Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- eläinsuojeluriko*
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2023:86 Eläinsuojelu - Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2023:33 Eläinsuojelurikos - Eläinsuojelurikkomus - Tuottamus - Törkeä tuottamus - Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2020:44 Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos - Puolustaja - Puolustajan palkkio
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Törkeä eläinsuojelurikos – vai onko?31.5.2019, Edilex-sarja 2019/19Eläinsuojelurikoksen törkeä tekomuoto on ollut voimassa noin kahdeksan vuotta. Artikkelissa analysoidaan tarkemmin säännöksen täytäntöönpanoa. Artikkelissa käsitellään muun muassa törkeän eläinsuojelurikoksen kvalifiointiperusteita sekä tilanteita, joissa niiden ei ole katsottu täyttyneen. Artikkeli tarjoaa uutta tilastotietoa tuomioiden jakautumisesta käräjäoikeuksittain sekä tuomioiden pituuksista. Lisäksi oikeuskäytännön perusteella on tilastoitu esimerkiksi, milloin rikoksen kohteena on...
- Lakikirjasto > Defensor LegisKoskela, Tarja: Ankaroittiko rikoslain muutos oikeuskäytäntöä eläinsuojelurikoksissa?Defensor Legis 5/2018 s. 764 – 785, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Asiantuntijat eläinsuojelurikosasioissa – Onko niitä?3.6.2015, Edilex-sarja 2015/23Mistä poliisi, syyttäjä tai tuomari sitten virkatehtäviään hoitaessaan tietää, onko eläimelle aiheutettu tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa? Tai onko eläimen fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet otettu huomioon taikka onko eläintä rasitettu liikaa? Kuinka kauan eläimet voivat olla ilman vettä ja ravintoa? Miten arvioida eläimelle aiheutettu kärsimys, kipu ja tuska, kun sen on välitöntä lääkärinhoitoa vailla jätetty oman onnensa nojaan? Yleisen elämänkokemuksen mukaan on selvää,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Eläinsuojelutarkastus ja eläinsuojelurikosepäilystä ilmoittaminen – Kansalaisaktiivisuutta vai viranomaisvalvontaa?8.7.2013, Edilex-sarja 2013/22Tutkimuksessa tarkastellaan lemmikkieläimiin kohdistuvia eläinsuojelurikoksia. Tutkimuksen aineistona käytetään vuosina 2006–2009 käräjäoikeuksissa annettujen lainvoimaisten eläinsuojelurikostuomioiden esitutkintapöytäkirjoja. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä selvitetään, onko ennen lemmikkieläimiä koskevan eläinsuojelurikosepäilyn esitutkinnan aloittamista suoritettu eläinsuojelutarkastus vai tuleeko asia vireille pelkän ilmoituksen perusteella. Lisäksi selvitetään, onko teosta epäiltynä...
- Lakikirjasto > Acta Legis TurkuensiaWeckman, Elisa: Eläinsuojelukriminalisoinnit Suomessa vuosina 1809-1934Acta Legis Turkuensia 2/2013 s. 83 – 103, Opiskelijakirjoitus
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela-Laine, Tarja: Onko eläimellä väliä? – Eläinsuojelurikosten empiirinen tutkimus17.2.2012, Edilex-sarja 2012/3Käräjäoikeudet ovat antaneet vuosina 2006–2009 yhteensä 456 eläinsuojelurikostuomiota. Tässä tutkimuksessa käsitellään edellä mainittuna aikana käräjäoikeuksissa tuomittuja lainvoimaisia, rikoslain (39/1889, RL) 17 luvun 14 §:n mukaisia eläinsuojelurikoksia. Eläinsuojelurikos on ollut tutkimusjaksolla vakavin eläimiin kohdistunut rikos. Eläinsuojelurikoksia verrataan tutkimuksessa pahoinpitelyrikoksiin (RL 21:5) ja rattijuopumusrikoksiin (rattijuopumus RL 23:3 ja törkeä rattijuopumus RL 23:4),...
- Uutiset
15.4.2024 15.45
Hovioikeus: Törkeä vai perusmuotoinen eläinsuojelurikos, huomattavan suuri eläinten määrä, eläintenpitokiellon pituus ja menettämisseuraamusSyytteessä oli teon ankaroittamisperusteena lähdetty siitä, että N:ien rikoksen kohteena oli ollut huomattavan suuri määrä eläimiä eli enimmillään 57 nautaa. Rikoslain 17 luvun 14 a §:n esitöissä tai oikeuskäytännössä ei ole määritelty sitä, mitä on pidettävä huomattavan suurena nautojen määränä. Hovioikeus katsoi, ettei N:ien rikoksen kohteena ollut törkeän eläinsuojelurikoksen rangaistussäännöksessä tarkoitettua huomattavan suurta määrää eläimiä. N:t olivat menettelyllään syyllistyneet perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen. 60 päivän vankeusrangaistukset voitiin määrätä ehdollisina. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli tässä tapauksessa viisi vuotta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut menettämisseuraamuksen tuomitsemisen osalta. (Vailla lainvoimaa 15.4.2024) - Uutiset
2.2.2024 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksestaHovioikeus tuomiossa mainittu selvitys huomioon ottaen katsoi jääneen näyttämättä, että kanoilla ja kukolla ei olisi ollut riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan.
Lammas oli vastaajien kertomusten mukaan syönyt ja liikkunut normaalisti, mikä osaltaan tuki valokuvista ilmenevää mainintaa siitä, että lampaat ovat olleet kaikki hyvänvointisen oloisia. Tämän vuoksi ja kun lampaalla ei osoitettu olleen ihotulehduksia tai muitakaan sellaisia vikoja, näyttämättä oli jäänyt, että keritsemättömyys olisi aiheuttanut sille kärsimystä.
Näyttämättä oli jäänyt, että lampaat olisivat olleet syytteessä tarkoitettuna aikana vailla riittävää säänsuojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan tai vailla kuivaa makuupaikkaa.
Lampaat olivat valvontaeläinlääkärin kirjausten mukaan olleet hyvinvoivan oloisia, eikä asiassa esitetty selvitys muutoinkaan viitannut siihen, että lampaat eivät olisi saaneet riittävästi ravintoa tai juotavaa.
