Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- ampuma-ase
- Uutiset
11.9.2020 11.21
Hovioikeus arvioi ampuma-aserikoksen törkeyttäHovioikeus päätyi siihen, että syytekohdassa tarkoitettu ase ei ollut ampuma-aselain 9 §:n mukainen erityisen vaarallinen ampuma-ase. Aseesta esitetty lausunto huomioon ottaen ase oli kuitenkin ollut toimintakuntoinen. Teko oli siten luettava syyksi perusmuotoisena ampuma-aserikoksena. (Vailla lainvoimaa 11.9.2020) - Uutiset
9.9.2020 15.15
Hovioikeus: Kynäpistoolin, haulikon ja patruunoiden luvaton hallussapito oli törkeä ampuma-aserikos - Uutiset
27.8.2020 10.10
KKO arvioi näyttöä ja tunnustamisen peruutuksen merkitystä ampuma-aserikosta koskevassa asiassaVastaaja oli esitutkinnassa antanut tunnustuslausuman, jonka hän oli käräjäoikeudessa peruuttanut. Kysymys näytön arvioinnista ampuma-aserikosta koskevassa asiassa. Korkein oikeus katsoi, että A:n syyllisyyttä tukeva keskeinen näyttö oli ollut hänen oma esitutkintakertomuksensa. A:n peruuttamat esitutkintalausumat olivat olleet suurpiirteisiä. Muu asiassa esitetty näyttö tuki A:n peruuttamien tunnustuslausumien luotettavuutta ja A:n syyllisyyttä vain vähäisessä määrin. Korkein oikeus katsoi, että syyttäjän asiassa esittämä selvitys ei kokonaisuutena arvioiden riittänyt teon syyksi lukemiseksi. Syyte ampuma-aserikoksesta oli sen vuoksi hylättävä. Kun käräjäoikeus oli katsonut aiemmin tuomitun rangaistuksen olevan riittävä seuraamus myös tässä asiassa syyksi luetuista rikoksista, asiassa ei ollut tarvetta lausua rangaistuksesta käräjäoikeuden lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla A:n syyksi luetun huumausainerikoksenkaan osalta. - Uutiset
7.8.2020 13.10
Hovioikeuskaan ei pitänyt ampuma-aserikosta törkeänäKO oli katsonut vastaajan yhdessä muiden henkilöiden kanssa pitäneen ampuma-aselain vastaisesti luvattomasti hallussaan syytteen mukaisia aseita ja ampumatarvikkeita. Vastaajan osalta kysymys oli ollut kuudesta ampuma-aseesta tai aseen osasta. Asiassa lausuttu huomioon ottaen HO katsoi, ettei kysymys ollut lainkohdassa tarkoitetusta suuresta määrästä ampuma-aseita, eikä tekoa ollut näin ollen pidettävä törkeänä. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
2.6.2020 9.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus arvioi ampuma-aserikoksen törkeäksiHovioikeus piti moitittavana, että A oli tietoisena ampumakuntoisen sarjatuliaseen vaarallisuudesta hankkinut sellaisen, käyttänyt sitä ja pitänyt sitä hallussaan pitkän ajan siihen saakka kunnes se on poliisin toimesta otettu häneltä pois. Se seikka, että asetta oli sinänsä säilytetty asianmukaisesti ampuma-aselaissa edellytetyin tavoin ja että aseeseen sopivat patruunat olivat olleet laillisesti A:n hallussa, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin, koska kysymys oli ollut joka tapauksessa laittomasti A:n hallussa olleesta erityisen vaarallisesta aseesta. Hovioikeus teon törkeyden kokonaisarviointia punnitessaan päätyi harkinnassaan siihen, että kun lieventäviä seikkoja ei ollut ja teon moitittavuutta korostavat seikat olivat merkittävät, että A:n teko täytti törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
14.5.2019 9.23
