Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- laskutus oikeudenkäynti
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
1.3.2022 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei perintäyhtiö näyttänyt verkkokauppaostosta tehdyksiNäyttötaakastaan huolimatta Alektum ei esittänyt näyttönä sopimuksen syntymisestä alkuperäistä tilausvahvistusta, vaikka näytön hankkiminen siitä olisi ollut mahdollista viiden vuoden ajan kaupanteosta. Se, että Alektumin saatavan perintä oli ollut vuosikausia passiivista sen ryhtymättä riittävän ajoissa oikeudelliseen perintään niin, että se olisi säilyttänyt mahdollisuutensa esittää uskottavan näytön sopimuksen syntymisestä koitui yksin Alektumin vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 1.3.2022) - Uutiset
2.2.2022 9.37
KKO: Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella avustajan palkkiota koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli peruuttanut oikeusapua saavan syytetyn avustajalle annetun määräyksen ja määrännyt uudeksi avustajaksi asianajaja A:n, joka ei yleisesti hoitanut asianajotehtäviä kyseisessä käräjäoikeudessa. A oli vaatinut palkkiota muun ohella toimeksiannon vastaanottamiseen liittyneistä toimenpiteistään ja pääkäsittelyyn saapumiseen kuluneelta matka-ajalta sekä korvausta matkakuluista. Käräjäoikeus oli hylännyt nämä vaatimukset kokonaisuudessaan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että hovioikeuden olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. Korkein oikeus myönsi jatkokäsittelyluvan ja palautti asian hovioikeuteen. (Ään. palauttamisesta) - Uutiset
21.1.2022 7.55
Hovioikeus: Yhtiöiden välille oli syntynyt konkludenttinen sopimuskäytäntö pihanhoitopalveluistaAsiassa tuli näytetyksi, että osapuolten välille oli vuosina 2017–2018 syntynyt konkludenttisesti sopimuskäytäntö, jossa X Oy on tuottanut Y Oy:lle pihanhoitopalvelua, jonka suorittamisen ja hinnoittelun Y on laskut maksaessaan hyväksynyt. X:n kanteen kohteena olevat kuusi laskua eivät sisältönsä puolesta poikenneet sopimuskäytännön mukaisista laskuista. Näin ollen Y oli lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan kysymyksessä olevat laskut. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko X:n liiketoiminta siirtynyt V Oy:lle, koska Y oli huomautuksitta sallinut edellä kuvatun Y:n ja X:n välille konkludenttisesti syntyneen sopimuskäytännön jatkuvan väitetyn liiketoiminnan siirron jälkeenkin. Y ei osoittanut, että X:n laskuttamat työsuoritukset olisivat jääneet tekemättä tai laskut olisivat olleet selvästi osapuolten välisen sopimuksen vastaisia niin, että Y ei ole ollut velvollinen reklamoimaan laskuista tai niiden perusteina olleista suorituksista. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksenKantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
20.12.2021 17.00
Peri edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin - hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta (ään.)Vastaajan aviomies oli kuollut vuonna 1999. Vastaaja oli vuonna 2001 saanut perintönä edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin. Vastaaja oli tuolloin asunut Saksassa ja muuttanut vuonna 2005 Suomeen. Rangaistusvaatimuksen mukaan vastaaja oli henkilökohtaisessa verotuksessaan tahallaan antanut viranomaiselle väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan tai veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten velvollisuuden, jolla oli merkitystä veron määräämiselle, minkä seurauksena hän oli välttänyt veroa yhteensä 77.283,96 euroa. HO totesi, että kokonaisuutena arvioiden asiassa mainitut seikat puhuivat sitä vastaan, että vastaaja olisi jättänyt alun perin ilmoittamatta tilistä saamansa tulot voidakseen välttää siihen liittyvän veron maksamisen Suomessa. Siitä, että vastaaja olisi toiminut kyseessä olevassa rikostunnusmerkistössä edellytetyssä veron välttämistarkoituksessa, jäi näin ollen järkevä epäily, samoin kuin siitä, että hän olisi ollut tietoinen sekä sijoitustilin kerryttämästä tulosta että sen verottamisesta Suomessa. Syyte veropetoksesta oli siten hylättävä. Eri mieltä ollut asessori luki vastaajan syyksi törkeän veropetoksen. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
