Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- ampuma-ase
- Lakikirjasto > JFTBoucht, Johan: Finsk polis och s.k. riktade dödsskottJFT 2–4/2017 s. 611 – 628, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitPennanen, Mika: Ampuma-aseen, aseen osien ja patruunoiden hankinta ulkomailta14.9.2006Artikkelissa käsitellään sitä, mitä lupia ja asiakirjoja ampuma-aseen hankinta ja aseen osien tai patruunoiden hankita ulkomailta edellyttää ja millä edellytyksillä luvat voidaan myöntää. Aseen hankkiminen edellyttää hankkimislupaa, suostumusta ulkomaan viranomaiselle ja ennakkosuostumusta aseen siirtoon. Myös ostomaan lainsäädännön mukaista hankkimislupaa tai maastaviemislupaa voidaan edellyttää. Aseen osan hankintaan ei vaadita Suomessa erillistä hankkimislupaa, jos ostajalla on lupa...
- Uutiset
13.2.2024 9.19
KKO äänesti ampuma-aseiden säilyttämisestä: Törkeä huolimattomuus ja ampuma-aserikkomusA oli säilyttänyt 21 ampuma-asetta ja yhtä aseen piippua kahdessa ampuma-aselain määräykset täyttävässä turvakaapissa kerrostalon 11. kerroksessa sijainneen kakkosasuntonsa kellarivarastossa. Kellarissa sijainneessa varastotilassa oli ollut teräsbetoniseinät ja metalliovi, jonka yläpuolella ollut metalliristikko oli peitetty sisäpuolelta kankaalla. Varastotila oli suljettu riippulukolla ja se oli sijainnut lukitussa kellarikäytävässä. Varastotilaan oli murtauduttu ja turvakaapit aseineen anastettu.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, ettei A ollut säilyttänyt aseitaan ampuma-aselain 106 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyllä tavalla pysyvään oleskelupaikkaansa kiinteästi liittyvässä tilassa, joka olisi valvottavuudeltaan vastannut vakituista asuntoa tai pysyvää oleskelupaikkaa. A:n katsottiin menetelleen törkeän huolimattomasti ja syyllistyneen ampuma-aserikkomukseen. (Ään.) - Uutiset
8.2.2024 9.32
KKO mittasi törkeiden ampuma-aserikosten rangaistustaA:n syyksi oli luettu törkeänä ampuma-aserikoksena se, että hän oli hankkinut, pitänyt hallussaan ja myynyt kolme toimintakuntoista sarjatuliasetta ilman näihin toimiin vaadittavia lupia. Lisäksi A oli syyllistynyt kahteen törkeään ampuma-aserikokseen, joissa rikoksen kohteena oli ollut puutteellisesti deaktivoituja sarjatuliaseita ja tällaisten aseiden toimintakuntoon muuntamiseksi tarvittavia keskeisiä osia.
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. - Uutiset
10.11.2023 14.21
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että ampuma-aserikos oli törkeäA:n hallussa ollut ampuma-ase oli ollut toimintakuntoinen, ja hänellä oli ollut hallussaan siihen sopivia patruunoita. A oli pitänyt asetta hallussaan huoneistonsa lisäksi myös rappukäytävässä. Näissä olosuhteissa rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli syyllistynyt syytteen mukaiseen törkeään ampuma-aserikokseen. Käräjäoikeuden syyksilukemista oli siten muutettava. (Vailla lainvoimaa 10.11.2023) - Uutiset
20.9.2023 12.21
Ampuma-aseasioita avautui poliisin sähköiseen asiointiinPoliisin sähköisen asioinnin ensimmäiset ampuma-aseisiin liittyvät palvelut avattiin 19.9.2023. Ampuma-aseella tapahtuvan harrastuksen jatkumisesta voi tästä eteenpäin ilmoittaa poliisin sähköisessä asioinnissa. Myös lain vaatima ilmoitus pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdystä tai deaktivoidusta ampuma-aseesta onnistuu poliisin asiointipalvelussa. - Uutiset
13.9.2023 10.31
Hovioikeus alensi ja lievensi rangaistusta ampuma-aserikoksesta ja kahdesta varkaudesta - Uutiset
7.9.2023 11.16
KHO: Ampuma-aseiden siirtäminen SuomeenKorkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana, oliko poliisilaitoksen tullut tunnustaa Itävallasta Suomeen siirretyistä aseista Itävallassa annettu deaktivointitodistus osoitukseksi ampuma-aseiden tekemisestä pysyvästi ampumakelvottomiksi.
Ampuma-ase – Deaktivointi – Ampuma-aseiden siirtäminen Suomeen – Deaktivointitodistus – Vastavuoroinen tunnustaminen – Tarkastusyksikkö – Komission julkaisema luettelo tarkastusyksiköistä – Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu - Uutiset
5.6.2023 12.32
Hovioikeus ampuma-aserikoksesta: Olympic 6 -mallinen starttipistooli on luvanvarainen ampuma-aseHovioikeus katsoi, että S:n tilaama starttipistooli, joka on mahdollista muuttaa tavanomaisilla työkaluilla ampumaan hauleja, luoteja tai muita ammuksia tai tehdä tällaiseen tarkoitukseen muunnettavaksi on ampuma-aselain 2 §:n mukainen ampuma-ase. (Vailla lainvoimaa 5.6.2023) - Uutiset
4.4.2023 12.05
Hovioikeus mittasi muun muassa ampuma-aserikoksen rangaistustaA oli tuomittu ampuma-aserikoksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta yhteiseen kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. Syyttäjä vaati rangaistuksen korottamista. Hovioikeus katsoi, että rangaistus oli yleisen rangaistuskäytännön mukainen eikä siitä poikkeamiseen ollut syytä.
