Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
7996 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
27.11.2020 15.30
Hovioikeus arvioi vastavalituksen tutkimisen edellytyksiä rikosasiassa
HO otti viran puolesta ratkaistavakseen kysymyksen siitä, voitiinko vastavalituksin hakea muutosta muuhun kuin siihen osaan KO:n tuomiosta, jota valitus koski. Kysymys oli siitä, oliko vastaajalla oikeus tehdä vastavalitus syyksilukemisen ja rangaistusseuraamuksen lisäksi myös yksityisoikeudellisista korvausvaatimuksista tilanteessa, jossa asianomistaja ei ollut valittanut KO:n tuomiosta ja jossa syyttäjä oli valittanut ainoastaan rangaistusseuraamuksesta. HO jätti vastaajan vastavalituksen vahingonkorvausten osalta tutkimatta. Muilta osin vastaajan vastavalitus otettiin tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
27.11.2020 9.00
Hovioikeus: Karhun lihojen myynnistä saadut varat tuli tuomita valtiolle menetetyksi
Metsästyslain 80 §:n nojalla metsästäjä ei voi saada omistusoikeutta rauhoitettuun riistaeläimeen ja kyseinen riistaeläin näin ollen kuuluu valtiolle. Siten A:n ampumansa karhun lihojen myynnistä saamat varat tuli tuomita valtiolle menetetyksi. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
26.11.2020 15.00
Hovioikeus lievensi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta (ylinopeus) tuomitun 50 päivän vankeusrangaistuksen 100 päiväsakoksi
Vastaaja oli ajanut 181 kilometrin tuntinopeudella alueella, jossa oli ollut 100 kilometrin nopeusrajoitus. Hänellä oli ollut kyydissään yksi matkustaja. HO totesi, että vastaajan syyksi luettu teko oli ollut hyvin vaarallinen ja moitittava. Kyseessä oli ollut huomattava ylinopeus ja siihen oli liittynyt riski vakavista vahingoista vastaajalle, hänen kyydissään olleelle henkilölle sekä muille tien käyttäjille. Huomioon oli kuitenkin otettava, että syyksi luettu ylinopeus oli ollut vain hetkellinen ja vastaaja oli ajanut pidemmällä matkalla tätä vähäisempää ylinopeutta eikä konkreettisia vaaratilanteita ollut näytetty aiheutuneen. Edelleen huomioon oli otettava, että vastaaja oli teon tehdessään ollut 18-vuotias eikä häntä koskevalta rikosrekisterin otteelta ilmennyt mitään aikaisempaa rikollisuutta. Asiassa esitetyn seuraamusselvityksen mukaan vastaajan käytös tai hänen asenteensa ei vaikuttanut rikosmyönteisiltä ja hän oli kertonut kyseessä olleen tyhmä päähänpisto sekä katuvansa tekoaan. Kaikkia rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia perusteita kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että oikeudenmukaisena rangaistuksena vastaajan syyksi luetusta teosta oli pidettävä ankarahkoa sakkorangaistusta. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020)Avoin uutinen - Uutiset
26.11.2020 10.33
Hovioikeus: Kotirauha ei suojannut kerrostalon piha-alueita ja rappukäytävän oven edustaa
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja menetellyt syytteessä kuvatusti kohdissa 2 ja 3. Jos tämä katsottiin selvitetyksi, oli ratkaistava, oliko hänen menettelynsä täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön. Lisäksi kysymys oli vahingonkorvaus- ja oikeudenkäyntikuluvastuusta. HO katsoi, että kohdissa 2 ja 3 kuvatut kerrostalon piha-alueet ja rappukäytävän oven edusta eivät olleet lain sanamuodon, lainvalmistelulausumien ja oikeuskirjallisuudessa esitettyjen kannanottojen perusteella. RL 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuja kotirauhan suojaamia paikkoja. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi kohdassa 2 toisin kuin KO jääneen ilman varteenotettavaa epäilyä selvittämättä, että vastaaja olisi oikeudettomasti tunkeutunut taikka mennyt salaa A:n asuintalon porraskäytävään, ja ettei selvitetty piha-alueella oleskelu täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Kohdassa 3 HO katsoi KO:n tavoin vastaajan menetelleen syytteessä väitetysti, mutta toisin kuin KO, ettei menettely täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Näin ollen syyte kohdissa 2 ja 3 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020) - Uutiset
