Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- eläinsuojeluriko*
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2023:86 Eläinsuojelu - Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2023:33 Eläinsuojelurikos - Eläinsuojelurikkomus - Tuottamus - Törkeä tuottamus - Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2020:44 Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos - Puolustaja - Puolustajan palkkio
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Törkeä eläinsuojelurikos – vai onko?31.5.2019, Asiantuntija-artikkeliEläinsuojelurikoksen törkeä tekomuoto on ollut voimassa noin kahdeksan vuotta. Artikkelissa analysoidaan tarkemmin säännöksen täytäntöönpanoa. Artikkelissa käsitellään muun muassa törkeän eläinsuojelurikoksen kvalifiointiperusteita sekä tilanteita, joissa niiden ei ole katsottu täyttyneen. Artikkeli tarjoaa uutta tilastotietoa tuomioiden jakautumisesta käräjäoikeuksittain sekä tuomioiden pituuksista. Lisäksi oikeuskäytännön perusteella on tilastoitu esimerkiksi, milloin rikoksen kohteena...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHeikkilä, Heidi: Eläintenpitokielto21.5.2018, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisKoskela, Tarja: Ankaroittiko rikoslain muutos oikeuskäytäntöä eläinsuojelurikoksissa?Defensor Legis 5/2018 s. 764 – 785, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Eläintenpitokieltorekisteri valvonnan välineenä – toteutuuko eläintenpitokieltorekisterilain tarkoitus ja tavoitteet?6.11.2015, Asiantuntija-artikkeliEläintenpitokielto on rikoslain (39/1889, RL) 17 luvun 23 §:ssä säädetty eläimeen kohdistuneesta rikoksesta määrättävä seuraamus. Eläintenpitokiellon tehokas valvonta on hankalaa ja resursseja vaativaa. Eläintenpitokieltojen valvonnan ongelmallisuuden helpottamiseksi perustettiin eläintenpitokieltorekisteri ja säädettiin 1.6.2011 voimaan tullut laki eläintenpitokieltorekisteristä (21/2011). Eläintenpitokiellot ovat lain voimaantulon jälkeen tallentuneet eläintenpitokieltorekisteriin....
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Asiantuntijat eläinsuojelurikosasioissa – Onko niitä?3.6.2015, Asiantuntija-artikkeliMistä poliisi, syyttäjä tai tuomari sitten virkatehtäviään hoitaessaan tietää, onko eläimelle aiheutettu tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa? Tai onko eläimen fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet otettu huomioon taikka onko eläintä rasitettu liikaa? Kuinka kauan eläimet voivat olla ilman vettä ja ravintoa? Miten arvioida eläimelle aiheutettu kärsimys, kipu ja tuska, kun sen on välitöntä lääkärinhoitoa vailla jätetty oman onnensa nojaan? Yleisen elämänkokemuksen mukaan on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Eläinsuojelutarkastus ja eläinsuojelurikosepäilystä ilmoittaminen – Kansalaisaktiivisuutta vai viranomaisvalvontaa?8.7.2013, Asiantuntija-artikkeliTutkimuksessa tarkastellaan lemmikkieläimiin kohdistuvia eläinsuojelurikoksia. Tutkimuksen aineistona käytetään vuosina 2006–2009 käräjäoikeuksissa annettujen lainvoimaisten eläinsuojelurikostuomioiden esitutkintapöytäkirjoja. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä selvitetään, onko ennen lemmikkieläimiä koskevan eläinsuojelurikosepäilyn esitutkinnan aloittamista suoritettu eläinsuojelutarkastus vai tuleeko asia vireille pelkän ilmoituksen perusteella. Lisäksi selvitetään, onko teosta...