15.12.2021 11.00
Irtisanominen kohdistettiin palkkasaataviaan ammattiliittonsa välityksellä vaatineeseen "kakkosmylläriin" TSL 2 luvun 2 §:ssä säädetyn syrjintäkiellon vastaisestiAsiassa oli pidettävä selvitettynä, että kantaja oli yhtiön toimesta valittu irtisanottavaksi kantajan väittämin tavoin sen vuoksi, että hän oli ammattiliittonsa välityksellä vaatinut hänelle kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia. Kantajan irtisanominen ei ollut näytetty tapahtuneen TSL 7 luvun 1 §:n yleissäännöksen edellyttämästä asiallisesta ja painavasta syystä. Kantajan irtisanominen oli näin ollen lainvastainen, vaikka vastaajalla oli ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen. Kantaja oli näin ollen oikeutettu saamaan TSL 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetun korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuulliseksi TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määräksi oli katsottu kantajan vaatima 6 kk:n palkkaa vastaava korvaus, josta aineettoman vahingon korvausta oli kantajan pyytämin tavoin 3 kk:n palkkaa vastaava osuus. Asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajalla olisi ollut oikeus vaatimaansa yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. KO oli katsonut, että asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajan työsopimuksen irtisanomisen tosiasiallinen peruste oli johtunut yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla ammattiyhdistystoiminnasta. Työehtosopimuksen mukaisten palkkavaatimusten esittämistä ammattiliiton kautta ei yksinään voitu pitää tällaisena. - Uutiset
3.12.2021 11.19
Hovioikeus: Työsuhde oli voitu irtisanoa yhtiössä toteutetun uudelleenjärjestelyn seurauksena - irtisanomisen ei voitu katsoa johtuneen työntekijän isän toimitusjohtajasopimuksen päättämisestäTapauksessa irtisanomisperusteeksi esitetty taloudellinen ja tuotannollinen syy oli ollut yhtiössä toteutettu uudelleenjärjestely, jonka seurauksena kantajan entinen tehtävä oli lakannut. HO katsoi yhtiön selvittäneen, että erityisesti myyntityötä koskevaan yhtiön liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn oli ollut todellinen syy eikä siihen ollut ryhdytty kantajan irtisanomiseksi. Myyntityö oli uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöön ei ollut ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen palkattu työntekijää samankaltaisiin tehtäviin. Yhtiö ei ollut rikkonut työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan tai takaisinottovelvollisuuttaan. Yhtiöllä oli siten ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu laillinen peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Kantajan korvausvaatimus työsuhteen laittomasta päättämisestä oli hylättävä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
24.11.2021 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen avustuspetokseen - vastaaja oli antanut Ely-keskukselle väärän tiedon räjäytystöiden kustannuksistaKO oli katsonut asiassa mainitsemillaan perusteilla jääneen tuomitsemiseen riittävällä varmuudella näyttämättä, että vastaaja olisi antanut Ely-keskukselle väärän tiedon räjäytystöiden kustannuksista. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja antanut toimittamallaan maksatushakemuksella avustuksesta päättävälle Satakunnan ELY-keskukselle Leppäaronojan perkauksessa toteutuneista räjäytystöistä väärän tiedon, joka olisi johtanut avustuksen myöntämispäätöksen ehtojen perusteella 4.211,78 euroa suuremman avustuksen maksamiseen kuin mihin ojitusyhtiöllä olisi ollut oikeus. HO katsoi vastaajan syyllistyneen syytteen teonkuvauksen mukaiseen avustuspetokseen. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta rikoksesta oli tuntuva sakkorangaistus (100 ps). Vaikka vastaajan menettely sinänsä ilmensi hänessä kohtalaisen korkeaa syyllisyyttä, tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä oli vain hieman yli 4.000 euroa ja teosta oli kulunut jo yli viisi vuotta. (Vailla lainvoimaa 24.11.2021) - Uutiset
