Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- laskutus oikeudenkäynti
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
25.3.2024 11.35
Hovioikeus: Kuluttajansuoja asuinhuoneiston korjausurakassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko toiminimen haltijalla oikeus asianosaisten välisen palvelussopimuksen perusteella vaatimaansa 26.565,95 euron suuruiseen laskusuoritukseen. (Vailla lainvoimaa 25.3.2024) - Uutiset
21.3.2024 10.30
Hovioikeus: Työsopimus voitiiin purkaa kilpailevan toiminnan vuoksi - purkuperusteeseen oli vedottu 14 päivän kuluessaHO katsoi, että A Oy oli saanut riittävät tosiasioihin perustuvat tiedot työsopimuksen päättämisperusteesta 19.7.2021. Työsopimus oli purettu 2.8.2021. Siten B:n työsopimus oli purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Asiassa oli näytetty, että B oli tahallaan aiheuttanut A Oy:lle 2 630 euron suuruisen vahingon, joka oli perustunut A Oy:n saamatta jääneeseen työtilaukseen ja menetettyyn tuloon. Näin ollen B oli TSL 12 luvun 1 §:n 3 momentin nojalla velvollinen korvaamaan aiheuttamansa määrältään riidattoman vahingon A Oy:lle. (Vailla lainvoimaa 21.3.2024) - Uutiset
18.3.2024 11.50
Hovioikeus arvioi äänestäen välityslausekkeen merkitystä ja sen kohtuuttomuutta: Käräjäoikeuden toimivalta laskutussaatavia koskevassa asiassaHovioikeus totesi muun muassa, ettei osapuolten välillä voitu näyttää olevan yhteistä tarkoitusta liittyen vakiosopimukseen ja sen välityslausekkeen soveltamiseen. Asiassa ei myöskään näytetty, että Y Oy:n edustajat olisivat tienneet X Oy:n varsinaisesta tarkoituksesta. X Oy:n yksipuoliselle käsitykselle ei myöskään voitu antaa merkitystä sopimuksen tulkinnassa. Näin ollen sopimusta tuli tulkita sen sanamuodon mukaisesti. Lisäksi oli huomioitava se yleinen sopimusoikeudellinen periaate, jonka mukaan epäselvässä tilanteessa sopimusta lähtökohtaisesti tulkitaan sen laatijan vahingoksi. Välityslauseke oli pätevä. (Vailla lainvoimaa 18.3.2024) - Uutiset
13.2.2024 11.30
Hovioikeus: Valvontalautakunta oli voinut antaa asianajajalle varoituksen kahdessa eri tapauksessa, joissa toisessa oli menetelty useiden tapaohjeiden kohtien vastaisestiTapaus 1: Valvontalautakunta oli määrännyt B:lle seuraamuksena varoituksen. Hovioikeus katsoi, ettei varoitusta voitu valvontalautakunnan katsoman tehtävän viivästymisen keston huomioon ottaen pitää kohtuuttomana seuraamuksena. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut.
Tapaus 2: Vaikka tapaohjeiden vastaista menettelyä voitiin pitää yksittäisesti arvioituna osin vähäisenä, hovioikeus katsoi ottaen huomioon, että B oli kyseistä toimeksiantoa hoitaessaan menetellyt kolmen tapaohjeiden kohdan vastaisesti, ettei varoitusta voitu pitää kohtuuttomana seuraamuksena. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut.
(Vailla lainvoimaa 13.2.2024) - Uutiset
13.2.2024 7.00
Hovioikeus: Vastaaja oli velvollinen suorittamaan käräjäoikeuden vuonna 2013 antamassa yksipuolisessa tuomiossa määrätyt saatavat - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja yksipuolisen tuomio jätettiin voimaanHO:ssa oli ratkaistavana, oliko vastaaja velvollinen suorittamaan kantaja Oy:lle käräjäoikeuden 15.1.2013 antamassa yksipuolisessa tuomiossa vastaajan maksettavaksi määrätyt saatavat. Tarkemmin kysymys oli siitä, oliko vastaaja solminut saatavien perusteena olevan palvelusopimuksen laajakaistapalvelusta, sekä millainen todistustaakka sopimuksesta asianosaisilla voitiin puheena olevan asian olosuhteissa katsoa olevan. (Vailla lainvoimaa 13.2.2024) - Uutiset
24.1.2024 11.30
Helsingin hallinto-oikeuden antamat lainvoimaisuustodistukset muuttuivat sähköisiksiHelsingin hallinto-oikeudessa on siirrytty sähköisiin lainvoimaisuustodistuksiin tammikuussa 2024. Todistus on oma erillinen asiakirjansa, joka vahvistetaan sähköisellä allekirjoituksella. Lainvoimaisuustodistus toimitetaan tilaajalle sähköpostitse tai kirjeitse. - Uutiset
19.1.2024 10.10
Hovioikeus alensi konkurssipesänhoitajan palkkiotaHovioikeudessa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko pesänhoitaja toiminut hyvän pesänhoitotavan vastaisesti käydessään R:n kanssa pitkällisiä neuvotteluja elokuvan oikeuksista sekä tehdessään jälkitilityksen vasta vuonna 2021. Lisäksi kysymys oli jälkitoimenpiteisiin tehdyn varauksen huomioimisesta, pesänhoitajan tuntiveloitusperusteesta ja siitä päättämisestä sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 19.1.2024) - Uutiset
2.1.2024 11.40
Hovioikeus rakennusurakkariidassa: YSE 1998 -ehdot eivät tulleet tapauksessa sovellettaviksi – käräjäoikeuden konkurssipesälle suoritettavaksi määrätyt 297.136,58 euron laskutussaatavat korotettiin vaadittuun 512.290,46 euroonHovioikeus totesi, että kaikki konkurssipesän kanteessa velkomien laskujen perusteet oli konkurssipesän esittämällä näytöllä näytetty toteen. X Oy ei kyennyt osoittamaan, että laskutuksessa olisi väitettyjä virheitä. Kysymys myös suoritustuomion edellytyksistä, kuittausoikeudesta ja takausvastuista. (Vailla lainvoimaa 2.1.2024) - Uutiset
14.12.2023 15.58
Asianajajien valvontalautakunnan ratkaisuja tietojen antamista koskevasta velvollisuudestaValvontalautakunta on julkaissut verkkosivuillaan 13.12.2023 neljä uutta ratkaisua. Kahdessa tapauksessa asianajaja erotettiin Suomen Asianajajaliitosta ja kahdessa tapauksessa annettiin huomautus.
Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien velvollisuus alistua valvontaan on edellytys sille, että heidän toimintansa valvonta on uskottavaa.
Asianajaja on asianajajalain 6 §:n mukaan velvollinen antamaan hallitukselle tiedot, joita valvontaa varten tarvitaan. Valvonta-asioiden käsittelyä valvontalautakunnassa koskevan asianajajalain 7 d §:n mukaan asianajajan tulee antaa häneltä pyydetyt tiedot ja selvitykset avoimesti ja totuudenmukaisesti. Myös hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 12.1 kohdassa asianajajalle asetetaan velvollisuus vastata esitettyihin kysymyksiin avoimesti, totuudenmukaisesti ja määräajassa. Valvontalautakunnan ratkaisukäytännössä vastaamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on seurannut ankarimmillaan Asianajajaliiton jäsenyydestä erottaminen.
Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 15 §:n 3 momenttiin sisältyy vastaava tietojen antamista koskeva velvollisuus. Valvontalautakunnan toimivalta kurinpidollisen seuraamuksen määräämisessä oikeudenkäyntiavustajalle rajoittuu kuitenkin ainoastaan mainitun lain 8 §:n velvollisuuksien vastaiseen menettelyyn, kertoo valvontayksikön päällikkö Britta Andersin. - Uutiset
8.11.2023 15.20
Hovioikeus: Valvontalautakunta oli voinut antaa lupalakimiehelle varoituksenHovioikeus katsoi muun muassa, että valvontalautakunta oli ratkaisusta ilmenevät perusteet huomioon ottaen voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa P:n toimineen vastoin luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksiaan menetellessään hovioikeuden päätöksessä selostetuin tavoin. Hovioikeus katsoi valvontalautakunnan tavoin, että käräjäoikeuden toimivallan ja myös pesänselvittäjän määräyksen tultua riitaisiksi P:n olisi tullut pidättäytyä muista kuin pesän edun turvaamiseksi välttämättömistä toimista tarpeettomien kulujen välttämiseksi. (Vailla lainvoimaa 8.11.2023) - Uutiset
6.11.2023 10.33
Korkeimman hallinto-oikeuden antamat lainvoimaisuustodistukset muuttuivat sähköisiksiKorkeimman hallinto-oikeuden antamat lainvoimaisuustodistukset muuttuivat marraskuusta 2023 lähtien sähköisiksi. - Uutiset
25.10.2023 15.59
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja palautti asian: Käräjäoikeuden menettelyvirhe maksamattomia sähkölaskuja koskevassa velkomusasiassaX Perintä Oy:n esittämän vaatimuksen johdosta asiassa oli ensin ratkaistava, oliko käräjäoikeudessa tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka johdosta asia tuli palauttaa käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Mikäli asia oli palautettava käräjäoikeuteen, oli lausuttava myös siitä, tuliko asia palauttaa X Perintä Oy:n vaatimuksen mukaisesti Pohjanmaan käräjäoikeuteen. Mikäli asiaa ei ollut palautettava, oli ennen pääasian ratkaisemista arvioitava, saivatko Y Oy ja X Perintä Oy vedota nimeämäänsä todisteluun hovioikeudessa ja oliko hovioikeudessa toimitettava pääkäsittely. (Vailla lainvoimaa 25.10.2023) - Uutiset
18.10.2023 15.00
Hovioikeus: Vahinkovakuutusyhtiön oikeusturvavakuutuksen perusteella maksamat 30.000 euroa eivät kuuluneet B Oy:n konkurssipesään, vaan asianajotoimistolle sillä olevan paremman oikeuden perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiin- Oliko asianajotoimistolla parempi oikeus vakuutuskorvaussaatavaan?
- Mikä oli velkakirjalain 31 §:n merkitys tässä asiassa?
