Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
9427 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
7.12.2021 16.00
Pojan katsottiin anastaneen hallussaan olleita vanhempiensa varoja 19.360,55 euron arvosta
Vastaaja oli näin menetellessään syyllistynyt törkeään kavallukseen. Kun otetiin huomioon vastaajan tekonsa vahingollisuus, teon vaikuttimet ja hänen syyllisyyden asteensa, KO mittasi törkeästä kavalluksesta rangaistukseksi 7 kuukautta vankeutta. Estettä ehdollisen vankeusrangaistuksen määräämiselle ei ollut. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan A:n ja B:n kuolinpesälle kavallettuina rahavaroina yhteensä 19.360,55 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.10.2015 lukien. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.12.2021) - Uutiset
7.12.2021 15.00
Hovioikeus: Vakuutusyhtiön regressioikeuden perusteella vaatimaa korvausta liikennevahingosta ei ollut perusteita sovitella
Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei asiassa selostettuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden korvausvelvollisuus täysimääräisenä muodostunut vastaajalle kohtuuttoman raskaaksi, eikä vahingonkorvauksen sovitteluun nyt käsiteltävässä asiassa ollut perusteita. Vastaajan vakuutusyhtiölle maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta oli korotettava vakuutusyhtiön ensisijaisen vaatimuksen mukaisesti 27.254,01 euroksi. (Vailla lainvoimaa 6.12.2021) - Uutiset
7.12.2021 14.27
Käräjäoikeus purki autokaupan – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Esitetyn selvityksen perusteella voitiin todeta, että auton korjauskustannukset riippuvat siitä, kuinka pahasti moottori oli vaurioitunut männänrenkaiden lisäksi. Korjaaminen maksaa halvimmillaan noin 1.600 euroa ja kalleimmillaan lähes 6.000 euroa. Vian korjaaminen vaatii joka tapauksessa usean tunnin työn sekä osien vaihtamisen. B:n ostama auto oli maksanut 4.500 euroa. Halvimmatkin korjauskustannukset (1.600 euroa) olisivat noin kolmasosa maksetusta kauppahinnasta. Virheen merkityksen voitiin katsoa olevan B:lle suuri, koska hän ei ole pystynyt käyttämään ajoneuvoa lainkaan sen suuren öljynkulutuksen vuoksi. Käräjäoikeus katsoi, että vaikka auton korjaaminen maksaisi vain vastaajan esittämät 1.600 euroa, ei virhe ollut siinäkään tapauksessa vähäinen. Tämän vuoksi B:llä oli virheen johdosta oikeus purkaa autokauppa. (Vailla lainvoimaa 7.12.2021) - Uutiset
7.12.2021 13.13
Hovioikeuden ratkaisu turvaamistoimesta ohjelmistolisenssiasiassa
Turvaamistoimella Y oli oikeutettu yksin tai yhdessä ulosottomiehen kanssa poistamaan tai muulla teknisellä tavalla kiertämään Y:n tai sen loppuasiakkaiden käytössä olevien ohjelmistojen ja X-sovelluskehittimestä johtuvan lisenssiavaintarkistuksen sekä tekemään muut tarvittavat toimenpiteet siten, että sanottujen ohjelmistojen käyttö on mahdollista. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi olisi perusteltua aihetta olettaa, että turvaamistoimesta aiheutuisi X:n liiketoiminnalle sellaista välitöntä haittaa, jolla olisi kyseessä olevassa hyöty-haitta -intressivertailussa olennaista merkitystä. (Vailla lainvoimaa 7.12.2021) - Uutiset
7.12.2021 11.23
Hovioikeus vapautti valtion vahingonkorvausvastuusta suurlähetystön menettelyn johdosta
Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei valtio ollut suurlähetystön menettelyn johdosta velvollinen vahingonkorvauslain nojalla eikä EIS:n perusteella suorittamaan kantajalle vahingonkorvausta asiassa. KO:n tuomio kumottiin. Valtio vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle korvausta aiheutuneista vahingoista 24.886,06 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.5.2015 lukien. Valtion vaatimus kantajan velvoittamisesta korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 16.00
Hovioikeus: Tuhotyö vai yleisvaaran tuottamus (ään.)
