaisunsa asiaa oli käsitelty kahdessa oikeusasteessa yhteensä yli 3,5 vuotta. Hovioikeus katsoi ratkaisussa esille tuotu huomioon ottaen, että A:lla oli oikeus saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä yhden vuoden ajalta 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 24.10.2019) - Uutiset
19.3.2018 13.00
Hovioikeuskaan ei tuominnut hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestäAsiassa ei sinänsä ollut kysymys lajissaan ja laajuudessaan tavanomaista vaativammasta seksuaalirikosasiasta. Laatunsa vuoksi rikosasia oli kuitenkin tullut käsitellä joutuisasti. Alaikäinen asianomistaja oli nuoresta iästään johtuen ollut heikossa asemassa ja asia oli ollut hänelle merkityksellinen, minkä vuoksi myös oli voitu edellyttää tavanomaista joutuisampaa käsittelyä. Rikosilmoituksen tekemisestä 21.2.2014 esitutkinnan valmistumiseen 6.3.2017 oli kulunut yli kolme vuotta. Esitutkintapöytäkirjan merkintöjen mukaan rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä tapahtuneen asianomistajan kuulustelun jälkeen kuulustelutoimenpiteitä oli jatkettu vasta kesäkuussa 2016. Syyteharkinta ja tuomioistuinkäsittely oli kestänyt yhteensä noin seitsemän kuukautta.
Asia oli viipynyt esitutkinnassa pitkän ajan. Arvioinnissa keskeisenä vaikuttaa kuitenkin oikeudenkäynnin kesto noin yksi vuosi neljä kuukautta, mitä asian laatuun ja laajuuteen nähden ei ole pidettävä pitkänä aikana.
Hovioikeus päätyi kokonaisarvioinnissaan, ettei asianomistajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa ollut loukattu. Hyvitykseen tuomitsemiselle ei näin ollen ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 19.3.2018) - Uutiset
9.9.2016 10.25
Yhdeksän vuotta neljä kuukautta oli liian pitkä aika vanhempainpäivärahaa koskevan asian käsittelemiselle - valtio määrättiin maksamaan hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestäVakuutusoikeus katsoi, että vanhempainpäivärahaa koskevan asian käsittely oli viivästynyt Kelassa kaksi vuotta ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa kaksi vuotta. Asian kokonaiskäsittelyaika oli yhdeksän vuotta neljä kuukautta. Suomen valtio määrättiin maksamaan A:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 6 000 euroa ja sen korotuksena 1 000 euroa eli yhteensä 7 000 euroa sekä korvaamaan hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet tarpeelliseksi ja kohtuulliseksi harkitut kulut. - Uutiset
18.8.2016 11.01
Valittajalla ei ollut oikeutta hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi kun oikeudenkäynnin viivästyminen oli johtunut ennen kaikkea hänen omasta menettelystäänToimimalla velvollisuuksiensa vastaisesti ja pysyttelemällä tavoittamattomissa KO oli katsonut, että vastaaja oli itse aiheuttanut oikeudenkäynnin viivästymisen. Tämän vuoksi viivästyminen ei ollut loukannut hänen oikeuttaan korvaukseen oikeuttavalla tavalla. HO ei muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 18.8.2016) - Uutiset
9.6.2015 14.01
Hovioikeus ei myöntänyt hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestäHovioikeus totesi, että tässä tapauksessa asian käsittely käräjäoikeudessa oli edennyt joutuisasti, mutta hovioikeudessa käsittely oli kestänyt pitempään kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden olisi ollut perusteltua. Kun viivästyminen on kuitenkin säädetty korvattavaksi kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on viivästynyt, eikä vähäisiä viivästyksiä ole tarkoitettu korvattavaksi, hovioikeus katsoi asian kokonaiskäsittelyyn kulunut aika huomioon ottaen kyseisen viivästyksen olleen niin vähäinen, ettei sen johdosta ollut perustetta maksaa hyvitystä. (Vailla lainvoimaa 9.6.2015) - Uutiset
20.10.2014 14.30
Riitaiseksi tulleen velkomusasian käsittely kesti käräjäoikeudessa 4 vuotta ja 5 kuukautta - kantajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1 500 euroaOikeudenkäynnin, jonka kokonaiskäsittelyaika oli ollut noin 4 vuotta 5 kuukautta katsottiin viivästyneen KO:n ja näin ollen valtion vastuulla olevasta syystä KO:ssa ilman hyväksyttävää syytä yhdellä vuodella. Valittajalla oli oikeus saada hyvitystä 1 500 euroa. Tätä käsitystä ei muuttanut se, että valittajalla olisi ollut mahdollisuus 1.1.2010 voimaan tulleiden OK 19 luvun säännösten nojalla vaatia asian kiireelliseksi määräämistä.(Vailla lainvoimaa 20.10.2014) - Uutiset
3.7.2014 12.02
Hovioikeuden kolme ratkaisua oikeudenkäynnin viivästymisestä – ei hyvitystäKaikki kolme hovioikeuteen tehtyä valitusta liittyivät samaan kiinteistöpetosasiaan. Kaikissa tapauksissa esitutkinta oli kestänyt yli viisi vuotta. Hovioikeus totesi muun muassa, että viime kädessä sen arviointi, onko oikeudenkäynti viivästynyt hyvityslain 4 §:n tarkoittamalla tavalla, on kokonaisharkintaa. Esitutkinnan viiden vuoden yhdeksän kuukauden kokonaiskestoa ei ole sellaisenaan vielä pidettävä niin pitkänä, että se olisi osoitus viivästyksestä. Korvausvelvollisuuden kannalta ratkaisevaa onkin se, onko esitutkinnan pitkä kesto johtunut viranomaisen vastuulla olevasta syystä. (Vailla lainvoimaa 3.7.2014) - Uutiset
12.10.2011 13.21
KKO: Hovioikeuden olisi tullut tutkia ennen pääasiaa koskevan tuomion antamista tehty oikeudenkäynnin viivästyshyvitysvaatimus - KKO määräsi hyvityksen itseVastaaja oli vaatinut hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä vasta hovioikeuden pääasiassa toimittaman pääkäsittelyn jälkeen. Hovioikeus jätti vaatimuksen tutkimatta, koska sitä ei ollut esitetty ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Kun vaatimus oli tehty hovioikeudelle ennen pääasiaa koskevan tuomion antamista, hovioikeuden olisi tullut tutkia hyvitysvaatimus. Asian laatuun nähden korkein oikeus otti asian suoraan käsiteltäväkseen sitä hovioikeuteen palauttamatta ja määräsi hyvitystä. - Uutiset
15.12.2010 12.00
KKO:n ratkaisu kirjanpitorikoksesta sekä oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi määrättävästä hyvityksestäA, joka yksin omisti yhtiön osakekannan ja oli sen hallituksen ainoa jäsen, oli ulosotossa todettu varattomaksi. Yhtiö oli antanut lainoja A:lle sekä eräille hänen lähipiiriyhtiöilleen, joilla ei ollut velkojen maksuun käytettävissä olevia varoja. A:n lainoja oli lyhennetty A:n yhtiöstä saamilla osingoilla. Lainat oli yhtiön kirjanpidossa kirjattu tilinpäätöksiin yhtiön saataviksi A:lta ja lähipiiriyhtiöiltä sen määräisinä kuin lainoja oli nostettu. Kysymys kirjanpitorikoksen ja sen törkeän tekomuodon tunnusmerkistön täyttymisestä sekä lievemmän lain periaatteen soveltamisesta. Kysymys myös A:n ja yhtiön kirjanpidon hoitaneen tilitoimiston toimitusjohtajan osallisuudesta rikokseen sekä oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi määrättävästä hyvityksestä. (Ään.) - Uutiset
29.5.2009 11.34
Oikeudenkäynnin viivästymisestä voi saada rahallista hyvitystä vuoden 2010 alusta - laamanni voi määrätä asian kiireelliseksiOikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voidaan jatkossa hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Lain tavoitteena on parantaa asianosaisten oikeussuojaa ja panna täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimuksesta aiheutuvat velvoitteet. - Uutiset
29.1.2009 16.23
Hallitus esittää mahdollisuutta rahalliseen hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestäHallitus esittää järjestelmää, jolla oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voitaisiin hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Ennalta ehkäisevänä keinona asianosainen saisi joudutettua asiaansa vaatimalla sen käsittelyn määräämistä kiireelliseksi. Uudet oikeussuojakeinot koskisivat yleisiä tuomioistuimia. - Uutiset
30.8.2022 11.50
Hovioikeus alensi yliopiston maksettavaksi tuomitun korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 42.140,89 euroon - hyvitystä syrjinnästä 8.000 euroa - hyvitysvaatimus oikeudenkäynnin viivästymisestä hylättiinHO:ssa oli riidatonta, ettei yliopisto ollut täyttänyt työn tarjoamisvelvollisuuttaan palkattuaan B:n 22.6.2016 osa-aikaiseksi italian kielen opettajaksi kantajan sijasta. Kantajan irtisanominen oli tältä osin ollut perusteeton ja kantajalla oli oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO:ssa kysymys oli näin ollen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä. Lisäksi korvauksen määrään välillisesti vaikuttavina seikkoina kysymys oli irtisanomiseen liittyvistä muistakin syistä eli siitä, oliko yliopisto ennen kantajan irtisanomista ottanut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin, joita kantaja oli tehnyt tietoisena tulevista säästötarpeista, oliko tarjolla ollut työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi epäasiallisin perustein. Kysymys oli siten myös siitä, oliko kantaja oikeutettu hyvitykseen syrjinnän perusteella sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 30.8.2022) - Uutiset