29.10.2021 15.40
Hovioikeus: Hakemus puolustajan palkkion määräämisestä jo esitutkintavaiheessa voitiin hylätä ennenaikaisenaOttaen huomioon ne esitöissä mainitut perusteet, joiden vuoksi avustajanpalkkioiden määrääminen on annettu pääasiaa käsittelevän tuomioistuimen tehtäväksi, ei palkkioiden määräämisen pääsäännöstä yleensä ole perusteltua poiketa asiassa, joka on vasta esitutkintavaiheessa. Siinä vaiheessa, kun valittaja oli vaatinut palkkion maksamista, hän oli toiminut A:n puolustajana vajaa 9 kuukautta ilman, että asia olisi edennyt syyteharkintaan. Mainittu aika ei ollut poikkeuksellisen pitkä, eikä asia ollut laskun perusteella edellyttänyt erityisen suurta työmäärää. Nämä seikat puhuivat välilaskun maksamista vastaan. Kun otettiin huomioon asiassa sovellettava vahva pääsääntö, välilaskun maksamisen harkinnanvaraisuus sekä välilaskun maksamista vastaan puhuvat syyt, ei KO:n päätöstä ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 29.10.2021) - Uutiset
27.10.2021 12.50
Apulaisoikeusasiamies arvioi pitääkö käräjäoikeuden sähköisen asiakirjatilauksen tehneen ilmoittaa tilaajan nimi ja henkilötunnus sekä muitakin tilaajan henkilötietojaKantelija pyysi tutkimaan, oliko Helsingin käräjäoikeuden kotisivuilla oleva sähköinen asiakirjatilauksiin käytettävä lomake laillinen siltä osin kuin siinä vaadittiin ilmoittamaan tilaajan nimi ja henkilötunnus sekä muitakin tilaajan henkilötietoja. Kantelija viittasi julkisuuslain 13 §:ään, jonka mukaan julkisen tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään. - Uutiset
18.10.2021 12.44
Uusi ohje: Ne bis in idem -periaate ja verotusVerohallinnon maanantaina 18.10. julkaisema ohje on voimassa 18. lokakuuta 2021 lukien toistaiseksi. - Uutiset
11.10.2021 14.29
Hovioikeus: Asianajotoimistolla ei ollut kanneoikeutta oikeusturvavakuutusta koskevassa asiassaHovioikeudessa oli ratkaistava, oliko Asianajotoimisto X Oy:llä asiassa kanneoikeus eli voiko se vaatia oikeusturvavakuutuksen perusteella suoraan LähiTapiolalta oikeudenkäyntikuluja, jotka LähiTapiola oli 19.1.2018 antamallaan päätöksellä kieltäytynyt korvaamasta oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutussopimuksen osapuolina ovat vakuutuksenottaja ja vakuutuksenantaja. Ratkaisussa KKO 2000:103 on todettu, että oikeusturvavakuutus on vahinkovakuutus, jossa oikeus vakuutuskorvaukseen on vakuutetulla, eikä oikeusturvavakuutuksen olemassaolo sellaisenaan anna asiamiehelle oikeutta korvaukseen suoraan vakuutusyhtiöltä. Asianajotoimisto X Oy:llä ei siten ollut oikeutta vaatia korvausta suoraan LähiTapiolalta Y Oy:n oikeusturvavakuutuksen perusteella. (Vailla lainvoimaa 11.10.2021) - Uutiset
7.10.2021 13.05
Hovioikeus arvioi sopimuksen syntymistä toisin kuin käräjäoikeusTuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että A:n toimintaa hänen reklamoidessaan laskuista nrot 101 ja 118 sekä X:n sen jälkeisiä toimenpiteitä X:n toimittaessa A:lle hyvityslaskut nrot 159 ja 160 ja ryhdyttyä velkomaan laskujen nrot 161 ja 162 mukaisia määriä Kiinteistö Oy M:ltä oli perusteltua arvioida siten, että A:n ja X:n välille oli syntynyt sopimukseen verrattava yhteisymmärrys siitä, että X ei enää vaadi laskujen nrot 161 ja 162 mukaisia suorituksia A:lta. Tämän vuoksi kanne oli hylättävä ja A vapautettava velvollisuudesta suorittaa X:lle pääomaa ja oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
24.9.2021 8.02
Syyte ympäristön turmelemisesta urakan suorittaneen yhtiön vastaavaa työnjohtajaa vastaan ei menestynyt hovioikeudessakaanTuomiossa ilmenevin tavoin hovioikeus päätyi siihen, ettei asiassa esitetty selvitys osoittanut A:n törkeästä huolimattomuudesta saattaneen, päästäneen tai jättäneen ympäristöön ainetta tai muuta sellaista ilman vesilaissa edellytettyä lupaa tai vastoin ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskieltoa. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei siten ollut syytteen hylkäämisen osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.9.2021) - Uutiset