- Lakikirjasto > Acta Legis TurkuensiaWeckman, Elisa: Eläinsuojelukriminalisoinnit Suomessa vuosina 1809-1934Acta Legis Turkuensia 2/2013 s. 83 – 103, Opiskelijakirjoitus
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela-Laine, Tarja: Onko eläimellä väliä? – Eläinsuojelurikosten empiirinen tutkimus17.2.2012, Asiantuntija-artikkeliKäräjäoikeudet ovat antaneet vuosina 2006–2009 yhteensä 456 eläinsuojelurikostuomiota. Tässä tutkimuksessa käsitellään edellä mainittuna aikana käräjäoikeuksissa tuomittuja lainvoimaisia, rikoslain (39/1889, RL) 17 luvun 14 §:n mukaisia eläinsuojelurikoksia. Eläinsuojelurikos on ollut tutkimusjaksolla vakavin eläimiin kohdistunut rikos. Eläinsuojelurikoksia verrataan tutkimuksessa pahoinpitelyrikoksiin (RL 21:5) ja rattijuopumusrikoksiin (rattijuopumus RL 23:3 ja törkeä rattijuopumus RL...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKokkonen, Suvi: Ihminen ja poliittinen eläin – eläinsuojelun oikeushistoria Suomessa 1864–193430.6.2008, Maisteritutkielma
- Uutiset
23.4.2024 15.15
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja salakuljetusOttaen huomioon H:n tieto koiralle hiljattain tehdystä leikkauksesta, pitkä kokemus eläinten parissa työskentelystä sekä koiran silminnähtävissä olleet oireet ja se, ettei koiralle ollut annettu kipulääkkeitä ennen lentomatkaa, hovioikeus katsoi, että H:n oli tullut pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että koiralle aiheutuu lentomatkasta tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Näin ollen H oli toiminut asiassa rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaisesti tahallaan. (Vailla lainvoimaa 23.4.2024) - Uutiset
15.4.2024 15.45
Hovioikeus: Törkeä vai perusmuotoinen eläinsuojelurikos, huomattavan suuri eläinten määrä, eläintenpitokiellon pituus ja menettämisseuraamusSyytteessä oli teon ankaroittamisperusteena lähdetty siitä, että N:ien rikoksen kohteena oli ollut huomattavan suuri määrä eläimiä eli enimmillään 57 nautaa. Rikoslain 17 luvun 14 a §:n esitöissä tai oikeuskäytännössä ei ole määritelty sitä, mitä on pidettävä huomattavan suurena nautojen määränä. Hovioikeus katsoi, ettei N:ien rikoksen kohteena ollut törkeän eläinsuojelurikoksen rangaistussäännöksessä tarkoitettua huomattavan suurta määrää eläimiä. N:t olivat menettelyllään syyllistyneet perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen. 60 päivän vankeusrangaistukset voitiin määrätä ehdollisina. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli tässä tapauksessa viisi vuotta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut menettämisseuraamuksen tuomitsemisen osalta. (Vailla lainvoimaa 15.4.2024) - Uutiset
2.2.2024 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksestaHovioikeus tuomiossa mainittu selvitys huomioon ottaen katsoi jääneen näyttämättä, että kanoilla ja kukolla ei olisi ollut riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan.
Lammas oli vastaajien kertomusten mukaan syönyt ja liikkunut normaalisti, mikä osaltaan tuki valokuvista ilmenevää mainintaa siitä, että lampaat ovat olleet kaikki hyvänvointisen oloisia. Tämän vuoksi ja kun lampaalla ei osoitettu olleen ihotulehduksia tai muitakaan sellaisia vikoja, näyttämättä oli jäänyt, että keritsemättömyys olisi aiheuttanut sille kärsimystä.
Näyttämättä oli jäänyt, että lampaat olisivat olleet syytteessä tarkoitettuna aikana vailla riittävää säänsuojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan tai vailla kuivaa makuupaikkaa.
Lampaat olivat valvontaeläinlääkärin kirjausten mukaan olleet hyvinvoivan oloisia, eikä asiassa esitetty selvitys muutoinkaan viitannut siihen, että lampaat eivät olisi saaneet riittävästi ravintoa tai juotavaa.
Hovioikeus tuomiossa mainituilla perusteilla katsoi, että vastaajat eivät olleet väitetyllä menettelyllä rikkoneet tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Vastaajat eivät olleet syyllistyneet myöskään eläinsuojelurikkomukseen. (Vailla lainvoimaa 2.2.2024) - Uutiset
12.12.2023 14.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen eläinsuojelurikoksestaHovioikeus katsoi muun muassa, ettei eläinkuljettajaluvan puutetta ja kuljetusvälineessä pidettäviä asiakirjoja koskevien vaatimusten laiminlyöntiä itsessään voitu pitää eläinten julmana kohteluna, eikä sen voitu katsoa aiheuttaneen eläimille kärsimystä tai kipua. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että kuljetus olisi kestänyt kovinkaan pitkään tai että kuljetusolosuhteista olisi aiheutunut eläimille pidempiaikaista haittaa. Eläimille aiheutunutta tuskaa ja kärsimystä voitiin siten hovioikeuden arvion mukaan pitää vähäisenä. (Vailla lainvoimaa 12.12.2023) - Uutiset