24.4.2017 14.05
KHO: Uudelle virkapaikalle siirtymisestä kieltäytyneen virkamiehen virkasuhde voitiin purkaa ja virkamies pidättää heti virantoimituksesta - valittajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssaRajavartiolaitoksen virkamies oli siirretty Espoosta hoitamaan samaa virkaa Imatralle. Valittaja oli ollut poissa työpaikaltaan 1.1.2014 alkaen eikä hän ollut esittänyt laillista syytä poissaololleen. Asiassa ei ollut ilmennyt, että Rajavartiolaitoksen päätös olisi ollut tarkoitussidonnaisuusperiaatteen vastainen. Päätöstä ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Valittaja oli törkeällä tavalla laiminlyönyt virkavelvollisuuksiaan. Päätös valittajan virkasuhteen purkamisesta ei ollut lainvastainen. Kun valittajan virkasuhde oli päätetty purkaa, oli työnantaja ollut valtion virkamieslain 40 §:n mukaan velvollinen heti pidättämään hänet virantoimituksesta. Suullisen käsittelyn toimittaminen KHO:ssa ei ollut tarpeen asian selvittämiseksi. HAO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut perusteita. Valittaja oli kuitenkin oikeutettu hyvityslain mukaiseen korvaukseen oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa. Kohtuullisena korvauksena oikeudenkäynnin viivästymisestä oli pidettävä yhden vuoden viivästymistä vastaavaa 1 500 euron hyvitystä. Valittajalle määrättiin valtion varoista korvattavaksi hyvitysvaatimuksen esittämisestä aiheutuneet kohtuulliseksi katsottavat kulut. (Julkaisematon 24.4.2017) - Uutiset
17.11.2016 10.24
Asianajajan ei näytetty syyllistyneen avunantoon Maija-Liisa Lahtisen tekemäksi väitettyihin törkeään kavallukseen ja toissijaisesti törkeään velallisen epärehellisyyteen - hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 20 000 euroaHelsingin KO hylkäsi keskiviikkona (16.11.) asianajajaan kohdistetut syytteet. Maija-Liisa Lahtisen osalta asiaa ei ole saatu käsiteltyä, koska hän on pakoillut oikeudenkäyntiä. KO määräsi Suomen valtion maksamaan asianajajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 20 000 euroa ja korvaukseksi tämän oikeudenkäyntikuluista 65 237,50 euroa. Asia on ollut KO:ssa vireillä 9.3.2004 lähtien ja on edelleen vireillä Maija-Liisa Lahtisen osalta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2016) - Uutiset
13.1.2017 8.43
Hallinto-oikeus kumosi virkamiehen irtisanomista koskevan päätöksen kun virkamies olisi voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin - hyvitystä myös oikeudenkäynnin viivästymisestäHAO katsoi, että Opetushallituksessa oli valittajan irtisanomisaikana tullut haettavaksi virkasuhteita, joihin valittaja olisi voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa. Opetushallituksen päätös valittajan virkasuhteen irtisanomisesta oli valtion virkamieslain 27 §:n 4 momentin vastainen. Valittajalla katsottiin olevan myös oikeus hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä yhden vuoden osalta. Lähes 2 vuoden ja 2 kuukauden käsittelyaikaa HAO:ssa pidettiin kohtuuttoman pitkänä. (Ei lainvoimainen 13.1.2017) - Uutiset
3.12.2021 13.29
Vuokrariidan käsittely kesti KO:ssa lähes 2 v 11 kk ja HO:ssa noin 1 v 10 kk - hovioikeus hylkäsi vuokralaisten oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen (ään.)Kysymyksessä olevan asian laatu ja laajuus sekä asian merkitys asianosaisille puolsivat asian joutuisaa käsittelyä. Tässä tapauksessa asian käsittely KO:ssa ja HO:ssa ei kuitenkaan ollut kestänyt selvästi pitempään kuin mitä oli voitu edellyttää ottaen huomioon, että kysymys oli ollut väitetyn vahingon jälkikäteisestä rahallisesta korvaamisesta tilanteessa, jossa asianosaisten terveydelle, asumiselle tai taloudelliselle tulevaisuudelle ei ollut aiheutunut välitöntä vaaraa. Asian käsittelyn kesto oli vielä perusteltavissa tuomioistuimen käsittelyjärjestyksellä, työn yleisellä järjestämisellä, tuomarin vaihtumisella ja yleisellä työtilanteella. Oikeudenkäynnin kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaisille kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei oikeudenkäynti ollut viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä siten, että se olisi loukannut asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Vuokralaisilla ei ollut oikeutta saada hyvitystä valtion varoista. (KKO:2023:36: Hovioikeuden päätöstä muutettiin siten, että Suomen valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle ja B:lle kummallekin erikseen hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1.500 euroa.) - Uutiset
1.6.2021 16.00
Hovioikeus KKO:n palauttamassa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevassa asiassa: Asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, ei ole oikeutettu hyvitykseen - lain säännös ei ole ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaValittaja ei ollut esittänyt asiassa mitään vaatimuksia. Valittajan mukaan tästä huolimatta hänelle oli aiheutunut asian vireilläolon seurauksena merkittävää haittaa, koska vastapuolena oli rikollisjärjestöön kuuluva henkilö. Valittajan mukaan hänet oli valtion taholta nimetty asianomistajaksi vastoin tahtoaan ja asia olisi tullut käsitellä mahdollisimman nopeasti, ettei kyseinen asema aiheuttaisi väärinkäsityksiä. Valittajan mukaan hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan tiukka sanamuodon mukainen tulkinta, jonka mukaan asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, ei ole oikeutettu hyvitykseen, on ristiriidassa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevien säännösten tarkoituksen kanssa ja loukkaa valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO hylkäsi valituksen. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Valittajan vaatimus saada korvausta hyvitysvaatimuksen käsittelyn viivästymisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 1.6.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
30.1.2024 8.00
Hovioikeus: Hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös on ristiriidassa EIT:n EIS 6(1) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa - valtio oli velvollinen suorittamaan asianomistajalle hyvitystä esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa tapahtuneesta oikeudenkäynnin viivästymisestäHO katsoi, että hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös on ristiriidassa EIT:n ihmisoikeussopimuksen 6(1) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa ja että mainittua säännöstä on tulkittava lainsäätäjän tarkoituksen mukaisesti ottamalla huomioon laissa nimenomaisesti mainittujen kriteerien ohella myös lain säätämisen jälkeinen EIT:n oikeuskäytännön kehitys. Vastaavasti korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2020:2 tulkinnut hyvityslain säännöksiä perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. HO päätyi viivästyksen kestoa ja syitä kokonaisuudessaan arvioidessaan siihen, että valittajan osalta oikeudenkäynti oli valtion vastuulla olevasta syystä viivästynyt esitutkinnassa 5 kuukaudella ja KO:ssa 1 vuodella. Täten asianomistajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa oli loukattu ja hyvitykselle oli näin ollen perusteet. (Vailla lainvoimaa 30.1.2024) - Uutiset
5.10.2023 8.28
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästyminen kavallusta ym. koskevassa rikosasiassa tuli hyvitetyksi rangaistusta alentamallaKäräjäoikeus oli alentanut H:lle ja O:lle kavalluksesta tuomittuja sakkorangaistuksia viidenneksellä, koska asian käsittely oli kestänyt asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuuttoman pitkään eli noin viisi ja puoli vuotta siitä, kun vastaajat olivat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. H oli tuomittu 40 päiväsakon ja O 60 päiväsakon rangaistukseen. Hovioikeuden tuomio oli annettu noin kuusi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun H ja O ovat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. Kun otettiin huomioon toisaalta oikeudenkäynnissä käsiteltyjen syytteiden yksinkertainen laatu sekä toisaalta esitutkinnan ja syyteharkinnan kytkeytyminen laajempaan asiakokonaisuuteen, hovioikeus arvioi asian kokonaiskäsittelyn viivästyneen runsaat kaksi vuotta. H:n ja O:n rangaistuksia oli näin ollen alennettava viivästymisen perusteella enemmän kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi H:n kohdalla 30 päiväsakkoa ja O:n kohdalla 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
30.5.2023 9.23
KKO: Huoneenvuokra-asian käsittelyn viivästymisestä 1.500 euron hyvitysHuoneenvuokraa koskevan riita-asian käsittely oli kestänyt kahdessa oikeusasteessa lähes viisi vuotta. Käräjäoikeudessa asiaa oli käsitelty yli kaksi vuotta kymmenen kuukautta, mihin sisältyi asian käsittelyssä ollut passiivinen jakso ja sitä seurannut työtilanteen ruuhkautumisesta aiheutunut valmisteluistunnon siirtäminen.