Hovioikeus: Ampuma-aselain nojalla annettu varoitus ei estänyt tuomitsemasta ampuma-aserikoksestaAsiassa oli riidatonta, että A oli pyytänyt ampuma-aseen ostajaa toimittamaan asealan elinkeinoluvan ja ettei hän ollut sitä koskaan saanut. A oli toiminut vastoin ampuma-aselain säännöksiä toimittaessaan luvanvaraisen ampuma-aseen postitse ostajalle saamatta tältä pyytämäänsä myynnin edellyttämää asealan elinkeinolupaa. A:n käräjäoikeudessa kertomasta ilmeni, että hän oli riidattomasti poikennut elinkeinonharjoittajien välillä noudatettavasta käytännöstä tässä tapauksessa. A tuomittiin ampuma-aserikoksesta sakkorangaistukseen. Aiempi hallinnollisessa menettelyssä poliisin A:lle antama varoitus ei ollut rikosoikeudellisena rangaistuksena pidettävä seuraamus, eikä se siten estänyt syytteen tutkimista A:n väittämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019) - Uutiset
27.3.2019 9.11
Hovioikeus: Starttipistooli oli ampuma-aselain mukaan luvanvarainen aseHovioikeus katsoi, että A:n hallussaan pitämä starttipistooli oli ampuma-aselain mukaan luvanvarainen ase, jonka luvaton hallussapito on rangaistavaa. Menettelyn lainvastaisuus ilmenee riittävän täsmällisesti laista. (Vailla lainvoimaa 27.3.2019) - Uutiset
12.3.2019 10.00
Ampuma-aserikoksista tuomitun rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksiHO hyväksyi käräjäoikeuden rangaistuksen mittaamista koskevat perustelut. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että vastaajalle tuomittu rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. Vastaajan aikaisempi rikollisuus huomioon ottaen ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika oli kuitenkin aiheellista määrätä tavanomaista pidemmäksi. (Vailla lainvoimaa 12.3.2019) - Uutiset
4.2.2019 13.22
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ampuma-aserikoksen törkeäksiA oli ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan Suomi-konepistoolia. Hän oli hankkinut konepistoolin huhtikuussa 2016 vain muutama päivä ennen ampuma-aseiden deaktivointisäännösten muuttumista ja muuntanut sen pian hankkimisen jälkeen toimintakuntoiseksi. A oli lisäksi pitänyt ampuma-aselain vastaisesti hallussaan konepistooliin sopivia patruunoita. Patruunoiden 1.000 kappaleen yhteismäärää oli pidettävä suurena. A oli säilyttänyt sarjatuliasetta ampuma-aselain vastaisesti autotallissa tai pannuhuoneessa eikä lukitussa kaapissa. Kyseisenlainen säilytystapa sisälsi merkittävän riskin siitä, että ase anastetaan ja sitä käytetään toisten ihmisten vahingoittamiseen. Kuten käräjäoikeuskin oli rangaistusseuraamusharkinnassaan todennut, tällaisessa käytössä sarjatuliaseen vahingollisuus on erityisen suuri. A oli käyttänyt konepistoolia kaksi kertaa ampumaradalla, johon oli vapaa pääsy, joten aseen käyttämisestä olisi saattanut aiheutua vaaraa myös muille. A oli pitänyt konepistoolia hallussaan siihen saakka, kunnes poliisi oli löytänyt aseen tämän hallusta ampumaradan läheisyydestä. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että ampuma-aserikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 4.2.2019) - Uutiset
10.1.2019 10.00
Hovioikeus: Useammasta aiemmasta ampuma-aserikoksesta tuomitun rangaistus voitiin määrätä vielä ehdollisenaToisin kuin käräjäoikeus HO päätyi siihen, että vastaajalle nyt tuomittu rangaistus voi vielä olla ehdollinen. Vastaaja tuomittiin 40 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 10.1.2019) - Uutiset
3.9.2018 12.11