18.8.2021 10.30
Opiskelija väitti dekaanin estäneen häntä osallistumasta pakolliseen kandi- /graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana - syyteoikeus väitetystä syrjintärikoksesta oli vanhentunutKantajan mukaan vastaaja oli dekaanina aikavälillä 1.1.2017-31.8.2018 kieltänyt ja estänyt häntä osallistumasta opintojen kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. KO oli katsonut, että nyt kysymyksessä olevan syrjintärikoksen vanhentumisaika oli laskettava alkaneen 7.2.2017. Syyte katsottiin vanhentumisajan katkaisevalla tavalla nostetuksi, kun vastaajalle oli laillisesti annettu haaste tiedoksi. Tässä tapauksessa haaste olisi tullut antaa vastaajalle tiedoksi viimeistään 6.2.2019. Kun syyte oli nostettu vasta 14.7.2020 ja haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi vasta 24.7.2020, syyteoikeus oli vanhentunut ja syyte tuli tällä perusteella hylätä. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 18.8.2021) - Uutiset
10.8.2021 8.08
Asianajajien valvontalautakunnan uusia ratkaisuja- Palkkiota ei suositettu alennettavaksi
- Asianajaja osoitti laskun väärälle taholle
- Palkkiota suositettiin alennettavaksi
- Palkkioriitahakemusta ei otettu tutkittavaksi
- Palkkiota ei suositettu alennettavaksi. - Uutiset
26.7.2021 11.00
Osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta (Ään.) - jakeluyhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaajayhtiöllä ei katsottu olleen oikeutta soveltaa kantajan työsuhteessa SME ry:n kanssa solmittua Erillisjakelu-TES:ta normaalisitovuuden perusteella, vaan kantajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Kantajan saatavat olivat olleet laskennallisesti riidattomia. Vastaajayhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle kanteen mukaiset palkkasaatavat. Saatavien suorittamiseen velvoittamista ei ollut pidettävä hyvän tavan vastaisena tai muutoin kohtuuttomana. KO:n tuomio oli ollut erimielinen kantajien työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.7.2021) - Uutiset
13.7.2021 13.22
Hovioikeus: Yhtiö rikkoi aliurakkasopimustaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus Destian syyllistyneen sopimusrikkomukseen. Näin ollen käräjäoikeuden välituomio oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 13.7.2021) - Uutiset
2.7.2021 16.00
Käräjäoikeuden tuomio konsulttisopimukseen perustuvassa velkomusriidassa ei täyttänyt tuomion perustelulle asetettuja vaatimuksiaHO totesi, että palauttamisen puolesta puhuvien seikkojen oli katsottava olevan painavampia kuin palauttamista vastaan puhuvien seikkojen. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 2.7.2021) - Uutiset
21.6.2021 16.00
Hovioikeus arvioi oliko isännöitsijällä ollut oikeus siirtää asunto-osakeyhtiöiden varoja isännöintitoimiston tilille ja täyttikö menettely kavalluksen ja luottamusaseman väärinkäytön tunnusmerkistöt - syytteet hylättiinAsiassa oli ollut riidatonta, että Isännöinti Oy oli toiminut Asunto Oy A:n ja Asunto-Oy B:n isännöintiyrityksenä, vastaaja (V1) oli toiminut isännöitsijänä ja hänellä oli ollut asunto-osakeyhtiöiden tilien käyttöoikeudet. V1 oli Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. V1 oli siirtänyt yhtiöiden varoja Isännöinti Oy:n tilille rangaistusvaatimuksissa esitetyt määrät (ainakin 18.870,70 euroa). KO:ssa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt rikoksiin, joista hänelle oli vaadittu rangaistusta. Perusteita Isännöinti Oy:n tuomitsemiselle yhteisösakkoon ei ollut. Lausunnon antaminen oli rauennut toisen vastaajan (V2) osalta syyttäjän luovuttua rangaistusvaatimuksesta hänen osaltaan. Syyttäjä ja Asunto Oy hävisivät pääasiaa koskevat valituksensa HO:ssa. Syyttäjä voitti asian oikeudenkäyntikuluja KO:ssa koskevan vaatimuksensa osalta. (Vailla lainvoimaa 21.6.2021)