Korkein oikeus katsoi, että asian käsittely oli kestänyt pitempään kuin asian laatuun ja laajuuteen nähden olisi ollut kohtuullista. Tuomioistuinten yleinen ja pitkäaikainen ruuhkautuminen ei oikeuttanut käsittelyajan pitenemistä. Oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä yhden vuoden. Asianosaisella oli oikeus 1.500 euron viivästymishyvitykseen. - Uutiset
17.5.2023 15.55
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion suorittamaan rikosasian vastaajille oikeudenkäynnin viivästymishyvityksetKäräjäoikeus oli 21.9.2022 tuomion ja päätöksen sisältäneessä ratkaisussaan muun ohella jättänyt asian syyteasian osalta sillensä, ja hylännyt esitetyt viivästyshyvitysvaatimukset. Päätöksessä kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoi, että asiassa oli perusteltua velvoittaa valtio suorittamaan A:lle ja B:lle heidän vaatimat 5.250 euron määräiset viivästymishyvitykset. (Vailla lainvoimaa 17.5.2023) - Uutiset
4.1.2023 11.00
Hovioikeus arvioi 6 vuotta 3 kuukautta kestäneen työntekijän palkkaetuja koskevan oikeudenkäynnin viivästyneen valtion vastuulla olevasta syystä käräjäoikeudessa yhdellä vuodellaAsian kokonaiskäsittelyaika oli ollut noin 6 vuotta 3 kuukautta, josta käsittely KO:ssa oli kestänyt noin 3 vuotta ja HO:ssa noin 3 vuotta 3 kuukautta muutoksenhakuaika huomioon ottaen. HO katsoi korvattavaksi hyvitykseksi yhden vuoden mittaisen ajan ja näin ollen määrällisesti kantajalle korvattiin hyvityslain 6 §:n mukaisesti 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2023) - Uutiset
7.11.2022 11.18
Hovioikeus: Osakeyhtiön hallituksen jäsenen ei näytetty menetelleen osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n vastaisesti; Oikeudenkäynti kesti yli seitsemän vuotta – viivästymishyvitys yhdeltä vuodeltaHovioikeudessa oli kysymys hallituksen jäsenen B:n henkilökohtaisesta vahingonkorvausvastuusta ensisijaisesti sopimusperusteisesti tai toissijaisesti osakeyhtiölain nojalla. Kuten käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että reagoimalla tuomiossa kuvatulla tavalla ja viivytyksettä tietoonsa tulleisiin mahdollisiin väärinkäytöksiin B oli täyttänyt osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n mukaiset velvoitteensa. Se, että A:n yhtiölle maksamia varoja ei ollut yhtiön heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen saatu palautettua A:lle, ei itsessään osoittanut, että B olisi menetellyt osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n vastaisesti. (Ään. perusteluista. Vailla lainvoimaa 7.11.2022) - Uutiset
19.8.2022 10.30
Apulaisoikeusasiamies: Valituksen käsittelyaika vakuutusoikeudessa ja viivästymishyvitysAOA saattoi asiassa (kohdassa 3.2.3) esittämänsä käsityksen muutoksenhakijoille annettavasta informaatiosta vakuutusoikeuden tietoon. AOA pyysi vakuutusoikeutta ilmoittamaan 31.10.2022 mennessä, mihin toimenpiteisiin ratkaisu on antanut aihetta. - Uutiset
13.6.2022 14.35
HAO:n päätös johtavan veroasiantuntijan virkavalinnasta ja oikeudenkäynnin viivästymisestäNimityspäätöksen perustelujen mukaan valinnassa oli painotettu vahvaa arvonlisäverotuksen tuntemusta, vahvaa kehittämisotetta, valmentavaa ja innostavaa työskentelyotetta, erinomaisia yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja sekä asiakaspalveluhenkisyyttä. HAO hylkäsi tehtävään hakeneen valittajan valituksen ja valittajan oikeudenkäyntikulu vaatimuksen. HAO määräsi Valtiokonttorin maksamaan valtion varoista valittajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1 500 euroa ja hyvitysvaatimuksen esittämisestä aiheutuneet kulut 100 euroa. HAO hylkäsi hyvityksen korotettuna maksamista koskevan vaatimuksen. (Ei lainvoim. 13.6.2022) - Uutiset
25.2.2022 15.30
Hovioikeus: Sovintoon päättyneen vuokrariidan käsittely korona-aikana ei ollut viivästynyt valtion vastuulla olevalla tavalla kokonaista vuotta eikä valittajalla siten ollut oikeutta hyvityslain mukaiseen korvaukseenHäätöä ja rahamääräisiä vaatimuksia koskeva oikeudenkäynti oli päättynyt KO:ssa sovinnon vahvistamiseen. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asian päättymistä sovintoon voitu käsillä olleissa olosuhteissa katsoa olevan vaikutusta valittajan oikeuteen saada hyvitys mahdollisesta oikeudenkäynnin pitkittymisestä. HO katsoi, että koronaviruspandemiassa on kyse sellaisesta tuomioistuinkäsittelyiden pituuteen vaikuttaneesta seikasta, joka ei ole ollut ennakoitavissa ja johon valtio on reagoinut riittävän nopeasti. Tähän nähden koronaviruspandemiasta johtuva lisäviive ei ollut valtion vastuulla harkittaessa oikeutta hyvityskorvaukseen. Koronaviruspandemian vaikutukseksi oikeudenkäynnin kestoon oli tässä tapauksessa katsottava käsillä olleissa olosuhteissa vähintään 4 kuukautta. Hyvityslain 6 § 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1 500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on tuomioistuimen tai viranomaisen vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Hyvityksen tuomitseminen edellyttää siten vähintään vuoden mittaista valtion vastuulla olevaa viivästystä oikeudenkäynnissä ja keskeistä arvioinnissa on oikeudenkäynnin kokonaiskesto, joka oli tässä tapauksessa ollut hieman yli puolitoista vuotta. HO katsoi asiassa mainituilla perusteilla, ettei valittajan asian käsittely ollut viivästynyt valtion vastuulla olevalla tavalla kokonaista vuotta, eikä valittajalla siten ollut oikeutta hyvityslain mukaiseen korvaukseen. (Vailla lainvoimaa 25.2.2022) - Uutiset
20.1.2022 8.07
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta – hovioikeus ratkaisi asian itseRahaksimuuttokustannusten ja piilevän verovelan huomiointia omaisuuden arvostukseen perinnönjakoon perustuvassa osituksessa oli käsitelty Rovaniemen hovioikeuden ratkaisussa nro S 03/890 17.12.2004, jossa kiinteän omaisuuden rahaksimuuttokustannuksia ja sen myyntiin sisältyvää piilevää luovutusvoittoverovelkaa ei voitu ottaa huomioon omaisuuden arvostamisessa, koska ne eivät jakohetkellä vielä olleet realisoituneet. Myöskään tässä tapauksessa kanteessa tarkoitettuja rahaksimuuttokustannuksia ja veroseuraamuksia ei jakohetkellä ollut olemassa eikä niiden syntymisestä tai määrästä ollut varmuutta, koska lakiosa on osin tai kokonaan mahdollista suorittaa muullakin omaisuudella. Näin ollen kantajien vaatimus muuttaa perinnönjakoa huomioimalla kiinteistöomaisuuden myyntikustannukset ja luovutusvoittovero vastaajien lakiosien määrässä oli hylättävä. Perinnönjako oli tähän nähden toimitettava pesänjakajan päätöksen 7.10.2016 mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
9.3.2021 9.00
Hovioikeus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä kun esitutkinta oli kestänyt 3,5 vuotta: Käräjäoikeus oli alentanut vastaajan sakkorangaistusta selvällä ja mitattavalla tavallaKorkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2005:73 (kohta 9) mukaan EIT:n ratkaisukäytännöstä ilmenee, että rikosasiassa sopimusloukkauksen olemassaolon kannalta hyvittäminen voidaan toteuttaa ottamalla viivästys huomioon asian lopputuloksessa. Tällöin on kuitenkin edellytetty, että hyvittäminen on tehty selvällä ja mitattavalla tavalla ja se on ollut seuraamuksen kannalta olennainen (esimerkiksi ratkaisut Beck v. Norja 26.6.2001, kohta 27 ja Pietiläinen v. Suomi 5.11.2002, kohta 44). (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
3.3.2021 9.22
KKO: Rikosasian vastaajalla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseenA:n syyksi oli luettu avunanto törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään veropetokseen A:n laadittua Z Oy:n nimissä tekaistuja laskuja, joita oli käytetty hyväksi B Oy:n kirjanpidossa ja verotuksessa. A:ta oli kuultu B Oy:tä koskeneessa asiassa rikoksesta epäiltynä ensimmäisen kerran 29.10.2010. Oikeudenkäynnin katsottiin alkaneen 29.10.2010, vaikka A:ta oli kuultu rikoksesta epäiltynä jo 8.2.2008 Z Oy:n nimissä laadituista laskuista, jotka liittyivät C Oy:n toiminnassa tehtyihin rikoksiin.
Oikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen viranomaisen vastuulla olevista syistä kaksi vuotta. Käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmennyt ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämällä nimenomaisella ja mitattavalla tavalla, oliko A:n rangaistusta alennettu viivästymisen vuoksi. Näin ollen A:lla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseen. - Uutiset
16.2.2021 10.30
Erimielinen hovioikeus: Työriidan oikeudenkäynti viivästyi käräjäoikeudessa - asiassa oli peruste korottaa hyvitystäAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittajan työsopimuksen päättämistä ja palkkaetuja koskenut oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että oikeudenkäynti oli viivästynyt siten, että se oli loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt KO:ssa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Valittaja oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla vaatimaansa 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys valittajalle huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.500 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan valittajalle hyvityksenä 3.000 euroa. Päätös oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.32
Hovioikeus arvioi 5-vuotiaan lapsen kertomuksen luotettavuutta KKO:n palauttamassa vapaudenriistoa ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa - oikeudenkäynnin viivästyminen hyvitettiin jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsemattaKoska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
14.12.2020 9.16
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa oikeudenkäynnin viivästymishyvitysasiassa ennakkoratkaisuperusteellaKäräjäoikeus oli hylännyt rikosasian asianomistaja A:n esittämän oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla, koska A ei ollut esittänyt vastaajaa vastaan mitään vaatimuksia. Hovioikeus ei ollut myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa.
Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut myöntää A:lle jatkokäsittelylupa ennakkoratkaisuperusteella. - Uutiset
24.3.2020 16.00
Huoltoriidan ei katsottu viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavallaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vanhemman vaatimuksessa tarkoitetun hakemusasian oikeudenkäynti viivästynyt niin, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiassa asian käsittelystä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, ettei asian oikeudenkäynnin voitu katsoa viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi loukattu. Oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta maksettavan hyvityksen tuomitsemiselle ei siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
7.1.2020 11.12
KKO: Asian käsittely oli lykkääntynyt perustellusta syystä eikä hyvityksen tuomitsemiselle ollut perustettaArvioitaessa rikosasian yhteydessä esitetyn asianomistajan korvausvaatimuksen käsittelyn viivästymistä oikeudenkäynnin keston katsottiin alkaneen, kun asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut esittävänsä vahingonkorvausvaatimuksen. Asian käsittely oli sinänsä kestänyt tavanomaista kauemmin, mutta Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevin perustein asian käsittely oli lykkääntynyt perustellusta syystä eikä hyvityksen tuomitsemiselle ollut perustetta. - Uutiset
4.2.2019 11.30
KHO: Virkamiehen irtisanomista koskevia asioita on yleensä pidettävä hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuina asianosaiselle erityisen merkittävinä asioina - viivästymishyvitystä oli korotettavaHAO oli katsonut, että valtion virkamies A:n irtisanomista koskeneen valitusasian käsittely oli viivästynyt kahdella vuodella tuomioistuinten vastuulla olevasta syystä, ja oli määrännyt tällä perusteella A:lle maksettavaksi hyvitystä. HAO oli hylännyt vaatimuksen hyvityksen yhteismäärän korottamisesta hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. KHO katsoi, että virkamiehen irtisanomista koskevia asioita oli yleensä pidettävä hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuina asianosaiselle erityisen merkittävinä asioina. Esillä olevassa asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella asiaa olisi voitu pitää A:lle vähemmän merkittävänä kuin virkamiehen irtisanomista koskevia asioita yleensä. A oli oikeutettu hyvityksen korotukseen, jonka määräksi KHO arvioi 1 500 euroa. - Uutiset
8.10.2018 11.30
Konkurssisaatavaa koskeva oikeudenkäynti kesti käräjäoikeudessa 6 v 8 kk - hovioikeus arvioi valtion vastuulla olevan viivästyksen kestoksi 3 vuottaOikeudenkäynnissä oli ollut kysymys siitä, oliko X Oy:n konkurssipesällä ollut valittajalta saatava, jonka konkurssipesä oli ollut oikeutettu kuittaamaan valittajan konkurssissa valvomasta saatavasta. Valittajan riidaton saatava oli koostunut irtisanomisajan palkasta ja lomakorvauksista. Valittajan riitauttamat konkurssipesän vaatimukset olivat puolestaan koskeneet valittajalle maksettujen bruttomääräisinä maksettuihin palkkoihin sisältyvän ennakonpidätysten osuuden palauttamista. Asian ratkaissut käräjätuomari oli päätöksessään pitänyt asiaa laajuudeltaan tavanomaisena ja vaikeusasteeltaan jonkin verran keskimääräistä vaikeampana sekä todennut, että asian käsittelyn kesto ei ollut aiheutunut näistä syistä. Kokonaisuutena arvostellen asian käsittely KO:ssa oli kestänyt selvästi pidempään kuin asian laatuun ja laajuuteen, KO:n ja asianosaisten toimintaan sekä asiassa ilmenneisiin viivästyksen syihin nähden olisi ollut perusteltua. Hyvitys oli asiassa todetun viivästyksen keston perusteella 4.500 euroa. Hyvitystä korotettiin 1.000 eurolla, kun asia oli liittynyt valittajan toimeentuloon. (Vailla lainvoimaa 8.10.2018) - Uutiset
17.7.2018 12.04
KHO:n ratkaisu Vuosaaren sataman vesilain mukaisessa korvausasiassaValitukset hylättiin. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. Valtiokonttori määrättiin maksamaan A:lle ja B:lle oikeudenkäynnin viivästymisestä kummallekin erikseen 5.000 euroa. A:n ja B:n vaatimukset hyvityksen maksamisesta hylättiin enemmälti. - Uutiset
11.5.2018 11.42
KHO:n päätös lastentarhanopettajan määräaikaisen virkasuhteen purkamisesta koeaikana ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestäKHO katsoi, että A:n virkasuhteen purkamiselle esitetyt syyt olivat olleet koeajan tarkoitukseen ja luonteeseen nähden asianmukaisia ja riittäviä. Syyt olivat käyneet ilmi riittävällä tarkkuudella niistä asiakirjoista, jotka oli laadittu A:n kanssa käydyistä neuvotteluista ennen määräaikaisen virkasuhteen purkamista. Voimaan jäi siis A:n virkasuhteen purkamista koeajalla koskeva päiväkodin johtajan päätös. Asia oli viipynyt KHO:ssa molemmilla käsittelykerroilla noin 2 vuotta, joten kummallakin käsittelykerralla oikeudenkäynnin voitiin katsoa viivästyneen vuodella. KHO katsoi, että A:lle tuli suorittaa hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa yhteensä 2 vuoden pituista ajanjaksoa vastaava määrä eli 3 000 euroa. Lisäksi KHO katsoi, että virkasuhteen päättämistä koskeva asia liittyi merkittävällä tavalla henkilön toimeentuloon. Hyvityksen määrää oli siten hyvityslain 6 §:n 2 momentin perusteella korotettava 1 000 eurolla. - Uutiset
5.4.2018 11.00
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa sosiaaliturva-asian räikeän pitkään käsittelyaikaan ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämiseenAsian vireille tulosta vakuutusoikeuden 9.6.2015 antamiin päätöksiin, joilla kantelija lopulta katsottiin Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvaksi, kului aikaa yhteensä lähes 16 vuotta. Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, oliko hänelle korvattu asianmukaisesti asian käsittelyn viivästyminen/asian käsittelyssä tapahtuneet virheet ajalla 31.8.1999–9.6.2015 ja oliko hänelle aiheutunut oikeudellista menetystä pitkittyneen prosessin takia. Kantelija pyysi ottamaan asiaa arvioitaessa huomioon KHO:n päätöksen (KHO 2015:139) ja EIT:n ratkaisun asiassa Varjonen v. Suomi. Apulaisoikeusasiamies totesi mm., että vaatimus perus- ja ihmisoikeuksien tehokkaasta toteutumisesta edellyttää, että tilanteessa, jossa oikeus viivytyksettömään käsittelyyn ei ole toteutunut, ja jossa hyvityslakia ei ole katsottu voitavan soveltaa, asianosaisella on oikeus asianmukaiseen hyvitykseen asian käsittelyn keston aiheuttamasta huolesta, epävarmuudesta ja muusta niihin rinnastettavasta haitasta. Näin tulee olla ainakin kestoltaan näin räikeässä tilanteessa kuin mistä nyt oli kysymys. - Uutiset
22.12.2017 10.36
Hovioikeuden ratkaisu elatusapuriitaan sovellettavasta laista, elatusavun alentamisesta, oikeudenkäynnin viivästymisestä ja ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan unionin tuomioistuimeltaIsän ennakkoratkaisun pyytämistä koskeva vaatimus hylättiin. Pääasian osalta HO:ssa oli kysymys siitä, tuliko asiaan soveltaa Suomen vai Saksan lakia ja siitä, mikä oli vanhempien elatuskyky ja lasten elatuksen tarve sekä tuliko lasten isän maksettavaksi määrättyä elatusapua alentaa isän vaatimalla tavalla ja jo maksettuja elatusapuja määrätä palautettavaksi. Lisäksi kysymys oli vielä siitä, oliko isä oikeutettu saamaan valtiolta korvausta oikeudenkäynnin viivästymisestä. HO katsoi, että asiaan oli sovellettava Suomen lakia 31.7.2014 saakka ja Saksan lakia 1.8.2014 (väestötietojärjestelmän tietojen mukainen lasten muuttopäivä) lukien. Isän kanne hylättiin lasten Suomessa asumisen ajalta. Elatusavun alentamiselle ei ollut perusteita myöskään Saksan lain mukaan laskettuna. Saksan lainsäädännön soveltaminen ei ollut Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista eikä se johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen. Siten isän kanne oli hylättävä myös lasten Saksassa asumista koskevalta ajalta. Vaikka asian käsittely oli sen laatuun ja laajuuteen nähden kestänyt tavanomaista huomattavasti pidempään, käsittelyaikaa ei voitu asiassa mainitut seikat huomioon ottaen pitää niin pitkänä, että isä olisi ollut oikeutettu hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvityslain perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
3.7.2017 8.30
Hallinto-oikeuden päätöksiä irtisanomisasioissaHelsingin hallinto-oikeus antoi kolme päätöstä, jotka koskevat valtion virkamiehen irtisanomista sekä vaatimusta oikeudenkäynnin viivästymisestä maksettavasta hyvityksestä. Kaksi muuta päätöstä koskevat valtion virkamiehen irtisanomista. Neljässä tapauksessa HAO totesi virkasuhteen irtisanomisen olleen valtion virkamieslain 27 §:n 1 momentin vastainen. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hyväksyttiin yhdessä tapauksessa. - Uutiset
29.3.2017 9.16
Hovioikeuden ratkaisu muun muassa kaksoisrangaistavuudesta ja oikeudenkäynnin viivästymisestä paritusasiassaKielto syyttää tai rangaista kahdesti ei estä rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen tutkimista. Kiellon soveltumisesta ei siten seuraa, ettei samaan tapahtumakulkuun perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta voitaisi tutkia ja tuomita korvausta maksettavaksi vahingon kärsineelle. Vahingonkorvausta määrättäessä onkin arvioitava itsenäisesti, täyttääkö korvausvaatimuksen perusteena oleva menettely vahingonkorvauksen tuomitsemisen edellytykset. Hovioikeus katsoi, että A oli velvollinen maksamaan huoneistojen omistajille niiden käyttämiseen perustuneita vahingonkorvauksia myös siltä ajalta, jolta syyte jätettiin tutkimatta. Oikeudenkäynti oli B:n osalta viivästynyt käräjäoikeuden katsoman kuuden vuoden sijasta valtion vastuulla olevasta syystä kahdeksalla vuodella. A oli osin omalla toiminnallaan vaikuttanut käsittelyn viivästymiseen, joten hänen osaltaan valtion vastuulla oleva oikeudenkäynnin viivästymisen kesto oli jonkin verran lyhyempi. A:lle tuomittava rangaistus olisi ollut ilman viivästymishyvitystä 10 kuukauden ehdoton vankeusrangaistus. Vankeusrangaistuksen alentaminen kahdeksaksi kuukaudeksi vankeutta ja vankeuden määrääminen ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi oli merkittävä ja kohtuullinen hyvitys A:lle. (Lainvoimainen) - Uutiset