8.12.2023 15.14
Hovioikeus: Vastaaja oli syyllistynyt eläinsuojelurikokseen, mutta koirien menettämisseuraamukselle ei ollut perusteitaSyytteen mukaan T oli tekoaikana kahdella eri kerralla ampunut ilmakiväärillä sillä seurauksella, että koiraan oli osunut kolme luotia. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että T:n menettely oli aiheuttanut koiralle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. T oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänelle syyksilukemaan eläinsuojelurikokseen. T oli heti tapahtuman jälkeen luovuttanut Nova-koiran omistusoikeuden H:lle. Toinen T:n hoidossa tapahtuma-aikaan ollut koira oli T:n ja H:n kertomusten ja kirjallisena todisteena esitetyn kauppakirjan mukaan ollut koko ajan H:n omistama. Molemmat koirat olivat lisäksi sekä T:n että H:n kertomusten mukaan H:n hoitovastuulla. T ei siten tuomiossa todetun perusteella tuomion antamishetkellä omistanut koiria eikä hänellä ollut pidettävänään koiria. Menettämisseuraamuksen tuomitsemiselle ei ollut siten perusteita. (Vailla lainvoimaa 8.12.2023) - Uutiset
16.11.2023 9.16
KKO: Koiran raahaaminen polkupyörän perässä ja muu hoidon laiminlyönti oli törkeä eläinsuojelurikosA oli raahannut kytkettynä ollutta koiraa pyörän perässä, minkä seurauksena koiran polkuanturat olivat menneet vereslihalle siten, ettei koira ollut kyennyt kävelemään. Lisäksi A oli lyönyt koiraa sekä laiminlyönyt koiran hoidon ja riittävän ruokinnan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että rikos oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A:n katsottiin syyllistyneen törkeään eläinsuojelurikokseen. - Uutiset
6.10.2023 12.33
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja ne bis in idem -kielto - Uutiset
5.10.2023 8.54
Poliiseille uusi koulutus eläinsuojelurikoksista – Polamkille Vuoden eläinsuojeluteko -palkintoPolamk järjestää loppuvuonna ensimmäistä kertaa valtakunnallisen täydennyskoulutuksen eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinnasta. Kurssille osallistuu yli 30 poliisia eri puolilta Suomea. Osallistujina on myös rikostutkijoita Rajavartiolaitokselta sekä erityissyyttäjiä ja käräjätuomareita Syyttäjälaitokselta. Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinta -kurssi tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen: eläinten kohtelua koskeva lainsäädäntö muuttuu, kun uusi laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta. - Uutiset
17.5.2023 10.32
KKO: Eläinsuojelurikos vai -rikkomus – valtio velvoitettiin korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista kun erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset hylättiinMaatalousyrittäjänä toiminutta A:ta syytettiin eläinsuojelurikoksesta. A oli syyttäjän mukaan laiminlyönyt huolehtia maitotilallaan siitä, että naudat saavat riittävästi hyvälaatuista ravintoa, ja aiheuttanut näin eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että
- A oli laiminlyönyt riittävän ravitsemuksen siten, että pienehkö osuus naudoista ei ollut saanut riittävää ravintoa,
- laiminlyönnillä oli aiheutettu naudoille kärsimystä,
- A:n menettely oli huolimatonta, mutta ei törkeän huolimatonta.
A:n syyksi luettiin eläinsuojelurikkomus.
Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan osa A:n oikeudenkäyntikuluista sillä perusteella, että A:n kannalta erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset oli hylätty. - Uutiset
5.5.2023 14.13
Helsingin yliopisto: Eläinsuojelurikokset Suomessa – passiivista kaltoinkohtelua, laajamittaista keräilyä ja väkivaltaista kohteluaPuolet Suomessa vuosina 2011–2021 tehdyistä eläinsuojelurikoksista johti yhden tai useamman eläimen kuolemaan. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa eläinsuojelurikoksista tunnistettiin kaksi tyypillistä ja muista poikkeavaa tekotyyppiä: laajamittaiset ja väkivaltaiset eläinsuojelurikokset. Suurin osa lemmikkieläimiin ja hevosiin kohdistuvista eläinsuojelurikoksista pitää sisällään eläimen passiivista kaltoinkohtelua. - Uutiset
10.3.2023 8.00
Kissoja ainakin 119 - törkeästä eläinsuojelurikoksesta 5 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu nainen määrättiin kaikkia eläimiä koskevaan pysyvään eläintenpitokieltoonVastaajaa (s. 1963) oli pidettävä pysyvästi kykenemättömänä omistamaan, pitämään ja hoitamaan eläimiä. Tilanne varsinkin vastaajan kissojen lukumäärän suhteen oli jatkunut samankaltaisena useita vuosia ja vastaajan syyksi luetut laiminlyönnit olivat vakavia. Vastaaja oli siten syytä määrätä pysyvään eläintenpitokieltoon, joka koski kaikkia eläimiä. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2023) - Uutiset
30.12.2022 14.00