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. - Uutiset
12.1.2023 11.41
Hovioikeus: Metalliputkesta valmistettu kynäpistooli oli erityisen vaarallinen ampuma-ase ja rikos siten törkeäArvioitavana oli metalliputkesta ja muista osista valmistettu ampuma-ase, joka ei muistuttanut ulkoisesti lainkaan perinteistä ampuma-asetta (niin kutsuttu kynäpistooli). Hovioikeus katsoi, että tällaista ampuma-asetta oli pidettävä ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdassa tarkoitettuna muuksi esineeksi naamioituna ampuma-aseena ja rikoslain 41 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena erityisen vaarallisena ampuma-aseena. Arvioituaan, että tekoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, hovioikeus luki tällaista ampuma-asetta julkisella paikalla luvattomasti hallussapitäneen vastaajan syyksi törkeän ampuma-aserikoksen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
2.8.2022 8.55
Poliisi yhdenmukaistaa ampuma-aselupakäytäntöjäPoliisihallinnossa on elokuun alusta tullut voimaan uusi Ampuma-aselupakäytäntöjen yhtenäistäminen -ohje, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa poliisilaitosten käytäntöjä aselupa-asioissa. - Uutiset
6.6.2022 7.52
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei sakkorangaistus ollut riittävä ampuma-aserikoksessaA oli pitänyt pitkän ajan luvattomasti hallussaan syytteessä tarkoitettua kivääriä ja huomattavaa määrää pääasiassa haulikon patruunoita. Asiassa ei kuitenkaan ilmennyt viitteitä siitä, että aseen hallussapitoon liittyisi rikollisia tarkoitusperiä. Oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luetusta ampuma-aserikoksesta oli pidettävä aseen laatuun ja hallussapidettyjen patruunoiden määrään nähden neljän kuukauden pituista vankeusrangaistusta. Vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. (Vailla lainvoimaa 6.6.2022) - Uutiset
30.3.2022 11.45
Hovioikeus: Ampuma-aserikos vai lievä ampuma-aserikosAsiassa oli kysymys hovioikeudessa ensinnäkin siitä, oliko A syyllistynyt ampuma-aserikokseen vai lievään ampuma-aserikokseen. Tältä osin ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko teko ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen ottaen huomioon 1) aseiden laatu, kunto sekä määrä, 2) se, miten A oli saanut aseet haltuunsa ja 3) A:n pitkä kokemus aseiden käsittelystä. Aseiden laadun ja kunnon osalta kysymys oli siitä, mikä merkitys oli annettava sille, että toisessa aseista ei ollut ollut lipasta ja siitä, oliko Beretta-merkkinen ase ollut niin sanottu taskuase.
Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko A menetellyt ampuma-aselain vastaisesti tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta säilyttäessään edellä mainittuja ampuma-aseita ja patruunoita tarkemmin syytteessä kerrotuin tavoin asuntonsa vaatehuoneessa ja autotallissa.
Kolmanneksi asiassa on kysymys rangaistuksen mittaamisesta. (Vailla lainvoimaa 30.3.2022) - Uutiset
3.1.2022 9.14
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion: Ampuma-aserikoksesta tuli tuomita ehdotonta vankeuttaVastaajan aikaisempi rikollisuus (kokonaisrikollisuus) oli otettava rangaistusta mitattaessa huomioon koventamisperusteena, koska sen ja nyt käsiteltävänä olevan rikoksen suhde osoitti vastaajassa ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen rangaistussuositus huomioon ottaen käräjäoikeus päätyi rangaistuksen mittaamisessa koventamisperuste mukaan lukien seitsemän kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen. Ottaen huomioon vastaajan aikaisempi rikollisuus, käräjäoikeus katsoi, että rangaistusta ei voitu tuomita ehdollisena. Tuomittavan rangaistuksen pituus johti siihen, että valvontarangaistus ei voinut tulla kyseeseen. Käräjäoikeus katsoi myös, että yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle oli rikoslain 6 luvun 11 §:n tarkoittama este. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
18.10.2021 8.42
Poliisin ampuma-aseen käytöstä Hämeenlinnassa ei aloiteta esitutkintaaPoliisin ampuma-aseen käytöstä Hämeenlinnassa 25.9.2021 on tehty esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu esitutkinnan edellytyksiä koskeva esiselvitys. Esiselvityksen yhteydessä on tehty teknistä tutkintaa, hankittu kirjallista selvitystä ja kuultu tapahtumaan osallisia sekä todistajia. Tutkinnanjohtaja, aluesyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen on esiselvityksen perusteella päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta, koska poliisimiehet ovat käyttäneet ampuma-asetta hätävarjelutilanteessa. - Uutiset
26.8.2021 10.12
KHO äänesti: Tuleeko ampuma-aseen hallussapitolupa peruuttaa petosrikoksen vuoksi?Kun otettiin huomioon A:n tekoon liittyneet olosuhteet, petosta ei ollut, vaikka teosta oli tuomittu vankeusrangaistus, tässä tapauksessa kokonaisuutena arvioitava sellaiseksi, että ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetyt edellytykset hallussapitoluvan peruuttamiseksi olisivat täyttyneet. (Ään. 3–2) - Uutiset
30.3.2021 8.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi ampuma-aserikoksista ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluaKun otettiin tuomiossa mainitut seikat kokonaisuutena huomioon hovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa yhdyskuntapalvelun tuomitsemista tukevat seikat olivat painavampia kuin vastaan puhuvat seikat. Näin ollen A:lle tuomitun ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta voitiin määrätä yhdyskuntapalvelua. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
21.12.2020 9.22
KHO:n kaksi ratkaisua ampuma-aselupien peruuttamisestaKHO:2020:151: A:n ampuma-aselupien peruuttamiselle oli ollut ampuma-aselain mukaiset edellytykset.