17.9.2015 11.29
KHO:n ratkaisu viivästymishyvityksestä hallintoasiassaHyvityslain tarkoituksena oli taata tehokas kansallinen oikeussuojakeino oikeudenkäynnin keston muodostuessa sellaiseksi, että sitä voitiin pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan vastaisena oikeudenkäynnin viivästymisenä. Tällöin valtio voitaisiin tuomita korvaamaan viivästymisestä aiheutunut ihmisoikeusloukkaus. Lähtökohtana ei siten voinut olla, että hyvityslain muutoksen voimaantulo lykkääntyisi hallintolainkäytössä esimerkiksi valtiontaloudellisista syistä, vaan voimaantulosäännöstä oli tulkittava ihmisoikeusmyönteisellä tavalla niin, että oikeudenkäynnin osapuolille oli myös annettava mahdollisuus samaan oikeussuojaan mahdollisimman nopeasti kansallisessa muutoksenhaussa kuin mikä olisi mahdollista ihmisoikeustuomioistuimessa. Korkein hallinto-oikeus tutki ja hylkäsi yhtiön vaatimuksen viivästymishyvityksestä. - Uutiset
4.10.2013 11.28
Hovioikeuden ratkaisu jatkokäsittelyluvan soveltamisalasta ja viivästyshyvityksen tuomitsemisen perusteistaHelsingin hovioikeus katsoi, ettei oikeudenkäynnin viivästymishyvitys ollut sellainen vaatimus, johon olisi tarvittu jatkokäsittelylupa. Pääasian osalta hovioikeus päätyi asiaa kokonaisuudessaan harkittuaan muun muassa siihen, ettei vahingonkorvausasian käsittelyn viivästyminen ollut asian tosiasiallinen merkitys huomioon ottaen viivästynyt kohtuuttomalla tavalla. - Uutiset
22.3.2012 9.11
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästyshyvitystä ei voitu myöntää toimeentulotukiasiassaOikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettua lakia sovelletaan lain 2 §:n 1 momentin mukaan yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävässä riita-, hakemus- ja rikosasiassa. Turun hovioikeus katsoi, että A:n toimeentulotukiasia, joka on ratkaistu Turun hallinto-oikeudessa 15.11.1999 ja jonka osalta korkein hallinto-oikeus ei ole päätöksellään 12.6.2000 myöntänyt muutoksenhakulupaa, ei ollut mainitussa lainkohdassa tarkoitettu asia. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
25.10.2011 11.32
KKO velvoitti valtion maksamaan hyvitystä yli seitsemän ja puoli vuotta kestäneestä asuntokauppariidastaUuden asunnon kauppaa koskevan riita-asian käsittely oli kestänyt käräjäoikeudessa kuusi vuotta viisi kuukautta. Asian kokonaiskäsittelyaika oli ollut seitsemän vuotta seitsemän kuukautta. Valtio velvoitettiin maksamaan J:lle myötäpuolineen kullekin erikseen hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 4 500 euroa. - Uutiset
21.3.2024 14.45
Hovioikeus mittasi laittoman maahantulon järjestämisen rangaistusta – oikeudenkäynnin viivästyminen tuli riittävästi hyvitetyksi rangaistusseuraamuksessaHovioikeuden ratkaisussa katsottiin oikeudenkäynnin keston olleen kohtuuton ja nimenomaisesti yksilöity tämän viivästyksen vaikutus rangaistuksen mittaamiseen. M:n kokonaisrangaistusta oli alennettu 60 päivällä, joka oli katsottava huomattavaksi vähennykseksi alkuperäisestä rangaistuksesta. Rangaistuksen alentaminen ja viivästyksen huomioiminen vapaudenmenetysajan vaikutusta koskevassa arvioinnissa oli lisäksi käytännössä johtanut käräjäoikeudenkin katsomin tavoin siihen, että M:lle ei ollut jäänyt vapaudenmenetysajan lisäksi enää muuta rangaistusseuraamusta. Nämä seikat puolsivat sitä, ettei M:lle tullut määrätä enää muuta hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. (Vailla lainvoimaa 21.3.2024) - Uutiset
5.2.2019 11.00
KHO:n palauttama hallinto-oikeuden päätös muuttui suullisen käsittelyn jälkeen - kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiseen oli asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut kirkkolain 6 luvun 50 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syyKHO oli palauttanut jutun HAO:een. HAO katsoi suullisen käsittelyn pidettyään, että työnantaja oli voinut katsoa työyhteisöongelmien ja työntekijöiden kuormittuneisuuden aiheutuneen pääosin A:n toiminnasta esimiehenä. Varoituksen antamisen ja irtisanomisen edellytysten katsottiin täyttyneen. A:lla oli oikeus oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa yhden vuoden viivästymistä vastaavaan 1 500 euron hyvitykseen. HAO katsoi asian luonne ja erityinen merkitys A:lle sekä siihen nähden pitkä kokonaiskäsittelyaika (4 v ja 7 kk) huomioon ottaen, että hyvityksen määrää oli lisäksi korotettava 1 000 eurolla. (Ei lainvoim. 5.2.2019) - Uutiset
23.8.2018 10.10
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymishyvityksestä – huomioon otettava aika alkoi asianomistajan korvausvaatimuksen osalta asian vireilletulosta tuomioistuimessaA oli rikosasiassa sekä vastaajana että asianomistajana. A:n vaatimusta hyvityksestä hänen asianomistajana esittämänsä korvausvaatimuksen ratkaisemisen viivästymisestä ei voitu hylätä sillä perusteella, että hänen rangaistustaan oli jo alennettu oikeudenkäynnin viivästymisen perusteella. Oikeudenkäynnin kestona huomioon otetun ajan katsottiin alkaneen korvausvaatimuksen vireilletulosta käräjäoikeudessa. Oikeutta hyvitykseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.8.2018) - Uutiset
8.6.2011 17.17
KKO:n ratkaisu esitutkinnan viivästymisestä aiheutuneen aineettoman vahingon hyvittämisestäA:ta oli kuultu esitutkinnassa rikoksesta epäiltynä 7.3.2001. Tämän jälkeen A:lle oli 29.9.2005 lähetetty ilmoitus siitä, että häntä ei enää epäilty asiassa rikoksesta. Kysymys esitutkinnan viivästymisestä aiheutuneen aineettoman vahingon hyvittämisestä. - Uutiset
15.5.2017 10.10
KHO:n ratkaisu metron automatisointiprojektiin liittyvien asiakirjojen julkisuudestaOikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain nojalla annetut salassapitomääräykset eivät olleet sitovia ratkaistaessa julkisuuslain nojalla samoja asiakirjoja koskevaa asiakirjapyyntöä hallintoviranomaisessa ja käsiteltäessä asiakirjapyyntöasiaa koskevia valituksia hallintotuomioistuimissa. Asiakirjojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskeva arviointi oli tullut tehdä ja tuli tehtäväksi itsenäisesti, yleisissä tuomioistuimissa annettujen salassapitomääräysten ja niiden perustana olevien arvioiden sitomatta tuota harkintaa. Helsingin hallinto-oikeus oli kumonnut pääosin Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) johtokunnan päätöksen ja oikeuttanut A:n saamaan pyytämänsä HKL:n ja Siemens Osakeyhtiön välisen metron automatisointiprojektiin liittyviä reklamaatioita koskevan kirjeenvaihdon ajalta 1.5.2011–31.5.2012 lähes kokonaisuudessaan. Eräiden asiakirjojen tai niiden osien osalta A:n valitus oli hylätty. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. Kysymys myös oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä. Ei hyvitystä. - Uutiset
20.10.2015 15.37
Tavanomaisen rikosoikeudenkäynnin pääkäsittely jouduttiin peruuttamaan osapuolten poissaolojen vuoksi seitsemän kertaa ja oikeudenkäynti käräjäoikeudessa kesti noin kuusi vuotta – valtio velvoitettiin maksamaan hyvitystä kolmelta vuodeltaKO:n olisi tullut pyrkiä käsittelemään asia ripeämmin. Oikeudenkäynnin oli katsottava viivästyneen viranomaisen vastuulla olevasta syystä kolmella vuodella huomioon ottaen asian laatu ja se, että asiaa oli käsitelty vain yhdessä oikeusasteessa. Vaikka valittaja totesi oikeudenkäynnin viivästymisen aiheuttaneen hankaluuksia oleskelulupa- ja työasioissa, HO katsoi, ettei asiaa voitu pitää hyvityslain 6 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla erityisen merkittävänä asianosaiselle. Valittaja oli oikeutettu saamaan hyvityksenä kolmelta vuodelta 4 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.10.2015) - Uutiset
28.12.2023 11.50
Hallinto-oikeus kumosi tulliylitarkastajan virkaan nimittämistä koskevan päätöksen - vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinHAO totesi, että nimitysmuistiosta tai nimityspäätöksen perusteluista ei ilmennyt, että valittajan aiemmassa työskentelyssä olisi ollut jotakin sellaista, minkä vuoksi virkaan nimitettyä olisi pidetty häntä soveltuvampana haettavana olleeseen virkaan. Vasta HAO:ssa esitetylle perusteelle valittajan soveltuvuudesta ei voitu antaa merkitystä valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa. Valituksen vireilletulopäivästä laskettuna valitusasian käsittely HAO:ssa oli päätöksen antohetkellä kestänyt noin 1 vuoden ja 10 kuukautta. Oikeudenkäynnin ei voitu kuitenkaan katsoa viivästyneen tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä vuodella hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla. (Ei lainvoim. 28.12.2023) - Uutiset
27.2.2023 8.53
Oliko raiskausrikoksen oikeudenkäynti viivästynyt ja milloin oikeudenkäynnin oli katsottava alkaneen - hovioikeus velvoitti Suomen valtion maksamaan asianomistajalle 3 vuoden viivästymisestä 4.500 euroaAsiassa oli asianomistajan valituksen perusteella kysymys siitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänen oikeutensa oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa ei ollut toteutunut. Arvioitavaksi tuli erityisesti se, milloin oikeudenkäynnin katsottiin alkaneen rikosasian yhteydessä esitetyn rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksen osalta ja milloin asianomistaja oli ilmoittanut esittäväneensä asiassa rangaistus- ja korvausvaatimuksen. Arviointiin liittyi kysymys siitä, oliko poliisi riittävästi selvittänyt asianomistajan mahdollisia rangaistus- ja korvausvaatimuksia sekä riittävästi huolehtinut asianomistajan oikeudesta käyttää esitutkinnan aikana lainopillista avustajaa. Asiassa kerrotun perusteella rangaistus -ja korvausvaatimuksen esittämisen tuli katsoa tapahtuneen jo esitutkinnassa 1.2.2016 ja täsmentyneen lopulliseen muotoonsa viranomaisen menettelystä johtuen vasta myöhemmin. Näin ollen HO katsoi, että oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika oli alkanut 1.2.2016. HO katsoi, että asian käsittely oli asian laatuun ja laajuuteen nähden kestänyt selvästi liian pitkään. Viivästyksen kesto oli 3 vuotta. (Vailla lainvoimaa 27.2.2023) - Uutiset