Hovioikeus tuomiossa mainituilla perusteilla katsoi, että vastaajat eivät olleet väitetyllä menettelyllä rikkoneet tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Vastaajat eivät olleet syyllistyneet myöskään eläinsuojelurikkomukseen. (Vailla lainvoimaa 2.2.2024) - Uutiset
12.12.2023 14.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen eläinsuojelurikoksestaHovioikeus katsoi muun muassa, ettei eläinkuljettajaluvan puutetta ja kuljetusvälineessä pidettäviä asiakirjoja koskevien vaatimusten laiminlyöntiä itsessään voitu pitää eläinten julmana kohteluna, eikä sen voitu katsoa aiheuttaneen eläimille kärsimystä tai kipua. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että kuljetus olisi kestänyt kovinkaan pitkään tai että kuljetusolosuhteista olisi aiheutunut eläimille pidempiaikaista haittaa. Eläimille aiheutunutta tuskaa ja kärsimystä voitiin siten hovioikeuden arvion mukaan pitää vähäisenä. (Vailla lainvoimaa 12.12.2023) - Uutiset
8.12.2023 15.14
Hovioikeus: Vastaaja oli syyllistynyt eläinsuojelurikokseen, mutta koirien menettämisseuraamukselle ei ollut perusteitaSyytteen mukaan T oli tekoaikana kahdella eri kerralla ampunut ilmakiväärillä sillä seurauksella, että koiraan oli osunut kolme luotia. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että T:n menettely oli aiheuttanut koiralle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. T oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänelle syyksilukemaan eläinsuojelurikokseen. T oli heti tapahtuman jälkeen luovuttanut Nova-koiran omistusoikeuden H:lle. Toinen T:n hoidossa tapahtuma-aikaan ollut koira oli T:n ja H:n kertomusten ja kirjallisena todisteena esitetyn kauppakirjan mukaan ollut koko ajan H:n omistama. Molemmat koirat olivat lisäksi sekä T:n että H:n kertomusten mukaan H:n hoitovastuulla. T ei siten tuomiossa todetun perusteella tuomion antamishetkellä omistanut koiria eikä hänellä ollut pidettävänään koiria. Menettämisseuraamuksen tuomitsemiselle ei ollut siten perusteita. (Vailla lainvoimaa 8.12.2023) - Uutiset
16.11.2023 9.16
KKO: Koiran raahaaminen polkupyörän perässä ja muu hoidon laiminlyönti oli törkeä eläinsuojelurikosA oli raahannut kytkettynä ollutta koiraa pyörän perässä, minkä seurauksena koiran polkuanturat olivat menneet vereslihalle siten, ettei koira ollut kyennyt kävelemään. Lisäksi A oli lyönyt koiraa sekä laiminlyönyt koiran hoidon ja riittävän ruokinnan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että rikos oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A:n katsottiin syyllistyneen törkeään eläinsuojelurikokseen. - Uutiset
6.10.2023 12.33
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja ne bis in idem -kielto - Uutiset
5.10.2023 8.54
Poliiseille uusi koulutus eläinsuojelurikoksista – Polamkille Vuoden eläinsuojeluteko -palkintoPolamk järjestää loppuvuonna ensimmäistä kertaa valtakunnallisen täydennyskoulutuksen eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinnasta. Kurssille osallistuu yli 30 poliisia eri puolilta Suomea. Osallistujina on myös rikostutkijoita Rajavartiolaitokselta sekä erityissyyttäjiä ja käräjätuomareita Syyttäjälaitokselta. Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinta -kurssi tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen: eläinten kohtelua koskeva lainsäädäntö muuttuu, kun uusi laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta. - Uutiset
17.5.2023 10.32
KKO: Eläinsuojelurikos vai -rikkomus – valtio velvoitettiin korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista kun erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset hylättiinMaatalousyrittäjänä toiminutta A:ta syytettiin eläinsuojelurikoksesta. A oli syyttäjän mukaan laiminlyönyt huolehtia maitotilallaan siitä, että naudat saavat riittävästi hyvälaatuista ravintoa, ja aiheuttanut näin eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että
- A oli laiminlyönyt riittävän ravitsemuksen siten, että pienehkö osuus naudoista ei ollut saanut riittävää ravintoa,
- laiminlyönnillä oli aiheutettu naudoille kärsimystä,
- A:n menettely oli huolimatonta, mutta ei törkeän huolimatonta.
A:n syyksi luettiin eläinsuojelurikkomus.
Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan osa A:n oikeudenkäyntikuluista sillä perusteella, että A:n kannalta erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset oli hylätty. - Uutiset
5.5.2023 14.13
Helsingin yliopisto: Eläinsuojelurikokset Suomessa – passiivista kaltoinkohtelua, laajamittaista keräilyä ja väkivaltaista kohteluaPuolet Suomessa vuosina 2011–2021 tehdyistä eläinsuojelurikoksista johti yhden tai useamman eläimen kuolemaan. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa eläinsuojelurikoksista tunnistettiin kaksi tyypillistä ja muista poikkeavaa tekotyyppiä: laajamittaiset ja väkivaltaiset eläinsuojelurikokset. Suurin osa lemmikkieläimiin ja hevosiin kohdistuvista eläinsuojelurikoksista pitää sisällään eläimen passiivista kaltoinkohtelua. - Uutiset
10.3.2023 8.00
Kissoja ainakin 119 - törkeästä eläinsuojelurikoksesta 5 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu nainen määrättiin kaikkia eläimiä koskevaan pysyvään eläintenpitokieltoonVastaajaa (s. 1963) oli pidettävä pysyvästi kykenemättömänä omistamaan, pitämään ja hoitamaan eläimiä. Tilanne varsinkin vastaajan kissojen lukumäärän suhteen oli jatkunut samankaltaisena useita vuosia ja vastaajan syyksi luetut laiminlyönnit olivat vakavia. Vastaaja oli siten syytä määrätä pysyvään eläintenpitokieltoon, joka koski kaikkia eläimiä. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2023) - Uutiset
30.12.2022 14.00
Hovioikeus: EläinsuojelurikosHovioikeudessa oli riidatonta, että Tao-kissa oli kuollut, että ennen sen kuolemaa sen ravitsemustila oli ollut huono ja että sillä oli todettu syytteessä mainitut sairaudet. Lisäksi oli riidatonta, että Helmi-kissa oli ollut tiineenä. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A menetellyt törkeän huolimattomasti ja syyllistynyt menettelyllään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 30.12.2022) - Uutiset
27.12.2022 8.00
Hovioikeus: Törkeä eläinsuojelurikosAsiassa oli kysymys ensinnä siitä, oliko H ollut suhteessa syytteessä tarkoitettuun koiraan sellaisessa vastuuasemassa, että hänen olisi tullut huolehtia koiran tarpeellisesta hoidosta ja ravinnon saannista. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko H menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Mikäli H:n katsottiin syyllistyneen eläinsuojelurikokseen, kysymys oli vielä teon törkeysarvostelusta sekä rangaistuksen ja eläintenpitokiellon määräämisestä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2022) - Uutiset
21.12.2022 8.08
Hovioikeus: Valtiolle menetettäväksi tuomitut eläimet voivat joutua myös uuden eläinsuojelurikoksen kohteeksi ennen menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa - Uutiset