- Perusteettoman edun palautus
- Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta
- Oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta (Vailla lainvoimaa 18.10.2023) - Uutiset
9.10.2023 11.00
Hovioikeus: Isännöitsijäyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välisessa korvausriidassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka vuoksi käräjäoikeuden tuomio oli poistettavaKantajan vetoaminen uuteen seikkaan pääkäsittelyssä oli ollut osittain seurausta KO:n puutteellisesta prosessinjohdosta asian valmistelussa eli siitä, että KO oli laiminlyönyt selvittää kanneperusteen epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet sekä laiminlyönyt varmistaa sen, että asianosaiset mainitsevat jo valmistelussa kaikki ne seikat, joihin he haluavat vedota. Tästä oli seurauksena ollut se, ettei isännöitsijäyhtiö ollut voinut esittää laskutuksen oikeellisuudesta vastanäyttöä. Tuomio oli ollut perusteluiltaan siinä määrin sekava ja epätäydellinen, ettei siitä ilmennyt, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustui. Koska asunto-osakeyhtiö oli isännöitsijäyhtiön syystä menettänyt reklamaatio- ja kanneoikeutensa urakoitsijan loppulaskutuksesta, oli laskutuksen oikeellisuus ratkaistava tässä oikeudenkäynnissä niin, että molemmilla asianosaisille on mahdollisuus esittää asiasta näyttöä. Asiassa oli siten tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka vuoksi KO:n tuomio oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 9.10.2023) - Uutiset
9.10.2023 10.13
Hovioikeus ei muuttanut valvontalautakunnan päätöstä: Asianajajalle varoitusHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Vaikka A:n toimenpiteet olivat muodostaneet pienen osan kokonaislaskutuksesta, oli valvontalautakunta voinut katsoa, että A:n tuntiveloitus ja osuus kokonaislaskutuksesta suhteessa hänen tekemiinsä toimenpiteisiin olivat olleet kohtuuttoman suuria. (Vailla lainvoimaa 9.10.2023) - Uutiset
6.10.2023 11.30
Hallinto-oikeus: Laamanni oli voinut irtisanoa kirjallisen varoituksen saaneen käräjäsihteerin virkasuhteenValittaja vaati HAO:ssa valituksenalaisenn päätöksen kumoamista. Valittajan mukaan irtisanomiselle ei ollut ollut valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä, vaan sen taustalla olivat muut sellaiset syyt, jotka eivät olleet lainmukaisia irtisanomiseen oikeuttavia perusteita. HAO hylkäsi valituksen. Työnantajalta ei ollut enää kohtuudella voitu edellyttää valittajan virkasuhteen jatkamista. KO:lla oli ollut myös kokonaisuutena arvostellen virkamieslaissa tarkoitettu erityisen painava syy irtisanoa valittaja. (Ei lainvoim. 6.10.2023) - Uutiset
25.9.2023 11.49
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Perusteeton etu ja takaisinsaanti konkurssipesäänAsiassa oli ensin ratkaistava, olivatko sopimukset R Oy:n, U Oy:n ja V Oy:n kanssa syntyneet X Oy:n vai Y Oy:n kanssa, ja oliko joko sopimuksista tai toissijaisesti Y Oy:n kaluston ja henkilöstön vastikkeettomasta käyttämisestä urakoiden suorittamisessa syntynyt perusteetonta etua X Oy:lle. Jollei perusteetonta etua katsottu syntyneen, asiassa oli ratkaistavana, tuliko oikeustoimet kuitenkin peräyttää takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (takaisinsaantilaki) 5 §:n perusteella. (Vailla lainvoimaa 25.9.2023) - Uutiset
8.9.2023 11.00
Hallinto-oikeus: Soveltuvuusarvioinnin suorittanut konsultointiyhtiön työntekijä ei ollut esteellinen osallistumaan kunnanjohtajan virantäyttöä koskevan asian valmisteluun - kunnanjohtajan valinnasta tehtyä päätöstä ei muutettuHallintolain 6 §:n edellyttämä virantäyttömenettelyn puolueettomuus ei ollut valituksessa esitetyllä perusteella vaarantunut. Kunnanvaltuuston päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kunnanvaltuusto ei ollut ylittänyt sillä asiassa olevaa harkintavaltaa eikä siten toimivaltaansa eikä kunnanvaltuuston päätös ollut muutoinkaan lainvastainen. Valittajan valitus hylättiin. Tähän nähden ei ollut kohtuutonta, että hän joutuu pitämään mahdolliset kulunsa vahinkonaan. (Ei lainvoim. 8.9.2023) - Uutiset
31.8.2023 12.40
Hovioikeus vastuuvakuutuksesta, takautumisoikeudesta ja todistustaakasta: Miten vastuu itsenäisten yrittäjien väitetystä huolimattomuudesta kanavoitui KVR-urakassa?Asiassa oli kysymys muun muassa siitä, oliko itsenäiset yrittäjät Toiminimi RF (työnjohtopalvelut) ja Toiminimi LL (rakennus- ja timanttiporaustyöt) rinnastettava KVR-urakkasopimuksen mukaisen pääurakoitsija B Oy:n työntekijöihin ja kanavoituiko vastuu näiden itsenäisten yrittäjien väitetystä huolimattomuudesta siten B Oy:lle vastuuvakuutuksen myöntäneelle PT:lle vai oliko vastuu LT:llä, joka oli myöntänyt vastuuvakuutukset näille itsenäisille yrittäjille. Hovioikeus katsoi, että Toiminimi LL oli toisin kuin Toiminimi RF rinnastettava B Oy:n työntekijöihin. Vastuuvakuutuksesta korvausta vaatineella IV:llä katsottiin olevan todistustaakka väitetystä huolimattomuudesta myös KVR-urakan pääurakoitsijana toimineen B Oy:n osalta samalla tavalla kuin Toiminimi RF:n ja Toiminimi LL:n väitetyn huolimattomuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2023 – valituslupaa KKO:lta haettu) - Uutiset
13.7.2023 15.55
Hovioikeus: Kiinteistön virheKosteus- ja mikrobivaurioiden korjaustyöt olivat niihin liittyneen terveyshaitan vuoksi edellyttäneet niin savuhormin purkamista kuin seinä-, lattia- ja kattorakenteiden purkamista ja uusimista vaate-, takka- ja pannuhuoneen alueelta. Tähän nähden hinnanalennuksen lähtökohtana voitiin pitää syntyneitä selvitys-, purku- ja rakentamiskustannuksia. Hovioikeus arvioi virhettä vastaavaksi hinnanalennuksen määräksi 24.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.7.2023) - Uutiset
6.7.2023 11.59
Hovioikeus: Korjaustyöt ja vahingonkorvausvastuu asunto-osakeyhtiössäHovioikeus totesi säädöspohjaan vedoten, että asunto-osakeyhtiön johtoon kuuluville asetettavat vaatimukset ovat hallinnon järjestämistä koskevien yhtiöoikeuden yleisten periaatteiden soveltamisen seurauksena käytännössä lievemmät kuin mitä pidetään lähtökohtana sellaisessa liiketoimintaa harjoittavassa osakeyhtiössä, jossa omistus ja johto ovat eriytyneet. Liiketoimintaa harjoittavista osakeyhtiöistä poiketen asunto-osakeyhtiöissä on tavanomaista, että kaikki hallintopalvelut ostetaan ulkopuolisilta tahoilta eikä yhtiö voi taloudellisten rajoitteidensa takia edellyttää johtoon kuuluvilta suurta ajankäytöllistä panosta tai nimenomaista ammatillista osaamista. Tämä vaikuttaa johdon jäsenille asetetun huolellisuusvaatimuksen arviointiin vahingonkorvausvastuun syntymisen osalta. Vastuuta ei synny, jos johtoon kuuluva on toiminut normaaliin asunto-osakeyhtiöiden hallinnointitapaan verrattuna huolellisesti. Myös yksittäisten johdon jäsenten henkilökohtaisen osaamisen tasolla on merkitystä arvioitaessa vahingonkorvausvastuun syntymistä ja jakautumista johdon jäsenten välillä. Jos hallituksen jäsenet ovat tavanomaiseen tapaan maallikoita ja isännöitsijä asunto-osakeyhtiöiden asioihin perehtynyt ammattilainen, kykenee isännöitsijä arvioimaan esimerkiksi jatkuvaa kunnossapitotarvetta hallituksen maallikkojäseniä paremmin, mikä luonnollisesti vaikuttaa eri tahojen vahingonkorvausvastuuseen. (Vailla lainvoimaa 6.7.2023) - Uutiset
5.7.2023 13.13
Hovioikeus: Urakkasopimuksen suoritusrikkomusHovioikeudessa oli S Oy:n valituksen johdosta arvioitavana ensinnäkin, oliko kaupunki sitoutunut viime kädessä maksamaan kaikki maalaus- ja tasoitetöiden avoimet laskut. Toissijaisesti oli kysymys siitä, oliko yhtiö voinut kaupungin toiminnan johdosta perustellusti luottaa siihen, että kaupungin sitoumus koskee kaikkia avoimia laskuja, ja oliko kaupunki rikkonut tämän luottamuksen siten, että se oli velvollinen korvaamaan yhtiölle sen tekemistä töistä ja hankkimista materiaaleista aiheutuneen vahingon. Kolmanneksi oli kysymys siitä, oliko kaupunki korvausvelvollinen yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla. Jos kanteen peruste tuli näytetyksi, arvioitavaksi tuli vielä, oliko sitoumus rauennut maalaustöiden virheiden ja puutteiden johdosta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2023) - Uutiset
3.7.2023 15.30
Markkinaoikeuden ratkaisuja julkisista hankinnoistaMarkkinaoikeuden julkisia hankintoja koskevissa ratkaisuissa aikavälillä 23.5.–22.6.2023 oli kysymys muun muassa avoimuusperiaatteesta, puitejärjestelystä, tarjouksien laatuvertailusta, tarjoajan taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta, hankintamenettelyn keskeyttämisestä, hankinnasta ilmoittamisesta sekä määräajasta valituksen tekemiselle. - Uutiset
27.6.2023 16.00
Hovioikeus: Avustajan jälkityöt olivat olleet sillensä jääneessä rikosasiassa tarpeenAsia oli käsitelty KO:ssa 2.12.2022 ja ratkaisu oli annettu 15.12.2022. Vastaajan avustaja ei näin ollen ollut voinut käydä ratkaisua läpi välittömästi istunnon päätyttyä. Hänen oli tullut KO:n annettua asiassa ratkaisun antaa päätös tiedoksi päämiehelle ja käydä päätös läpi päämiehen kanssa. Vastaajan avustaja oli oikeutettu palkkioon näistä toimista. (Vailla lainvoimaa 27.6.2023) - Uutiset
31.5.2023 9.50
KKO: Rajoitettu valituslupa Kittilän kuntapäättäjien ns. laskutusjutussaKorkein oikeus on myöntänyt syyttäjälle valitusluvan Kittilän kuntapäättäjiä koskevassa asiassa, joka koskee oikeudellisen asiantuntijapalvelun tilaamista kunnan ulkopuoliselta asiantuntijalta. Valituslupa myönnettiin rajoitettuna niihin syytekohtiin, joissa kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä kunnanvaltuuston varapuheenjohtajalle on vaadittu rangaistusta kyseisen asiantuntijapalvelun hankkimista ja maksamista koskevista toimista. - Uutiset
25.5.2023 16.00