KHO:2020:150: Poliisilaitoksen päätös A:n lupien peruuttamisesta ei ollut lainvastainen sillä perusteella, että poliisilaitos oli jättänyt käyttämättä mahdollisuutensa muuttaa lupien peruuttaminen varoitukseksi. - Uutiset
8.12.2020 9.05
Käräjäoikeus: Vuorineuvosta koskeva ampuma-aserikkomussyyte hylättiinLänsi-Uudenmaan käräjäoikeus on hylännyt vuorineuvosta vastaan esitetyn syytteen ampuma-aserikkomuksesta. Syytteessä vastaajan oli väitetty tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 27.8.2019 säilyttäneen ampuma-aselain vastaisesti 21 ampuma-asetta ja yhtä aseen piippua kakkosasuntonsa kellarissa sijaitsevassa lukitussa varastossa ja siellä ampuma-aseiden säilytykseen tarkoitetuissa turvakaapeissa. Syytteen mukaan varastotila ei ollut ampuma-aselaissa edellytetyin tavoin kiinteästi kakkosasuntoon liittyvässä tilassa eikä turvatasoltaan ja valvottavuudeltaan vastannut vakituista asuntoa tai muuta pysyvää oleskelupaikkaa. - Uutiset
11.9.2020 11.21
Hovioikeus arvioi ampuma-aserikoksen törkeyttäHovioikeus päätyi siihen, että syytekohdassa tarkoitettu ase ei ollut ampuma-aselain 9 §:n mukainen erityisen vaarallinen ampuma-ase. Aseesta esitetty lausunto huomioon ottaen ase oli kuitenkin ollut toimintakuntoinen. Teko oli siten luettava syyksi perusmuotoisena ampuma-aserikoksena. (Vailla lainvoimaa 11.9.2020) - Uutiset
9.9.2020 15.15
Hovioikeus: Kynäpistoolin, haulikon ja patruunoiden luvaton hallussapito oli törkeä ampuma-aserikos - Uutiset
27.8.2020 10.10
KKO arvioi näyttöä ja tunnustamisen peruutuksen merkitystä ampuma-aserikosta koskevassa asiassaVastaaja oli esitutkinnassa antanut tunnustuslausuman, jonka hän oli käräjäoikeudessa peruuttanut. Kysymys näytön arvioinnista ampuma-aserikosta koskevassa asiassa. Korkein oikeus katsoi, että A:n syyllisyyttä tukeva keskeinen näyttö oli ollut hänen oma esitutkintakertomuksensa. A:n peruuttamat esitutkintalausumat olivat olleet suurpiirteisiä. Muu asiassa esitetty näyttö tuki A:n peruuttamien tunnustuslausumien luotettavuutta ja A:n syyllisyyttä vain vähäisessä määrin. Korkein oikeus katsoi, että syyttäjän asiassa esittämä selvitys ei kokonaisuutena arvioiden riittänyt teon syyksi lukemiseksi. Syyte ampuma-aserikoksesta oli sen vuoksi hylättävä. Kun käräjäoikeus oli katsonut aiemmin tuomitun rangaistuksen olevan riittävä seuraamus myös tässä asiassa syyksi luetuista rikoksista, asiassa ei ollut tarvetta lausua rangaistuksesta käräjäoikeuden lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla A:n syyksi luetun huumausainerikoksenkaan osalta. - Uutiset
7.8.2020 13.10
Hovioikeuskaan ei pitänyt ampuma-aserikosta törkeänäKO oli katsonut vastaajan yhdessä muiden henkilöiden kanssa pitäneen ampuma-aselain vastaisesti luvattomasti hallussaan syytteen mukaisia aseita ja ampumatarvikkeita. Vastaajan osalta kysymys oli ollut kuudesta ampuma-aseesta tai aseen osasta. Asiassa lausuttu huomioon ottaen HO katsoi, ettei kysymys ollut lainkohdassa tarkoitetusta suuresta määrästä ampuma-aseita, eikä tekoa ollut näin ollen pidettävä törkeänä. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
2.6.2020 9.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus arvioi ampuma-aserikoksen törkeäksiHovioikeus piti moitittavana, että A oli tietoisena ampumakuntoisen sarjatuliaseen vaarallisuudesta hankkinut sellaisen, käyttänyt sitä ja pitänyt sitä hallussaan pitkän ajan siihen saakka kunnes se on poliisin toimesta otettu häneltä pois. Se seikka, että asetta oli sinänsä säilytetty asianmukaisesti ampuma-aselaissa edellytetyin tavoin ja että aseeseen sopivat patruunat olivat olleet laillisesti A:n hallussa, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin, koska kysymys oli ollut joka tapauksessa laittomasti A:n hallussa olleesta erityisen vaarallisesta aseesta. Hovioikeus teon törkeyden kokonaisarviointia punnitessaan päätyi harkinnassaan siihen, että kun lieventäviä seikkoja ei ollut ja teon moitittavuutta korostavat seikat olivat merkittävät, että A:n teko täytti törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
14.5.2019 9.23