24.11.2022 11.13
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Esitutkinnan rajoittaminen, ei näyttöä -peruste, konkurrenssiperuste, syyteharkinnan kesto, rikoshyödyn selvittäminen, eläinsuojelurikos Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aluesyyttäjän tekemät ei näyttöä -perusteiset ja konkurrenssiperusteiset esitutkinnan rajoittamispäätökset ja hylkäsi tutkinnanjohtajan rajoittamisesityksen. - Uutiset
11.7.2022 12.02
Veti puolustuskyvytöntä koiraa polkupyörällä jalat maassa raahaten ja muutakin kaltoinkohtelua – toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi eläinsuojelurikoksen törkeäksiRikosta oli sen monimuotoisuuden ja A:n syyksi luetun menettelyn ajallisen keston vuoksi pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n syyksi oli siten luettava alentuneesti syyntakeisena tehty törkeä eläinsuojelurikos. A:n syyksi luetun menettelyn laatu edellytti, että hänelle määrättävän eläintenpitokiellon tulee olla oikeuskäytännössä keskimäärin määrättäviä eläintenpitokieltoja pidempi eli 10 vuotta koskien kaikkia eläimiä. (KKO:2023:86: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
3.5.2022 10.55
Mökkinaapureiden koiraa ilmakiväärillä kylkeen ampunut mies tuomittiin laittomasta uhkauksesta, eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvauksiinKoira oli kärsinyt ampumisen jälkeen ainakin vajaan tunnin kunnes asianomistajat olivat tulleet mökilleen. Kokonaisuudessa koira oli kitunut ennen lopettamistaan ainakin kolme tuntia. (Vailla lainvoimaa 3.5.2022) - Uutiset
27.12.2021 12.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kissaan kohdistunut eläinsuojelurikos ollut törkeäToisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että vastaajat maallikkoina eivät välttämättä olleet ymmärtäneet sitä, että myrkkyä syöneen kissan ruokkiminen oli lisännyt sen kärsimystä. Todistaja S piti mahdollisena, että myös kodinhoitajat olivat yrittäneet ruokkia kissaa. Tämä tuki vastaajien väitettä siitä, etteivät he olleet ymmärtäneet kissan juottamisen ja syöttämisen lisänneen eläimen kärsimystä. Näissä olosuhteissa hovioikeus päätyi siihen, että vastaajien menettelyn ei voitu katsoa olleen erityisen raakaa tai julmaa. Rikos ei siten täyttänyt törkeän tekomuodon tunnusmerkistöä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2021) - Uutiset
15.12.2021 9.02
Hovioikeus keskeytti täytäntöönpanon eläinsuojelurikosta koskevassa asiassa muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksiSatakunnan käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi eläinsuojelurikoksen kohdassa 1 ja määrännyt hänet määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Käräjäoikeus oli myös määrännyt valtiolle menetetyksi ne eläimet, joita A pitää ja jotka hän omistaa. Käräjäoikeus oli hylännyt A:n pyynnön saada itse myydä tai muuten luovuttaa omistamiaan eläimiä. Hovioikeus katsoi, että täytäntöönpano on muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksi keskeytettävä. (Vailla lainvoimaa 15.12.2021) - Uutiset
5.7.2021 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus arvioi eläinsuojelurikoksen perusmuotoiseksi ja hylkäsi vaatimuksen vastaajien määräämisestä eläintenpitokieltoon ja siihen liittyvästä menettämisseuraamuksestaEläimet olivat laiminlyönneistä huolimatta olleet pääasiassa terveitä ja hyvin ravittuja. Hovioikeus katsoi, että menettely itsessään puhui käsillä olevassa asiassa rikoksen törkeänä pitämistä vastaan siinä määrin, että sille oli kokonaistörkeyden arvostelussa annettava merkittävä painoarvo. Näin ollen hovioikeus päätyi toisin kuin käräjäoikeus siihen, ettei eläinsuojelurikosta ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajat olivat hovioikeudessa kertoneet, että heillä on tällä hetkellä kaksi koiraa, kolme kanaa ja kolme kania. Näihin seikkoihin nähden ja kun otettiin lisäksi huomioon teosta kulunut aika, hovioikeus katsoi, ettei eläintenpitokiellon tai siihen liittyvän menettämisseuraamuksen määräämiselle tässä tapauksessa ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2021) - Uutiset
23.6.2021 7.45
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi kihlakunnansyyttäjän tekemän päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta eläinsuojelurikosta koskevassa asiassaSyyttäjä oli tutkinnanjohtajan esityksestä rajoittanut epäiltyä lievää eläinsuojelurikosta koskevan esitutkinnan vähäisyysperusteella. - Uutiset
3.6.2021 8.00
Hovioikeus: Kania kaltoin kohdellut eläinsuojelurikoksesta tuomittu oli määrättävä kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoonHovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi kohtien 1 eläinsuojelurikoksen ja 2 huumausainerikoksen teoista 70 päivää vankeutta. Sakkorangaistus ei tullut kysymykseen ottaen huomioon kohdan 1 teon pitkäkestoisuus ja A:n tuottamuksen aste sekä kohdan 2 teon kohteena olleen huumausaineen suurehko määrä. Rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi, kun A:n aiemmista rikoksista oli kulunut varsin pitkä aika ja kysymys oli ollut erilaatuisesta rikollisuudesta kuin tässä tapauksessa. Eläintenpitokielto oli kuitenkin määrättävä koskemaan kaikkia eläimiä, koska puutteet A:n vastuulla olevan eläimen hoidossa olivat liittyneet sellaisiin eläimen perustarpeisiin, jotka ovat eläinlajista riippumattomia. (Vailla lainvoimaa 3.6.2021) - Uutiset
19.3.2021 13.56
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan eläinsuojelurikoksesta 40 päiväsakkoonAsiantuntevalla todistelulla ja jo kuvista tehdyillä havainnoilla osoitettiin, että koiran takajalkojen vammat olivat aiheuttaneet sille merkittävää kipua, jonka oli täytynyt jatkua koko syytteessä kuvatun ajanjakson ajan. Tarpeellisen ja asianmukaisen hoidon laiminlyönti oli syy-yhteydessä koiran kokemaan kipuun ja kärsimykseen. Vaikka koiraa ei olisi enää 19.6.2019 lähtien voitu välttämättä kliinisin hoidon menetelmin parantaa, olisi kipua voitu joka tapauksessa lievittää tai koira viedä jo aiemmin lopetettavaksi tarpeettoman kärsimyksen estämiseksi. Näin ollen A oli kohdellut koiraansa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Uutiset
19.1.2021 13.50
Hovioikeus palautti eläinsuojelurikosasian käräjäoikeuteen tuomion puutteellisten perusteluiden vuoksiKäräjäoikeuden ratkaisun perusteluista ilmenee, että asiassa on esitetty sekä syytteen puolesta että syytettä vastaan puhuvaa näyttöä. Ratkaisussa on eritelty esitettyä näyttöä sekä arvioitu näytön merkitystä ja menettelyn kokonaistörkeyttä. Tuomion perusteluista ei kuitenkaan ilmene, mitkä yksittäiset syytteessä kuvatut laiminlyönnit vastaajan syyksi oli luettu ja miltä osin. Kun käräjäoikeuden tuomion syyksilukeminen jäi tällä tavoin epäselväksi, oli epäselvää myös se, miltä osin ratkaisu oli oikeudenkäynnin kohteena hovioikeudessa. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tuomion perusteluiden olevan edellä esitetyllä tavalla niin puutteelliset, ettei asiaa voitu ottaa hovioikeuden ratkaistavaksi. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 19.1.2021) - Uutiset