Hovioikeuden ratkaisu ampuma-aseen sallitusta lyhytaikaisesta hallussapidosta ilman lupaaA:n mukaan ase oli luovutettu hänelle aseeseen tutustumista varten, mitä lähtökohtaisesti voidaan pitää sallittuna. Ampuma-aselain 88 §:n nojalla aseen hetkellinen hallussapito on lain mukaan mahdollista silloin, kun toiselle luovutettuun aseeseen on hallussapitolupa, aseen käyttö tapahtuu tällaisen valvojan välittömässä läheisyydessä ja käytölle on hyväksyttävä metsästys- tai harrastusperuste. Tässä tapauksessa A:n hallussa pitämä ase oli jäänyt kadoksiin eikä esitetty selvitystä siitä, kenen omistamasta tai hallussapitoluvalla olevasta aseesta oli ollut kysymys. Näin ollen asiassa ei tullut ilmi seikkoja, joista voitaisiin todeta olosuhteiden olleen sellaiset, joiden perusteella kyse olisi ollut lain sallimasta lyhytaikaisesta hallussapidosta. Ampuma-aselain esitöistä ilmenevä lain tarkoitus huomioon ottaen kyse ei myöskään ollut ampuma-aselaissa tarkoitetusta aseen turvallisesta käytöstä. A oli syyllistynyt ampuma-aserikokseen. (Vailla lainvoimaa 3.9.2018) - Uutiset
2.7.2018 8.30
Hallinto-oikeuden ratkaisu ampuma-aseen määräaikaisesta hallussapitoluvastaVaikka ampuma-aselain mukaisena lähtökohtana on se, että hallussapitolupa annetaan toistaiseksi voimassaolevana, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi, hallinto-oikeus katsoi, että määräaikaisen hallussapitoluvan erityisenä syynä voidaan pitää sitä, että kysymys on valittajan ensimmäisestä ampuma-aseluvasta. Luvan myöntäminen määräaikaisena oli perusteltua sen varmistamiseksi, että hakija tosiasiallisesti aikoo metsästää. Poliisilaitos oli voinut harkintavaltansa rajoissa myöntää valittajalle aseluvan määräaikaisena. - Uutiset
14.6.2018 9.40
KHO:n ratkaisu rajavartijalle työperusteella myönnettävästä ampuma-aseluvastaRajavartija haki ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavaa lupaa työperusteella sellaiselle 9 mm pistoolille, joka vastasi hänen työtehtävissään käyttämäänsä asetta. Lupahakemuksensa tueksi rajavartija oli ilmoittanut aseluvan mahdollistavan ampumaharjoittelun virka-asetta vastaavalla aseella myös vapaa-ajalla, mahdollisuuden käyttää asetta tarvittaessa myös varsinaisten virkatehtävien yhteydessä ja mahdollisuuden ryhtyä välttämättömiin toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvan vakavan rikoksen estämiseksi vapaa-ajalla. Aseluvan käyttötarkoituksia koskevassa ampuma-aselain tyhjentävässä luettelossa edellytetään aselupaa työperusteella haettaessa, että ampuma-ase, jota lupahakemus koskee, on välttämätön työn suorittamiseksi. Välttämättömyysedellytys ei asiassa täyttynyt. Näin ollen poliisilaitos oli KHO:n mukaan voinut hylätä aselupahakemuksen. - Uutiset
7.6.2018 10.20
KHO:n päätös ampuma-aselupien peruuttamista koskevan päätöksen laillisuudestaTapauksessa oli kyse ampuma-aselupien peruuttamista koskevan päätöksen laillisuudesta. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan poliisilaitoksella ei ollut asiassa tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella riittävää perustetta A:n ampuma-aseiden haltuunottoon oikeuttavien lupien peruuttamiselle. KHO kumosi poliisilaitoksen päätöksen ampuma-aselupien peruuttamista koskien sekä hallinto-oikeuden päätöksen, siltä osin kuin siinä oli kysymys ampuma-aseiden haltuunottoon oikeuttavien lupien peruuttamisesta. - Uutiset
23.4.2018 8.25