26.11.2020 9.23
Hovioikeus: Avioerohakemus on mahdollista peruuttaa vielä muutoksenhakuvaiheessa
HO kumosi KO:n päätöksen puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon. Asia jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020)Avoin uutinen - Uutiset
25.11.2020 16.00
Hovioikeus arvioi rikosasiassa todisteena olleiden valvontakameratallenteiden antamistapaa
Kuten KO oli ratkaisussaan todennut, hakijana asiassa oli yksityishenkilö, jonka toimintaa ei sääntele tiedotusvälineiden itsesääntelynormisto. Nyt kysymyksessä olevilta videotallenteilta ilmeni, että rikosasiassa asianomistajana oleva henkilö oli ollut viranomaistoimenpiteiden kohteena. Yhdestä videoista ilmeni lisäksi, että hän oli ollut myös hoitotoimenpiteiden kohteena. Mikäli viimeksi mainitusta, 30.28 minuutin pituisesta videotallenteesta annettaisiin kopio tai sen katsominen mahdollistettaisiin etäyhteyden välityksellä, se voisi johtaa tallenteen julkaisemiseen, siitä ilmenevien tietojen saattamiseen laajalti yleisön saataviin ja siitä aiheutuvaan asianomistajan yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Tämän vuoksi asiassa oli syytä olettaa, että tiedon antaminen viimeksi mainitusta videotallenteesta muulla tavalla kuin luovuttamalla tallenne tuomioistuimessa nähtäväksi voisi johtaa asianomistajan yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Sillä seikalla, että hakija joutuu matkustamaan nähdäkseen tallenteen, ei ollut merkitystä asian ratkaisun kannalta. Asiassa mainitsemillaan perusteilla HO velvoitti tuomioistuimen luovuttamaan hakijalle kopiot videotallenteista lukuun ottamatta 30.28 minuutin pituista videotallennetta, josta hakijalle annetaan tieto luovuttamalla videotallenne tuomioistuimessa katsottavaksi. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 15.19
Hovioikeus tuomitsi ennen uuden tieliikennelain voimaantuloa liikennerikkomukseen syyllistyneelle 10 päiväsakon á 9 euroa rangaistuksen, joka korotettiin liikennevirhemaksun suuruiseksi eli 170 euroksi
Vastaajalle syyksi luettu teko ei ollut aikaisemman lain mukainen rikesakkorikkomus eikä uuden lain mukainen liikennevirhemaksuun johtava liikennerikkomus. Lievemmän lain periaate ei tässä merkityksessä tullut sovellettavaksi. Seuraamus oli siten tuomittava päiväsakkoina määrättävän sakkorangaistuksena. HO katsoi, että asiassa olevia säännöksiä kokonaisuutena sovellettaessa vastaajalle päiväsakkoina määrättävä sakkorangaistus ei voinut olla nykyisin voimassa olevaa liikennevirhemaksua suurempi. Vastaaja tuomittiin 14.10.2019 tehdystä liikennerikkomuksesta 10:een á 9 euron suuruiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa yhteensä 90 euroa. Tämä sakko korotettiin kyseisissä oloissa määrättävän liikennevirhemaksun suuruiseksi eli 170 euroksi. Tuomioistuin ei ole sidottu syyttäjän seuraamusesitykseen. Syyttäjä ei ollut myöskään vaatinut vastaajalle 170 euroa suurempaa rangaistusta ja tuomittu määrä oli pienempi kuin poliisin hänelle aikanaan vaatima sakkorangaistus. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 14.00
Hovioikeus arvioi oikeusavun lakkauttamisen edellytyksiä
Valittajan avustajalla ei katsottu huumausaineen käyttörikosta koskevassa asiassa olleen sellaisia tarpeellisia toimenpiteitä, joista hän olisi ollut oikeutettu palkkioon. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 13.13