Riidatonta oli, että vastaaja oli kytkenyt ja jättänyt päälle rivitaloasuntonsa keittiössä sijainneen hellan kaksi levyä. Tulipalon syttymispaikan oli selvitetty sijainneen hellan läheisyydessä. Lisäksi riidatonta oli, että hellan keittiötasolla oli säilytetty mainoslehtisiä ja muuta herkästi palavaa materiaalia. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi vastaajan syyllistyneen tuhotyön asemasta yleisvaaran tuottamukseen. Oikeudenmukainen rangaistusseuraamus vastaajalle hänen syykseen luetusta teosta oli tuntuva sakkorangaistus (80 ps). HO harkitsi kohtuulliseksi sovitella korvausvelvollisuutta puoleen (16.342,56 euroon) vakuutuskorvauksen määrästä. Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeudesta. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 15.35
Hovioikeus: Edunvalvojan määräämiselle ei ollut holhoustoimesta annetun lain 8 §:n mukaisia perusteita
Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei valittajaa ollut pidettävä sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömänä valvomaan etuaan ja huolehtimaan varallisuuttaan koskevista. Edunvalvojan määräämiselle ei ollut holhoustoimesta annetun lain 8 §:n mukaisia perusteita. KO:n päätös kumottiin siltä osin kuin valittajan edunvalvojaksi oli määrätty yleinen edunvalvoja. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 13.29
Vuokrariidan käsittely kesti KO:ssa lähes 2 v 11 kk ja HO:ssa noin 1 v 10 kk - hovioikeus hylkäsi vuokralaisten oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen (ään.)
Kysymyksessä olevan asian laatu ja laajuus sekä asian merkitys asianosaisille puolsivat asian joutuisaa käsittelyä. Tässä tapauksessa asian käsittely KO:ssa ja HO:ssa ei kuitenkaan ollut kestänyt selvästi pitempään kuin mitä oli voitu edellyttää ottaen huomioon, että kysymys oli ollut väitetyn vahingon jälkikäteisestä rahallisesta korvaamisesta tilanteessa, jossa asianosaisten terveydelle, asumiselle tai taloudelliselle tulevaisuudelle ei ollut aiheutunut välitöntä vaaraa. Asian käsittelyn kesto oli vielä perusteltavissa tuomioistuimen käsittelyjärjestyksellä, työn yleisellä järjestämisellä, tuomarin vaihtumisella ja yleisellä työtilanteella. Oikeudenkäynnin kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaisille kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei oikeudenkäynti ollut viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä siten, että se olisi loukannut asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Vuokralaisilla ei ollut oikeutta saada hyvitystä valtion varoista. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 11.19
Hovioikeus: Työsuhde oli voitu irtisanoa yhtiössä toteutetun uudelleenjärjestelyn seurauksena - irtisanomisen ei voitu katsoa johtuneen työntekijän isän toimitusjohtajasopimuksen päättämisestä
Tapauksessa irtisanomisperusteeksi esitetty taloudellinen ja tuotannollinen syy oli ollut yhtiössä toteutettu uudelleenjärjestely, jonka seurauksena kantajan entinen tehtävä oli lakannut. HO katsoi yhtiön selvittäneen, että erityisesti myyntityötä koskevaan yhtiön liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn oli ollut todellinen syy eikä siihen ollut ryhdytty kantajan irtisanomiseksi. Myyntityö oli uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöön ei ollut ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen palkattu työntekijää samankaltaisiin tehtäviin. Yhtiö ei ollut rikkonut työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan tai takaisinottovelvollisuuttaan. Yhtiöllä oli siten ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu laillinen peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Kantajan korvausvaatimus työsuhteen laittomasta päättämisestä oli hylättävä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 8.30
Hovioikeus: Törkeä kuolemantuottamus vai tappo