7.12.2020 10.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tulkitsi eläinsuojelurikoksen törkeäksiTuomiossa todettuja seikkoja puolesta ja vastaan punnittuaan hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt rangaistusvaatimuksen mukaiseen törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus katsoi, että vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja rikoksesta ilmenevä muu syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen seuraamus syyksi luetusta teosta oli seitsemän kuukautta vankeutta. Rangaistusta oli siten korotettava. Hovioikeus katsoi, että ehdollinen vankeusrangaistus oli riittävä seuraamus syyksi luetusta teosta, eikä sen ohessa tuomittu yhdyskuntapalvelua. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli viisi vuotta. Vastaajalla oli tuomitsemishetkellä oman ilmoituksensa mukaan kolme koiraa ja 220–230 lammasta, joista noin 150–160 oli yli 1-vuotiaita ja loput karitsoita. Koska vastaaja määrättiin eläintenpitokieltoon, hänet oli rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin nojalla tuomittava menettämään valtiolle eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita hän hovioikeuden tuomiota annettaessa piti tai jotka hän tuomiota annettaessa omisti. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020) - Uutiset
18.11.2020 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksesta ja -rikkomuksestaHovioikeus muun muassa katsoi jääneen näyttämättä, että A:n menettely olisi ollut huolimatonta. A:n kertomuksesta ilmeni, että maastosta tulleita kissoja oli pidetty häkeissä vain ennen eläinlääkärin tarkistusta ja mahdollista leikkausta enimmillään viikonlopusta johtuen 4 päivää. A kertoi tämän johtuneen siitä, että kissojen kunto pystytään tarkistamaan. Hovioikeus totesi, että edellä mainitussa tilanteessa oli ollut kysymys A:n ilmoittamista syistä kissan kertaluonteisesta säilyttämisestä eikä sen tilapäisyyttä arvioitaessa voitu yksin antaa merkitystä sen kestolle. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että säilyttäminen mainitulla perusteella oli ollut eläinsuojeluasetuksen 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla tilapäistä. A:n laatimasta luettelosta ilmenee, että kissat oli merkitty numeroin, värin ja nimen sekä sukupuolen perusteella. Osa kissoista oli merkitty numeroryhmänä löytymispaikan mukaan. A oli pyrkinyt tarkastuskäynnin jälkeen selvittämään, millainen luettelon tulee olla. Tähän nähden ja ottaen huomioon, ettei lain säännöksestä eikä sen esitöistäkään ilmene yksiselitteisesti luettelolta vaadittavaa sisältöä, A:n ei voitu katsoa syyllistyneen rangaistavaan menettelyyn, vaikkei hänen hoidossaan olleita eläimiä olisi hänen laatimansa luettelon perusteella voitu tarkastuksessa riittävästä yksilöidä ilman hänen opastustaan. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
31.8.2020 13.00
Hovioikeus määräsi perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistyneelle kahden vuoden koirienpitokiellon ja koirien menettämisseuraamuksenA:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikos, joka oli kohdistunut asianomistaja K:n omistamaan koiraan. A:n syyksi luettujen toimien ja laiminlyöntien perusteella hänet oli määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Kiellon kestoa arvioitaessa hovioikeus otti huomioon koiralle tarpeellisen hoidon laiminlyönnit, julman kohtelun ja teon keston. Oli perusteltua määrätä A eläintenpitokieltoon 2 vuoden määräajaksi. Määräaika alkoi käräjäoikeuden tuomion antopäivästä 4.6.2020. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Menettämisseuraamus tuomitaan siitä riippumatta, kenen omaisuutta menetetyksi tuomittavat eläimet ovat. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiselle varataan tilaisuus itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet. Jos menettämisseuraamus kohdistuu eläimiin, jotka omistaa kokonaan tai osaksi muu kuin eläintenpitokieltoon määrätty, tälle voidaan varata tilaisuus noutaa eläimet korvauksetta itselleen. Edellä lausuttu huomioon ottaen käräjäoikeudella oli ollut perusteet määrätä koirat ”Pirkko” ja ”Isäntä” valtiolle menetetyiksi. Käräjäoikeus oli varannut A:lle tilaisuuden myydä tai luovuttaa koiransa ”Pirkko” ja ”Isäntä” viimeistään 26.6.2020. A ei ollut myynyt tai luovuttanut koiria hänelle asetetussa määräajassa, joten menettämisseuraamus ei ollut rauennut ja se oli voitu panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
16.6.2020 9.57
KKO piti eläinsuojelurikosta törkeänä - toselta paikkakunnalta tulleelle puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrätEläinsuojelurikoksen kohteena oli ollut yhteensä noin 50 koiraa ja neljä ponia. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rikoksen kohteena oli ollut RL17 luvun 14 a §:n 2 kohdassa tarkoitettu huomattavan suuri määrä eläimiä ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. Puolustajaksi määrätty asianajaja ei yleisesti hoitanut asianajoa tuomioistuinpaikkakunnalla. Hän oli vaatinut HO:n toimittamaan pääkäsittelyyn osallistumisesta palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkaan liittyvistä kuluista kuten tuomioistuinpaikkakunnalta tulevalle avustajalle olisi maksettu. Puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrät. - Uutiset
26.3.2020 12.05
Hovioikeuden tuomio eläinsuojelurikoksesta: Pysyvä koiria koskeva eläintenpitokielto poistettiin ja määrättiin neljäksi vuodeksiA oli laiminlyönyt koiran hoitoa 4.6.2014 alkaen aina 25.11.2015 sydänlääkityksen aloittamiseen asti. Lääkityksen sopivuutta ei ollut arvioitu A:n laiminlyötyä kontrollikäynnin. Koira oli menehtynyt alle kolmen kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta 17.2.2016. Hovioikeus katsoi, että A oli ajalla 4.6.2014 - 17.2.2016 jättänyt koiran tarpeellista hoitoa vaille. Valvontaeläinlääkäri K ei ollut puuttunut koiran hoitoon 3.9.2014 jälkeen. Tällä seikalla ei ollut merkitystä tekoajan tai rangaistusvastuun kannalta. A:n oli tullut huolehtia koiran hoidosta ilman valvontaeläinlääkärin määräyksiäkin. A määrättiin eläintenpitokieltoon neljäksi vuodeksi. A:n ei selvitetty laiminlyöneen muiden eläinlajien hoitoa. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
18.12.2019 14.15
