Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- laskutus oikeudenkäynti
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
2.12.2020 10.10
Hovioikeus: Piha-alueen maansiirtotyöhön sovellettiin kuluttajapalvelussopimusta koskevia säännöksiäHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut siitä, miksi sovellettavaksi tulevat kuluttajansuojalain 8 luvun kuluttajapalvelussopimusta koskevat säännökset eivätkä 5 luvun tavaran kauppaa koskevat säännökset. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 7.58
Asianajaja Anne Björklund: Mahdollisuudesta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä tarjouskilpailussaMarkkinaoikeus on antanut 28.10.2020 mielenkiintoisen päätöksen MAO:469/20, jossa se arvioi, oliko hankintayksiköllä ollut oikeus sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailun ulkopuolelle harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen perusteella ja tarjoamatta mahdollisuutta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä ennen poissulkemista. - Uutiset
23.11.2020 10.23
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota kirjanpitorikoksia, avunantoa ja velallisen epärehellisyyttä koskevissa asioissaHovioikeus katsoi kahden syytetyn A ja B osalta, että teot täyttivät vain perusmuotoisen kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön. Syyteoikeus kirjanpitorikoksesta oli kuitenkin rikoslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella vanhentunut molemmissa tapauksissa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että C olisi pyrkinyt luomaan yhtiölle jälkikäteen lisää kuluja siitä tarkoituksessa, että yhtiön suuri rahankäyttö B:n itsensä toimesta olisi kirjanpidollisesti todellista pienempää. Niin ollen syyte avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen oli hylättävä. B:n syyksi luetun törkeän velallisen epärehellisyyden vahingollisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään muuhun syyllisyyteen sekä rikoksella tavoitellun hyödyn määrään perustuvan yleisen rangaistuskäytännön huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus oli 1 vuosi 2 kuukautta vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 9.10
Hovioikeus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta: Työnantajalla ei ollut työntekijän lupaa tämän työsähköpostin käyttämiseen enää työsuhteen päättymisen jälkeenOttaen huomioon, että yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä on rinnastettu sekä viestien selville saaminen että niiden avaaminen arvioitaessa sitä, onko työnantajalla ollut työntekijän suostumusta työntekijän työsähköpostin käyttämiseen, hovioikeus katsoi, että rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaisen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo tiedon saaminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin kun suojaus murretaan. Näin ollen sillä seikalla, oliko rikoksen tekoajankohdan aikana yksittäistä sähköpostiviestiä konkreettisesti avattu, ei ollut merkitystä arvioitaessa tunnusmerkistön täyttymistä tässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely täytti viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A oli 18.–26.7.2016 välillisenä tekijänä oikeudettomasti ilman B:n lupaa suojauksen murtaen hankkinut tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä pitämällä B:n työsähköpostia auki ja seuraamalla sitä B:n työsuhteen päättymisen jälkeen. A:n syyksi luettiin kohdassa 1 viestintäsalaisuuden loukkaus. (KKO:ssa: VL:2021-53) - Uutiset
13.11.2020 9.00
Hovioikeuden ratkaisu velallisen epärehellisyydestä ja puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolleOsapuolet olivat tuomiossa todetulla tavalla todenneet hovioikeudessa riidattomaksi, että A oli siirtänyt ilman hyväksyttävää syytä yhtiön varoja itselleen tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 yhteensä 32.888,20 euroa sekä tilikaudelta 1.1.-31.12.2014 yhteensä 5.203,19 euroa eli ajalla 1.1.2013-31.12.2014 yhteensä 38.091,39 euroa. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 17.2.2016. Yhtiön velat konkurssiin asettamishetkellä olivat olleet 245.108,13 euroa ja varat 75.875,70 euroa. Yhtiö oli tullut maksukyvyttömäksi tilikauden 2013 aikana ja oli ollut maksukyvytön viimeistään 31.12.2013. A oli teollaan tavoitellut huomattavaa hyötyä ja aiheuttanut huomattavaa vahinkoa velkojilleen. Velallisen epärehellisyys oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon osatekojen suuri määrä ja teon kesto.