Hovioikeus: EläinsuojelurikosHovioikeudessa oli riidatonta, että Tao-kissa oli kuollut, että ennen sen kuolemaa sen ravitsemustila oli ollut huono ja että sillä oli todettu syytteessä mainitut sairaudet. Lisäksi oli riidatonta, että Helmi-kissa oli ollut tiineenä. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A menetellyt törkeän huolimattomasti ja syyllistynyt menettelyllään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 30.12.2022) - Uutiset
27.12.2022 8.00
Hovioikeus: Törkeä eläinsuojelurikosAsiassa oli kysymys ensinnä siitä, oliko H ollut suhteessa syytteessä tarkoitettuun koiraan sellaisessa vastuuasemassa, että hänen olisi tullut huolehtia koiran tarpeellisesta hoidosta ja ravinnon saannista. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko H menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Mikäli H:n katsottiin syyllistyneen eläinsuojelurikokseen, kysymys oli vielä teon törkeysarvostelusta sekä rangaistuksen ja eläintenpitokiellon määräämisestä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2022) - Uutiset
21.12.2022 8.08
Hovioikeus: Valtiolle menetettäväksi tuomitut eläimet voivat joutua myös uuden eläinsuojelurikoksen kohteeksi ennen menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa - Uutiset
24.11.2022 11.13
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Esitutkinnan rajoittaminen, ei näyttöä -peruste, konkurrenssiperuste, syyteharkinnan kesto, rikoshyödyn selvittäminen, eläinsuojelurikos Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aluesyyttäjän tekemät ei näyttöä -perusteiset ja konkurrenssiperusteiset esitutkinnan rajoittamispäätökset ja hylkäsi tutkinnanjohtajan rajoittamisesityksen. - Uutiset
11.7.2022 12.02
Veti puolustuskyvytöntä koiraa polkupyörällä jalat maassa raahaten ja muutakin kaltoinkohtelua – toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi eläinsuojelurikoksen törkeäksiRikosta oli sen monimuotoisuuden ja A:n syyksi luetun menettelyn ajallisen keston vuoksi pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n syyksi oli siten luettava alentuneesti syyntakeisena tehty törkeä eläinsuojelurikos. A:n syyksi luetun menettelyn laatu edellytti, että hänelle määrättävän eläintenpitokiellon tulee olla oikeuskäytännössä keskimäärin määrättäviä eläintenpitokieltoja pidempi eli 10 vuotta koskien kaikkia eläimiä. (KKO:2023:86: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
3.5.2022 10.55
Mökkinaapureiden koiraa ilmakiväärillä kylkeen ampunut mies tuomittiin laittomasta uhkauksesta, eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvauksiinKoira oli kärsinyt ampumisen jälkeen ainakin vajaan tunnin kunnes asianomistajat olivat tulleet mökilleen. Kokonaisuudessa koira oli kitunut ennen lopettamistaan ainakin kolme tuntia. (Vailla lainvoimaa 3.5.2022) - Uutiset
27.12.2021 12.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kissaan kohdistunut eläinsuojelurikos ollut törkeäToisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että vastaajat maallikkoina eivät välttämättä olleet ymmärtäneet sitä, että myrkkyä syöneen kissan ruokkiminen oli lisännyt sen kärsimystä. Todistaja S piti mahdollisena, että myös kodinhoitajat olivat yrittäneet ruokkia kissaa. Tämä tuki vastaajien väitettä siitä, etteivät he olleet ymmärtäneet kissan juottamisen ja syöttämisen lisänneen eläimen kärsimystä. Näissä olosuhteissa hovioikeus päätyi siihen, että vastaajien menettelyn ei voitu katsoa olleen erityisen raakaa tai julmaa. Rikos ei siten täyttänyt törkeän tekomuodon tunnusmerkistöä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2021) - Uutiset
15.12.2021 9.02
Hovioikeus keskeytti täytäntöönpanon eläinsuojelurikosta koskevassa asiassa muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksiSatakunnan käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi eläinsuojelurikoksen kohdassa 1 ja määrännyt hänet määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Käräjäoikeus oli myös määrännyt valtiolle menetetyksi ne eläimet, joita A pitää ja jotka hän omistaa. Käräjäoikeus oli hylännyt A:n pyynnön saada itse myydä tai muuten luovuttaa omistamiaan eläimiä. Hovioikeus katsoi, että täytäntöönpano on muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksi keskeytettävä. (Vailla lainvoimaa 15.12.2021) - Uutiset