Hovioikeus: Kuluttaja oli velvollinen maksamaan etämyyntisopimuksella tilaamansa turvapakettipalvelunkinHO totesi johtopäätöksenään, että vastaaja oli saanut asianmukaiset peruuttamisohjeet sopimuksen peruuttamiseksi myös turvapakettipalvelun osalta, mutta ei ollut menetellyt niiden mukaisesti. Vastaaja ei ollut näyttänyt peruuttaneensa turvapakettipalvelua, joten hän oli velvollinen maksamaan kantajayhtiölle sen kanteessa vaatimat määrältään riidattomat saatavat. Vastaaja oli asian hävinneenä OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n nojalla velvollinen korvaamaan yhtiön kohtuullisena pidettävät oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 25.5.2023) - Uutiset
19.5.2023 11.00
KHO: Sähkönhankintaan liittyviä palveluja myyvän yhtiön laskuttamia ns. physical settlement -eriä oli pidettävä vastikkeena ALV 1 ja 18 §:n mukaisesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta palvelun myynnistäVeronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hylättiin. Keskusverolautakunnan päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Julkaisematon). - Uutiset
6.4.2023 16.00
Hovioikeus: Lupalakimiehelle annettu huomautusPäätöksessä lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoi, että valvontalautakunnan päätöstä ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2023) - Uutiset
6.4.2023 12.12
Hovioikeus: Palkkio ja kulut keskeytyneistä remonttitöistäK:n valituksen johdosta ratkaistavana oli ensinnäkin se, oliko P jättänyt maksamatta K:lle sovittuja palkkioita sekä materiaaleista ja niiden kuljetuksesta johtuneita kuluja K:n P:n asunnossa 7.7.2020 aloittamista ja 16.9.2020 P:n puolelta keskeytetyistä remonttitöistä, ja lisäksi siitä, oliko K:lle aiheutunut sanotusta remonttitöiden keskeyttämisestä kuluja. Näiltä osin kysymys oli ensisijaisesti asianosaisten välisen sopimuksen sisällöstä ja K:n suorituksesta. Toiseksi ratkaistavana oli se, oliko K:lla oikeus korvaukseen siltä remonttitöiden keskeyttämisen 16.9.2020 jälkeiseltä ajalta, jona K:n remonttitöissä käyttämät työvälineet olivat olleet P:n hallussa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2023) - Uutiset
28.3.2023 15.55
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden kanteen hylänneen velkomustuomion: Kela-kuljetusten perusteettomasti laskutetut välitysprovisiotTuomiossa kerrotuilla perusteilla hovioikeus päätyi siihen, että kantajien velkomus- ja vahvistuskanteet oli hyväksyttävä ja että vastaaja oli velvoitettava korvaamaan kantajien määrältään myönnetyt oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 29.3.2023) - Uutiset
20.3.2023 10.00
Hovioikeus vapautti yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen varsinaisen jäsenenen tuomitusta kirjanpitorikoksesta, veropetoksesta ja korvausvelvollisuudesta VerohallinnolleToisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet. Vataaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa Verohallinnolle korvausta 11.424,58 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 400 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.3.2023) - Uutiset
6.3.2023 14.30
Hovioikeus ei muuttanut turvapaikanhakijoiden asuttamista koskevan vuokrasopimusriidan tuomiota (ään.)Vastaajalla sekä kantajilla oli erimielisyyttä vuokrasopimuksen vuokraa koskevan ehdon sisällöstä. HO:ssa ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko vastaajan sekä kantajien välisessä vuokrasopimuksessa sovittu vuokran vähimmäismäärästä ja oliko vastaaja siten velvollinen maksamaan kantajille näiden vaatimat vuokramäärät. Kysymys oli asianosaisten välisen vuokrasopimuksen tulkinnasta. Jos katsottiin, ettei vastaaja ollut ollut velvollinen maksamaan vähimmäisvuokraa, ratkaistavana oli kysymys virheellisiä laskuja koskevasta reklamaatiovelvollisuudesta. Jos katsottiin, että vastaaja oli ollut velvollinen maksamaan vähimmäisvuokraa, ratkaistavana oli kysymys viivästyskoron sovittelusta. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikuluista. KO oli hylännyt kanteen. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. Eriävä mielipide HO:ssa koski vuokrasopimuksen sekä vuokrasuhteen tulkintaa ja siitä johtuvaa maksuvelvollisuutta. Eri mieltä ollut jäsen katsoi, että vastaajalla oli velvollisuus maksaa vähimmäisvuokrana kuukausittain 450 henkilön majoittumisesta kantajille. (Vailla lainvoimaa 6.3.2023. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
23.2.2023 15.15
Hovioikeus: Perusteettoman edun palautus - Uutiset
15.2.2023 16.10
Asianajajien valvontalautakunnan ratkaisujaValvontalautakunta on julkaissut verkkosivuillaan 14. ja 15.2.2023 kahdeksan uutta ratkaisua. - Uutiset
13.2.2023 11.30
Hovioikeus: Laivayhtiö ei syrjinyt vakituisen baarimestarin tehtävään valitsematta jäänyttä tarjoilijaaAsiassa oli ensin arvioitava, oliko kantaja esittänyt selvitystä, jonka perusteella voitiin yhdenvertaisuuslain 28 §:stä ilmenevän jaetun todistustaakan periaatteen mukaisesti olettaa, että yhtiö oli rikkonut lain 8 §:ssä tarkoitettua syrjinnän kieltoa tai 16 §:ssä tarkoitettua vastatoimien kieltoa. Jos olettama molempien tai jommankumman kiellon rikkomisesta syntyi, oli vielä arvioitava, oliko vastaajayhtiö kyennyt osoittamaan, ettei kieltoja ollut rikottu. Lopuksi kysymys oli mahdollisen hyvityksen määrästä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 13.2.2023) - Uutiset
10.2.2023 15.22
Hovioikeus: Asianajajalle annettu varoitusValituksessa esitetyt vaatimukset (valvontalautakunnan ratkaisun kohdat 1 ja 2) liittyivät B:n menettelyyn hänen toimiessaan päämiehensä oikeusapulain nojalla määrättynä yksityisenä avustajana osakeyhtiön osakkeiden lunastamista koskevassa asiassa. Oikeusapupäätöksessä B:n päämiehelle oli määrätty oikeusavun lisäomavastuu hänen varallisuutensa perusteella. Kohdan 1 osalta ratkaisu liittyi B:n laskusaatavan tuntiveloitukseen. Kohdassa 2 ratkaisu koski laskutusperusteena ollutta tuntimäärää. Valvontalautakunta oli määrännyt B:lle varoituksen kohdista 1 ja 2. Aihetta muuttaa valvontalautakunnan ratkaisua ei ollut. (Vailla lainvoimaa 10.2.2023) - Uutiset
30.1.2023 14.15
Hovioikeus tulkitsi vakuutuksen rajoitusehtoa: Toisin kuin käräräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kiinteistöyhtiön vesivahinkoa koskevan vakuutuskorvausvaatimuksenHO:ssa oli ratkaistavana vakuutussopimuksen rajoitusehdon 5.3 soveltuvuus kyseessä olevaan vahinkotapahtumaan. Tältä osin kysymys oli siitä, oliko vesivahingon aiheuttama tukkeuma ollut sadevesijärjestelmässä ja oliko loskan tai sohjon aiheuttama tukkeutuminen rinnastettavissa rajoitusehdossa tarkoitettuun jäätymisen tai lehtien aiheuttamaan tukkeutumiseen. KO:n tuomio kumottiin ja vakuutusyhtiö vapautettiin kaikesta KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.1.2023) - Uutiset
29.12.2022 12.32
Hovioikeus: Maksuvälinepetos ei ollut törkeä eikä kavallussäännöstä tullut soveltaa tapauksen tekomuotoonSyyttäjä oli vaatinut SL:lle rangaistusta sekä maksuvälinepetoksen (kohta 1) että kavalluksen (kohta 2) kvalifioiduista tekomuodoista. Hovioikeuden pääkäsittelyssä syyttäjä perusteli kantaansa molempien rangaistussäännösten soveltamisesta sillä, että säännöksillä suojataan eri oikeushyviä ja maksuvälinepetos oli kohdistunut myös pankkiin, kun taas kavallus oli kohdistunut vain TL:ään. Tuomiossa lausutuin perustein hovioikeus päätyi arviossaan siihen, että näytetyksi katsottu SL:n menettely tuli tässä tapauksessa rikosoikeudellisesti riittävällä tavalla arvioiduksi pelkästään maksuvälinepetosta koskevan säännöksen nojalla. Syytteessä oli viitattu törkeän maksuvälinepetoksen ankaroittamisperusteena siihen, että SL oli aiheuttanut menettelyllään huomattavaa vahinkoa. Hovioikeus katsoi, että SL oli perusteetta siirtänyt TL:n varoja omaan käyttöönsä yhteensä 3.572,63 euroa. Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä alle 15.000 euron taloudellista hyötyä ei ole pidetty huomattavana (ks. esim. KKO 2019:93, kohdat 5–9). Näin ollen ankaroittamisperuste ei täyttynyt. SL oli syyllistynyt maksuvälinepetokseen. (Vailla lainvoimaa 29.12.2022) - Uutiset
16.12.2022 16.20
Hovioikeus: Oikeudenkäyntikulut ja kohtuullisuusKäräjäoikeus oli hylännyt Länsirajan Kuljetus Oy:n kanteen ja velvoittanut Länsirajan Kuljetus Oy:n korvaamaan asian voittaneen Rudus Oy:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, 15.365,09 euroa, oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännön mukaisesti. Hovioikeudessa oli Länsirajan Kuljetus Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko Länsirajan Kuljetus Oy vapautettava velvollisuudesta korvata Rudus Oy:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n, 8 a §:n tai 8 b §:n nojalla. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 16.12.2022) - Uutiset
12.12.2022 16.16
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi urakoitsijan kanteen asuntoremontin laskusaatavastaX Oy:n ja P:n väliseen oikeussuhteeseen sovellettiin kuluttajansuojalakia. Asiassa oli ensin ratkaistava kysymys siitä, mitä urakan laajuudesta ja laskutusperusteesta P:n ja X:n välillä oli sovittu. Arvioitavaksi tulli, oliko urakkasuorituksessa virhe sen vuoksi, että työt olivat jääneet kesken tai sen vuoksi, että olohuoneen ponttilanttian korjaustyö oli suoritettu hyvän rakennustavan vastaisesti. Mikäli X:llä katsottiin tämän arvion jälkeen olevan saatavaa P:ltä arvioitavaksi tuli, oliko P:n maksuvelvollisuutta syytä sovitella ja oliko P:llä väittämänsä vastasaatavat X:ltä. Viimeiseksi ratkaistavana oli kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 12.12.2022) - Uutiset
5.12.2022 12.25
EUT:n kaksi ennakkoratkaisua perintäkuluista, jotka ovat aiheutuneet toistuvista maksuviivästyksistä yhden ja saman sopimuksen yhteydessäEnnakoratkaisupyynnöt on esitetty asioissa, joissa on vaadittu kiinteää korvausta perintäkuluista, jotka ovat aiheutuneet toistuvista maksuviivästyksistä yhden ja saman sopimuksen yhteydessä. - Uutiset
2.12.2022 8.28