Kysymys myös puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolle. (Ään. puolustajan palkkion valtiolle korvaamisen perusteluista. Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 13.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen ympäristörikkomuksestaYmpäristörikkomuksen syyksilukeminen edellyttää tekijältä tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Tältä osin arvioinnissa on otettava huomioon rikoksesta epäillyn toimet kokonaisuudessaan. Ottaen huomioon esitetty selvitys X Oy:n toimittamista lukuisista jätevesialtaan tyhjennyksistä kysymyksessä olevana ajanjaksona, järjestelyn poikkeuksellisuus sekä asian taustat A:n ei ollut hovioikeuden arvion mukaan osoitettu toimineen asiassa tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Hovioikeus päätyi siihen, ettei esitetty selvitys osoita A:n menetelleen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman ympäristörikkomuksen tunnusmerkistön täyttymisen edellyttämällä tavalla. Syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
22.10.2020 10.13
Hovioikeus: Yhtiö oli reklamaatiovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta menettänyt oikeutensa vedota vastauksensa ja vastakanteensa perusteena oleviin virheisiinYhtiö oli vasta noin kahdeksan kuukauden jälkeen kanteeseen vastatessaan ja vastakanteessaan yksilöinyt väitetyt virheet ja puutteet. Siltä osin kuin HO oli asiassa lausunut kantaja A:n työsuorituksessa olleen yksittäisiä viimeistely- ja laatupuutteita, ei lausuttuihin virheisiin ollut vedottu kohtuullisessa ajassa eikä ennen kanteen nostamista. KO:n tuomiota ei ollut siten aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 16.00
Hovioikeuden tuomio viikkolevon korvaamisestaRiidatonta oli, etteivät valittajat olleet saaneet viikolla 46 vähintään 24 tunnin keskeytymätöntä viikkolepoa. Toisaalta riidatonta oli, että yhtiö oli korvannut valittajille saamatta jääneen viikkolevon siltä osin, kun kunkin valittajan pisin viikolla 46 saama lepoaika oli alittanut 24 tuntia. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko valittajilla oikeus mainittua suurempiin korvauksiin. HO katsoi KO:n tavoin, että työnantaja voi vapaasti päättää viikkolevon antamisesta keskimääräisenä ja että viikkolepona voidaan pitää mitä tahansa käytännössä toteutunutta vapaa-aikaa työntekijän omasta tai lapsen sairaudesta johtuvaa poissaoloa lukuun ottamatta. Kanne oli näin ollen hylättävä, koska yhtiö oli jo asianmukaisesti korvannut saamatta jääneen viikkolevon valittajille. HO:n esittelijä olisi kumonnut KO:n tuomion ja velvoittanut yhtiön suorittamaan valittajille korvausta saamatta jääneestä viikkolevosta. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 10.45
KHO: kuluttaja-asiakkaalla ei ollut oikeutta valittaa Energiaviraston päätöksestäKuluttaja-asiakas oli ottanut yhteyttä sääntelyviranomaisena toimivaan Energiavirastoon verkonhaltijan suorittamaan sähkön laskutukseen liittyen. Viraston tehtyä asiassa päätöksen kuluttaja-asiakas vaati päätöksen oikaisua ja asianosaisaseman tunnustamista, minkä virasto hylkäsi. Hallinto-oikeus kumosi Energiaviraston päätökset ja vahvisti kuluttaja-asiakkaan asianosaisaseman. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei valitusoikeutta koskevaa hallintolainkäyttölain 6 § 1 momenttia ollut sovellettava sähkömarkkinadirektiivin 37 artiklan johdosta siten, että kuluttaja-asiakkaalla olisi asiassa selostetun kaltaisessa tilanteessa oikeus valittaa Energiaviraston päätöksestä. - Uutiset
30.9.2020 14.00