5.7.2021 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus arvioi eläinsuojelurikoksen perusmuotoiseksi ja hylkäsi vaatimuksen vastaajien määräämisestä eläintenpitokieltoon ja siihen liittyvästä menettämisseuraamuksestaEläimet olivat laiminlyönneistä huolimatta olleet pääasiassa terveitä ja hyvin ravittuja. Hovioikeus katsoi, että menettely itsessään puhui käsillä olevassa asiassa rikoksen törkeänä pitämistä vastaan siinä määrin, että sille oli kokonaistörkeyden arvostelussa annettava merkittävä painoarvo. Näin ollen hovioikeus päätyi toisin kuin käräjäoikeus siihen, ettei eläinsuojelurikosta ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajat olivat hovioikeudessa kertoneet, että heillä on tällä hetkellä kaksi koiraa, kolme kanaa ja kolme kania. Näihin seikkoihin nähden ja kun otettiin lisäksi huomioon teosta kulunut aika, hovioikeus katsoi, ettei eläintenpitokiellon tai siihen liittyvän menettämisseuraamuksen määräämiselle tässä tapauksessa ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2021) - Uutiset
23.6.2021 7.45
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi kihlakunnansyyttäjän tekemän päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta eläinsuojelurikosta koskevassa asiassaSyyttäjä oli tutkinnanjohtajan esityksestä rajoittanut epäiltyä lievää eläinsuojelurikosta koskevan esitutkinnan vähäisyysperusteella. - Uutiset
3.6.2021 8.00
Hovioikeus: Kania kaltoin kohdellut eläinsuojelurikoksesta tuomittu oli määrättävä kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoonHovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi kohtien 1 eläinsuojelurikoksen ja 2 huumausainerikoksen teoista 70 päivää vankeutta. Sakkorangaistus ei tullut kysymykseen ottaen huomioon kohdan 1 teon pitkäkestoisuus ja A:n tuottamuksen aste sekä kohdan 2 teon kohteena olleen huumausaineen suurehko määrä. Rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi, kun A:n aiemmista rikoksista oli kulunut varsin pitkä aika ja kysymys oli ollut erilaatuisesta rikollisuudesta kuin tässä tapauksessa. Eläintenpitokielto oli kuitenkin määrättävä koskemaan kaikkia eläimiä, koska puutteet A:n vastuulla olevan eläimen hoidossa olivat liittyneet sellaisiin eläimen perustarpeisiin, jotka ovat eläinlajista riippumattomia. (Vailla lainvoimaa 3.6.2021) - Uutiset
19.3.2021 13.56
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan eläinsuojelurikoksesta 40 päiväsakkoonAsiantuntevalla todistelulla ja jo kuvista tehdyillä havainnoilla osoitettiin, että koiran takajalkojen vammat olivat aiheuttaneet sille merkittävää kipua, jonka oli täytynyt jatkua koko syytteessä kuvatun ajanjakson ajan. Tarpeellisen ja asianmukaisen hoidon laiminlyönti oli syy-yhteydessä koiran kokemaan kipuun ja kärsimykseen. Vaikka koiraa ei olisi enää 19.6.2019 lähtien voitu välttämättä kliinisin hoidon menetelmin parantaa, olisi kipua voitu joka tapauksessa lievittää tai koira viedä jo aiemmin lopetettavaksi tarpeettoman kärsimyksen estämiseksi. Näin ollen A oli kohdellut koiraansa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Uutiset
19.1.2021 13.50
Hovioikeus palautti eläinsuojelurikosasian käräjäoikeuteen tuomion puutteellisten perusteluiden vuoksiKäräjäoikeuden ratkaisun perusteluista ilmenee, että asiassa on esitetty sekä syytteen puolesta että syytettä vastaan puhuvaa näyttöä. Ratkaisussa on eritelty esitettyä näyttöä sekä arvioitu näytön merkitystä ja menettelyn kokonaistörkeyttä. Tuomion perusteluista ei kuitenkaan ilmene, mitkä yksittäiset syytteessä kuvatut laiminlyönnit vastaajan syyksi oli luettu ja miltä osin. Kun käräjäoikeuden tuomion syyksilukeminen jäi tällä tavoin epäselväksi, oli epäselvää myös se, miltä osin ratkaisu oli oikeudenkäynnin kohteena hovioikeudessa. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tuomion perusteluiden olevan edellä esitetyllä tavalla niin puutteelliset, ettei asiaa voitu ottaa hovioikeuden ratkaistavaksi. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 19.1.2021) - Uutiset
7.12.2020 10.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tulkitsi eläinsuojelurikoksen törkeäksiTuomiossa todettuja seikkoja puolesta ja vastaan punnittuaan hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt rangaistusvaatimuksen mukaiseen törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus katsoi, että vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja rikoksesta ilmenevä muu syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen seuraamus syyksi luetusta teosta oli seitsemän kuukautta vankeutta. Rangaistusta oli siten korotettava. Hovioikeus katsoi, että ehdollinen vankeusrangaistus oli riittävä seuraamus syyksi luetusta teosta, eikä sen ohessa tuomittu yhdyskuntapalvelua. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli viisi vuotta. Vastaajalla oli tuomitsemishetkellä oman ilmoituksensa mukaan kolme koiraa ja 220–230 lammasta, joista noin 150–160 oli yli 1-vuotiaita ja loput karitsoita. Koska vastaaja määrättiin eläintenpitokieltoon, hänet oli rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin nojalla tuomittava menettämään valtiolle eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita hän hovioikeuden tuomiota annettaessa piti tai jotka hän tuomiota annettaessa omisti. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020) - Uutiset