Hallinto-oikeuden äänestysratkaisu ampuma-aseen hankkimisluvasta metsästysperusteellaPoliisilaitos oli valituksenalaisilla päätöksillään hylännyt hankkimislupa-hakemukset sillä perusteella, että aikomus aloittaa metsästysharrastus ei ole peruste luvan myöntämiselle metsästysperusteella, vaan metsästysharrastuksen tulee olla aktiivisena ja säännönmukaisena jo olemassa. Hallinto-oikeus totesi, että ampuma-aselaissa ei tällaista vaatimusta ole säädetty. Poliisilaitoksen näkemykselle ei löydy tukea myöskään ampuma-aselakia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 183/1997 vp) eikä asiasta ole olemassa myöskään korkeimman hallinto-oikeuden julkaistua ratkaisua. Poliisilaitos ei siten mainitsemillaan perusteilla voinut hylätä hankkimislupahakemuksia. Näin ollen poliisilaitoksen päätökset oli kumottava ja asiat palautettava poliisilaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 20.4.2018) - Uutiset
3.4.2018 13.15
KHO:n ratkaisu ampuma-aseiden väliaikaisesta haltuunotosta ilman perusteltua syytäAmpuma-ase – Väliaikainen haltuunotto – Väliaikaisen haltuunoton edellytykset – Lupien peruuttamisen vireilläolon vaikutus - Uutiset
19.1.2018 15.59
Hovioikeuden ratkaisu ampuma-aserikoksesta maahantuonnin yhteydessäA oli tilannut Saksasta internetin kautta Mauser-merkkisen taskupistoolin, jonka lähetyksen Tulli oli pysäyttänyt. Riidatonta oli, että A:lla ei ollut lupaa ampuma-aseen maahantuontiin ja hän oli selvillä lainsäädännön sisällöstä. Riitaista asiassa oli se, oliko ampuma-ase luvanvarainen vai pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase (deaktivoitu). Mikäli ase oli luvanvarainen, asiassa oli kysymys vielä A:n tahallisuudesta. Poliisihallituksen lausunnon mukaan aseen deaktivointi ei täyttänyt komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2403 vaatimuksia, eikä Suomessa aikaisemmin käytetyn deaktivointiohjeen POHAD no/2010/27 vaatimuksia. Hovioikeudella ei ollut aihetta epäillä lausunnossa esitettyä. Asetta ei ollut siten tehty pysyvästi ampumakelvottomaksi deaktivoimalla ja sitä oli pidettävä luvanvaraisena ampuma-aseena. A oli ollut selvillä rikoksen tunnusmerkistön toteutumisen edellyttävien seikkojen käsilläolosta, eikä hän ollut rikoslain 4 luvun 1 §:n mukaisesti erehtynyt niistä. Asiassa ei ollut myöskään perusteita arvioida, että A olisi rikoslain 4 luvun 2 §:n mukaisesti erehtynyt ilmeisen anteeksiannettavalla tavalla. Hovioikeus katsoi, että A oli menetellyt tahallisesti. A oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan ampuma-aserikokseen. A:n syyllisyydestä ei jäänyt järkevää epäilyä. Ampuma-aserikos täyttyy silloin kun ase tuodaan Suomeen. Sille seikalle, että A ei ollut saanut asetta haltuunsa ja ampuma-aselain 112 a §:n mukaisesti voinut esittää sitä edelleen poliisille, ei voitu siten antaa merkitystä ampuma-aserikoksen syyksilukemisen osalta. A:ta ei siten tullut jättää rangaistukseen tuomitsematta. - Uutiset
19.1.2018 13.10
Hovioikeuden ratkaisu lievän ja perusmuotoisen ampuma-aserikoksen rajanvedostaEsitetyn näytön perusteella A:lla ja B:llä oli ollut yhteinen tarkoitus syytteessä tarkoitetun FN-pistoolin ja siihen kuuluvien patruunoiden piilottamiseen paikalle tulleilta poliisipartioilta. A ja B olivat siten menettelyllään syyllistyneet ampuma-aseen ja siihen kuuluvien patruunoiden luvattomaan hallussapitoon.