Hovioikeus: Vähintään 60 kissaa oli pidettävä rikoslain 17 luvun 14 a §:ssä tarkoitettuna huomattavan suurena määränä – eläinsuojelurikos oli törkeäA:n asunto oli muuttunut aikaisempaa siivottomammaksi niin, että 2.3.2018 suoritetussa tarkastuksessa sisätiloissa oli ollut erittäin runsaasti kissojen ulosteita ja jopa hengittäminen oli ollut vaikeaa voimakkaan ammoniakin hajun vuoksi. Myös kissojen määrä oli lisääntynyt niin, että 29.3.2018 tehdyn hallintopäätöksen perusteella 9.4.2018 kiinniotetuista 47 kissasta 28 kissaa oli jouduttu lopettamaan villiintymisen ja ihmisiä kohtaan aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi. A:n laiminlyönnit olivat olleet toistuvia ja teko on kestänyt pitkään. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli siten syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
27.11.2019 13.00
Ammoniakin ja veden sekoitusta naapurin koirien päälle suihkuttaneen miehen tekoa ei pidetty lievänä – sakot eläinsuojelurikoksesta ja pahoinpitelystäAsian tapahtumainkulku ei ollut ollut merkittävästi riitainen. Vastaaja oli ruiskuttanut ammoniakin ja veden sekoitusta asianomistajan koiriin. KO oli katsonut asiassa tulleen näytetyksi, että liuosta oli joutunut myös asianomistajan silmiin. Liuoksen joutuminen asianomistajan silmiin oli aiheutunut vastaajan toiminnasta. Vaikka ammoniakki oli ollut vanhaa, ei sen syövyttävyyttä ja muuta myrkyllisyyttä ollut voitu sulkea täysin pois ja siksi tekomuotoa ei ollut kummassakaan syytekohdassa pidettävä lievänä. Tätä oli tukenut myös se, että vastaaja oli tiennyt ammoniakin tehon entisenä maalarina ja hänellä oli ollut selkeä tarkoitus toiminnalleen, koirien hiljentäminen ammoniakin avulla. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
31.5.2019 9.22
Tuomioistuimilla ei ole yhteneväistä linjaa törkeissä eläinsuojelurikoksissa – tuomiot lieviäTuomiot törkeissä eläinsuojelurikoksissa ovat lieviä, ja tuomioistuinten tulkinta törkeänä pidettävästä eläinsuojelurikoksesta vaihtelee, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Eläintenpitokielto määrätään lähes poikkeuksetta, mutta ne ovat usein lyhyitä. Tutkimuksessa analysoitiin 70 tuomioita, joissa henkilöä oli syytetty törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Törkeistä eläinsuojelurikostuomiosta lähes neljäsosa oli annettu Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Artikkeli on luettavissa Edilexissä. - Uutiset
12.1.2018 16.00
Rottien hoidon ja huolenpidon laiminlyönyt nainen tuomittiin eläinsuojelurikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määrättiin eläintenpitokieltoonHO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitulle ja 5 vuoden eläintenpitokieltoon määrätylle naiselle, joka oli syytteen teonkuvauksessa tarkoitetulla tavalla eläinsuojelulain ja -asetuksen vastaisesti kohdellut rottia julmasti tai joka tapauksessa tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa aiheuttaen. Teko ei aikaisemman samankaltaisen rikollisuuden vuoksi ja nyt syyksi luetun teon moitittavuus huomioon ottaen ollut enää sakolla sovitettavissa. Naisen pitämät tai omistamat eläimet määrättiin menetettäväksi valtiolle. Eläinsuojelurikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enemmän kuin 6 kuukautta, joten rikosuhrimaksu oli 80 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.1.2018) - Uutiset
28.9.2017 8.10
Eläinsuojelurikoksesta 80 päiväsakkoa ja eläimet valtiolle – hovioikeus lyhensi 5 vuoden eläintenpitokiellon 4 vuodeksiTodistajan kertomuksella näytettiin, että naudoille oli aiheutunut vastaajan menettelystä tarpeetonta kipua tai tuskaa ja kärsimystä. Asiaan oli kiinnitetty vastaajan huomiota jo heinäkuussa 2015. Tilanne oli jatkunut samanlaisena arviolta vuoden verran, ja puutteita oli ollut havaittavissa vielä viimeisellä tarkastuskäynnillä. Menettely oli siten jatkunut pitkähkön ajan. Vastaaja oli rikkonut useita eläinsuojelusäännöksiä tai -määräyksiä. Käräjäoikeus katsoi, että menettelyä oli pidettävä törkeän huolimattomana. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. Menettely oli sakkorangaistuksella sovitettavissa. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden. Käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen rangaistuksen ja menettämisseuraamuksen osalta ja eläintenpitokiellon määräämisen osalta ei ilmennyt aihetta. Eläintenpitokiellon pituuden osalta hovioikeus kuitenkin totesi, että määräaikaisen eläintenpitokiellon keskimääräinen pituus on noin 4 vuotta. Koska A:n syyksiluetussa menettelyssä ei ollut katsottava olleen kysymys keskimääräistä moitittavammasta menettelystä, käräjäoikeuden määräämää eläintenpitokieltoa oli perusteltua vastaavasti lyhentää. (Vailla lainvoimaa 28.9.2017) - Uutiset
24.2.2017 10.31
Ainakin 67 kissan kaltoinkohtelu oli törkeä eläinsuojelurikos – 6 kuukauden ehdollinen vankeus ja 60 päiväsakkoa sekä pysyvä eläintenpitokieltoKissoja oli pidetty pysyvästi suljettuna liian ahtaisiin kuljetushäkkeihin. Kissojen pitopaikan ilmanlaatu oli ollut erittäin huono. Kissoja oli pidetty ikkunattomassa tilassa, missä ei ole ollut valaistusta. Kaikilla kissoilla ei ollut juomavettä tarjolla. Kissoilla oli ollut hoitamattomia sairauksia kuten silmätulehduksia, ihoon kasvaneita ylipitkiä kynsiä, ihottumaa, korvapunkkioireita, ienpaiseita ja neurologista oireilua. Pentukissoja oli vieroitettu emoistaan jo kahden viikon ikäisinä. Kissoilla ei ollut sopivia rakenteita tai paikkoja kiipeilyä ja kynsimistä varten eikä kissoilla ollut kuulo- ja näköyhteyttä pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan eikä myöskään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Laiminlyöntien johdosta eläinlääkäri oli joutunut lopettamaan kiireellisesti 48 kissaa niiden enempien kärsimysten välttämiseksi. Kissoja oli ollut ainakin 67. Käräjäoikeus katsoi, että sanottu määrä täytti rikoslain 17 luvun 14 a §:n mukaisen kvalifiointiperusteen siitä, että kysymys oli ollut huomattavan suuresta määrästä eläimiä. A:n ja B:n menettely oli jatkunut pitkään ja menettely oli ollut hyvin moitittavaa. Käräjäoikeus katsoi, että tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Siten A ja B olivat menettelyillään syyllistyneet törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
23.2.2017 9.02
KHO kumosi äänestäen hallinto-oikeuden ja ELY-keskuksen päätöksen eläinsuojelurikoksen vuoksi tehdystä maatalouden ympäristötuen takaisinperinnästä – aiempi lainvoimainen ELY-keskuksen päätös esteenäELY-keskus oli ollut tietoinen A:n saamasta rikostuomiosta ja siihen liittyvästä eläintenpitokiellosta ennen 16.1.2013 tekemäänsä päätöstä, jolla maataloustuen erityistukisopimus oli purettu ilman, että sopimuksen perusteella maksettuja tukia olisi peritty takaisin. ELY-keskuksen 16.1.2013 tekemään päätökseen johtaneet olosuhteet huomioon ottaen ELY-keskuksen oli katsottava kyseisellä päätöksellä ratkaisseen A:n saaman rikostuomion merkityksen maatalouden ympäristötuen erityistukien takaisinperinnän kannalta. Näin ollen KHO katsoi, että 16.1.2013 tehtyä päätöstä ei päätöksen perusteluista huolimatta voitu pitää ainoastaan sopimuksen purkamista osatyökyvyttömyyseläkkeen perusteella koskevana siten, että tämän päätöksen lainvoimaisuuden estämättä ELY-keskus olisi voinut tehdä asiassa uuden päätöksen tukien takaisin perimisestä Vaasan hovioikeuden 3.4.2012 antaman rikostuomion perusteella. - Uutiset