18.11.2020 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksesta ja -rikkomuksestaHovioikeus muun muassa katsoi jääneen näyttämättä, että A:n menettely olisi ollut huolimatonta. A:n kertomuksesta ilmeni, että maastosta tulleita kissoja oli pidetty häkeissä vain ennen eläinlääkärin tarkistusta ja mahdollista leikkausta enimmillään viikonlopusta johtuen 4 päivää. A kertoi tämän johtuneen siitä, että kissojen kunto pystytään tarkistamaan. Hovioikeus totesi, että edellä mainitussa tilanteessa oli ollut kysymys A:n ilmoittamista syistä kissan kertaluonteisesta säilyttämisestä eikä sen tilapäisyyttä arvioitaessa voitu yksin antaa merkitystä sen kestolle. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että säilyttäminen mainitulla perusteella oli ollut eläinsuojeluasetuksen 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla tilapäistä. A:n laatimasta luettelosta ilmenee, että kissat oli merkitty numeroin, värin ja nimen sekä sukupuolen perusteella. Osa kissoista oli merkitty numeroryhmänä löytymispaikan mukaan. A oli pyrkinyt tarkastuskäynnin jälkeen selvittämään, millainen luettelon tulee olla. Tähän nähden ja ottaen huomioon, ettei lain säännöksestä eikä sen esitöistäkään ilmene yksiselitteisesti luettelolta vaadittavaa sisältöä, A:n ei voitu katsoa syyllistyneen rangaistavaan menettelyyn, vaikkei hänen hoidossaan olleita eläimiä olisi hänen laatimansa luettelon perusteella voitu tarkastuksessa riittävästä yksilöidä ilman hänen opastustaan. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
31.8.2020 13.00
Hovioikeus määräsi perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistyneelle kahden vuoden koirienpitokiellon ja koirien menettämisseuraamuksenA:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikos, joka oli kohdistunut asianomistaja K:n omistamaan koiraan. A:n syyksi luettujen toimien ja laiminlyöntien perusteella hänet oli määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Kiellon kestoa arvioitaessa hovioikeus otti huomioon koiralle tarpeellisen hoidon laiminlyönnit, julman kohtelun ja teon keston. Oli perusteltua määrätä A eläintenpitokieltoon 2 vuoden määräajaksi. Määräaika alkoi käräjäoikeuden tuomion antopäivästä 4.6.2020. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Menettämisseuraamus tuomitaan siitä riippumatta, kenen omaisuutta menetetyksi tuomittavat eläimet ovat. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiselle varataan tilaisuus itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet. Jos menettämisseuraamus kohdistuu eläimiin, jotka omistaa kokonaan tai osaksi muu kuin eläintenpitokieltoon määrätty, tälle voidaan varata tilaisuus noutaa eläimet korvauksetta itselleen. Edellä lausuttu huomioon ottaen käräjäoikeudella oli ollut perusteet määrätä koirat ”Pirkko” ja ”Isäntä” valtiolle menetetyiksi. Käräjäoikeus oli varannut A:lle tilaisuuden myydä tai luovuttaa koiransa ”Pirkko” ja ”Isäntä” viimeistään 26.6.2020. A ei ollut myynyt tai luovuttanut koiria hänelle asetetussa määräajassa, joten menettämisseuraamus ei ollut rauennut ja se oli voitu panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
16.6.2020 9.57
KKO piti eläinsuojelurikosta törkeänä - toselta paikkakunnalta tulleelle puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrätEläinsuojelurikoksen kohteena oli ollut yhteensä noin 50 koiraa ja neljä ponia. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rikoksen kohteena oli ollut RL17 luvun 14 a §:n 2 kohdassa tarkoitettu huomattavan suuri määrä eläimiä ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. Puolustajaksi määrätty asianajaja ei yleisesti hoitanut asianajoa tuomioistuinpaikkakunnalla. Hän oli vaatinut HO:n toimittamaan pääkäsittelyyn osallistumisesta palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkaan liittyvistä kuluista kuten tuomioistuinpaikkakunnalta tulevalle avustajalle olisi maksettu. Puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrät. - Uutiset
26.3.2020 12.05
Hovioikeuden tuomio eläinsuojelurikoksesta: Pysyvä koiria koskeva eläintenpitokielto poistettiin ja määrättiin neljäksi vuodeksiA oli laiminlyönyt koiran hoitoa 4.6.2014 alkaen aina 25.11.2015 sydänlääkityksen aloittamiseen asti. Lääkityksen sopivuutta ei ollut arvioitu A:n laiminlyötyä kontrollikäynnin. Koira oli menehtynyt alle kolmen kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta 17.2.2016. Hovioikeus katsoi, että A oli ajalla 4.6.2014 - 17.2.2016 jättänyt koiran tarpeellista hoitoa vaille. Valvontaeläinlääkäri K ei ollut puuttunut koiran hoitoon 3.9.2014 jälkeen. Tällä seikalla ei ollut merkitystä tekoajan tai rangaistusvastuun kannalta. A:n oli tullut huolehtia koiran hoidosta ilman valvontaeläinlääkärin määräyksiäkin. A määrättiin eläintenpitokieltoon neljäksi vuodeksi. A:n ei selvitetty laiminlyöneen muiden eläinlajien hoitoa. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