Hovioikeuden ratkaisu työyhteenliittymän asianosaiskelpoisuudesta ja YSE 1998 -ehtojen taloudellisesta loppuselvityksestäX Oy:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys toimitettu ja miten sekä oliko käräjäoikeus virheellisesti välituomiolla hylännyt kanteen ennenaikaisena. Valituksen johdosta oli kysymys myös siitä, oliko käräjäoikeus tehnyt prosessivirheen jättäessään asian lepäämään ja hylätessään kanteen sittemmin ennenaikaisena. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta. Ennen valituksen tutkimista hovioikeuden oli otettava kantaa Y Oy:n jo käräjäoikeudessa esittämään väitteeseen siitä, ettei Työyhteenliittymä T:llä ollut asianosaiskelpoisuutta ja kanne olisi sen osalta pitänyt jättää tutkimatta. (Ään., vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava, OTM Laura Sarasoja ja VTM Chris Carling: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000–10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000–7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus. - Uutiset
15.9.2020 12.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion yhtiöiden välisessä velkomusasiassaAsiassa oli riidatonta, että X Oy oli maksanut perintäilmoituksen 3.7.2018 viitenumerolla 412,15 euroa. Koko perintäilmoitukseen perustuva saatava oli siten tullut suoritetuksi. Koska saatava oli suoritettu ennen kyseistä saatavaa koskevia enempiä perintätoimenpiteitä, perustetta enemmille perintäkuluille ei ollut. Kanne oli hylättävä kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
1.9.2020 14.25
Hovioikeuden ratkaisu turvaamistoimestaHovioikeus totesi muun muassa, että turvaamistoimea ei voida jättää määräämättä sen väitetyn kohtuuttomuuden perusteella, mikäli vaade- ja vaaraedellytykset täyttyvät. Sairaanhoitopiirin julkisoikeudellisella asemalla, jonka perusteella se oli vapautettu vakuuden asettamisvelvollisuudesta, ei ollut merkitystä turvaamistoimen edellytyksiä koskevassa harkinnassa. (Vailla lainvoimaa 1.9.2020) - Uutiset
25.8.2020 11.24
Hovioikeus: Toiminimi ei ole itsenäinen oikeushenkilö, minkä tulisi olla kaikille lainopillisen koulutuksen saaneille henkilöille selvää - käräjänotaari oli toimivaltainen ratkaisemaan 521,97 euron kuluttajariidanAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko A:n kanne pitänyt jättää tutkimatta sen vuoksi, että kanteessa velottu saatava oli kuulunut hänen toiminimelleen. Mikäli katsottiin, että KO:n tästä kysymyksestä antama välituomio oli oikea, kysymys oli siitä, oliko KO ollut tuomionvoipa. Siinä tapauksessa, että KO:n tuomion kumoamiseen ja asian palauttamiseen ei ollut tuomionvoipuutta koskevaan puutteeseen perustuvaa syytä, kysymys oli siitä, oliko KO:n tuomiota muutettava pääasian ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 25.8.2020) - Uutiset
14.7.2020 10.31
Hovioikeuden ratkaisu maanvuokrasuhdetta koskevassa riidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko kanteessa tarkoitettua sopimusta tulkittava kantajien kannan mukaisesti siten, että yhtiön maksamia suorituksia tarkastellaan kalenterivuosittain siten, että yhtiön vähimmäisottomäärään perustuvaa maksua siltä osin kuin se ylittää tosiasiasiassa otetusta maa-aineksesta määräytyvän maksun ei oteta yhtiön hyväksi huomioon sopimuksen päättyessä, vai oliko maksuja tarkasteltava yhtiön kannan mukaisesti vuokrasopimuksen koko keston ajalta yhtenä kokonaisuutena siten, että kaikki yhtiön suorittamat maksut otetaan huomioon yhtiön hyväksi sopimuksen päättyessä, jossa tapauksessa yhtiö ei olisi velvollinen maksamaan kanteen perusteena olevaa vuonna 2017 otettuja maa-aineksia koskevaa laskua. Kysymys oli myös siitä, kohdistuvatko kantajien saamat ennakkomaksut laskutusvuoden kiviainesottoihin kalenterivuosittain vai sopimuksen sanamuodon mukaisesti maksuvuotta seuraavan vuoden kiviainesottoihin ja oliko yhtiölle toimitettu viimeinen ennakkomaksua koskeva 2.1.2017 päivätty lasku ollut näin ollen aiheeton. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö oikeudenkäyntiä pitkittämällä aiheuttanut tarpeettomia oikeudenkäyntikululuja käräjäoikeudessa, ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 14.7.2020) - Uutiset
6.7.2020 14.00