Rikoslain 41 luvun 3 §:n mukaan jos ampuma-aserikos, huomioon ottaen rikoksen kohteena olleiden esineiden laatu tai määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä ampuma-aserikoksesta sakkoon.
Kuten käräjäoikeus oli todennut, kysymys oli ollut käsiaseesta, joka on erityisen helppo kätkeä ja jonka hallussapito on tämän vuoksi erityisen tuomittavaa. Tämän vuoksi ampuma-aserikos ei ollut kokonaisuutena arvioituna vähäinen ja A ja B olivat menettelyllään syyllistyneet ampuma-aserikokseen. (Vailla lainvoimaa 19.1.2018) - Uutiset
22.12.2017 13.03
Hovioikeuden ratkaisu ampuma-aserikoksesta Uzi-konepistoolin hallussapitoa koskevassa asiassaAmpuminen oli tapahtunut A:n ja B:n kertomuksista ja todisteena esitetystä videotallenteesta ilmenevästi syrjäisellä metsätiellä pimeän aikaan. Aseita oli ollut kaksi, ne oli otettu B:n kuljettaman auton tavaratilasta ja B oli kuvannut tapahtumaa ja antanut neuvoja aseiden käyttöön. B oli kertomansa mukaan ampunut ensin itse ja sitten lipastanut aseet uudelleen ja antanut ne A:lle ja kanssasyytettynä olleelle toiselle henkilölle. Sen jälkeen nämä olivat tiellä vierekkäin seisten ampuneet aseilla tieltä poispäin metsään. A oli kertomansa mukaan ollut tapahtumahetkellä humalassa. A:n humalatila ilmenee myös videotallenteelta. Hovioikeus totesi, että A ei ollut mainituissa olosuhteissa ensinnäkään voinut olettaa, että B:llä olisi ollut lupa kyseisenkaltaisten erityisen vaarallisten ampuma-aseiden hallussapitoon huolimatta siitä, että A oli oman ja B:n kertomuksen mukaan ollut tietoinen tämän hallussa luvallisesti olleista metsästysaseista. B ei ollut myöskään kyennyt edellä kerrotuissa olosuhteissa tehokkaasti valvomaan A:ta aseen käytössä siten, että aseen käyttämisestä ei olisi aiheutunut vaaraa. Mainituista syistä johtuen A:n oli Uzi-konepistoolin haltuunsa B:ltä saadessaan ja ryhtyessään ampumaan sillä katsottava pitäneen sitä ampuma-aselain säännösten vastaisesti luvatta hallussaan. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
5.12.2017 13.31
Hovioikeus ei soveltanut kieltoerehdystä ampuma-aserikosasiassa, aseen deaktivoinnissaA ei edes väittänyt yrittäneensä selvittää Suomessa noudatettavia deaktivointivaatimuksia eikä lainsäädännön ja ohjeistuksen sisältöä ja aseiden deaktivoinnin tasoa, vaan hän oli luottanut aseen saksalaisiin deaktivointimerkintöihin. A:n olisi tullut selvittää aseiden Suomessa edellytetyt deaktivointitoimenpiteet esittämällä Suomeen siirtämänsä Saksassa pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyt ampuma-aseet ampuma-aselain 1.3.2002 voimaan tulleen 112 a §:n mukaisesti poliisilaitokselle tarkastusta varten. Hovioikeus katsoi, että A oli menetellyt tahallisesti eikä aseiden saksalaisten määräysten mukainen deaktivointi muodostanut perustetta rikoslain 4 luvun 2 §:n kieltoerehdyksen soveltamiselle. A:n väittämää erehtymistä menettelynsä luvanvaraisuudesta ei siten voitu pitää rikoslain 4 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen anteeksiannettavana. Häntä ei ollut syytä jättää myöskään rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 5.12.2017)