Hovioikeus ei lieventänyt virka-aseman väärinkäyttämisestä 40 päivän vankeusrangaistukseen tuomitun musiikinopettajan rangaistusta
Vastaaja oli lausunut, että rangaistus oli kohtuuttoman ankara ottaen huomioon hänelle asiasta aiheutuneet muut seuraamukset, jotka tuli ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana. Vastaajan mukaan asia oli saanut erittäin laajaa julkisuutta, ja hän oli menettänyt työnsä, työmahdollisuutensa ja hänen terveytensä oli romahtanut. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa rangaistusseuraamuksen osalta. Muilta osin lausunnon antaminen valituksesta raukesi ja KO:n ratkaisu jäi näiltä osin pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 12.40
Oikeudenkäyntimaksusta tehty oikaisuvaatimus hylättiinLain esitöiden (HE 29/2015 vp s. 53) mukaan säännöksen sisältyvän ”ilmeisen”- sanan tarkoitus on korostaa menettelyn poikkeuksellisuutta. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020)Avoin uutinen - Uutiset
25.11.2020 11.19
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksen
Tapaohjeiden kohdan 7.1 mukaan asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen. Käsiteltävänä olevassa asiassa oli kysymys siitä, oliko AA toiminut tapaohjeiden kohdan 7.1 vastaisesti nostamalla testamentin moitekanteen ilmoittamatta vastapuolille asiakkaidensa vaatimuksia. Asiassa mainituilla perusteilla valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 14.15
Eduskunnan kirjastolta tietopaketti henkilötodistelun vastaanottamisesta videotallenteelta
Oikeusministeriössä valmistellaan lainsäädäntöhanketta, joka mahdollistaisi henkilötodistelun vastaanottamisen muutoksenhakutuomioistuimissa videotallenteelta. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa muutoksenhakutuomioistuimissa henkilötodistelun vastaanottaminen käräjäoikeuden todistelusta tehdyltä kuva- ja äänitallenteelta. Muutos koskisi kaikkia asioita, joissa henkilötodistelua vastaanotetaan. - Uutiset
24.11.2020 13.00
Kuolinpesä hävisi muutoksenhakunsa perusteettoman edun palauttamisesta - hovioikeus oli erimielinen
Kuolinpesän kanteessa oli kyse siitä, oliko vastaaja saanut perusteetonta etua saadessaan omistukseensa 1/2 asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista maksamatta osaakaan myyjälle maksetusta kauppahinnasta tai kauppaan liittyvästä varainsiirtoverosta. HO katsoi, ettei vastaajan saamaa taloudellista etua voitu pitää perusteettomana. Käyttöoikeuden haltijan ei ollut myöskään vastattava kauppahinnan sijasta asunto-osakkeiden omistajilta perittävistä rahoitusvastikkeista. Sillä, että asunnon laskennallinen tuotto ylitti rahoitusvastikkeen määrän, ei ollut asian arvioinnissa merkitystä. Kuolinpesän oli siten vastattava omistusosuuteensa kohdistuvista rahoitusvastikkeista. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perusteluineen tältäkin osin. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei kuolinpesä ollut esittänyt selvitystä siitä, että kysymys olisi ollut muusta kuin lahjasta. Kaikki asiassa esitetty, kuten A:n vastaajalle testamentillaan määräämä käyttöoikeus omaan puolikkaaseensa osakkeita sekä selvitys vastaajan ja A:n taloudellisista oloista ja muista olosuhteista tuki sitä käsitystä, että A oli tarkoittanut lahjoittaa asunto-osakkeet vastaajalle tämän asumisen turvaamiseksi. Vastaajan saamaa taloudellista etua ei voitu pitää perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 11.45