Hovioikeus: Ampuma-aselain nojalla annettu varoitus ei estänyt tuomitsemasta ampuma-aserikoksestaAsiassa oli riidatonta, että A oli pyytänyt ampuma-aseen ostajaa toimittamaan asealan elinkeinoluvan ja ettei hän ollut sitä koskaan saanut. A oli toiminut vastoin ampuma-aselain säännöksiä toimittaessaan luvanvaraisen ampuma-aseen postitse ostajalle saamatta tältä pyytämäänsä myynnin edellyttämää asealan elinkeinolupaa. A:n käräjäoikeudessa kertomasta ilmeni, että hän oli riidattomasti poikennut elinkeinonharjoittajien välillä noudatettavasta käytännöstä tässä tapauksessa. A tuomittiin ampuma-aserikoksesta sakkorangaistukseen. Aiempi hallinnollisessa menettelyssä poliisin A:lle antama varoitus ei ollut rikosoikeudellisena rangaistuksena pidettävä seuraamus, eikä se siten estänyt syytteen tutkimista A:n väittämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019) - Uutiset
27.3.2019 9.11
Hovioikeus: Starttipistooli oli ampuma-aselain mukaan luvanvarainen aseHovioikeus katsoi, että A:n hallussaan pitämä starttipistooli oli ampuma-aselain mukaan luvanvarainen ase, jonka luvaton hallussapito on rangaistavaa. Menettelyn lainvastaisuus ilmenee riittävän täsmällisesti laista. (Vailla lainvoimaa 27.3.2019) - Uutiset
12.3.2019 10.00
Ampuma-aserikoksista tuomitun rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksiHO hyväksyi käräjäoikeuden rangaistuksen mittaamista koskevat perustelut. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että vastaajalle tuomittu rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. Vastaajan aikaisempi rikollisuus huomioon ottaen ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika oli kuitenkin aiheellista määrätä tavanomaista pidemmäksi. (Vailla lainvoimaa 12.3.2019) - Uutiset
4.2.2019 13.22
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ampuma-aserikoksen törkeäksiA oli ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan Suomi-konepistoolia. Hän oli hankkinut konepistoolin huhtikuussa 2016 vain muutama päivä ennen ampuma-aseiden deaktivointisäännösten muuttumista ja muuntanut sen pian hankkimisen jälkeen toimintakuntoiseksi. A oli lisäksi pitänyt ampuma-aselain vastaisesti hallussaan konepistooliin sopivia patruunoita. Patruunoiden 1.000 kappaleen yhteismäärää oli pidettävä suurena. A oli säilyttänyt sarjatuliasetta ampuma-aselain vastaisesti autotallissa tai pannuhuoneessa eikä lukitussa kaapissa. Kyseisenlainen säilytystapa sisälsi merkittävän riskin siitä, että ase anastetaan ja sitä käytetään toisten ihmisten vahingoittamiseen. Kuten käräjäoikeuskin oli rangaistusseuraamusharkinnassaan todennut, tällaisessa käytössä sarjatuliaseen vahingollisuus on erityisen suuri. A oli käyttänyt konepistoolia kaksi kertaa ampumaradalla, johon oli vapaa pääsy, joten aseen käyttämisestä olisi saattanut aiheutua vaaraa myös muille. A oli pitänyt konepistoolia hallussaan siihen saakka, kunnes poliisi oli löytänyt aseen tämän hallusta ampumaradan läheisyydestä. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että ampuma-aserikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 4.2.2019) - Uutiset
10.1.2019 10.00
Hovioikeus: Useammasta aiemmasta ampuma-aserikoksesta tuomitun rangaistus voitiin määrätä vielä ehdollisenaToisin kuin käräjäoikeus HO päätyi siihen, että vastaajalle nyt tuomittu rangaistus voi vielä olla ehdollinen. Vastaaja tuomittiin 40 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 10.1.2019) - Uutiset
3.9.2018 12.11
Hovioikeuden ratkaisu ampuma-aseen sallitusta lyhytaikaisesta hallussapidosta ilman lupaaA:n mukaan ase oli luovutettu hänelle aseeseen tutustumista varten, mitä lähtökohtaisesti voidaan pitää sallittuna. Ampuma-aselain 88 §:n nojalla aseen hetkellinen hallussapito on lain mukaan mahdollista silloin, kun toiselle luovutettuun aseeseen on hallussapitolupa, aseen käyttö tapahtuu tällaisen valvojan välittömässä läheisyydessä ja käytölle on hyväksyttävä metsästys- tai harrastusperuste. Tässä tapauksessa A:n hallussa pitämä ase oli jäänyt kadoksiin eikä esitetty selvitystä siitä, kenen omistamasta tai hallussapitoluvalla olevasta aseesta oli ollut kysymys. Näin ollen asiassa ei tullut ilmi seikkoja, joista voitaisiin todeta olosuhteiden olleen sellaiset, joiden perusteella kyse olisi ollut lain sallimasta lyhytaikaisesta hallussapidosta. Ampuma-aselain esitöistä ilmenevä lain tarkoitus huomioon ottaen kyse ei myöskään ollut ampuma-aselaissa tarkoitetusta aseen turvallisesta käytöstä. A oli syyllistynyt ampuma-aserikokseen. (Vailla lainvoimaa 3.9.2018) - Uutiset