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Luoton todellinen vuosikorko siihen liittyvine kuluineen oli kohtuutonLuoton todelliseksi vuosikoroksi oli muodostunut Blue Finance Oy:n ilmoittamalla tavalla 255,40 prosenttia. Luoton vuotuinen nimelliskorko oli jo yksin ollut lähes kaksinkertainen kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:ssä tarkoitettuun korkokattosäännöksen sallimaan enimmäiskorkoon verrattuna. Luoton todellinen vuosikorko oli sen sijaan ollut noin viisinkertainen korkokattosäännöksen enimmäiskorkoon nähden. Tässä asiassa luottokustannukset muodostuivat kuluttajan kannalta suhteettoman suuriksi ja kohtuuttomiksi. Koska kysymys oli ollut lähtökohtaisesti heikommassa asemassa olevasta kuluttajasta ja elinkeinonharjoittajan laatimista vakioehdoista, luotonaikaista todellista vuosikorkoa oli siihen sisältyvine kuluineen pidettävä kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 2.12.2022) - Uutiset
28.11.2022 12.44
KKV: Oikeuden väärinkäyttö on otettava vakavasti – 365 Hankinnan kaltaisia tapauksia voidaan nähdä vielä lisääMonet kuluttajat ovat joutuneet osaksi täysimittaista oikeudenkäyntiä, kun sähköyhtiö 365 Hankinta on vienyt käräjäoikeuksiin perusteettomia velkomuskanteita. Kuluttaja-asiamies on huolissaan ilmiöstä, jossa oikeuden väärinkäyttö aiheuttaa kohtuuttomia seurauksia etenkin kuluttajille, mutta myös viranomaisille ja oikeuslaitokselle. - Uutiset
22.11.2022 10.00
Vakuutusoikeus: Toimeksiantosopimuksen perusteella tapahtuneeseen työskentelyyn tuli soveltaa yrittäjän eläkelain asemasta työntekijän eläkelakiaVakuutusoikeus totesi, ettei asiassa ollut tullut esiin yrittäjyyden puolesta puhuvia seikkoja, kuten toiminnan itsenäisyyttä ja vapautta sekä taloudellista sitoutumista toimintaan. A:n työskentelyn tosiasialliset olosuhteet olivat viitanneet työsuhteeseen. Näin ollen vakuutusoikeus katsoi asiassa esitetyn selvityksen perusteella asiaa kokonaisuutena arvioiden, että A:n 1.7.2018 alkaen X Oy:n lukuun tekemä työ oli ollut työsuhteessa tapahtunutta työskentelyä ja se oli siten kuulunut työntekijän eläkelain soveltamisalaan. - Uutiset
17.11.2022 11.11
Hovioikeus: Auton mäntä- ja laakerivaurio – kaupan purku vai hinnanalennus ja myyjän vahingonkorvausvelvollisuusHovioikeudessa oli A:n 11.6.2019 ostamaan autoon tulleiden moottorivikojen osalta ensinnäkin kysymys siitä, oliko autossa ollut jo kaupantekohetkellä kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:ssä tarkoitettu virhe, jonka johdosta auton 3. sylinterin mäntä oli 9.10.2019 haljennut alareunastaan. Toiseksi oli kysymys siitä, oliko autoon 20.2.2020 tullut 1. sylinterin kiertokangen alapään laakerivaurio johtunut moottorin kestävyysongelmasta vai ensimmäisen vian johdosta suoritetusta korjauksesta. Jos autossa katsottiin olleen virhe jo kaupantekohetkellä, arvioitavaksi tuli, oliko virheen seurauksena kaupan purku vai hinnanalennus. Tässä arvioinnissa oli keskeistä arvioida, olisiko autossa 20.2.2020 ilmenneen toisen vian johdosta vaatimukset tullut kohdistaa ensimmäisen vian korjanneeseen liikkeeseen eikä myyjään. Lisäksi oli kysymys myyjän vahingonkorvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2022) - Uutiset
8.11.2022 13.12
Hovioikeus äänesti ja kumosi käräjäoikeuden tuomion: Säätiö voitiin vanhentumisväitteen estämättä velvoittaa suorittamaan asianajotoimistolle laskun mukainen saatavaAsiassa oli kysymys valituksen osalta ensiksi siitä, oliko Säätiön hallitus voinut kelpoisuutensa puitteissa tehdä tuomiossa kerrotun päätöksen ja siten sitoutua vastaamaan hallituksen jäsenten oikeudenkäyntikuluista tulevassa oikeudenkäynnissä. Mikäli katsottiin, että hallitus oli ylittänyt kelpoisuutensa, oli seuraavaksi arvioitava, seurasiko kelpoisuuden ylityksestä valituksessa väitetyin tavoin päätöksen mitättömyys ja oliko tämä mitättömyys mahdollisesti korjaantunut Säätiön passiivisuuden johdosta Asianajotoimiston vastauksessa esitetyin tavoin. Toiseksi, mikäli päätöstä ei pidetty mitättömänä, kysymys oli siitä, oliko hallitus tehnyt päätöksen esteellisenä ja siten ylittänyt toimivaltansa, ja jos näin oli, seurasiko siitä päätöksen sitomattomuus. Vastavalituksen johdosta, mikäli Säätiö ei menestynyt valituksessaan, kysymys oli siitä, oliko hovioikeuskuluja koskeva laskusaatava ollut vanhentunut. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Lopputuloksena oli, että Säätiö voitiin vanhentumisväitteen estämättä velvoittaa suorittamaan Asianajotoimisto Y Oy:lle laskun 18.5.2016 mukaista pääomaa 52.224,14 euroa (sisältäen arvonlisäveron osuuden 10.107,90 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.6.2016 lukien. (KKO:ssa: VL:2023-72) - Uutiset
26.10.2022 8.05
Hovioikeus: Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdotHovioikeus katsoi, että ehdossa sovittu suuri todellinen vuosikorko, yhdistettynä suurehkoon luottomäärään ja mahdollisesti pitkäaikaiseksi muodostuvaan velkasuhteeseen, oli kuluttajan kannalta kohtuuton. Sopimusehtojen epäselvyys lisäsi osaltaan sopimusehtojen kohtuuttomuutta kuluttajan kannalta. Ottaen vielä huomioon luoton tapahtumista ilmenevät A:n tekemät nostot, suoritetut maksut sekä jäljellä olevan velkasaldon hovioikeus katsoi, että luottosopimuksen mukaista todellista vuosikorkoa siihen sisältyvine kuluineen oli pidettävä kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä (1072/2000) tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana ehtona. (Vailla lainvoimaa 26.10.2022) - Uutiset
18.10.2022 11.52
Hoivayhtiön yksikönjohtajan irtisanomiselle varoitusta antamatta ei ollut henkilöön liittyvää asiallista ja painavaa perustetta - työntekijälle ei ollut myöskään varattu tilaisuutta tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistäKantaja oli toiminut hoivayksikön yksikönjohtajana ja esimiehenä. Asiassa katsottiin, ettei yhtiöllä ollut ollut kantajasta johtuva tai hänen henkilöönsä liittyvää asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa kantajan työsopimus. Kysymys ei ollut ollut niin vakavista työsuhteeseen liittyvistä rikkomuksista, että työnantajalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. (Vailla lainvoimaa 18.10.2022. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
7.10.2022 12.36
Hovioikeus käsitteli asian vahvennetussa kokoonpanossa ja äänesti: Tuliko rikosasian avustajien palkkiot maksaa oikeusapulain vai palkkioasetuksen nojalla?Käräjäoikeus oli määrännyt kahden asianomistajan avustajat oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (rikosoikeudenkäyntilaki) 2 luvun 1 a §:n tarkoittamiksi oikeudenkäyntiavustajiksi siten, että toisen heistä määräys oli rajoitettu asianomistajan oikeusturvavakuutuksen 15 prosentin omavastuuosuuteen ja toisen 20 prosentin omavastuuosuuteen. Lisäksi käräjäoikeus oli määrännyt kyseiset avustajanpalkkiot maksettavaksi yleisten oikeudenkäyntikuluja koskevien säännösten nojalla. Hovioikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, ettei mainitun lainkohdan nojalla avustajanmääräyksen saaneen avustajan palkkiota määrättäessä tullut soveltaa oikeusapulain 3 b §:ää, jossa säädetään oikeusturvavakuutuksen vaikutuksesta oikeusapuun, ja määräsi avustajanpalkkiot maksettavaksi oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:ssä säädetyn 110 euron tuntipalkkion perusteella. Hovioikeudessa oli kysymys myös avustajanmääräyksen peruuttamisen edellytyksistä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2022. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
23.9.2022 16.00
EUT: Asianajopalkkiot ja summaarinen menettely (Espanja)Ennakkoratkaisupyyntö – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13/ETY – Kuluttajien kannalta sopimattomat kaupalliset menettelyt – Tehokkuusperiaate – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla – Asianajopalkkioiden perimistä koskeva summaarinen menettely – Palkkiosopimuksen ehtojen mahdollinen kohtuuttomuus – Kansallinen säännöstö, joka ei mahdollista tuomioistuinvalvontaa – 4 artiklan 2 kohta – Poikkeuksen ulottuvuus – Direktiivi 2005/29/EY – 7 artikla – Harhaanjohtava kaupallinen menettely – Asianajajan ja päämiehen välinen sopimus, jossa päämiestä kielletään taloudellisen seuraamuksen uhalla luopumasta kanteesta asianajajan tietämättä tai hänen neuvojensa vastaisesti - Uutiset
7.9.2022 11.21
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion sähkönmyyntisopimusta koskevassa riidassaKSS vastusti kannetta sillä perusteella, että asianosaisten välille oli syntynyt sähkönsiirtoa koskeva sopimus, johon perustuvat laskut A oli ollut velvollinen maksamaan yhtiölle. A:n mukaan tällaista sopimusta ei ollut syntynyt. KSS:n oikeutta saada suoritus esitettyihin laskuihin ei asiassa riitautettu sen varalta, että asianosaisten välille katsottaisiin vastoin A:n käsitystä syntyneen sitova sopimus. Näin ollen, mikäli asianosaisten välille oli KSS:n vastauksessaan ja valituksessaan esittämin tavoin syntynyt sähkönsiirrosta sitova sopimus, tuli kanne tällä perusteella hylättäväksi. Jos taas sopimusta asianosaisten välille ei näytetty syntyneen, ratkaistavaksi tuli kysymys siitä, oliko KSS velvollinen palauttamaan A:n kanteessa kerrotuissa olosuhteissa, ilman sopimukseen perustuvaa velvollisuutta KSS:lle maksaman summan. (KKO:ssa; VL:2023-9) - Uutiset
9.8.2022 11.30
Hovioikeus arvioi mikä merkitys noin puoli tuntia ennen pääkäsittelyä konkursiin asetetun yhtiön edustajan toiminnalla pääkäsittelyyn liittyen oli valituksen käsittelyn kannalta - valitus jätettiin sillensä (ään.)Asiassa oli ensiksi kysymys siitä, estikö yhtiön konkurssiin asettaminen valituksen ottamisen käsiteltäväksi. Jos valituksen käsittelemiselle ei ollut estettä, asiassa oli lisäksi kysymys siitä, mikä merkitys yhtiön edustajan toiminnalla pääkäsittelyyn liittyen oli valituksen käsittelyn kannalta. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, ettei asiassa ollut estettä sille, että yhtiö jatkaa valitusteitse HO:ssa vireille saattamaansa oikeudenkäyntiä. Yhtiön edustajan toiminnan osalta HO totesi, että yhtiö oli sinänsä saapunut laillisesti edustettuna HO:n pääkäsittelyyn, mutta yhtiö ei ollut pääkäsittelyssä ryhtynyt mihinkään aktiivisiin prosessitoimiin pääkäsittelyssä ratkaistavaksi saatetun asian suhteen. Yhtiö ei ollut toisaalta halunnut lausua mitään asian käsittelyn jatkamisesta, mutta yhtiö ei ollut toisaalta myöskään ilmoittanut tulevansa peruuttamaan valituksen. HO totesi, että yhtiön edustaja oli saapunut pääkäsittelyyn tilanteessa, jossa yhtiö oli vain noin puoli tuntia ennen pääkäsittelyn ilmoitettua alkamisajankohtaa asetettu konkurssiin. Yhtiöllä ei ollut ollut tässä tilanteessa edustajansa lisäksi lainoppinutta asiamiestä, ja HO piti ilmeisenä, että tämä oli vaikuttanut yhtiön edustajan kannanottojen sisältöön. HO katsoi, että näissä olosuhteissa tilanne oli oikeudellisesti perusteltua rinnastaa siihen, että yhtiö olisi jäänyt saapumatta pääkäsittelyyn. (Vailla lainvoimaa 9.8.2022) - Uutiset