6.2.2017 15.51
Hovioikeuden tuomio yhtiön velvollisuudesta suorittaa 28-vuotiaana vuonna 1978 työtapaturmassa loukkaantuneelle työntekijälle korvausta työkyvyttömyyden aiheuttamasta ansionmenetyksestäYhtiö velvoitettiin maksamaan A:lle korvausta ansionmenetyksestä vuodesta 1999 alkaen siihen saakka kun hän on täyttänyt 65 vuotta. Valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 8 000 euroa. Asian käsittely oli kestänyt yhteensä noin 8 vuotta. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
25.11.2015 13.01
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästymishyvitysasiassa ei tarvittu jatkokäsittelylupaa – käräjäoikeuden tuomitsemaa 1.500 euron korvausta ei korotettuOikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 10 §:n mukainen valtion varoista maksettavia kuluja koskeva säännös on lain esitöiden (HE 105/2009 vp s. 59) mukaan tarkoitettu sovellettavaksi niin sanottuihin oikeudenkäynnin sivuvaatimuksiin kuten valtion varoista maksettaviin oikeudenkäyntikuluihin ja todistajanpalkkioihin. Oikeudenkäynnin viivästymishyvitys ei ole tällainen vaatimus. Hovioikeus katsoi, ettei A tarvinnut jatkokäsittelylupaa. Asiassa oli ollut ratkaistavana kaksoisrangaistavuutta koskenut oikeudellisesti epäselvä asia, jota koskevaa tulkintalinjaa korkein oikeus on muuttanut ennakkoratkaisulla KKO 2013:59. Käsittelyssä oli lisäksi ollut kanssavastaajista ja viranomaisista johtuneita lyhyitä passiivisia jaksoja, joita ei voitu pitää korvattavana viivästyksenä. Asia oli ratkaistu hovioikeudessa noin vuoden kuluessa A:n valituksen saapumisesta hovioikeuteen 3.11.2014. Perustetta viivästyskorvauksen tuomitsemiselle uusien käräjäoikeus- ja hovioikeuskäsittelyjen ajalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 25.11.2015) - Uutiset
27.3.2015 13.13
Hovioikeus: Oikeudenkäynti oli viivästynyt vuodella viranomaisten vastuulle jäävistä syistä – rikosasian vastaajalle korvausta 1.500 euroaKysymyksessä oli ollut varsin yksinkertainen petosta koskenut rikosasia. Esitutkinnassa oli havaittavissa keväästä 2009 elokuuhun 2011 saakka vaihe, jona aikana asian käsittely ei ollut edennyt. Lisäksi käräjäoikeudessa asian käsittely oli pysähtyneenä toukokuusta 2012 joulukuuhun 2013 saakka sen vuoksi, että kanssavastaajaa oli yritetty tavoittaa etsintäkuulutuksella Suomesta. Näistä syistä oikeudenkäynnin kokonaiskestoksi oli muodostunut yli viisi vuotta, mitä asian laatu ja oikeusasteiden lukumäärä huomioon ottaen ei voitu pitää kohtuullisena. Oikeudenkäynti oli siten viivästynyt viranomaisten vastuulle jäävistä syistä. Tällaisen viivästyksen kestoksi hovioikeus katsoi yhden vuoden. (Vailla lainvoimaa 27.3.2015) - Uutiset
20.11.2023 11.00
Haastatteluun kutsuminen ja ansiovertailu: Hallinto-oikeus kumosi virkavalinnasta tehdyn päätöksen virheellisessä järjestyksessä syntyneenä - vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinMaininta siitä, että haastatteluun oli valittu hakijat, joiden koulutus ja työkokemus olivat vastanneet hakemusten perusteella parhaiten hakuilmoituksessa mainittuja hakukriteerejä, ei ollut riittävä perustelu valinnoille. Hakijoista, joita ei ollut kutsuttu haastatteluun, esitetty selvitys ei sisältänyt sellaista asianmukaista ansiovertailua, jossa hakijoiden ansioituneisuutta olisi arvioitu soveltaen PL 125 §:n 2 momentissa tarkoitettuja yleisiä virkanimitysperusteita. Tullin valvontaosaston johtajan päätöksestä ei ilmennyt, millä perusteella haastatteluun kutsutut hakijat oli valittu, miten hakijoita on tosiasiassa vertailtu keskenään ja minkä vuoksi virkaan valittua hakijaa oli pidetty PL 125 §:n 2 momentissa säädettyjen yleisten virkanimitysperusteiden perusteella ansioituneimpana kysymyksessä olevaan tulliylitarkastajan virkaan. Asiakirjoista ilmenevä valintamenettely ei myöskään kokonaisuutena osoittanut, että hakijoita olisi menettelyn kuluessa tosiasiallisesti vertailtu keskenään. Oikeudenkäynnin ei voitu katsoa tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästyneen vuodella. (Ei lainvoim. 20.11.2023) - Uutiset
17.6.2022 11.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kaupungin päättäneen lähes 30 vuotta kestäneen työsuhteen lainvastaisesti - yli 5 vuotta kestäneestä oikeudenkäynnistä 3 000 euron hyvitysHO katsoi, että asianmukainen työsopimuksen irtisanominen olisi tässä tapauksessa edellyttänyt sitä, että kaupunki olisi antanut kantajalle yksilöidyn irtisanomisuhkaisen varoituksen niistä menettelyistä, joihin työsopimuksen päättäminen oli irtisanomisilmoituksen mukaan perustunut. Koska kaupunki ei ollut näin menetellyt, työsopimus oli päätetty vastoin TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ssä (55/2001) säädettyä. Koska työsopimuksen irtisanominen oli ollut lain vastainen, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, olisiko kaupungin tullut selvittää sitä, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla kantaja muuhun työhön. HO harkitsi oikeaksi korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Työsuhteen päättämistä voitiin pitää osittain kantajaa henkilönä loukkaavana. Tästä syystä määrättävästä korvauksesta 2 kuukauden palkkaa vastaavaa osuutta oli pidettävä korvauksena aineettomasta vahingosta. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
1.4.2019 15.00
Oikeudenkäynnin keston ei katsottu poikenneen tavanomaisen työoikeudellisen riita-asian käsittelyn kestostaKäsillä olevassa asiassa noin 4 vuoden 6 kuukauden aikana asia oli ratkaistu kaksi kertaa KO:ssa, kerran HO:ssa ja kerran KKO:ssa. KO:ssa oli kummallakin ratkaisukerralla järjestetty suulliset valmisteluistunnot ja pääkäsittelyt. Myös hyvityslain esitöistä ilmenee, että käytännössä viivästymisestä saattaa olla kysymys silloin, kun suhteellisen tavanomaisen, laajahkon asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan noin viisi vuotta tai enemmän (HE 233/2008 vp, s. 24). KO oli katsonut johtopäätöksenään, että vaikka käsittelyn kesto erityisesti KO:ssa olikin jossain määrin poikennut tavanomaisen työoikeudellisen riita-asian käsittelyn kestosta ei käsillä ollut vielä sellainen tilanne, että kantajalle olisi syntynyt oikeus saada hyvityslain nojalla hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Lausutuin perustein vaatimus oli hylättävä. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
19.1.2007 12.25
Työryhmä esittää kantelua ja mahdollisuutta rahalliseen hyvitykseen keinoiksi oikeudenkäynnin viipymistä vastaanOikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että Suomessa otetaan käyttöön järjestelmä, jolla oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voidaan hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Ennalta ehkäisevänä keinona asianosainen saisi joudutettua asiansa käsittelyä tekemällä kantelun ylemmälle tuomioistuimelle. Viivästyskantelu otettaisiin käyttöön sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa. - Uutiset
17.4.2024 15.59
Myös hovioikeus hylkäsi vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestäEsitutkintavaihe oli kestänyt varsin pitkään, noin 2 vuotta 3 kuukautta. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että asian kokonaiskäsittelyaikaa, esitutkinnassa suoritetusta kuulustelusta lainvoimaiseen tuomioon käräjäoikeudessa noin 3 vuotta 7 kuukautta, ei voitu pitää siinä määrin pitkänä, että hyvityslain mukaiset korvauksen määräämisen edellytykset täyttyisivät. (Vailla lainvoimaa 17.4.2024) - Uutiset
22.6.2023 14.05
Hovioikeus: Kelapetosasian oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ei alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt asumistuen saajalta selvitystäKelaa ei voitu pitää hyvityslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikosasian oikeudenkäynnin toimivaltaisena viranomaisena, eikä rikosasian oikeudenkäynnin voitu katsoa alkaneen oikeudenkäynnissä asianomistajana olevan Kelan kirjeestä 1.2.2013. Kelan kirjeessä 1.2.2013 esitettyjen seikkojen perusteella kirjeen ja siinä esitettyjen seikkojen ei voitu katsoa vaikuttaneen olennaisesti valittajan asemaan. Kelan 3.9.2014, 5.11.2015 ja 30.7.2019 päivättyjä kirjeitä oli niiden samankaltaisuuden vuoksi arvioitava samoin. Edellä mainituilla perusteilla HO hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ollut alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt valittajalta selvitystä. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä muustakaan sellaisesta tapahtumasta, josta valittajan rikosasian oikeudenkäynnin olisi voinut katsoa alkaneen ennen esitutkinnan alkamista. Oikeudenkäynti ei siten ollut viivästynyt hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 22.6.2023) - Uutiset
28.6.2022 16.00
Koronaviruspandemiasta johtuva viive ei ollut valtion vastuulla - hovioikeuskin hylkäsi oikeudenkäynnin viivästyshyvitystä koskevat vatimuksetVastaajat vaativat, että valtio velvoitetaan suorittamaan heille kummallekin 2.250 euroa hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä ryöstön yritystä koskevassa asiassa. HO katsoi, että koronaviruspandemiasta johtuva viive ei ollut valtion vastuulla harkittaessa, olivatko valittajat oikeutettuja hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä. HO katsoi muutoinkin kuten KO, ettei asian käsittely ollut viivästynyt KO:ssa siten, että hyvityksen tuomitsemiselle olisi ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 28.6.2022) - Uutiset