2.7.2018 8.30
Hallinto-oikeuden ratkaisu ampuma-aseen määräaikaisesta hallussapitoluvastaVaikka ampuma-aselain mukaisena lähtökohtana on se, että hallussapitolupa annetaan toistaiseksi voimassaolevana, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi, hallinto-oikeus katsoi, että määräaikaisen hallussapitoluvan erityisenä syynä voidaan pitää sitä, että kysymys on valittajan ensimmäisestä ampuma-aseluvasta. Luvan myöntäminen määräaikaisena oli perusteltua sen varmistamiseksi, että hakija tosiasiallisesti aikoo metsästää. Poliisilaitos oli voinut harkintavaltansa rajoissa myöntää valittajalle aseluvan määräaikaisena. - Uutiset
14.6.2018 9.40
KHO:n ratkaisu rajavartijalle työperusteella myönnettävästä ampuma-aseluvastaRajavartija haki ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavaa lupaa työperusteella sellaiselle 9 mm pistoolille, joka vastasi hänen työtehtävissään käyttämäänsä asetta. Lupahakemuksensa tueksi rajavartija oli ilmoittanut aseluvan mahdollistavan ampumaharjoittelun virka-asetta vastaavalla aseella myös vapaa-ajalla, mahdollisuuden käyttää asetta tarvittaessa myös varsinaisten virkatehtävien yhteydessä ja mahdollisuuden ryhtyä välttämättömiin toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvan vakavan rikoksen estämiseksi vapaa-ajalla. Aseluvan käyttötarkoituksia koskevassa ampuma-aselain tyhjentävässä luettelossa edellytetään aselupaa työperusteella haettaessa, että ampuma-ase, jota lupahakemus koskee, on välttämätön työn suorittamiseksi. Välttämättömyysedellytys ei asiassa täyttynyt. Näin ollen poliisilaitos oli KHO:n mukaan voinut hylätä aselupahakemuksen. - Uutiset
7.6.2018 10.20
KHO:n päätös ampuma-aselupien peruuttamista koskevan päätöksen laillisuudestaTapauksessa oli kyse ampuma-aselupien peruuttamista koskevan päätöksen laillisuudesta. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan poliisilaitoksella ei ollut asiassa tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella riittävää perustetta A:n ampuma-aseiden haltuunottoon oikeuttavien lupien peruuttamiselle. KHO kumosi poliisilaitoksen päätöksen ampuma-aselupien peruuttamista koskien sekä hallinto-oikeuden päätöksen, siltä osin kuin siinä oli kysymys ampuma-aseiden haltuunottoon oikeuttavien lupien peruuttamisesta. - Uutiset
23.4.2018 8.25
Hallinto-oikeuden äänestysratkaisu ampuma-aseen hankkimisluvasta metsästysperusteellaPoliisilaitos oli valituksenalaisilla päätöksillään hylännyt hankkimislupa-hakemukset sillä perusteella, että aikomus aloittaa metsästysharrastus ei ole peruste luvan myöntämiselle metsästysperusteella, vaan metsästysharrastuksen tulee olla aktiivisena ja säännönmukaisena jo olemassa. Hallinto-oikeus totesi, että ampuma-aselaissa ei tällaista vaatimusta ole säädetty. Poliisilaitoksen näkemykselle ei löydy tukea myöskään ampuma-aselakia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 183/1997 vp) eikä asiasta ole olemassa myöskään korkeimman hallinto-oikeuden julkaistua ratkaisua. Poliisilaitos ei siten mainitsemillaan perusteilla voinut hylätä hankkimislupahakemuksia. Näin ollen poliisilaitoksen päätökset oli kumottava ja asiat palautettava poliisilaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 20.4.2018) - Uutiset
3.4.2018 13.15
KHO:n ratkaisu ampuma-aseiden väliaikaisesta haltuunotosta ilman perusteltua syytäAmpuma-ase – Väliaikainen haltuunotto – Väliaikaisen haltuunoton edellytykset – Lupien peruuttamisen vireilläolon vaikutus - Uutiset
19.1.2018 15.59