Hovioikeus: Vastaajalle tuli määrätä 80 euron rikosuhrimaksu kun tuomittu sakko oli suurempi kuin laissa tarkoitettu rikosuhrimaksu vaikka vapaudenmenetysajan vähentämisen jälkeen sakosta maksettavaksi jäävä määrä oli rikosuhrimaksua pienempi
Rikosuhrimaksusta annetun lain 4 §:n 2 momentti koskee rikoksentekijälle tuomittavaa tai määrättävää sakkoa. Käräjäoikeuden mukaan lain 4 §:n 2 momentissa tuomittavalla sakolla on tarkoitettava vapaudenmenetyksen vähentämisen jälkeen maksettavaksi jäävää sakkoa. Hovioikeus totesi tältä osin, että jos samaa periaatetta sovellettaisiin tuomittavaan vankeusrangaistukseen, tarkoittaisi tämä johdonmukaisuuden vuoksi sitä, että rikoksentekijällä ei olisi maksuvelvollisuutta, jos vapaudenmenetyksen vähentämisen jälkeen vankeusrangaistuksesta ei jää mitään suoritettavaa. Lain 2 §:ää pitäisi tällöin tulkita niin, että jos vapaudenmenetyksen vuoksi tuomitusta vankeusrangaistuksesta ei jää täytäntöönpantavaa, rikoksentekijää ei myöskään ”tuomita rangaistukseen”. Tällaista tulkintaa ei voida hovioikeuden tuomiossa selostetuista syistä pitää oikeana eikä se vastaa lain tavoitteita. Ei olisi myöskään oikeasuhtaista, jos mahdollisesti pitkäänkin vankeusrangaistukseen tuomittu vapautuisi maksuvelvollisuudestaan vain sen takia, että hän on ollut rikoksen vuoksi vangittuna riittävän pitkään ennen oikeudenkäyntiä. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 10.10
Hovioikeus pohti kenelle omaisuus kuului konkurssin alkaessaVarsinais-Suomen käräjäoikeuden 16.1.2017 antamalla yksipuolisella tuomiolla omaisuuden kauppa oli julistettu pätemättömäksi. Tuomio oli tältä osin saanut lainvoiman. Pätemättömäksi julistaminen tarkoitti sitä, että kauppasopimus oli ollut alun perin pätemätön eikä se tosiasiassa ollut saanut aikaan sitä, että omaisuuden omistusoikeus olisi siirtynyt A:lta X Oy:lle. Yhtiö ei siten ollut konkurssin alkaessa omaisuuden omistaja. Koska A omisti omaisuuden, kysymys oli konkurssilain 5 luvun 6 §:n mukaisesta sivullisen omaisuudesta, joka ei kuulu konkurssipesään. Sillä, että konkurssipesä mahdollisesti oli ollut vilpittömässä mielessä saadessaan omaisuuden haltuunsa, ei ollut asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Yksipuolisessa tuomiossa konkurssipesä oli velvoitettu palauttamaan omaisuuden hallinta A:lle. Konkurssipesä käyttää konkurssiin asetetun X Oy:n asemesta määräysvaltaa, minkä vuoksi aihetta yksipuolisen tuomion kumoamiseen tältä osin ei ollut. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin täytäntöönpanon voimassaolon päättymistä koskevaa lausumaa lukuun ottamatta, X Oy:n konkurssipesän takaisinsaantihakemus hylättiin ja A vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 10.00
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti, kun se oli katsonut kantajan peruuttaneen kanteensa ja sen vuoksi jättänyt asian käsittelyn sillensä
Koska valittaja ei ollut nimenomaisesti peruuttanut kannettaan, KO:n olisi sille kuuluvien prosessinjohdollisten velvollisuuksien mukaisesti tullut selventää, oliko valittajan tarkoituksena ollut pysyä kanteessaan esittämissä vaatimuksissa vai peruuttaa kanteensa, jolloin asian käsittely jäisi sillensä. HO katsoi, ettei KO olisi saanut jättää asiaa sillensä eikä siten olisi voinut perustaa oikeudenkäyntikuluja koskevaa ratkaisuaan OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin säännökseen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen HO ei voinut jatkaa asian käsittelyä vaan asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 9.35
Hovioikeus ei palauttanut menetettyä määräaikaa