Vakuutusoikeus: Hovioikeuden päätöksen oikeusvoima ei estänyt antamasta TEL:n nojalla vakuuttamisvelvollisesta ratkaisua, joka poikkesi hovioikeuden ratkaisustaA:lla oli ollut määräysvallassaan kaksi yritystä F Oy ja T Oy. F Oy:stä T Oy:öön vuokratut työntekijät oli vakuutettu työntekijäin eläkelain (TEL) mukaan F Oy:n työeläkevakuutuksessa ja F Oy oli suorittanut työeläkevakuutusmaksut. Verotarkastuksessa F Oy:n liiketoimintaa ei pidetty todellisena itsenäisenä liiketoimintana ja hovioikeus oli katsonut kirjanpito- ja veropetosasiassa T Oy:n olleen todellinen työnantaja. A oli vedonnut hovioikeuden päätökseen ja vaatinut maksettujen eläkevakuutusmaksujen palauttamista ja eläkevakuutuksen ottamista takautuvasti toisesta eläkelaitoksesta työnantajana konkurssitilassa oleva T Oy. Vakuutusoikeus hylkäsi valituksen ja totesi, että hovioikeuden päätöksellä ei ollut ratkaistu kysymystä siitä, kenellä työnantajalla oli asiassa lakisääteisen työeläketurvan järjestämisvastuu. Hovioikeuden päätöksen oikeusvoiman ei voitu katsoa estävän antamasta TEL:n nojalla vakuuttamisvelvollisesta työnantajasta ratkaisua, joka poikkesi hovioikeuden rikosasiassa antamasta tuomiosta. - Uutiset
26.6.2020 16.00
Hovioikeus arvioi myyjän tiedonantovelvollisuutta ja ostajan tarkastusvelvollisuutta kuolinpesiltä ostetun asunnon kaupassa - myyjä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta, hinnanalennusta ja oikeudenkäyntikulujaHO:ssa oli myyjän (vastaaja KO:ssa kuolinpesän osakkaana) valituksen ja ostajan (kantaja KO:ssa) vastavalituksen johdosta kysymys siitä, oliko myyjä vastuussa vaurioista ja siten velvollinen suorittamaan ostajalle vahingonkorvauksena tai hinnanalennuksena tämän vaatimat määrät. Erityisesti asiassa oli kysymys siitä, oliko myyjä jättänyt antamatta tietoja sellaisista asuntoa koskevista erityisistä seikoista, jotka olisivat kuuluneet myyjän tiedonantovelvollisuuden piiriin, sekä siitä, oliko ostaja menettänyt oikeutensa vedota asunnossa ilmenneisiin seikkoihin virheinä laiminlyömällä ostajan tarkastusvelvollisuuden. KO:n tuomio kumottiin. Ostajan kanne hylättiin ja myyjä vapautettiin KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa ostajalle vahingonkorvausta 27.088,94, hinnanalennusta 2.250 ja oikeudenkäyntikuluja 12.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
3.6.2020 11.46
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle annettua huomautustaValvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen moitittavasti laiminlyömällä ilmoittaa kantelijalle mahdollisuudesta saattaa palkkioerimielisyys valvontalautakunnan käsiteltäväksi. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt A:lle seuraamuksena huomautuksen, joka on vähäisin mahdollinen seuraamus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
14.5.2020 14.34
Hovioikeus korotti esitutkintalain mukaisen edunvalvojan palkkion 220 euroksi - oikeusavun saajan vastapuoli ei ollut velvollinen korvaamaan takaisin valtiolle valtion varoista maksettuja määriäKorkein oikeus on katsonut laadultaan varsin yksinkertaisessa ja selväpiirteisessä rikosasiassa, että 220 euron tuntiveloitus oli asian laatu ja laajuus sekä asianajajien tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa yleensä käyttämä laskutus huomioon ottaen kohtuullinen. Oikeusapulain 22 §:ssä on säädetty oikeusavun saajan vastapuolen velvollisuudesta korvata takaisin valtiolle valtion varoista maksetut määrät. Esitutkintalain nojalla määrätyn edunvalvojan kohdalla tällaista sääntelyä ei ole, minkä vuoksi edellytyksiä velvoittaa vastapuolta korvaamaan takaisin valtiolle HO:ssa nyt maksettavia määriä ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
20.4.2020 9.30
Markkinaoikeuden ratkaisu sähkönmyyntisopimuksen hinnanmuutoksistaMarkkinaoikeus kumosi Energiaviraston päätöksen 21.12.2018 siltä osin kuin päätöksellä oli velvoitettu Kotimaan Energia Oy palauttamaan Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksen asiakkaille sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut, jotka Kotimaan Energia Oy oli veloittanut ennen kuin se oli ilmoittanut hintojen muutoksesta asiakkaille sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin mukaisesti, ja palautti asian mainitulta osin Energiavirastoon uudelleen käsiteltäväksi palautusvelvollisuuden määrittelemiseksi. (Vailla lainvoimaa 20.4.2020)