1.2.2017 14.12
Kennel- ja löytöeläintoimintaa harjoittaneille ehdollista vankeutta eläinsuojelurikoksestaKoska vastaajien laiminlyönnit olivat kohdistuneet suureen määrään eläimiä (70 - 120 koiraa ja 5 kissaa) ja jatkuneet pitkään, käräjäoikeus katsoi, etteivät teot olleet sakolla sovitettavissa. Oikeudenmukainen ja yleisen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus vastaajien syyksi luetuista teoista oli lyhyt ehdollinen vankeusrangaistus. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajat 30 päivän ehdolliseen vankeuteen, määräsi heille 3 vuoden eläintenpitokiellon sekä tuomitsi ne koirat ja kissat jotka olivat vastaajilla päätöstä annettaessa, valtiolle menetetyksi. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2017) - Uutiset
25.1.2017 11.06
Hovioikeus arvioi taljajousella hevoselle aiheutettua vahinkoa – ei vahingonteko vaan yksin eläinsuojelurikosAsiassa jäi esitetyn todistelun perusteella se varteenotettava mahdollisuus, että kyse oli A:n kertomalla tavalla maalitaulun ohi lentäneen nuolen aiheuttamasta vahingosta, mitä A ei voinut pitää varsin todennäköisenä tekonsa seurauksena. Siten syyte vahingonteosta oli hylättävä. Ottaen huomioon ampumiseen liittyneet riskit sekä mahdollisten vahinkojen vakavuus ja todennäköisyys, hovioikeus katsoi, että A oli törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut asianomistajien omistaman hevosen vamman. A oli siten syyllistynyt syytteessä kuvattuun eläinsuojelurikokseen. Tekoa ei ollut pidettävä vähäisenä. (Vailla lainvoimaa 25.1.2017) - Uutiset
5.10.2016 13.35
Hovioikeus puolitti käräjäoikeuden sakkotuomion eläinsuojelurikoksessa 30 päiväsakkoon ja lyhensi eläintenpitokiellon viidestä vuodesta puoleentoista vuoteenHovioikeus totesi, että ottaen huomioon eläintenpitokieltoa koskeva oikeuskäytäntö ja se, että laiminlyöntien yhtenä syynä olivat A:n esittämin ja käräjäoikeuden toteamin tavoin olleet hänen henkilökohtaiset olosuhteensa, hovioikeus harkitsi kohtuulliseksi eläintenpitokiellon pituudeksi puolitoista vuotta. (Vailla lainvoimaa 5.10.2016) - Uutiset
15.4.2016 10.10
Hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen vain lievään eläinsuojelurikokseen – aiemmin tuomittu uhkasakko otettiin huomioon rangaistusta lieventävänä seikkanaHovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, ettei uhkasakkoa voitu myöskään Engel-kriteerien kokonaisarvioinnin perusteella pitää rikosoikeudellisena rangaistuksena, joten uhkasakko ei muodostanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa ja perustuslain 21 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä samaa tekoa koskevan rikossyytteen tutkimiselle. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus kuitenkin otti A:lle tuomitun uhkasakon rikoslain 6 luvun 7 §:n 1 kohdan nojalla rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon. Käräjäoikeuden tuomitsema 55 päiväsakkoa alennettiin 30 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 14.4.2016) - Uutiset
23.6.2015 10.19
Afgaaninvinttikoiraa ja suomenajokoiraa ei olisi tullut pitää talvella pitkää aikaa ulkona lämmittämättömässä kopissa ja nälässä - tuomio eläinsuojelurikoksestaVastaajien katsottiin syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen laiminlyödessään huolehtia suomenajokoiran ja afgaaninvinttikoiran riittävästä ravinnosta ja siitä, että suomenajokoira- ja afgaaninvinttikoirarotuisilla koirilla olisi ollut ulkona tarhassa määräysten mukainen lämmitetty koppi. Vastaajat syyllistyivät eläinsuojelurikokseen ja heidät määrättiin vuoden mittaiseen eläintenpitokieltoon. (Vailla lainvoimaa 23.6.2015) - Uutiset
9.6.2015 12.02
Hovioikeus: Oheissakko ei ollut tarpeen eläinsuojelurikoksessaKokonaisuutena A:n menettely oli aiheuttanut eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa ja laiminlyönnit olivat jatkuneet korjauskehotuksista huolimatta pitkään. Toisaalta A oli pyrkinyt viranomaisten määräyksestä korjaamaan havaittuja puutteita, vaikkakaan nämä toimet eivät olleet läheskään riittäviä. Tilalla tuotettu maito oli myös kuulunut parhaaseen laatuluokkaan ja teurastamo oli ottanut vastaan kaikki toimitetut naudat eikä naudoista tehty lantaisuusvähennyksiä, mistä oli pääteltävissä, että A oli muilta osin hoitanut eläimiä asianmukaisella tavalla. Tähän nähden A:lle tuomittua rangaistusta (4 kk 15 päivää ehdollista vankeutta ja 60 päiväsakkoa) oli pidettävä liian ankarana. Huomioon ottaen A:n syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet sekä rikoksesta ilmenevä muu A:n syyllisyys hovioikeus piti oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luetusta teosta 60 päivän pituista ehdollista vankeusrangaistusta. Tätä rangaistusta oli yksinään pidettävä riittävänä rangaistuksena. (Vailla lainvoimaa 9.6.2015) - Uutiset
4.6.2015 15.00
HTM Tarja Koskela-Laine: Asiantuntijat eläinsuojelurikosasioissa – Onko niitä?HTM, tohtorikoulutettava Tarja Koskela-Laine selvitti tutkimuksessaan asiantuntijoiden käyttämistä esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa eläinsuojelurikosasioissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) kuka on eläinsuojelurikoksissa asiantuntija, 2) onko eläinsuojelurikoksissa esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa käytetty asiantuntijoita ja 3) minkälaisissa tapauksissa asiantuntijoita on käytetty. Empiirinen tutkimusaineisto koostui vuosina 2006–2009 käräjäoikeuksissa annetuista lainvoimaisista eläinsuojelurikostuomioista sekä niihin liittyvistä esitutkintapöytäkirjoista. Tutkimuksen kohteena oli 144 tuomiota ja niihin liittyvät esitutkintapöytäkirjat. - Uutiset
1.6.2015 8.35
Hovioikeus tuomitsi karjatilanpitäjän eläinsuojelurikkomuksen sijasta eläinsuojelurikoksesta - ne bis in idem -kiellon näkökulmasta estettä syytteen tutkimiselle ei ollutKO:n tuomiossaan esille nostamat seikat, kuten se, etteivät naudat olleet aliravittuja tai muutoin sairaita, puolsivat teon arvostelemista kokonaisuutena vähäiseksi. Näille viimeksi mainituille seikoille ei voitu kuitenkaan tässä tapauksessa antaa kokonaisharkinnassa niin suurta painoarvoa, että kyse olisi ollut kokonaisuutena arvosteltuna vähäisestä eläinsuojelurikoksesta. Vastaajan oli siten katsottava syyllistyneen eläinsuojelurikokseen. Eläintenpitokiellon määrääminen ei ollut tapauksessa kuitenkaan tarpeen. Myönnettyjen tukien takaisinperintää, joka oli perustunut ”ei tahalliseksi” arvioituun menettelyyn, ei voitu pitää rangaistusluonteisena hallinnollisena seuraamuksena. (Vailla lainvoimaa 1.6.2015) - Uutiset
17.2.2015 11.01