Hovioikeuden ratkaisu ampuma-aserikoksesta maahantuonnin yhteydessäA oli tilannut Saksasta internetin kautta Mauser-merkkisen taskupistoolin, jonka lähetyksen Tulli oli pysäyttänyt. Riidatonta oli, että A:lla ei ollut lupaa ampuma-aseen maahantuontiin ja hän oli selvillä lainsäädännön sisällöstä. Riitaista asiassa oli se, oliko ampuma-ase luvanvarainen vai pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase (deaktivoitu). Mikäli ase oli luvanvarainen, asiassa oli kysymys vielä A:n tahallisuudesta. Poliisihallituksen lausunnon mukaan aseen deaktivointi ei täyttänyt komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2403 vaatimuksia, eikä Suomessa aikaisemmin käytetyn deaktivointiohjeen POHAD no/2010/27 vaatimuksia. Hovioikeudella ei ollut aihetta epäillä lausunnossa esitettyä. Asetta ei ollut siten tehty pysyvästi ampumakelvottomaksi deaktivoimalla ja sitä oli pidettävä luvanvaraisena ampuma-aseena. A oli ollut selvillä rikoksen tunnusmerkistön toteutumisen edellyttävien seikkojen käsilläolosta, eikä hän ollut rikoslain 4 luvun 1 §:n mukaisesti erehtynyt niistä. Asiassa ei ollut myöskään perusteita arvioida, että A olisi rikoslain 4 luvun 2 §:n mukaisesti erehtynyt ilmeisen anteeksiannettavalla tavalla. Hovioikeus katsoi, että A oli menetellyt tahallisesti. A oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan ampuma-aserikokseen. A:n syyllisyydestä ei jäänyt järkevää epäilyä. Ampuma-aserikos täyttyy silloin kun ase tuodaan Suomeen. Sille seikalle, että A ei ollut saanut asetta haltuunsa ja ampuma-aselain 112 a §:n mukaisesti voinut esittää sitä edelleen poliisille, ei voitu siten antaa merkitystä ampuma-aserikoksen syyksilukemisen osalta. A:ta ei siten tullut jättää rangaistukseen tuomitsematta. - Uutiset
19.1.2018 13.10
Hovioikeuden ratkaisu lievän ja perusmuotoisen ampuma-aserikoksen rajanvedostaEsitetyn näytön perusteella A:lla ja B:llä oli ollut yhteinen tarkoitus syytteessä tarkoitetun FN-pistoolin ja siihen kuuluvien patruunoiden piilottamiseen paikalle tulleilta poliisipartioilta. A ja B olivat siten menettelyllään syyllistyneet ampuma-aseen ja siihen kuuluvien patruunoiden luvattomaan hallussapitoon.
Rikoslain 41 luvun 3 §:n mukaan jos ampuma-aserikos, huomioon ottaen rikoksen kohteena olleiden esineiden laatu tai määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä ampuma-aserikoksesta sakkoon.
Kuten käräjäoikeus oli todennut, kysymys oli ollut käsiaseesta, joka on erityisen helppo kätkeä ja jonka hallussapito on tämän vuoksi erityisen tuomittavaa. Tämän vuoksi ampuma-aserikos ei ollut kokonaisuutena arvioituna vähäinen ja A ja B olivat menettelyllään syyllistyneet ampuma-aserikokseen. (Vailla lainvoimaa 19.1.2018) - Uutiset
22.12.2017 13.03
Hovioikeuden ratkaisu ampuma-aserikoksesta Uzi-konepistoolin hallussapitoa koskevassa asiassaAmpuminen oli tapahtunut A:n ja B:n kertomuksista ja todisteena esitetystä videotallenteesta ilmenevästi syrjäisellä metsätiellä pimeän aikaan. Aseita oli ollut kaksi, ne oli otettu B:n kuljettaman auton tavaratilasta ja B oli kuvannut tapahtumaa ja antanut neuvoja aseiden käyttöön. B oli kertomansa mukaan ampunut ensin itse ja sitten lipastanut aseet uudelleen ja antanut ne A:lle ja kanssasyytettynä olleelle toiselle henkilölle. Sen jälkeen nämä olivat tiellä vierekkäin seisten ampuneet aseilla tieltä poispäin metsään. A oli kertomansa mukaan ollut tapahtumahetkellä humalassa. A:n humalatila ilmenee myös videotallenteelta. Hovioikeus totesi, että A ei ollut mainituissa olosuhteissa ensinnäkään voinut olettaa, että B:llä olisi ollut lupa kyseisenkaltaisten erityisen vaarallisten ampuma-aseiden hallussapitoon huolimatta siitä, että A oli oman ja B:n kertomuksen mukaan ollut tietoinen tämän hallussa luvallisesti olleista metsästysaseista. B ei ollut myöskään kyennyt edellä kerrotuissa olosuhteissa tehokkaasti valvomaan A:ta aseen käytössä siten, että aseen käyttämisestä ei olisi aiheutunut vaaraa. Mainituista syistä johtuen A:n oli Uzi-konepistoolin haltuunsa B:ltä saadessaan ja ryhtyessään ampumaan sillä katsottava pitäneen sitä ampuma-aselain säännösten vastaisesti luvatta hallussaan. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
5.12.2017 13.31