25.2.2022 11.00
Hallinto-oikeus: Hovioikeuden presidentti oli tehnyt nimityspäätöksensä harkintavaltansa rajoissa - lähes kahden vuoden käsittely hallinto-oikeudessa ei loukannut oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessaPäätös ylivirastomestarin nimittämisestä ei ollut lainvastainen. Asian käsittelyn ei voitu katsoa viivästyneen siten, että viivästyminen olisi loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. (Ei lainvoim. 25.2.2022. Julkaisematon) - Uutiset
13.11.2020 10.26
Hovioikeus: Oikeudenkäynti viivästyi 2 vuottaHyvityslain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika oli alkanut asian vireilletulosta 16.7.2014 KO:ssa. KO:n tuomio oli annettu 31.5.2018. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästynyt kaksi vuotta, miltä ajalta kantajayhtiölle myönnettiin hyvitystä. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, joten valtio velvoitettiin maksamaan kantajayhtiölle oikeudenkäynnin viivästyksen hyvityksenä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
26.6.2020 11.15
KHO katsoi hallinto-oikeudessa yli kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta kestäneen asian käsittelyn olleen viivästynyt hallinto-oikeudesta johtuen niin, että se oli hyvityslain nojalla hyvitettävä korotettunaKorkein hallinto-oikeus katsoi, että yli kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden kestoinen asian käsittely hallinto-oikeudessa oli viivästynyt hallinto-oikeuden vastuulla olevasta syystä hyvityslaissa tarkoitetuin tavoin. Ottaen huomioon oikeudenkäynnin viivästymisen keston korkein hallinto-oikeus katsoi, että hyvityksen yhteismäärää eli 1 500 euroa voitiin korottaa 500 eurolla. - Uutiset
25.10.2017 15.15
Oikeudenkäynnin viivästymistä tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä enintään noin 10 kuukaudella ei hyvitetty valtion korvausvastuusta syyttömästi vangitulle tai tuomitulle koskevassa asiassaOttaen huomioon Helsingin käräjäoikeuden yhteenvedon ja käräjäoikeuden tuomion laatimiseen tarvittavat kohtuulliset ajat voitiin oikeudenkäynnin asiassa katsoa viivästyneen tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä enintään noin 10 kuukaudella. Käräjäoikeuden vastuulla oleva viivästyminen oli siten ollut kokonaiskestoltaan lyhyempi kuin yksi vuosi. Käräjäoikeus totesi, ettei A ollut väittänytkään, että hänelle olisi aiheutunut jotakin erityistä haittaa asian viipymisestä. Käräjäoikeus katsoi, että perusteita hyvityksen maksamiselle A:lle ei ollut olemassa. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 25.10.2017) - Uutiset
30.1.2013 11.01
KHO:n ratkaisu kilpailunrajoituksesta tilaajatietojen tukkumarkkinoillaMarkkinaoikeus oli Kilpailuviraston esityksen osaksi hyläten katsonut, että X Oy oli käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa ja määrännyt yhtiölle 100 000 euron suuruisen kilpailunrikkomismaksun. Asiassa oli esikysymyksenä ratkaistavana, oliko X Oy:llä ollut oikeus kieltäytyä toimittamasta Y Oy:lle sen internetissä julkaistua puhelinluetteloa varten viestintämarkkinalain 57 §:ssä tarkoitettuja tilaajien yhteystietoja. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei X Oy:llä ollut esittämillään perusteilla oikeutta kieltäytyä tilaajatietojen luovuttamisesta. Käsittelyn viivästymisen hyvittämiseksi korkein hallinto-oikeus alensi viran puolesta määrättävää kilpailunrikkomismaksua. - Uutiset
7.5.2010 12.30
KKO: Alle neljä vuotta kestänyt asian oikeuskäsittely ei oikeuttanut hyvitykseenKorkein oikeus katsoi, ottaen huomioon asian laatu ja se, että esitutkinnan käynnistymisestä lainvoimaiseen tuomioon oli kulunut alle neljä vuotta, ettei A:lla ollut oikeutta hyvitykseen viivästymisestä. - Uutiset
22.3.2024 15.51
KHO: Valittajalla ei ollut oikeutta saada tietoja valittajan henkilötietoja Verohallinnossa käsitelleiden henkilöiden henkilöllisyydestä yleisen tietosuoja-asetuksen perusteellaAsiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella ei käynyt ilmi, että tiedot A:n henkilötietoja Verohallinnossa käsitelleiden henkilöiden henkilöllisyydestä olisivat välttämättömiä, jotta A voisi käyttää yleiseen tietosuoja-asetukseen perustuvia oikeuksiaan. A:lla ei siten ollut oikeutta saada näitä tietoja yleisen tietosuoja-asetuksen perusteella. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiin. (Julkaisematon) - Uutiset
1.11.2022 11.30
Hovioikeus: Oikeudenkäynti ei ollut tavanomaista pidemmästä käsittelyajasta huolimatta viivästynytKysymyksessä olevan yksinkertaisen rikosasian kokonaiskäsittely oli kestänyt asian laatuun ja laajuuteen nähden tavanomaista kauemmin. HO kuitenkin katsoi, että käsittelyn viivästymiselle haasteen antamisen jälkeen oli ollut hyväksyttävä syy. (Vailla lainvoimaa 1.11.2022) - Uutiset
7.10.2021 15.05
Hovioikeus: Syyttäjillä ei ollut oikeussuojan tarvetta hakea muutosta puolustajan määräämiseen "Katiska-asiassa" – viivästymishyvitysvaatimus hylättiinHovioikeus katsoi, ettei syyttäjillä ollut oikeussuojan tarvetta, koska valituksenalainen käräjäoikeuden puolustajanmääräys ei enää ollut voimassa. Tässä tapauksessa kyse oli puolustajan määräämisestä, jonka ei voida katsoa olevan rinnastettavissa vapauteen kohdistuvaan pakkokeinopäätökseen. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut muutenkaan riittävää aihetta muutoksenhakuun ottaen huomioon, että valittajina olivat syyttäjät ja valitus koski rikosasian vastaajalle määrättyä puolustajaa. Hovioikeus lisäksi totesi, että puolustajan esteellisyys arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen, eikä tuomioistuimen ottama kanta puolustajan esteellisyydestä sellaisenaan sido myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen vastaajan oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevan vaatimuksen hylkäämisestä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
29.5.2020 14.19
KHO:n päätös yhtiölle määrätystä veronkorotuksesta ja käsittelyn viivästymisen hyvittämisestäVerotuksen oikaisulautakunta oli 16.6.2016 antamallaan päätöksellä alentanut yhtiölle verovuoden 2010 osalta määrätyn veronkorotuksen määrän 17 000 eurosta 10 600 euroon. HAO oli valituksenalaisella päätöksellään alentanut yhtiölle määrätyn veronkorotuksen määrän verovuoden 2010 osalta asian käsittelyn viivästymisen vuoksi hallintolainkäyttölain 53 a §:n nojalla 17 000 eurosta 15 500 euroon. KHO totesi, että yhtiölle verovuoden 2010 osalta määrätyn veronkorotuksen määrä oli 10 600 euroa. Tästä määrästä oli vähennettävä HAO:n asian käsittelyn viivästymisen vuoksi myöntämä 1 500 euron hyvitys, minkä jälkeen verovuoden 2010 veronkorotuksen määrä oli 9 100 euroa. KHO totesi myös, että yhtiön verovuoden 2010 verotusta oli oikaistu verovelvollisen vahingoksi 15.10.2012. Asian käsittely oli siten kestänyt kokonaisuudessaan noin seitsemän ja puoli vuotta, mitä käsittelyaikaa oli kokonaisuudessaan pidettävä aiheettoman pitkänä. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon, että asian käsittelyn oli sanotun HAO:n päätöksessä olevan virheen vuoksi katsottava edelleen viivästyneen ainakin osittain valtion vastuulla olevasta syystä, yhtiölle verovuodelta 2010 määrättyä veronkorotusta oli alennettava. HAO:n päätös kumottiin tältä osin ja veronkorotuksen määräksi vahvistettiin 7 600 euroa. (Julkaisematon 29.5.2020) - Uutiset
31.12.2019 13.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kotietsinnän toimittamiselle ollut perusteita: Kärsimyskorvausta 1.000 euroa – vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinAsiassa esitetyn selvityksen perusteella poliisin tieto siitä, että poika VA voisi löytyä isän A:n luota, oli perustunut A:n puhelinsoittoon poliisille sekä siihen, että A ja VA olivat asuneet lähekkäin. Mainittujen seikkojen perusteella ei ollut erityistä aihetta olettaa, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Asiassa ei ilmennyt, että poliisilla olisi ollut muuta tietoa sen tueksi, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Tapauksesta ja sen olosuhteista ei ilmennyt sellaisia konkreettisia seikkoja, joiden perusteella poliisi olisi voinut päätellä varsin korkealla todennäköisyydellä kotietsinnän tuottavan tulosta. Hovioikeus katsoi, ettei poliisin tiedossa olleiden seikkojen perusteella ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentin edellyttämiä erittäin painavia perusteita olettaa, että A:n aikuinen poika VA oleskelisi isänsä asunnossa. Hovioikeus katsoi, että kotietsinnän toimittamiselle A:n hallitsemaan asuinhuoneistoon ei ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentissa säädettyä edellytystä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
2.9.2019 9.45
Markkinaoikeus kielsi Ratiopharm Oy:tä käyttämästä tavaramerkkiä PEGORATIO ummetuslääkkeen tavaramerkkinä ja velvoitti maksamaan hyvitystä ja vahingonkorvausta Orion Oyj:lleMarkkinaoikeus
1. kielsi Ratiopharm Oy:tä käyttämästä tavaramerkkiä PEGORATIO ummetuslääkkeen tavaramerkkinä
2. määräsi hävitettäviksi tavaramerkin PEGORATIO sisältävät Ratiopharm Oy:n hallussa olevat tuotepakkaukset, painetut tuoteselosteet ja painetut markkinointimateriaalit sekä tavaramerkin PEGORATIO poistettavaksi sähköisessä muodossa olevasta markkinoinnista
3. mitätöi Ratiopharm Oy:n tavaramerkin numero 261560 PEGORATIO
4. velvoitti Ratiopharm Oy:n suorittamaan Orion Oyj:lle kohtuullisena hyvityksenä tavaramerkin käyttämisestä 40.000 euroa ja korvauksena tavaramerkkioikeuden loukkauksesta aiheutuneesta vahingosta 10.000 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.4.2019 lukien.