Koiraa pihamaalla ilmakiväärillä ampunut tuomittiin eläinsuojelurikoksesta - hovioikeus hylkäsi vaaran aiheuttamista koskevan syytteenVastaaja, joka oli ampunut ilmakiväärillä asianomistajan tanskandogia vasempaan reiteen ja kylkeen rintakehän alueelle, tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 50 päiväsakon rangaistukseen. Näyttämättä oli jäänyt, että vastaaja olisi ampunut ilmakiväärillään siten, että siitä olisi aiheutunut vakavaa terveyden vaaraa asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 17.2.2015) - Uutiset
12.11.2014 12.00
Hovioikeus: Neljä kissaa kuolivat ravinnon ja veden puutteeseen – 6 kuukautta ehdollista vankeutta törkeästä eläinsuojelurikoksestaHovioikeus katsoi muun muassa, että kissat olivat kuolleet ravinnon ja hoidon puutteeseen, mistä voitiin katsoa aiheutuneen kissoille pitkittynyttä ja suurta kärsimystä. A oli valituksessaan vedonnut terveydellisiin ongelmiin, joiden vuoksi hän ei ollut voinut asua yksin, minkä vuoksi hän oli muuttanut miesystävänsä luokse. Muutto tai sairaus eivät kuitenkaan olisi estäneet A:ta huolehtimasta kissoista. A:n teko osoitti suurta piittaamattomuutta eläinten hyvinvoinnista. Teko oli näin ollen myös ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Vailla lainvoimaa 12.11.2014) - Uutiset
6.11.2014 14.24
Koira sai vastaajan toiminnan seurauksena vakavia vammoja ja jouduttiin lopettamaan – hovioikeus tuomitsi törkeästä eläinsuojelurikoksesta ehdollista vankeutta käräjäoikeuden tuomitseman yhdyskuntapalvelun sijastaA oli käsitellyt B:n koiraa siten, että koiran lonkka oli mennyt potilaskertomuksesta ilmenevällä tavalla sijoiltaan. Edelleen A oli potkinut liikuntakyvytöntä ja maassa maannutta koiraa pitäen samalla kiinni myös koiran kuonosta. Lääkärinlausunnon mukaan koira oli ollut tutkittaessa kivulias, eikä se ollut päässyt liikkumaan omin voimin. Koira oli jouduttu A:n menettelyn seurauksena lopettamaan. A:n koiraan kohdistama teko oli ollut käräjäoikeuden toteamien tavoin erityisen julma. Ottaen huomioon, että A:n menettely oli ollut toistuvaa ja että se oli kohdistunut puolustuskyvyttömään eläimeen, tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A oli syyllistynyt menettelyllään törkeään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 6.11.2014) - Uutiset
15.10.2014 15.29
Ehdollista vankeutta eläinsuojelurikoksesta - pysyväksi määrättyä nautojen pitokieltoa ei lievennettyHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla 71-vuotias tilanpitäjä, joka oli jo aiemmin tuomittu eläinsuojelurikoksesta ja jolle oli annettu useita tilanteen korjaamismahdollisuuksia, oli tuomittu eläinsuojelurikoksesta 45 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja nautojen osalta pysyvään eläintenpitokieltoon. KO oli katsonut puutteiden johtuneen ainoastaan eläinten liian suuresta määrästä suhteessa käytössä olleisiin resursseihin. Eläimiä ei ollut kohdeltu julmasti. (Vailla lainvoimaa 15.10.2014) - Uutiset
31.5.2013 14.01
Hovioikeus: Omien koirien hyökkäyksen estämisen laiminlyönti ei ole muihin eläimiin kohdistuvana eläinsuojelurikoksena rangaistavaaHelsingin hovioikeus katsoi muun muassa, että A ja B olivat koirien omistajina vastuussa niiden aiheuttamista vahingoista. Omien koirien hyökkäyksen estämisen laiminlyönti ei kuitenkaan ole muihin eläimiin kohdistuvana eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistö ja eläinsuojelulainsäädäntö huomioon ottaen eläinsuojelurikoksena rangaistavaa, koska tällaista laiminlyöntiä ei ole eläinsuojelulaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätty rangaistavaksi. A:n ja B:n menettelyä ei siten ollut pidettävä eläinsuojelurikoksena, eikä kyse näin ollen ollut myöskään eläinsuojelurikkomuksena rangaistavasta menettelystä. - Uutiset
23.2.2012 12.12
Eläinsuojelurikosten empiirinen tutkimusEläinsuojelurikoksissa, pahoinpitelyrikoksissa ja rattijuopumusrikoksissa on säädetty sama rangaistusasteikko eli tekoja pidetään lähtökohtaisesti yhtä moitittavina. HTM Tarja Koskela-Laineen empiirisessä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että eläinsuojelurikoksissa tuomitaan huomattavasti lievempiä rangaistuksia kuin vertailurikoksissa. - Uutiset
24.2.2011 12.14
Eläinsuojelurikoksia koskevat lainmuutokset voimaan maaliskuun alustaVakavista eläinsuojelurikoksista voidaan maaliskuun alusta alkaen määrätä nykyistä ankarampia rangaistuksia, kun lakiin lisätty säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta tulee voimaan. Eläintenpitokieltojen valvonta tehostuu, kun kiellot merkitään jatkossa valtakunnalliseen rekisteriin. - Uutiset
17.6.2010 17.57
Törkeistä eläinsuojelurikoksista jatkossa nykyistä ankarampia rangaistuksiaEläinsuojelurikoksista annettavia rangaistuksia aiotaan ankaroittaa. Eduskunnalle perjantaina 18. kesäkuuta annettavan esityksen mukaan lakiin lisättäisiin säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Samalla perustettaisiin valtakunnallinen rekisteri, johon tuomioistuinten määräämät eläintenpitokiellot merkittäisiin. Rekisteriä ylläpitäisi Oikeusrekisterikeskus. - Uutiset
29.4.2009 12.08
Törkeistä eläinsuojelurikoksista halutaan nykyistä ankarampia rangaistuksiaOikeusministeriön työryhmä ehdottaa eläinsuojelurikoksia koskevien seuraamusten tehostamista. Jotta rikoksen törkeysaste tulisi nykyistä paremmin huomioiduksi rangaistusta määrättäessä, lakiin lisättäisiin säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta. - Uutiset
8.4.2008 12.02
Työryhmä selvittämään eläinsuojelurikosten seuraamusten tehostamistaOikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään eläinsuojelua koskevien rangaistussäännösten, eläintenpitokiellon sekä eläinten huostaanoton ja takavarikon tehostamista. - Uutiset
22.5.2007 16.18
Hovioikeuden ratkaisu eläinsuojelurikoksestaSyytteen mukaan A oli tahallaan tappanut eläinsuojelulain vastaisesti kaksi naapurina asuneen B:n pihalta A:n pihalle tullutta puolivuotiasta kissanpentua lyömällä niitä useita kertoja airolla ja siten aiheuttanut niille tarpeetonta kärsimystä ja tuskaa. Käräjäoikeus tuomitsi A:n nuorena henkilönä tehdyistä eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta yhteiseen 40 päiväsakon sakkorangaistukseen ja velvoitti hänet korvaamaan B:lle aiheuttamansa vahingon 1 100 euroa laillisine viivästyskorkoineen. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota. - Uutiset
9.6.2006 8.50
Eläinsuojelurikoksista tuomitaan harvoin vankeuttaSuomessa tehdään vuosittain satoja eläinsuojelurikoksia, mutta vain pieni osa päätyy käräjäoikeuteen asti. Vuonna 2004 poliisin tietoon tuli 261 eläinsuojelurikosta, joista tuomioon johti 75. - Esityöt > Ministeriöiden lainvalmistelujulkaisutEläinsuojelurikostyöryhmä, Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2009:8: Eläinsuojelurikosten seuraamuksien tehostaminen29.4.2009
- Oikeuskäytäntö > KKO:n muut kuin ennakkopäätökset KKO 1727/2023 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste - Tarkistusperuste -Törkeä eläinsuojelurikos -Eläintenpitokielto