Hakija oli perustellut hakemustaan sillä, että hän oli saanut Helsingin KO:sta 19.10.2020 kirjeitse tiedon siitä, että hänet oli 8.10.2020 tuomittu 40 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hakijan mukaan KO ei ollut ilmoittanut hänelle tuomiosta sähköpostitse. Hakijaan mukaan hän ei ollut tiennyt KO:n antamasta tuomiosta, joten hän ei ollut voinut ilmoittaa siihen tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa tuomion antamisesta. Hakija ei ollut ollut läsnä KO:n pääkäsittelyssä, eikä hänelle ollut ilmoitettu ennen pääkäsittelyä, miten hänen tuli toimia, mikäli hän aikoi valittaa KO:n tuomiosta. Hakija ei ollut myöskään tiennyt tyytymättömyyden ilmoittamisen merkitysestä. HO katsoi, ettei hakija ollut hakemuksessaan esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella hänellä olisi voitu katsoa olleen OK:ssa tarkoitettu peruste menetetyn määräajan palauttamiseksi. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 9.20
Hovioikeuden ratkaisu vahingonkorvauksen määrästä törkeässä velallisen epärehellisyydessä
Vahingonkorvausoikeudessa pääperiaate on täyden korvauksen periaate. Lähtökohtaisesti, jos vaatimusten määrä on suurempi kuin aiheutetun vahingon määrä, olisi velkojien kannalta kohtuutonta, että aiheutetun vahingon määrää ei käytettäisi kokonaisuudessaan vahinkojen kattamiseen ja rikostekijä hyötyisi rikoksestaan.
Siltä osin kuin asiassa oli vedottu differenssiteorian soveltamiseen hovioikeus totesi, että oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä ratkaisevaksi vertailun keskeyttäväksi hetkeksi on katsottu vahingon aiheuttamisen hetki. Tässä tapauksessa vahingon aiheuttanut teko oli rahojen nosto. Näin ollen vahingon syntyhetkenä oli pidettävä sitä hetkeä, kun rahat oli luvatta nostettu pois yhtiön varallisuuspiiristä, ja siten tapahtumankulkujen vertailu katkesi siihen eikä yltänyt konkurssimenettelyyn asti.
Näin ollen pesän hoitajan palkkio ei tullut otettavaksi huomioon eikä myöskään verottajan konkurssiin tai hypoteettiseen konkurssiin perustuvilla jako-osuuksilla ollut merkitystä. Valittajan viimesijaisen vaatimuksen osalta hovioikeus totesi, että uusista kirjallisista todisteista ilmenevät veronkorotukset liittyivät A:n henkilökohtaiseen verotukseen eikä niitä tullut huomioida yhtiön verotuksessa vähennyksinä. Yhtiö ja A muodostavat omat erilliset varallisuuspiirinsä.
Kyse ei siten ollut miltään osin ollut konfiskaatioluontoisesta toimesta vaan normaalista rikokseen perustuvasta vahingonkorvauksen määrittämisestä. Vaaditun vahingonkorvauksen määrä oli kaikilta osin syy-yhteydessä epärehellisyysteolla saavutettuun hyötyyn. (Vailla lainvoimaa 24.11.2011) - Uutiset
24.11.2020 8.30
Hovioikeus: Sijaistiedoksiantoa oli voitu käyttääAsiassa mainituilla perusteilla kantelijan voitiin olettaa väitelleen tiedoksiantoa OK 11 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Se, että kantelija oli toiseen rikosasiaan liittyen haastettu henkilökohtaisesti poliisin toimesta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Näin ollen asiassa oli ollut perusteltua käyttää mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tiedoksiantomenettelyä. Kantelijalle oli annettu lausumapyyntö tiedoksi laillisesti. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus julisti testamentin pätemättömäksi
Näyttövelvollisuus testamentin moiteperusteen olemassaolosta on testamentin moittijalla. Kokonaisarviointinaan hovioikeus katsoi, että tuomiossa selostetut Pertti A:n terveydentila, korkea ikä, Riitta A:lta saamansa hoiva, tahdonvoimien ilmeinen ero ja G:n sekä Riitta A:n aktiivisuus osoittivat yhdessä, ettei testamentin tekeminen tai sen sisältö ole ollut Pertti A:n vapaan tahdon tulosta. Näin ollen Pertti A:n 10.2.2017 allekirjoittama testamentti oli pätemätön. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020)