Markkinaoikeus myös velvoitti Ratiopharm Oy:n korvaamaan Orion Oyj:n oikeudenkäyntikulut 135.812,50 eurolla viivästyskorkoineen. - Uutiset
22.6.2016 9.19
KKO äänesti oikeudenkäynnin kohtuuttoman keston vaikutuksesta syytteiden tutkimiseenA:ta syytettiin 17.- 25.9.1997 tehdystä avunannosta törkeään kavallukseen. A oli saanut tietää olevansa rikoksesta epäillyn asemassa 16.10.1998. Syyte oli tullut vireille käräjäoikeudessa 9.3.2004. Asia oli jäänyt käräjäoikeudessa valmisteluvaiheeseen, koska päätekijää ei ollut saatu ulkomailta vastaamaan syytteisiin. Käräjäoikeuden valmisteluistunnossa 8.1.2016 A vaati, että syyte ja väitettyyn rikokseen perustuva asianomistajan korvausvaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta. Kysymys siitä, tuliko syyte ja siinä tarkoitetusta rikoksesta johtuva yksityisoikeudellinen vaatimus jättää tutkimatta tai hylätä oikeudenkäynnin kohtuuttoman keston vuoksi. KKO katsoi, ettei syytettä ja siihen perustuvaa korvausvaatimusta voitu nyt esillä olevan asian käsittelyn tässä vaiheessa jättää tutkimatta tai hylätä pelkästään käsittelyn kohtuuttoman pitkän keston perusteella. (Ään.) - Uutiset
26.7.2023 10.04
Hovioikeus alensi isälle maksettavaksi tuomitun elatusavun 0 euroksi - kahdessa oikeusasteessa noin 3 v 3 kk kestänyt oikeudenkäynti ei ollut viivästynytHO katsoi, ettei asiassa ollut kuitenkaan aiheellista määrätä mahdollisesti jo suoritettuja elatusapuja palautettaviksi. Asian kokonaiskäsittelyajaksi elatusavun osalta oli muodostunut kahdessa oikeusasteessa noin 3 vuotta 3 kuukautta. Vaikka tähän aikaan oli sisältynyt asian käsittelyssä pitkähkö passiivinen jakso, asian kokonaiskäsittelyaikaa ei kuitenkaan ollut pidettävä kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 26.7.2023) - Uutiset
7.11.2022 12.32
Hovioikeus määräsi oikeudenkäynnin viivästymishyvitystä kahdelta vuodeltaOikeudenkäynti oli tuomiossa kerrotuilla perusteilla viivästynyt kahdella vuodella. A:lla oli siten oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 6 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada valtion varoista hyvityksenä yhteensä 3.000 euroa, mihin määrään käräjäoikeuden määräämä hyvitys oli korotettava. (Vailla lainvoimaa 7.11.2022) - Uutiset
28.9.2022 7.00
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut oikeutta purkaa noin 27 vuotta kestänyttä piirimyynti- eli edustussopimusta sen johdosta, että kauppaedustajana toimineen toisen yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli perustanut uuden yrityksen ilmoittamatta siitä päämiehelleen etukäteenAsiassa oli kysymys siitä, oliko B Oy:llä 3.4.2018 oikeus purkaa 9.11.1990 lukien voimassa ollut piirimyynti- eli edustussopimus sen johdosta, että kauppaedustajana toimineen A Oy:n hallituksen puheenjohtaja C oli perustanut uuden yrityksen D Oy:n ilmoittamatta siitä päämiehelleen etukäteen. HO katsoi, että D Oy:n perustaminen yhdessä F:n ja G:n kanssa, jotka olivat omistajina myös K Oy:ssä, joka oli B Oy:n asiakas, mutta myös yksi B Oy:n asiakkaana olleen rautakauppaketjun suurin kilpailija Pohjois-Suomen alueella, oli perustellusti järkyttänyt B Oy:n luottamusta A Oy:hyn. Kun kuitenkin otettiin huomioon edustussopimuksen pitkä kesto ja ne haitat, jotka sopimuksen välittömästä päättämisestä olisivat aiheutuneet edustajalle, sekä se, ettei D Oy:n liiketoimintaa ollut vielä aloitettu, HO päätyi kokonaisharkinnassaan siihen, että B Oy:ltä oli tässä sopimushäiriötilanteessa kohtuudella voitu vielä edellyttää sopimuksen purkamisen sijasta sopimuksen päättämistä tavanomaiseen tapaan eli noudattaen kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Näin ollen kauppaedustajalla katsottiin olevan oikeus hyvitykseen ja irtisanomisajan provisioon, jotka oli laskettava arvonlisäverollisina. Sen sijaan kauppaedustajan vaatimus verkkokauppamyyntiin perustuvasta provisiosta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.9.2022) - Uutiset
28.1.2021 11.45
Vierashuoneessa HTM, nuorempi tutkija Kimmo J. Nieminen: Osa oikaisuvaatimuksista käsitellään Verohallinnossa liian hitaastiVerotuksen oikaisuvaatimusmenettely täyttää Suomen perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan vaatimukset, jos oikaisuvaatimukset käsitellään ilman aiheetonta viivytystä. Näin ei kuitenkaan aina käytännössä tapahdu. - Uutiset
11.12.2017 8.48
KHO:n ratkaisu suorahankinnastaKun otettiin huomioon markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita. - Uutiset
18.5.2017 14.15
Vakuutusoikeus ei myöntänyt hyvitystä ammatillista kuntoutusta koskevan asian käsittelyn viivästymisestäVakuutusoikeus katsoi, ettei ammatillista kuntoutusta koskevan asian käsittely ollut viivästynyt, kun oikeudenkäynnin kesto kahdessa eri muutoksenhakuasteessa oli yhteensä 1 vuosi 8 kuukautta. - Uutiset
20.10.2015 8.32
Hovioikeus velvoitti valtion maksamaan oikeudenkäynnin viivästymisestä lähes 7 vuotta kestäneestä asian käsittelystä yhdeltä vuodelta 1.500 euroaA:n menettely oli liittynyt verrattain laajaan talousrikosasiaan. Asian käsittely oli kokonaisuutena ottaen kestänyt lähes 7 vuotta. Asian käsittely esitutkinnassa ja tuomioistuimessa ei ollut sinänsä kestänyt kauaa. Rikosasian käsittelyssä ennen tätä oli kuitenkin todettavissa A:n kannalta passiivisia ajanjaksoja ottaen huomioon sen, milloin A:ta oli viimeiseksi kuultu ja koska häntä kohtaan esitetty syyte oli nostettu. Asiassa ei ilmennyt, että käsittely olisi viivästynyt A:n syystä tai että viivästymiseen olisi muu hyväksyttävä syy. A:n kannalta häneen kohdistetut syytteet olivat olleet vakavia. A:n muut mahdolliset rikosasiat eivät vaikuttaneet hänen oikeuteensa saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Käräjäoikeuden menettely asiassa ei vaikuttanut viivästyshyvityksen tuomitsemiseen. Hovioikeus katsoi, että A oli oikeutettu saamaan hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä sen kesto, asian viipyminen syyteharkinnassa ja asian laajuus huomioon ottaen yhdeltä vuodelta. (Vailla lainvoimaa 20.10.2015) - Uutiset
16.2.2015 14.51
Hovioikeus otti kantaa oikeudenkäynnin viivästyksen hyvittämiseen Wincapita-asiaan liittyenVaikka asiaa arvioitaisiin oikeudenkäynnin alkamis- ja päättymisajankohdan osalta A:lle ja B:lle edullisimmalla ja heidän vaatimallaan tavalla, ei oikeudenkäynti ollut viivästynyt valtion vastuulle jäävistä syistä. Myöskään A:n ja B:n hyvitysvaatimuksen käsittely ei ollut viivästynyt. (Vailla lainvoimaa 16.2.2015) - Uutiset
31.5.2019 16.00
Hovioikeus: Alle kolme vuotta kestänyt rikosoikeudenkäynti kahdessa asteessa ei kestänyt kohtuuttoman kauanArvioitavana olevassa asiassa syytteet olivat koskeneet lähestymiskiellon rikkomista, laitonta uhkausta, vainoamista ja viestintärauhan rikkomista. Kun otettiin huomioon, että arvioitavana olevaan asiaan ei ollut liittynyt erityistä kiireellisyysperustetta, yhteensä alle kolmen vuoden käsittelyaikaa ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä. Valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa ei ollut loukattu, eikä hyvityksen tuomitsemiselle siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
22.1.2013 10.03
KHO:n ratkaisu kilpailunrajoituksesta kodinkoneiden huoltoliiketoiminnassa sekä käsittelyn viivästyksen hyvittämisestäKorkein hallinto-oikeus katsoi muun muassa, että ne huoltoliikkeet, joiden edustajat olivat toimialaliiton hallituksessa ja muissa toimielimissä osallistuneet hinnoittelusta sopimiseen, olivat vastuussa kilpailunrajoituksesta. Huoltoliikkeiden vastuu ei edellyttänyt markkinaoikeuden päätöksessä tarkoitettuja erityisedellytyksiä. Kun osa huoltoliikkeistä oli esitetyn näytön perusteella luopunut kilpailunrajoituksesta yli viisi vuotta ennen seuraamusmaksuesityksen tekemistä, oikeus seuraamusmaksun määräämiseen oli näiden liikkeiden osalta vanhentunut. Käsittelyn viivästymisen hyvittämiseksi korkein hallinto-oikeus viran puolesta alensi huoltoliikkeille määrättäviä kilpailunrikkomismaksuja tai poisti ne kokonaan. - Uutiset
9.1.2024 16.11
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi kaupungin kanteen yksityishenkilöiden ja kaupungin välisessä kiinteistöriidassa kohtuuttoman kauppakirjan ehdon vuoksiVantaan kaupunki ja V:t olivat 11.12.2013 allekirjoitetulla kauppakirjalla sopineet kiinteistön kaupasta. Kauppakirjan kohdassa 6.4 ostajat olivat sitoutuneet liittymään keskitettyyn jätteiden putkikeräysjärjestelmään, mikäli sellainen rakennetaan alueelle. Kauppakirjaa allekirjoitettaessa Vantaan kaupunki ei ollut esittänyt liityntäsopimusta tai luonnosta liityntäsopimukseksi. Muutoksenhakemuksen perusteella hovioikeuden tutkittavana oli ensiksi kysymys siitä, oliko kauppakirjan kohta 6.4 kohtuuton. Jos kannetta ei hylätty ehdon kohtuuttomuuden perusteella, arvioitavaksi tulivat muut V:eiden esittämät, puheena olevan kauppakirjan kohdan yllättävyyttä ja ankaruutta, kilpailuoikeudellista pätemättömyyttä, Vantaan kaupungin kunnian vastaista ja arvotonta menettelyä, Vantaan kaupungin tiedonantovelvollisuuden loukkausta ja V:eiden tietoisuutta sekä putkikeräysjärjestelmän virheellisyyttä koskevat kiistämisperusteet. Kysymys oli myös oikeudenkäynnin viivästymisestä sekä käsittelyratkaisujen osalta kysymys myös muun muassa yleisen tuomioistuimen toimivallasta, kanteesta päättäneestä toimivaltaisesta elimestä, Vantaan kaupungin oikeussuojan tarpeesta ja kanteen nostamisesta liian myöhään. (Vailla lainvoimaa 9.1.2024) - Uutiset
12.12.2023 11.40
Syyttäjän valituksesta hovioikeus poisti oikeudenkäynnin viivästymisestä maksettavaksi määrätyn 3000 euron rahahyvityksenAsian käsittelyn viivästyminen huomioon ottaen käräjäoikeuden tuomitsema 40 päiväsakkoa oli oikeudenmukainen seuraamus viidestä varkaudesta. Koska oikeudenkäynnin viivästyminen voitiin huomioida rangaistusta lieventämällä, ei perusteita viivästymisen hyvittämiselle erillisellä rahakorvauksella ollut. (Vailla lainvoimaa 12.12.2023)