- Oikeuskäytäntö > KKO:n muut kuin ennakkopäätökset KKO 1545/2022 Eläinsuojelurikos - Eläintenpitokielto
- Oikeuskäytäntö > KKO:n muut kuin ennakkopäätökset KKO 613/2021 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste - Painava syy -Eläinsuojelurikos -Eläintenpitokielto
- Oikeuskäytäntö > KKO:n valitusluvat KKO VL:2024-16 Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos -Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen
- Oikeuskäytäntö > KKO:n valitusluvat KKO VL:2023-20 Eläinsuojelurikos - Eläintenpitokielto -Menettämisseuraamus
- Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Itä-Suomen HO 07.07.2015 129056
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Turun HO 11.11.2014 148507
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Kouvolan HO 11.02.2014 105414
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Turun HO 31.05.2013 1141
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Itä-Suomen HO 24.05.2013 405
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen tekstit Helsingin HO 23.5.2013 1476 Eläinsuojelurikos - Eläinsuojelurikkomus - Rangaistavuus
- Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Turun HO 16.01.2012 71
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Turun HO 01.12.2011 2747
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Syyte hylätty - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Rovaniemen HO 09.11.2011 1009
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - EU-oikeus - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Turun HO 26.02.2010 494
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Syyte hylätty - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Itä-Suomen HO 19.11.2009 1072
Rangaistus - Sakko - Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Rovaniemen HO 01.07.2009 607
Rangaistus - Sakko - Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Rovaniemen HO 13.05.2009 392
Rangaistus - Sakko - Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Turun HO 27.04.2009 1062
Rangaistus - Sakko - Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Turun HO 02.12.2008 2757
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen tekstit Rovaniemen HO 19.05.2008 430 Eläinsuojelurikos, Vahingonteko, Porovahinko, Paliskunta, Asianomistaja
- Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Rovaniemen HO 4.4.2008 278
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Lievä eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Rovaniemen HO 15.10.2007 931
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen tekstit Rovaniemen HO 16.04.2007 332 Eläinsuojelurikos Vahingonteko
- Uutiset
23.11.2021 7.53
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan eläinsuojelurikoksesta 50 päiväsakkoon – vaatimukset vastaajan määräämisestä eläintenpitokieltoon ja tähän vaatimukseen liittyvästä menettämisseuraamuksesta oli kuitenkin hylättäväHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A laiminlyönyt huolehtia maatilallaan olleiden nautaeläinten tarpeellisesta hoidosta ja ruokinnasta sekä pitopaikan puhtaudesta eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisesti. Lisäksi oli arvioitava, olivatko laiminlyönnit aiheuttaneet naudoille tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä, ja oliko menettelyä pidettävä tahallisena tai törkeän huolimattomana. (KKO:ssa; VL:2022-31) - Uutiset
12.5.2016 8.00
Hovioikeus: 60 päivän ehdollinen vankeus ja 5 vuoden eläintenpitokielto eläinsuojelurikoksesta poikkesi liikaa oikeuskäytännöstä – 80 päiväsakkoa sekä vuoden ja 6 kuukauden eläintenpitokieltoHuomioon ottaen yleinen oikeuskäytäntö ja se, ettei teosta esitetty aiheutuneen eläimille vähäistä suurempaa haittaa, hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus oli liian ankara. Hovioikeus arvioi oikeudenmukaiseksi
rangaistukseksi 80 päiväsakkoa. Ottaen huomioon muun muassa se, että käräjäoikeuden määräämä eläintenpitokielto poikkesi pituudeltaan yleisestä oikeuskäytännöstä, hovioikeus katsoi, että A:lle määrättyä eläintenpitokieltoa oli lyhennettävä. Suhteessa A:n menettelyyn hovioikeus arvioi kohtuulliseksi eläintenpitokiellon pituudeksi vuoden ja kuusi kuukautta. (Vailla lainvoimaa 11.5.2016) - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Rovaniemen HO 05.11.2014 147561
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos - Koira - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Turun HO 14.05.2014 120698
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Lievä eläinsuojelurikos - Tunnusmerkistö - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Kouvolan HO 25.11.2013 127317
Tunnusmerkistö - Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos - Lakikirjasto > Defensor LegisRatamäki, Outi – Tolvanen, Matti: Metsästys ja pyynti: Rikosoikeudellinen tulkinta ja rikoskonkurrenssiDefensor Legis 2/2018 s. 167 – 182, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
20.10.2021 11.25
Hovioikeus alensi törkeästä eläinsuojelurikoksesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen tuomitulle 23-vuotiaalle naiselle määrätyn 15 vuoden pituisen kaikkia eläimiä koskevan yleisen eläintenpitokiellon 6 vuoteenKO:n määräämä 15 vuoden pituinen eläintenpitokielto olisi muodostunut vastaajan kannalta kohtuuttomaksi. Tämän vuoksi eläintenpitokieltoa oli aihetta lyhentää. Kohtuullisena eläintenpitokiellon pituutena voitiin pitää kuutta vuotta. Rikoksen kohteena oli ollut useita eri eläinlajeja. Vakavia laiminlyöntejä oli kohdistunut myös koiriin ja useampi koira oli jouduttu lopettamaan. Asiassa ei ollut perusteita rajata koiria eläintenpitokiellon ulkopuolelle. Vastaaja oli vaatinut, että eläintenpitokielto ei koske hänen omistamiaan koiria, jotka eivät olleet olleet rikoksen kohteena. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella koirien omistaminen olisi voitu sallia. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Oikeuskäytäntö > KHO:n vuosikirjapäätökset KHO:2013:150 26.9.2013 Eläinsuojelu - Kiireelliset toimenpiteet - Asian selvittäminen - Facebook-kirjoitus - Kunnaneläinlääkäri - Eläinsuojelurikos - Päätöksen voimassaolo - Väliaikainen määräys - Suhde rikosprosessiin
- Lakikirjasto > Oikeus* Koskela, Tarja: Kohtuuttomuus syyttämättäjättämisen perusteena ja kohtuuttomuusperusteen soveltuminen eläimiin kohdistuneisiin rikoksiinOikeus 3/2022 s. 449 – 467, Asiantuntija-artikkeli
- Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Turun HO 21.06.2011 1404
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Eläinsuojelu (RL 17 luku) - Eläintenpitokielto - Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen viitekortit Rovaniemen HO 15.04.2011 357
Rikos yleistä järjestystä vastaan (RL 17 luku) - Eläinsuojelurikos - Luonnonvararikos (RL 48 a) - Metsästysrikos