18.12.2019 14.15
Hovioikeus: Vähintään 60 kissaa oli pidettävä rikoslain 17 luvun 14 a §:ssä tarkoitettuna huomattavan suurena määränä – eläinsuojelurikos oli törkeäA:n asunto oli muuttunut aikaisempaa siivottomammaksi niin, että 2.3.2018 suoritetussa tarkastuksessa sisätiloissa oli ollut erittäin runsaasti kissojen ulosteita ja jopa hengittäminen oli ollut vaikeaa voimakkaan ammoniakin hajun vuoksi. Myös kissojen määrä oli lisääntynyt niin, että 29.3.2018 tehdyn hallintopäätöksen perusteella 9.4.2018 kiinniotetuista 47 kissasta 28 kissaa oli jouduttu lopettamaan villiintymisen ja ihmisiä kohtaan aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi. A:n laiminlyönnit olivat olleet toistuvia ja teko on kestänyt pitkään. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli siten syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
27.11.2019 13.00
Ammoniakin ja veden sekoitusta naapurin koirien päälle suihkuttaneen miehen tekoa ei pidetty lievänä – sakot eläinsuojelurikoksesta ja pahoinpitelystäAsian tapahtumainkulku ei ollut ollut merkittävästi riitainen. Vastaaja oli ruiskuttanut ammoniakin ja veden sekoitusta asianomistajan koiriin. KO oli katsonut asiassa tulleen näytetyksi, että liuosta oli joutunut myös asianomistajan silmiin. Liuoksen joutuminen asianomistajan silmiin oli aiheutunut vastaajan toiminnasta. Vaikka ammoniakki oli ollut vanhaa, ei sen syövyttävyyttä ja muuta myrkyllisyyttä ollut voitu sulkea täysin pois ja siksi tekomuotoa ei ollut kummassakaan syytekohdassa pidettävä lievänä. Tätä oli tukenut myös se, että vastaaja oli tiennyt ammoniakin tehon entisenä maalarina ja hänellä oli ollut selkeä tarkoitus toiminnalleen, koirien hiljentäminen ammoniakin avulla. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
31.5.2019 9.22
Tuomioistuimilla ei ole yhteneväistä linjaa törkeissä eläinsuojelurikoksissa – tuomiot lieviäTuomiot törkeissä eläinsuojelurikoksissa ovat lieviä, ja tuomioistuinten tulkinta törkeänä pidettävästä eläinsuojelurikoksesta vaihtelee, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Eläintenpitokielto määrätään lähes poikkeuksetta, mutta ne ovat usein lyhyitä. Tutkimuksessa analysoitiin 70 tuomioita, joissa henkilöä oli syytetty törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Törkeistä eläinsuojelurikostuomiosta lähes neljäsosa oli annettu Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Artikkeli on luettavissa Edilexissä. - Uutiset
12.1.2018 16.00
Rottien hoidon ja huolenpidon laiminlyönyt nainen tuomittiin eläinsuojelurikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määrättiin eläintenpitokieltoonHO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitulle ja 5 vuoden eläintenpitokieltoon määrätylle naiselle, joka oli syytteen teonkuvauksessa tarkoitetulla tavalla eläinsuojelulain ja -asetuksen vastaisesti kohdellut rottia julmasti tai joka tapauksessa tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa aiheuttaen. Teko ei aikaisemman samankaltaisen rikollisuuden vuoksi ja nyt syyksi luetun teon moitittavuus huomioon ottaen ollut enää sakolla sovitettavissa. Naisen pitämät tai omistamat eläimet määrättiin menetettäväksi valtiolle. Eläinsuojelurikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enemmän kuin 6 kuukautta, joten rikosuhrimaksu oli 80 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.1.2018) - Uutiset
28.9.2017 8.10
Eläinsuojelurikoksesta 80 päiväsakkoa ja eläimet valtiolle – hovioikeus lyhensi 5 vuoden eläintenpitokiellon 4 vuodeksiTodistajan kertomuksella näytettiin, että naudoille oli aiheutunut vastaajan menettelystä tarpeetonta kipua tai tuskaa ja kärsimystä. Asiaan oli kiinnitetty vastaajan huomiota jo heinäkuussa 2015. Tilanne oli jatkunut samanlaisena arviolta vuoden verran, ja puutteita oli ollut havaittavissa vielä viimeisellä tarkastuskäynnillä. Menettely oli siten jatkunut pitkähkön ajan. Vastaaja oli rikkonut useita eläinsuojelusäännöksiä tai -määräyksiä. Käräjäoikeus katsoi, että menettelyä oli pidettävä törkeän huolimattomana. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. Menettely oli sakkorangaistuksella sovitettavissa. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden. Käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen rangaistuksen ja menettämisseuraamuksen osalta ja eläintenpitokiellon määräämisen osalta ei ilmennyt aihetta. Eläintenpitokiellon pituuden osalta hovioikeus kuitenkin totesi, että määräaikaisen eläintenpitokiellon keskimääräinen pituus on noin 4 vuotta. Koska A:n syyksiluetussa menettelyssä ei ollut katsottava olleen kysymys keskimääräistä moitittavammasta menettelystä, käräjäoikeuden määräämää eläintenpitokieltoa oli perusteltua vastaavasti lyhentää. (Vailla lainvoimaa 28.9.2017) - Uutiset