7.6.2022 15.05
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen tietosuojarikoksestaNäyttötaakka siitä, että A oli Kymsoten sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän päiväkirjan avatessaan menetellyt tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta, on rangaistusvaatimuksen esittäjällä. Lokitiedoista riidattomasti ilmenevä T B:n päiväkirjan avaaminen tai T B:n motiiviksi esittämä edellisenä päivänä tehty facebook-kirjoitus eivät yksin riittäneet osoittamaan menettelyn olleen tahallista tai törkeän huolimatonta. (Vailla lainvoimaa 7.6.2022) - Uutiset
23.5.2022 9.30
KHO: Pikaruokaravintolan oli suoritettava lastenaterian yhteydessä luovutetun lelun myynnistä arvonlisäveroa yleisen 24 prosentin verokannan mukaan (ään. 3-2)A Oy toimi pikaruokaravintolana ja myi ruoka-annoksia ateriakokonaisuuksina. Lastenateriaan sisältyi hampurilainen, ranskalaiset perunat ja juoma sekä kausittain vaihtuva lelu. Vuonna 2015 yhtiön myymä lastenateria maksoi 4,95 euroa ja vastaava ateriakokonaisuus ilman lelua 4 euroa. Lelun hinta erikseen myytynä oli 2 euroa. Koska lastenateriaa ja sen yhteydessä luovutettua lelua ei voitu arvonlisäverotuksessa pitää yhtenä kokonaisuutena, yhtiön oli suoritettava lastenaterian yhteydessä luovutetun lelun myynnistä arvonlisäveroa yleisen 24 prosentin verokannan mukaan. Äänestys 3–2. - Uutiset
12.5.2022 11.25
Hovioikeus: Viivästyneenä maksettujen laskujen viivästyskorot ja perintäkulut – maksettavaksi viivästyskorkoa 1.603,72 euroa ja perintäkuluja 7.920 euroa korkoineen sekä 3/4 oikeudenkäyntikuluista - Uutiset
29.4.2022 10.30
Hovioikeus: Omakotitalon maalämpölaitteiston asennus viivästyi - muuta menettelyä kuin sopimuksen purkamista kokonaan ei ollut pidettävä tilaajan kannalta kohtuullisenaKO oli katsonut, että yhtiön palveluksessa oli ollut virhe ja että se oli viivästynyt. KO oli lisäksi katsonut, että tilaaja oli ilmoittanut palveluksen viivästymisestä ja virheestä yhtiölle kohtuullisessa ajassa ja että tilaajalla oli ollut oikeus purkaa sopimus. KO oli velvoittanut yhtiön suorittamaan tilaajalle hänen vastakanteessaan vaatiman hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen määrän 3.621,13 euroa. HO:lla ei ollut vastaanotetun näytön perusteella aihetta arvioida toisin KO:n tekemää johtopäätöstä siitä, että yhtiö oli 14.12.2018 mennessä käyttänyt maalämpöpumpun asennukseen aikaa lähes kaksi viikkoa ja yhteensä 70 työtuntia. Edellä mainitulla lisäyksellä HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja perustelut siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei palvelusta ollut suoritettu kohtuullisessa ajassa ja että se oli viivästynyt. HO:lla ei ollut aihetta arvioida palveluksen viivästymistä koskevaa kysymystä toisin kuin KO oli tehnyt. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.4.2022) - Uutiset
21.4.2022 11.00
Asianajajien valvontalautakunnan ratkaisuja: Asianajajan vastaamisvelvollisuusTapaohjeissa asianajajalle on asetettu velvollisuus vastata niin valvontalautakunnalle, päämiehelleen kuin kaikkiin muihinkin asianajotoiminnassaan saamiinsa yhteydenottoihin. Kohtuulliseksi katsottava aika vastaamiselle riippuu yhteydenotosta. Kun kyseessä on oman asiakkaan tiedustelu, asianajajalta edellytetään vastausta ilman aiheetonta viivytystä (TO 5.4). Muihin yhteydenottoihin tulee vastata kohtuullisessa ajassa (TO 4.5). Valvontalautakunnalle asianajajan tulee vastata avoimesti, totuudenmukaisesti ja määräajassa (TO 12.1 ja laki asianajajista 7 d § 3 mom.). Huomautus on tavanomainen seuraamus asiakkaan tai vastapuolen yhteydenottoihin vastaamisen laiminlyönnistä, kun taas valvontalautakunnalle vastaamatta jättämisestä seuraa lähtökohtaisesti Asianajajaliiton jäsenyydestä erottaminen, kertoo vt. valvontayksikön päällikkö Kaisa Marttinen. - Uutiset
31.3.2022 11.30
Hovioikeus tulkitsi YSE 1998 -ehtoja ja kuluttajansuojaa peruskorjausurakassaYSE 1998 -ehdot olivat tulleet osaksi asianosaisten välistä urakkasopimusta. Sille, että kuluttajan asemassa olleet A ja B-A eivät olleet urakan kestäessä vedonneet YSE 1998 -ehtoihin, ei ollut annettava ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa mainittujen ehtojen soveltumista urakkaan. X-Rakennuspalvelu Oy:n ensisijainen vaatimus ja toissijainen vaatimus kustannusarvioon kuuluvien töiden eli 27.000 euron osalta oli hylättävä. Tuomiossa lausutusta seurasi, että yhtiön kokonaislaskutusoikeus urakasta oli ollut 247.002,73 euroa. Koska A ja B-A olivat riidattomasti maksaneet yhtiölle 176.143,20 euroa, laskutusoikeutta oli jäljellä 70.859,53 euroa, mikä määrä A ja B-A velvoitettiin suorittamaan yhtiölle. (Vailla lainvoimaa 31.3.2022) - Uutiset
28.3.2022 11.39
Hovioikeus: Kaupungin virheellisestä hankintaoikaisupäätöksestä yhtiölle aiheutunut vahinko tuli korvata positiivisen sopimusedun mukaisestiHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, että korvattavaksi tuli positiivinen sopimusetu. Turun kaupunki velvoitettiin korvaamaan X Yhtiöt Oy:lle vahingonkorvauksena 50.365,00 euroa korkoineen, sekä suorittamaan X Yhtiöt Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 25.000,00 euroa korkoineen. Kaupunki ja yhtiö molemmat hävisivät muutoksenhakunsa hovioikeudessa. Näin ollen osapuolet saivat pitää hovioikeuskulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 28.3.2022) - Uutiset
1.3.2022 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei perintäyhtiö näyttänyt verkkokauppaostosta tehdyksiNäyttötaakastaan huolimatta Alektum ei esittänyt näyttönä sopimuksen syntymisestä alkuperäistä tilausvahvistusta, vaikka näytön hankkiminen siitä olisi ollut mahdollista viiden vuoden ajan kaupanteosta. Se, että Alektumin saatavan perintä oli ollut vuosikausia passiivista sen ryhtymättä riittävän ajoissa oikeudelliseen perintään niin, että se olisi säilyttänyt mahdollisuutensa esittää uskottavan näytön sopimuksen syntymisestä koitui yksin Alektumin vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 1.3.2022) - Uutiset
2.2.2022 9.37
KKO: Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella avustajan palkkiota koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli peruuttanut oikeusapua saavan syytetyn avustajalle annetun määräyksen ja määrännyt uudeksi avustajaksi asianajaja A:n, joka ei yleisesti hoitanut asianajotehtäviä kyseisessä käräjäoikeudessa. A oli vaatinut palkkiota muun ohella toimeksiannon vastaanottamiseen liittyneistä toimenpiteistään ja pääkäsittelyyn saapumiseen kuluneelta matka-ajalta sekä korvausta matkakuluista. Käräjäoikeus oli hylännyt nämä vaatimukset kokonaisuudessaan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että hovioikeuden olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. Korkein oikeus myönsi jatkokäsittelyluvan ja palautti asian hovioikeuteen. (Ään. palauttamisesta) - Uutiset
21.1.2022 7.55
Hovioikeus: Yhtiöiden välille oli syntynyt konkludenttinen sopimuskäytäntö pihanhoitopalveluistaAsiassa tuli näytetyksi, että osapuolten välille oli vuosina 2017–2018 syntynyt konkludenttisesti sopimuskäytäntö, jossa X Oy on tuottanut Y Oy:lle pihanhoitopalvelua, jonka suorittamisen ja hinnoittelun Y on laskut maksaessaan hyväksynyt. X:n kanteen kohteena olevat kuusi laskua eivät sisältönsä puolesta poikenneet sopimuskäytännön mukaisista laskuista. Näin ollen Y oli lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan kysymyksessä olevat laskut. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko X:n liiketoiminta siirtynyt V Oy:lle, koska Y oli huomautuksitta sallinut edellä kuvatun Y:n ja X:n välille konkludenttisesti syntyneen sopimuskäytännön jatkuvan väitetyn liiketoiminnan siirron jälkeenkin. Y ei osoittanut, että X:n laskuttamat työsuoritukset olisivat jääneet tekemättä tai laskut olisivat olleet selvästi osapuolten välisen sopimuksen vastaisia niin, että Y ei ole ollut velvollinen reklamoimaan laskuista tai niiden perusteina olleista suorituksista. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksenKantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
20.12.2021 17.00
Peri edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin - hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta (ään.)Vastaajan aviomies oli kuollut vuonna 1999. Vastaaja oli vuonna 2001 saanut perintönä edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin. Vastaaja oli tuolloin asunut Saksassa ja muuttanut vuonna 2005 Suomeen. Rangaistusvaatimuksen mukaan vastaaja oli henkilökohtaisessa verotuksessaan tahallaan antanut viranomaiselle väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan tai veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten velvollisuuden, jolla oli merkitystä veron määräämiselle, minkä seurauksena hän oli välttänyt veroa yhteensä 77.283,96 euroa. HO totesi, että kokonaisuutena arvioiden asiassa mainitut seikat puhuivat sitä vastaan, että vastaaja olisi jättänyt alun perin ilmoittamatta tilistä saamansa tulot voidakseen välttää siihen liittyvän veron maksamisen Suomessa. Siitä, että vastaaja olisi toiminut kyseessä olevassa rikostunnusmerkistössä edellytetyssä veron välttämistarkoituksessa, jäi näin ollen järkevä epäily, samoin kuin siitä, että hän olisi ollut tietoinen sekä sijoitustilin kerryttämästä tulosta että sen verottamisesta Suomessa. Syyte veropetoksesta oli siten hylättävä. Eri mieltä ollut asessori luki vastaajan syyksi törkeän veropetoksen. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