Hovioikeus ei soveltanut kieltoerehdystä ampuma-aserikosasiassa, aseen deaktivoinnissaA ei edes väittänyt yrittäneensä selvittää Suomessa noudatettavia deaktivointivaatimuksia eikä lainsäädännön ja ohjeistuksen sisältöä ja aseiden deaktivoinnin tasoa, vaan hän oli luottanut aseen saksalaisiin deaktivointimerkintöihin. A:n olisi tullut selvittää aseiden Suomessa edellytetyt deaktivointitoimenpiteet esittämällä Suomeen siirtämänsä Saksassa pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyt ampuma-aseet ampuma-aselain 1.3.2002 voimaan tulleen 112 a §:n mukaisesti poliisilaitokselle tarkastusta varten. Hovioikeus katsoi, että A oli menetellyt tahallisesti eikä aseiden saksalaisten määräysten mukainen deaktivointi muodostanut perustetta rikoslain 4 luvun 2 §:n kieltoerehdyksen soveltamiselle. A:n väittämää erehtymistä menettelynsä luvanvaraisuudesta ei siten voitu pitää rikoslain 4 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen anteeksiannettavana. Häntä ei ollut syytä jättää myöskään rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 5.12.2017) - Uutiset
28.11.2017 8.01
KHO:n ratkaisu ampuma-aseiden väliaikaisesta haltuunotostaPoliisilaitoksen 26.8.2015 tekemälle väliaikaiselle haltuunottopäätökselle oli ollut ampuma-aselain 92 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset, sillä A:ta koskeva rikostutkinta oli ollut edelleen kesken ja luvan peruuttaminen edelleen vireillä. Hallinto-oikeuden päätöksen, jolla A:n valitus 26.8.2015 tehdystä väliaikaisesta haltuunottopäätöksestä oli hylätty, lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita. - Uutiset
6.11.2017 11.00
Asedirektiivin täytäntöönpanosta kuultiin ampuma-asejärjestöjäEU:n asedirektiivin kansallinen täytäntöönpano on käynnissä. Koska Suomen aselainsäädäntö on muuten ajan tasalla ja toimii hyvin, ampuma-aselakiin on tarkoitus tehdä vain direktiivin vaatimat muutokset. Sisäministeriön ja puolustusministeriön asiantuntijat keskustelivat tällä viikolla ampuma-asejärjestöjen kanssa direktiivin toimeenpanosta ja pohtivat yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja kansalliseen täytäntöönpanoon.
- Yleisten kysymysten lisäksi eri alojen edustajien kanssa nousi esiin erilaisia erityiskysymyksiä, kertoo johtava asiantuntija Johanna Puiro. - Uutiset
22.9.2017 14.17
Hovioikeus lievensi ampuma-aserikoksesta tuomitun 40 päivän ehdollisen vankeuden 100 päiväsakoksiHovioikeus totesi, että A:n hallussa ollut luvaton ase oli löytynyt poliisin A:n luona tekemän kotietsinnän yhteydessä. Kyse oli ollut poliisin rutiiniluonteisesti toimittamasta virkatoimenpiteestä, joka oli kohdistunut A:n luvallisesti hallussa pitämiin ampuma-aseisiin. Vaikka A oman ja todistaja H:n kertomuksen perusteella olikin sinällään yhteistyökykyisesti osoittanut kotietsintätehtävällä olleelle poliisipartiolle myös luvattomasti hallussaan pitämänsä pistoolin sijaintipaikan, A:n toimintaa ei voitu pitää sellaisena oma-aloitteisuutena, jota hallituksen esityksessä 5/2003 tarkoitetaan. Kotietsintätilanteessa luvattoman aseen löytymisen mahdollisuus on siinä määrin huomattava, että uhkaavan ilmitulon vaarasta johtuen oma-aloitteisen ampuma-aseesta ilmoittamisen ja luovuttamisen edellytykset eivät enää olleet käsillä. A oli menettelyllään syyllistynyt ampuma-aserikokseen. A:n syyksi luettu ampuma-aserikos edellytti lähtökohtaisesti vankeusrangaistuksen tuomitsemista, koska kysymyksessä oli ollut vaarallinen ampuma-ase. Tässä tapauksessa kyse oli kuitenkin ollut vuosia aikaisemmin perintönä saadusta vanhasta aseesta, jota A oli säilyttänyt kotonaan ja jonka löytymistä A joka tapauksessa oli ollut halukas edistämään. Hovioikeus piti selvitettynä myös, että rikosrekisterimerkintä vaikeuttaisi A:n ammatinharjoittamismahdollisuuksia. Nämä seikat ja se, että A:ta ei ollut rikosrekisteritietojen mukaan tätä ennen rikoksesta rangaistu, puolsivat sitä, että tuntuvaa sakkorangaistusta oli pidettävä riittävänä seuraamuksena A:n menettelystä. (Vailla lainvoimaa 22.9.2017) - Uutiset
21.8.2017 13.00
Hovioikeus: Starttipistooli oli luvanvarainen ampuma-aseAsiassa esitettyjen lausuntojen perusteella hovioikeus katsoi, että kysymys oli ampuma-aselain 18 §:n 1 momentin mukaisesta luvanvaraisesta ampuma-aseesta. A oli siten pitämällä luvattomasti hallussaan starttipistoolia ja yhtä patruunaa syyllistynyt ampuma-aserikokseen. Oikeudenmukaisena rangaistuksena A:n syyksi luetuista rikoksista oli pidettävä 40 päiväsakon sakkorangaistusta. (Vailla lainvoimaa 18.8.2017) - Uutiset
1.6.2017 14.30