24.2.2017 10.31
Ainakin 67 kissan kaltoinkohtelu oli törkeä eläinsuojelurikos – 6 kuukauden ehdollinen vankeus ja 60 päiväsakkoa sekä pysyvä eläintenpitokieltoKissoja oli pidetty pysyvästi suljettuna liian ahtaisiin kuljetushäkkeihin. Kissojen pitopaikan ilmanlaatu oli ollut erittäin huono. Kissoja oli pidetty ikkunattomassa tilassa, missä ei ole ollut valaistusta. Kaikilla kissoilla ei ollut juomavettä tarjolla. Kissoilla oli ollut hoitamattomia sairauksia kuten silmätulehduksia, ihoon kasvaneita ylipitkiä kynsiä, ihottumaa, korvapunkkioireita, ienpaiseita ja neurologista oireilua. Pentukissoja oli vieroitettu emoistaan jo kahden viikon ikäisinä. Kissoilla ei ollut sopivia rakenteita tai paikkoja kiipeilyä ja kynsimistä varten eikä kissoilla ollut kuulo- ja näköyhteyttä pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan eikä myöskään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Laiminlyöntien johdosta eläinlääkäri oli joutunut lopettamaan kiireellisesti 48 kissaa niiden enempien kärsimysten välttämiseksi. Kissoja oli ollut ainakin 67. Käräjäoikeus katsoi, että sanottu määrä täytti rikoslain 17 luvun 14 a §:n mukaisen kvalifiointiperusteen siitä, että kysymys oli ollut huomattavan suuresta määrästä eläimiä. A:n ja B:n menettely oli jatkunut pitkään ja menettely oli ollut hyvin moitittavaa. Käräjäoikeus katsoi, että tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Siten A ja B olivat menettelyillään syyllistyneet törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
23.2.2017 9.02
KHO kumosi äänestäen hallinto-oikeuden ja ELY-keskuksen päätöksen eläinsuojelurikoksen vuoksi tehdystä maatalouden ympäristötuen takaisinperinnästä – aiempi lainvoimainen ELY-keskuksen päätös esteenäELY-keskus oli ollut tietoinen A:n saamasta rikostuomiosta ja siihen liittyvästä eläintenpitokiellosta ennen 16.1.2013 tekemäänsä päätöstä, jolla maataloustuen erityistukisopimus oli purettu ilman, että sopimuksen perusteella maksettuja tukia olisi peritty takaisin. ELY-keskuksen 16.1.2013 tekemään päätökseen johtaneet olosuhteet huomioon ottaen ELY-keskuksen oli katsottava kyseisellä päätöksellä ratkaisseen A:n saaman rikostuomion merkityksen maatalouden ympäristötuen erityistukien takaisinperinnän kannalta. Näin ollen KHO katsoi, että 16.1.2013 tehtyä päätöstä ei päätöksen perusteluista huolimatta voitu pitää ainoastaan sopimuksen purkamista osatyökyvyttömyyseläkkeen perusteella koskevana siten, että tämän päätöksen lainvoimaisuuden estämättä ELY-keskus olisi voinut tehdä asiassa uuden päätöksen tukien takaisin perimisestä Vaasan hovioikeuden 3.4.2012 antaman rikostuomion perusteella. - Uutiset
1.2.2017 14.12
Kennel- ja löytöeläintoimintaa harjoittaneille ehdollista vankeutta eläinsuojelurikoksestaKoska vastaajien laiminlyönnit olivat kohdistuneet suureen määrään eläimiä (70 - 120 koiraa ja 5 kissaa) ja jatkuneet pitkään, käräjäoikeus katsoi, etteivät teot olleet sakolla sovitettavissa. Oikeudenmukainen ja yleisen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus vastaajien syyksi luetuista teoista oli lyhyt ehdollinen vankeusrangaistus. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajat 30 päivän ehdolliseen vankeuteen, määräsi heille 3 vuoden eläintenpitokiellon sekä tuomitsi ne koirat ja kissat jotka olivat vastaajilla päätöstä annettaessa, valtiolle menetetyksi. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2017) - Uutiset
25.1.2017 11.06
Hovioikeus arvioi taljajousella hevoselle aiheutettua vahinkoa – ei vahingonteko vaan yksin eläinsuojelurikosAsiassa jäi esitetyn todistelun perusteella se varteenotettava mahdollisuus, että kyse oli A:n kertomalla tavalla maalitaulun ohi lentäneen nuolen aiheuttamasta vahingosta, mitä A ei voinut pitää varsin todennäköisenä tekonsa seurauksena. Siten syyte vahingonteosta oli hylättävä. Ottaen huomioon ampumiseen liittyneet riskit sekä mahdollisten vahinkojen vakavuus ja todennäköisyys, hovioikeus katsoi, että A oli törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut asianomistajien omistaman hevosen vamman. A oli siten syyllistynyt syytteessä kuvattuun eläinsuojelurikokseen. Tekoa ei ollut pidettävä vähäisenä. (Vailla lainvoimaa 25.1.2017)