15.12.2021 11.00
Irtisanominen kohdistettiin palkkasaataviaan ammattiliittonsa välityksellä vaatineeseen "kakkosmylläriin" TSL 2 luvun 2 §:ssä säädetyn syrjintäkiellon vastaisestiAsiassa oli pidettävä selvitettynä, että kantaja oli yhtiön toimesta valittu irtisanottavaksi kantajan väittämin tavoin sen vuoksi, että hän oli ammattiliittonsa välityksellä vaatinut hänelle kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia. Kantajan irtisanominen ei ollut näytetty tapahtuneen TSL 7 luvun 1 §:n yleissäännöksen edellyttämästä asiallisesta ja painavasta syystä. Kantajan irtisanominen oli näin ollen lainvastainen, vaikka vastaajalla oli ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen. Kantaja oli näin ollen oikeutettu saamaan TSL 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetun korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuulliseksi TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määräksi oli katsottu kantajan vaatima 6 kk:n palkkaa vastaava korvaus, josta aineettoman vahingon korvausta oli kantajan pyytämin tavoin 3 kk:n palkkaa vastaava osuus. Asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajalla olisi ollut oikeus vaatimaansa yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. KO oli katsonut, että asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajan työsopimuksen irtisanomisen tosiasiallinen peruste oli johtunut yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla ammattiyhdistystoiminnasta. Työehtosopimuksen mukaisten palkkavaatimusten esittämistä ammattiliiton kautta ei yksinään voitu pitää tällaisena. - Uutiset
3.12.2021 11.19
Hovioikeus: Työsuhde oli voitu irtisanoa yhtiössä toteutetun uudelleenjärjestelyn seurauksena - irtisanomisen ei voitu katsoa johtuneen työntekijän isän toimitusjohtajasopimuksen päättämisestäTapauksessa irtisanomisperusteeksi esitetty taloudellinen ja tuotannollinen syy oli ollut yhtiössä toteutettu uudelleenjärjestely, jonka seurauksena kantajan entinen tehtävä oli lakannut. HO katsoi yhtiön selvittäneen, että erityisesti myyntityötä koskevaan yhtiön liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn oli ollut todellinen syy eikä siihen ollut ryhdytty kantajan irtisanomiseksi. Myyntityö oli uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöön ei ollut ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen palkattu työntekijää samankaltaisiin tehtäviin. Yhtiö ei ollut rikkonut työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan tai takaisinottovelvollisuuttaan. Yhtiöllä oli siten ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu laillinen peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Kantajan korvausvaatimus työsuhteen laittomasta päättämisestä oli hylättävä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
24.11.2021 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen avustuspetokseen - vastaaja oli antanut Ely-keskukselle väärän tiedon räjäytystöiden kustannuksistaKO oli katsonut asiassa mainitsemillaan perusteilla jääneen tuomitsemiseen riittävällä varmuudella näyttämättä, että vastaaja olisi antanut Ely-keskukselle väärän tiedon räjäytystöiden kustannuksista. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja antanut toimittamallaan maksatushakemuksella avustuksesta päättävälle Satakunnan ELY-keskukselle Leppäaronojan perkauksessa toteutuneista räjäytystöistä väärän tiedon, joka olisi johtanut avustuksen myöntämispäätöksen ehtojen perusteella 4.211,78 euroa suuremman avustuksen maksamiseen kuin mihin ojitusyhtiöllä olisi ollut oikeus. HO katsoi vastaajan syyllistyneen syytteen teonkuvauksen mukaiseen avustuspetokseen. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta rikoksesta oli tuntuva sakkorangaistus (100 ps). Vaikka vastaajan menettely sinänsä ilmensi hänessä kohtalaisen korkeaa syyllisyyttä, tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä oli vain hieman yli 4.000 euroa ja teosta oli kulunut jo yli viisi vuotta. (Vailla lainvoimaa 24.11.2021) - Uutiset
29.10.2021 15.40
Hovioikeus: Hakemus puolustajan palkkion määräämisestä jo esitutkintavaiheessa voitiin hylätä ennenaikaisenaOttaen huomioon ne esitöissä mainitut perusteet, joiden vuoksi avustajanpalkkioiden määrääminen on annettu pääasiaa käsittelevän tuomioistuimen tehtäväksi, ei palkkioiden määräämisen pääsäännöstä yleensä ole perusteltua poiketa asiassa, joka on vasta esitutkintavaiheessa. Siinä vaiheessa, kun valittaja oli vaatinut palkkion maksamista, hän oli toiminut A:n puolustajana vajaa 9 kuukautta ilman, että asia olisi edennyt syyteharkintaan. Mainittu aika ei ollut poikkeuksellisen pitkä, eikä asia ollut laskun perusteella edellyttänyt erityisen suurta työmäärää. Nämä seikat puhuivat välilaskun maksamista vastaan. Kun otettiin huomioon asiassa sovellettava vahva pääsääntö, välilaskun maksamisen harkinnanvaraisuus sekä välilaskun maksamista vastaan puhuvat syyt, ei KO:n päätöstä ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 29.10.2021) - Uutiset
27.10.2021 12.50
Apulaisoikeusasiamies arvioi pitääkö käräjäoikeuden sähköisen asiakirjatilauksen tehneen ilmoittaa tilaajan nimi ja henkilötunnus sekä muitakin tilaajan henkilötietojaKantelija pyysi tutkimaan, oliko Helsingin käräjäoikeuden kotisivuilla oleva sähköinen asiakirjatilauksiin käytettävä lomake laillinen siltä osin kuin siinä vaadittiin ilmoittamaan tilaajan nimi ja henkilötunnus sekä muitakin tilaajan henkilötietoja. Kantelija viittasi julkisuuslain 13 §:ään, jonka mukaan julkisen tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään. - Uutiset
18.10.2021 12.44
Uusi ohje: Ne bis in idem -periaate ja verotusVerohallinnon maanantaina 18.10. julkaisema ohje on voimassa 18. lokakuuta 2021 lukien toistaiseksi. - Uutiset
11.10.2021 14.29
Hovioikeus: Asianajotoimistolla ei ollut kanneoikeutta oikeusturvavakuutusta koskevassa asiassaHovioikeudessa oli ratkaistava, oliko Asianajotoimisto X Oy:llä asiassa kanneoikeus eli voiko se vaatia oikeusturvavakuutuksen perusteella suoraan LähiTapiolalta oikeudenkäyntikuluja, jotka LähiTapiola oli 19.1.2018 antamallaan päätöksellä kieltäytynyt korvaamasta oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutussopimuksen osapuolina ovat vakuutuksenottaja ja vakuutuksenantaja. Ratkaisussa KKO 2000:103 on todettu, että oikeusturvavakuutus on vahinkovakuutus, jossa oikeus vakuutuskorvaukseen on vakuutetulla, eikä oikeusturvavakuutuksen olemassaolo sellaisenaan anna asiamiehelle oikeutta korvaukseen suoraan vakuutusyhtiöltä. Asianajotoimisto X Oy:llä ei siten ollut oikeutta vaatia korvausta suoraan LähiTapiolalta Y Oy:n oikeusturvavakuutuksen perusteella. (Vailla lainvoimaa 11.10.2021) - Uutiset
7.10.2021 13.05
Hovioikeus arvioi sopimuksen syntymistä toisin kuin käräjäoikeusTuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että A:n toimintaa hänen reklamoidessaan laskuista nrot 101 ja 118 sekä X:n sen jälkeisiä toimenpiteitä X:n toimittaessa A:lle hyvityslaskut nrot 159 ja 160 ja ryhdyttyä velkomaan laskujen nrot 161 ja 162 mukaisia määriä Kiinteistö Oy M:ltä oli perusteltua arvioida siten, että A:n ja X:n välille oli syntynyt sopimukseen verrattava yhteisymmärrys siitä, että X ei enää vaadi laskujen nrot 161 ja 162 mukaisia suorituksia A:lta. Tämän vuoksi kanne oli hylättävä ja A vapautettava velvollisuudesta suorittaa X:lle pääomaa ja oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
24.9.2021 8.02
Syyte ympäristön turmelemisesta urakan suorittaneen yhtiön vastaavaa työnjohtajaa vastaan ei menestynyt hovioikeudessakaanTuomiossa ilmenevin tavoin hovioikeus päätyi siihen, ettei asiassa esitetty selvitys osoittanut A:n törkeästä huolimattomuudesta saattaneen, päästäneen tai jättäneen ympäristöön ainetta tai muuta sellaista ilman vesilaissa edellytettyä lupaa tai vastoin ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskieltoa. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei siten ollut syytteen hylkäämisen osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.9.2021) - Uutiset
18.8.2021 10.30
Opiskelija väitti dekaanin estäneen häntä osallistumasta pakolliseen kandi- /graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana - syyteoikeus väitetystä syrjintärikoksesta oli vanhentunutKantajan mukaan vastaaja oli dekaanina aikavälillä 1.1.2017-31.8.2018 kieltänyt ja estänyt häntä osallistumasta opintojen kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. KO oli katsonut, että nyt kysymyksessä olevan syrjintärikoksen vanhentumisaika oli laskettava alkaneen 7.2.2017. Syyte katsottiin vanhentumisajan katkaisevalla tavalla nostetuksi, kun vastaajalle oli laillisesti annettu haaste tiedoksi. Tässä tapauksessa haaste olisi tullut antaa vastaajalle tiedoksi viimeistään 6.2.2019. Kun syyte oli nostettu vasta 14.7.2020 ja haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi vasta 24.7.2020, syyteoikeus oli vanhentunut ja syyte tuli tällä perusteella hylätä. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 18.8.2021) - Uutiset
10.8.2021 8.08
Asianajajien valvontalautakunnan uusia ratkaisuja- Palkkiota ei suositettu alennettavaksi
- Asianajaja osoitti laskun väärälle taholle
- Palkkiota suositettiin alennettavaksi
- Palkkioriitahakemusta ei otettu tutkittavaksi
- Palkkiota ei suositettu alennettavaksi. - Uutiset
26.7.2021 11.00
Osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta (Ään.) - jakeluyhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaajayhtiöllä ei katsottu olleen oikeutta soveltaa kantajan työsuhteessa SME ry:n kanssa solmittua Erillisjakelu-TES:ta normaalisitovuuden perusteella, vaan kantajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Kantajan saatavat olivat olleet laskennallisesti riidattomia. Vastaajayhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle kanteen mukaiset palkkasaatavat. Saatavien suorittamiseen velvoittamista ei ollut pidettävä hyvän tavan vastaisena tai muutoin kohtuuttomana. KO:n tuomio oli ollut erimielinen kantajien työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.7.2021) - Uutiset
13.7.2021 13.22
Hovioikeus: Yhtiö rikkoi aliurakkasopimustaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus Destian syyllistyneen sopimusrikkomukseen. Näin ollen käräjäoikeuden välituomio oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 13.7.2021) - Uutiset
2.7.2021 16.00
Käräjäoikeuden tuomio konsulttisopimukseen perustuvassa velkomusriidassa ei täyttänyt tuomion perustelulle asetettuja vaatimuksiaHO totesi, että palauttamisen puolesta puhuvien seikkojen oli katsottava olevan painavampia kuin palauttamista vastaan puhuvien seikkojen. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 2.7.2021) - Uutiset
21.6.2021 16.00
Hovioikeus arvioi oliko isännöitsijällä ollut oikeus siirtää asunto-osakeyhtiöiden varoja isännöintitoimiston tilille ja täyttikö menettely kavalluksen ja luottamusaseman väärinkäytön tunnusmerkistöt - syytteet hylättiinAsiassa oli ollut riidatonta, että Isännöinti Oy oli toiminut Asunto Oy A:n ja Asunto-Oy B:n isännöintiyrityksenä, vastaaja (V1) oli toiminut isännöitsijänä ja hänellä oli ollut asunto-osakeyhtiöiden tilien käyttöoikeudet. V1 oli Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. V1 oli siirtänyt yhtiöiden varoja Isännöinti Oy:n tilille rangaistusvaatimuksissa esitetyt määrät (ainakin 18.870,70 euroa). KO:ssa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt rikoksiin, joista hänelle oli vaadittu rangaistusta. Perusteita Isännöinti Oy:n tuomitsemiselle yhteisösakkoon ei ollut. Lausunnon antaminen oli rauennut toisen vastaajan (V2) osalta syyttäjän luovuttua rangaistusvaatimuksesta hänen osaltaan. Syyttäjä ja Asunto Oy hävisivät pääasiaa koskevat valituksensa HO:ssa. Syyttäjä voitti asian oikeudenkäyntikuluja KO:ssa koskevan vaatimuksensa osalta. (Vailla lainvoimaa 21.6.2021) - Uutiset
2.6.2021 8.05
Apulaisoikeusasiamies: Hakemusmaksun periminen käräjäoikeudessa menetetyn määräajan palauttamista rikesakkoasiassa koskevassa asiassa - Uutiset
28.5.2021 11.50
Hovioikeus: Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ensihoidossa työskennelleen kohdalla ei ollut sallittuaKuntayhtymä oli solminut 18.6.2016 alkaen kantajan kanssa kanteessa tarkoitetut 17 määräaikaista työsopimusta. Viimeisen määräaikaisen sopimuksen voimassaolo oli päättynyt 9.1.2019. Riidatonta oli ollut, ettei kantajalla ollut hoitotason ensihoitajan pätevyyttä. Työvoiman tarpeen pysyvyyttä tukevat seikat huomioon ottaen asiassa oli esitetty uskottava näyttö siitä, että kantajan määräaikaisten työsopimusten lukumäärä ja niiden yhteenlaskettu kesto osoittivat työvoiman tarpeen pysyvyyden TSL 1 luvun 3 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Näin toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ollut ollut kantajan kohdalla sallittua. Kantajan työsopimuksen oli siten katsottava olleen toistaiseksi voimassa. Kantaja työsuhde oli kestänyt hiukan yli 2,5 vuotta. Kantaja oli ollut työttömänä pääkäsittelyn ajankohtana reilun vuoden. Oikeana korvauksena pidettiin 5 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
25.5.2021 10.30
Hovioikeus: Oliko timanttiporaustyöstä keittiön LVI-töiden yhteydessä syntynyt erillinen sopimusHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko poraustyö kuulunut osana yhtiön (B) ja kuluttajan (A) väliseen sopimukseen siten, että C Oy oli suorittanut työn B Oy:n alihankkijana vai oliko siitä syntynyt erillinen sopimus A:n ja C Oy:n välille. HO katsoi KO:n tavoin tulleen näytetyksi, että timanttiporausta koskeva sopimus oli syntynyt LVI-töitä kuluttajan keittiöön tehneen B Oy:n ja porauksen suorittaneen C Oy:n välille. B Oy velvoitettiin maksamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 6.070,37 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 10.55
KHO:n muu päätös Salon kaupungin ostoliikenteen julkisesta hankinnastaMarkkinaoikeus oli valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Salon kaupungin kaupunkikehityslautakunnan hankintapäätöksen 26.2.2019 (§ 37) hankinnan kohteiden 1 ja 2 osalta ja kieltänyt asettamansa 500.000 euron sakon uhalla Salon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön. KHO ei muuttanut markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta. - Uutiset
10.5.2021 8.03
Hallinto-oikeus: Luotonantaja P2P Finland Oy:lle oli voitu antaa varoitusAluehallintoviraston saaman ilmoituksen mukaan ilmoittajalle oli lähetetty samasta luotonnostosta useita kymmeniä maksumuistutuksia jopa saman vuorokauden aikana. Ilmoitukseen ei ollut liitetty selvitystä maksumuistutuksista. Kun otettiin huomioon aluehallintovirastolle ilmoituksen yhteydessä toimitettu selvitys sekä aluehallintoviraston yhtiölle lähettämä selvityspyyntö, hallinto-oikeus katsoi, ettei aluehallintovirasto ollut tältä osin selvittänyt asiaa riittävästi hallintolain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yhtiön ei voitu yksin ilmoituksessa kerrotun perusteella arvioida menetelleen lain ja hyvän luotonantotavan vastaisesti käyttämällä sopimatonta ja aggressiivista menettelyä asiakassuhteessa. Kun kuitenkin otettiin huomioon päätöksessä luoton käyttöoikeuden rajoittamisesta ilmoittamatta jättämisestä lausuttu, hallinto-oikeus katsoi, ettei aluehallintoviraston päätöksen lopputulosta ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 13.27
Hovioikeuden ratkaisu asunto-osakeyhtiöasiassa – kysymys myös oikeudenkäyntikuluistaOikeudenkäymiskaaren 14 luvun 5 §:n mukaan, jos kantaja peruuttaa kanteensa sen jälkeen, kun vastaaja on vastannut, on asia, jossa sovinto on sallittu, vastaajan vaatimuksesta kuitenkin ratkaistava. Nyt kysymyksessä oli päätöksessä selostetussa säännöksessä tarkoitettu asia, jossa kantaja oli peruuttanut kanteensa, eikä vastaaja ollut vaatinut asian ratkaisemista. Pääasia oli siten jäänyt sillensä. Hovioikeus totesi, ettei sillensä jättämistä koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta, sillä tällaisessa ratkaisussa ei ole asiaa, mitä voitaisiin muutoksenhakukeinoin muuttaa. Sen sijaan hovioikeus katsoi, että A:n valituksessa selostamat seikat kanteen tutkimatta jättämisestä voitiin ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta arvioitaessa. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
3.5.2021 10.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että linja-autoliikenne olisi järjestetty yhtiössä taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi - työsuhteessa ei tullut soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena linja-autohenkilökunnan työehtosopimustaAsiassa oli ensin ratkaistava, oliko yhtiön päätoimiala kantajan työsuhteen aikana ollut taksiliikenne vai linja-autoliikenne. Mikäli päätoimiala oli ollut taksiliikenne, toiseksi oli ratkaistava, oliko linja-autoliikenne järjestetty yhtiössä taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi. Asiassa kerrotun selvityksen perusteella yhtiön toiminnasta 70 - 80 prosenttia oli ollut taksiliikennettä ja 20 - 30 prosenttia linja-autoliikennettä kantajan työsuhteen aikana. Asiassa ei ollut tullut ilmi mitään siihen viittaavaa, että linja-autoliikenteen osuus yhtiön toiminnasta olisi ollut tätä suurempi. Yhtiö oli siten näyttänyt, että sen päätoimiala vuosina 2012 - 2016 oli ollut taksiliikenne. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että linja-autoliikenne olisi järjestetty taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi. Asiassa lausutuin perustein kantajan työsuhteessa ei ollut tullut soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.5.2021) - Uutiset
26.4.2021 16.00
Oliko yhtiön vuodeosastopaikan luovuttamisessa potilaalle kyse majoituspalvelun suorittamisesta, johon sovelletaan 10 prosentin arvonlisäverokantaa - KHO poisti KVL:n ennakkopäätöksen puutteelliseen selvitykseen perustuvanaYhtiö oli pyytänyt ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen: Onko yhtiön vuodeosastopaikan luovuttamisessa potilaalle kyse AVL 29 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun majoituspalvelun suorittamisesta, johon sovelletaan lain 85 a §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti 10 prosentin arvonlisäverokantaa? KHO totesi, ettei yhtiön keskusverolautakunnalle tekemä ennakkoratkaisuhakemus ollut sisältänyt verohallinnosta annetun lain 15 §:n edellyttämällä tavalla asian ratkaisemiseksi tarvittavaa selvitystä. Tämän vuoksi keskusverolautakunnan päätös oli kumottava ja ennakkoratkaisu puutteelliseen selvitykseen perustuvana poistettava. (Julkaisematon) - Uutiset
23.4.2021 13.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Vakuutusten kilpailuttamisesta tehty toimeksiantosopimus oli pätevä ja toimeksisaajalla oli oikeus 203.000 euron palkkioonX Oy sekä Y Oy ja Y Pohjoinen Oy olivat 31.3.2016 tehneet kirjallisen toimeksiantosopimuksen Y-yhtiöiden vakuutusten kilpailuttamisesta. Toimeksiannon mukaan X:n tuli hankkia yhtiöiden vakuutus- ja vahinkotiedot ja pyytää tarjoukset oleellisilta osiltaan nykyisen turvan pohjalta, vastaanottaa tarjoukset ja tehdä niistä vertailu sekä tehdä suositukset turvamuutoksista ja valvoa toimeksiantajan valitseman vakuutusratkaisun voimaansaaton käytännön toteutusta. Sopimuksen sanamuodon mukaan toimeksiannon palkkio perustui vertailun mukaan saatavissa olevaan vuosisäästöön nykyisiin tai projektin aikana normaalisti uudistuviin vakuutusmaksuihin ja oli siitä kertapalkkiona (alv 0) 40 prosenttia. Hovioikeus katsoi, että toimeksiantosopimus oli pätevä, toimeksianto oli suoritettu asianmukaisesti ja siitä oli seurannut palkkioon oikeuttavaa vuosisäästöä. Palkkioehto ei ollut myöskään kohtuuton eikä se johda kohtuuttomuuteen, joten X Oy:llä oli oikeus yhteensä 203.000 euron palkkioon. (Vailla lainvoimaa 23.4.2021) - Uutiset