Hovioikeus kumosi ja palautti: Käräjäoikeuden rikostuomio ampuma-aseasiassa oli puutteellinenHovioikeus voi tutkia vain sellaisia syytteen teonkuvaukseen sisältyneiden rikoksen tunnusmerkistön perustavia väitteitä, joista on olemassa käräjäoikeuden ratkaisu ja joihin on haettu asianmukaisesti muutosta. Hovioikeus ei voi tutkia tuomion oikeellisuutta siltä osin kuin käräjäoikeus on jättänyt ottamatta kantaa väitteisiin. Käräjäoikeus ei ollut syyksilukemisessa lausunut aseen lukon maahantuonnista eikä tämän seikan merkityksestä asian ratkaisemiseen. Käräjäoikeuden tuomio oli tältä osin puutteellinen. Kysymyksellä lukon maahantuonnista voi olla merkitystä sen suhteen, mihin rikokseen A:n voidaan katsoa syyllistyneen. Käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmennyt myöskään se, oliko A:n syyksi luettu syytteessä mainitun lippaan maahantuonti, toisin sanoen oliko käräjäoikeus pitänyt lipasta ampuma-aselain 3 §:ssä tarkoitettuna lupaa edellyttävänä aseen osana. Koska käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmennyt, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn tuomio perustui, eikä tuomiossa ollut selostettu, millä perusteella riitainen seikka oli tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä, eikä asian käsittelylle hovioikeudessa sen vuoksi ollut edellytyksiä, oli asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.6.2017) - Uutiset
22.5.2017 13.53
Hovioikeus hylkäsi ampuma-asesyytteenA oli tiennyt kirjallisena todisteena esitetystä hankkimisluvastakin ilmenevän seikan siitä, että hankkimisluvan perusteella ostettu ase tulee näyttää poliisille hallussapitoluvan saamiseksi. Koska A ei ollut tätä tehnyt, ei hänellä ollut aseeseen hallussapitolupaa. Koska A oli kuitenkin oma-aloitteisesti ilmoittanut aseesta poliisille ja luovuttanut sen poliisin haltuun poliisin hänelle ilmoittamana sopivana ajankohtana, harkitsi hovioikeus oikeaksi soveltaa rikoslain 41 luvun 1 §:n 4 momentin rajoitussäännöstä. Syyte ampuma-aserikoksesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
8.5.2017 8.10
EU:n asedirektiivi aiheuttaa muutoksia ampuma-aselakiinSisäministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka avulla EU:n ampuma-asedirektiivi pannaan täytäntöön Suomessa. Direktiivi edellyttää muutoksia ainakin ampuma-aselakiin ja tarvittaessa myös lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Hankkeen aikana kansalliseen lainsäädäntöön ei tehdä muita kuin ampuma-asedirektiivin edellyttämiä muutoksia. Valmistelussa kuullaan eri sidosryhmiä laajasti ja usein. - Uutiset
20.1.2017 11.00
Hallitus esittää ampuma-aseiden lupaprosessiin uudistuksiaAmpuma-aseiden lupaprosessiin ehdotetaan uudistuksia. Tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa aseiden lupaprosessia aseturvallisuudesta tinkimättä. Valtioneuvosto antoi 19. tammikuuta eduskunnalle hallituksen muutosesitykset ampuma-aselakiin, rikoslakiin ja poliisilakiin. - Uutiset
4.7.2016 7.11
Ampuma-aseiden lupaprosessin uudistusesitykset lausunnoille – soveltuvuustestistä luovuttaisiinSisäministeriö on lähettänyt lausunnolle muutosesitykset ampuma-aselain ampuma-aseen hankkimista ja hallussapitoa koskeviin säännöksiin ja rikoslakiin. Tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa aseiden lupaprosessia aseturvallisuudesta tinkimättä. Aselupaa voisi jatkossa hakea sähköisesti. Soveltuvuustestistä luovuttaisiin. - Uutiset
12.5.2016 10.29
KHO tulkitsi ampuma-aselain tiukentuneita säännöksiä tulivoimaisen aseen hankkimis- ja hallussapitolupa-asiassaA oli jäänyt eläkkeelle, joten hänellä ei ollut tulevaisuudessa mahdollisuutta harrastaa Big Bore -ammuntaa valtion aseilla. A ei ollut hakemuksensa tueksi esittänyt, missä hän aikoi jatkossa harrastaa siluettiammuntaa ja Big Bore -ammuntaa. Kun lisäksi otettiin huomioon se, että kysymys oli hankkimis- ja hallussapitoluvista tulivoimaisiin kertatulitoimiseen revolveriin ja itselataavaan kertatulitoimiseen pistooliin, ja se, että ampuma-aselain muutoksen yhtenä tarkoituksena oli ollut tiukentaa hankkimis- ja hallussapitolupien myöntämisen edellytyksiä harrastusperusteella erityisen tulivoimaisille asetyypeille, A:n esittämää selvitystä ei voitu katsoa ampuma-aselain 45 §:n 1 momentissa ja 2 momentin 2 kohdassa edellytetyksi luotettavaksi selvitykseksi.