21.4.2021 11.29
KHO kumosi HAO:n päätöksen ja Verohallinnon ennakkoratkaisun - osakkeiden luovutuksesta saatu luovutushinta katsottiin verovapaaksi tuloksi EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 6 b §:n nojallaA Oy oli pyytänyt ennakkoratkaisua siitä, onko B Oy:n osakkeiden luovutuksesta saatu luovutushinta vuoden 2018 verotuksessa A Oy:n verovapaata tuloa EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 6 b §:n nojalla, kun A Oy on omistanut luovutetut osakkeet yhtäjaksoisesti vähintään yli vuoden ajan ennen luovutusta ja luovutetut osakkeet edustavat yli 10 prosentin osuutta B Oy:n osakepääomasta. Verohallinto oli 10.1.2019 antamanaan ennakkoratkaisuna lausunut, että A Oy:n B Oy:n osakkeiden luovutuksesta saama luovutushinta ei ole EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 6 b §:n nojalla verovapaata tuloa. Itä-Suomen HAO oli valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A Oy:n valituksen. KHO puolestaan hyväksyi yhtiön valituksen. HAO:n päätös ja Verohallinnon ennakkoratkaisu kumottiin. Uutena ennakkoratkaisuna lausuttiin, että B Oy:n osakkeiden luovutushinta katsotaan verovuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa A Oy:n verovapaaksi tuloksi EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 6 b §:n nojalla. A Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylättiin. (Julkaisematon) - Uutiset
19.4.2021 16.00
Hovioikeus arvioi välituomion antamisen edellytyksiä toisin kuin käräjäoikeusHO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa ollut edellytyksiä antaa OK 24 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu välituomio reklamaatiovelvollisuuden laiminlyöntiä ja reklamaatiovelvollisuudesta vapautumista koskevista kysymyksistä kantajayhtiön vastustuksesta huolimatta. Mikäli välituomion antamisen edellytykset olivat olleet olemassa, asiassa oli erikseen ratkaistava kysymys siitä, oliko kantajayhtiöllä ollut ylipäätään reklamaatiovelvollisuutta vastaajayhtiön lähettämistä laskuista ja oliko kantajayhtiö laiminlyönyt tämän reklamaatiovelvollisuutensa. Koska välituomiolla ratkaistava kysymys ei ollut merkittävästi rajoitetumpi eikä myöskään asian ratkaisemisen edellyttämä todistelu muodostanut vain rajoitettua osaa kaikesta asiassa nimettävästä todistelusta, ei välituomion antaminen ollut tässä asiassa sillä tavoin prosessiekonomisesti perusteltua, että välituomio olisi voitu antaa vastoin kantajan tahtoa. Asiassa mainituin perustein KO:n antama päätös ja välituomio oli kumottava ja asian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.4.2021) - Uutiset
30.3.2021 15.30
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä kuormitustekijöiden selvittämisen ja vähentämisen laiminlyönti - erimielinen hovioikeus arvioi työturvallisuusrikoksista tuomitun työnantajan edustajan vastuuta - Uutiset
2.3.2021 10.00
Työsopimuksen katsottiin syntyneen yhtiön ja kantajan välille - palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset hyväksyttiin vaatimusten mukaisestiVastaajayhtiön mukaan se ei ollut ollut kantajan työnantaja eikä se ollut ollut palkanmaksuvelvollinen kantajaa kohtaan. Yhtiön mukaan kanne oli osoitettu väärälle vastaajalle. KO oli katsonut asiassa kerrotuilla perusteilla, että työsopimus oli syntynyt vastaajan ja kantajan välille. KO oli hyväksynyt ammattiliiton lakimiehen tuntilaskutusperusteeksi esitetyn laskun mukaisen 220 euroa tunnilta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
16.2.2021 8.43
Markkinaoikeus kumosi toiminimen rekisteröinnin käyttämättömyyden perusteellaTuomiossa todetuilla perusteilla näyttämättä jäi, että aputoiminimeä olisi tosiasiallisesti käytetty toiminimilain 19 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla 8.5.2015 alkaen viiden vuoden aikana. BWS ei esittänyt, että käyttämättömyyteen olisi ollut jokin hyväksyttävä syy. Näin ollen aputoiminimen WIKESTRÖM & KROGIUS rekisteröinti oli kumottava käyttämättömyyden perusteella mainitun säännöksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 11.30
Hovioikeus katsoi kaikkien työsuhteen tunnusmerkistötekijöiden täyttyneen - korvausta tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroaHO katsoi, että kantaja oli tehnyt henkilökohtaisesti työtä henkilöstöpalvelut Oy:n maksamaa palkkaa vastaan kolmelle eri osakeyhtiölle, jotka olivat työn suorituksen saaneina yrityksinä kukin osaltaan käyttäneet direktio-oikeuttaan kantajaan. Näissä olosuhteissa näyttämättä oli jäänyt, että kysymys olisi ollut laskutuspalvelusta. HO katsoI toisin kuin KO, että kantaja oli tehnyt työtä työsopimuksen perusteella kokoaikaisesti kysymyksessä olevan ajan. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle maksamatta olevan palkan vaaditun mukaisesti. HO hyväksyi kantajan ensisijaisen vaatimuksen ylityökorvauksista. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle korvaukseksi tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroa korkoineen. Myös kantajan vaatimukset lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta hyväksyttiin. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
23.12.2020 8.27
Hovioikeuden tuomio vakuutusten kilpailuttamista koskevassa toimeksiantoriidassaValittajayhtiö A ja yhtiö B olivat 23.1.2017 tehneet toimeksiantosopimuksen vakuutusten kilpailuttamisesta. Asiassa oli pääkäsittelyn toimittamisen osalta HO:ssa kysymys KO:n tekemien johtopäätösten tarkastamisesta ja sellaisesta oikeudellisesta arvioinnista, joka ei HO:n harkinnan mukaan edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista. HO katsoi, ettei pääkäsittelyä ollut tarpeen toimittaa todistelun uudelleen vastaanottamiseksi. Myöskään asian laatu ja merkitys asianosaisille eivät edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko B:n valittajalle tekemä vakuutusvertailu sopimuksen ja lain sekä sen nojalla annettujen Finanssivalvonnan määräysten mukainen ja toissijaisesti siitä, oliko valittaja velvollinen maksamaan B:n palkkiolle arvonlisäveroa. HO katsoi, että vakuutusvertailu oli sisältänyt kaikki valittajan vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot ja tiedot oli esitetty selkeästi ja täsmällisesti ymmärrettävällä tavalla. Valittaja oli siten velvollinen maksamaan B:lle sopimuksen mukaisen palkkion. Koska toimeksiantosopimuksessa ei ollut sovittu palkkion arvonlisäverosta eikä asiassa ollut näytetty, että siitä olisi muutoinkaan olisi kirjallisesti sovittu, HO katsoi, ettei valittaja ollut velvollinen maksamaan B:lle palkkiolle vaadittua arvonlisäveroa. Näin ollen B:n vaatimukset arvonlisäveron osalta oli hylättävä. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu erääntynyt laskusaatava alennettiin 6 745 euroksi. Korvaukselle oli maksettava KO:n tuomitsemaa viivästyskorkoa. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu toisen vuoden palkkio alennettiin 6 745 euroksi. Muilta osin KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
22.12.2020 14.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikos- ja veropetosasioissa sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
17.12.2020 11.38
KHO ei muuttanut markkinaoikeuden Paraisten kaupungille julkisessa hankinnassa määräämää 200.000 euron seuraamusmaksuaMarkkinaoikeus oli katsonut, että Paraisten kaupunki oli menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankkiessaan ruokapalvelujen tuottamisen Arkea Oy:ltä suorahankintana sitä kilpailuttamatta. Hankintayksikön virhettä ei voitu pitää erityisen vähäisenä. Kun otettiin huomioon hankinnan arvo ja hankintayksikön virheen laatu markkinaoikeus katsoi, että Paraisten kaupunki oli määrättävä maksamaan 200.000 euron suuruinen seuraamusmaksu. KHO tutki asian seuraamusmaksun osalta eikä muuttanut MAO:n päätöstä. - Uutiset
9.12.2020 14.00
Apulaisoikeusasiamies: Julkisoikeudellisen saatavan yksilöiminen ulosottohakemuksessaApulaisoikeusasiamiehen tutkittavana olleen ulosottoviranomaisen menettelyä koskeneen kantelun yhteydessä kiinnittyi huomio siihen, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) välittämän ulosottohakemuksen saatavan yksilöintitiedot olivat niin puutteelliset, ettei velallisella niiden perusteella ollut mahdollista saada tietoa siitä, mistä ulosottoperinnässä olleessa saatavassa oli kysymys. Oikeusasiamiehen kanslia selvitti asiaa Helsingin HO:sta, OM:stä ja Palkeista. Asiassa esitetyn perusteella apulaisoikeusasiamies totesi pitävänsä tärkeänä, että Palkeiden ulosottoviranomaiselle välittämissä ulosottohakemuksissa saatava on yksilöity niin, että velallinen voi jo hakemuksen perusteella saada vaivatta tiedon, mistä saatavasta asiassa on kysymys. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä Palkeiden olisi ohjeistuksessaan ja yhteistyössään velkojina olevien viranomaisten kanssa tarvittaessa aiheellista kiinnittää velkojan huomiota siihen, että Palkeet saa ulosottoon siirrettävästä saatavasta riittävät yksilöintitiedot. - Uutiset
2.12.2020 10.10
Hovioikeus: Piha-alueen maansiirtotyöhön sovellettiin kuluttajapalvelussopimusta koskevia säännöksiäHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut siitä, miksi sovellettavaksi tulevat kuluttajansuojalain 8 luvun kuluttajapalvelussopimusta koskevat säännökset eivätkä 5 luvun tavaran kauppaa koskevat säännökset. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 7.58
Asianajaja Anne Björklund: Mahdollisuudesta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä tarjouskilpailussaMarkkinaoikeus on antanut 28.10.2020 mielenkiintoisen päätöksen MAO:469/20, jossa se arvioi, oliko hankintayksiköllä ollut oikeus sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailun ulkopuolelle harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen perusteella ja tarjoamatta mahdollisuutta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä ennen poissulkemista.