Osapuolille oli illan aikana vastaajan luona syntynyt riitaa, joka oli edennyt fyysiseen yhteenottoon. Tämän tilanteen jälkeen vastaaja oli ottanut veitsen käteensä, tullut kohti A:ta ja lyönyt tätä kerran veitsellä voimakkaasti ylävartaloon. Veitsen terä oli lävistänyt rintakehän, pallean, maksan, mahalaukun ja pernavaltimon. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen tappoon. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta taposta oli 8 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 8.00
Hovioikeus: Lapsenvahdin ei näytetty anastaneen 100 euroa keittiön kaapista
Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen näpistyksestä. Asianomistajien kertomukset eivät olleet riittävä näyttö syyksi lukevaan tuomioon. Syytteen tultua hylätyksi vastaaja vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta (20 ps) ja 100 euron korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
2.12.2021 11.50
Hovioikeus: Tuomiota ei voitu muuttaa täydentämismenettelyssä
Tuomion täydentämismenettely voi koskea vain sellaista tilannetta, jossa jostakin vaatimuksesta on jäänyt kokonaan lausumatta. HO katsoi, että KO:n tuomiossa oli lausuttu kaikista valituksessa esitetyistä vaatimuksista. Sen sijaan A:n, B:n kuolinpesän ja C Oy:n hakemuksessaan vaatima tuomion täydentäminen vain väitetysti sivuutetuista valitusperusteista ei asiassa lausutuin tavoin ollut sallittua. OK 24 luvun 11 §:n mukaisia edellytyksiä täydentää tuomiota hakijoiden pyytämällä tavalla ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.12.2021) - Uutiset
2.12.2021 11.01
Hovioikeus tuomitsi lapsilisiä 44.231,99 euroa nostaneen sisaren törkeästä kätkemisrikoksesta ja rahanpesusta 9 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen (ään.)
Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli nostanut kysymyksessä olevia Kansaneläkelaitoksen B:lle maksamia lapsilisiä B:n pankkitililtä. Asiassa oli vastaajan valituksen perusteella ratkaistavana, oliko vastaaja ollut tietoinen siitä, ettei B ollut oikeutettu lapsilisään Suomessa, ja oliko vastaaja toimittanut nostamansa rahat sisarelleen vai pitänyt ne itsellään ja syyllistynyt menettelyllään rahanpesuun tai sen törkeään tekomuotoon tai toissijaisesti kätkemisrikokseen. (Vailla lainvoimaa 2.12.2021) - Uutiset
2.12.2021 10.00
Hovioikeus: Hallituksen jäsenet ja isännöitsijä eivät olleet laiminlyöneet tehtäviään - yhtiön vahingonkorvausvaatimus hylättiin
Asiassa oli HO:ssa arvioitavana se, oliko Asunto Oy A:n hallituksella ja isännöitsijällä ollut mahdollisuus käynnistää märkätilojen kunnostaminen 29.2.2011 päivätyn märkätilojen kartoitusraportin perusteella 17.4.2012 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen, ja oliko kylpyhuoneiden kunnostaminen viivästynyt hallituksen ja/tai isännöitsijän toimesta siten, että he olivat laiminlyönnillään aiheutuneet Asunto Oy:lle ylimääräisiä kunnostuskuluja. Tähän liittyen asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiökokouksessa 27.9.2016 ollut kysymys yhtiökokouksen 17.4.2012 päättämän asian käsittelemisestä toisessa yhtiökokouksessa. KO oli katsonut, ettei asiassa ollut aiheutunut vahingonkorvausvastuun syntymisen edellytyksenä olevaa korvauskelpoista vahinkoa. Vahingonkorvausvastuun edellytykset eivät siten olleet asiassa täyttyneet. HO katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 2.12.2021) - Uutiset
2.12.2021 9.02
Hovioikeus: Liikehuoneiston vuokranantaja ei ollut rikkonut sopimusta eikä vuokralaisella ollut oikeutta vahingonkorvaukseen
Tuomiossa todetuin tavoin liikehuoneistossa harjoitettu toiminta oli X Oy:n osakekaupan jälkeen muuttunut aiempaa musiikkipainotteisemmaksi, ja siitä oli aiheutunut naapurustossa sellaista terveydelle vaarallista meluhaittaa, jota aiempi toiminta ei ollut aiheuttanut. Asiassa esitetty selvitys ei riittänyt osoittamaan, että Y Oy olisi vakuuttanut liikehuoneiston soveltuvan omistajanvaihdoksen jälkeen harjoitetun kaltaiseen toimintaan. Y Oy:n ei sen vuoksi voitu katsoa rikkoneen liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 50 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sitä, mitä huoneiston osalta oli sovittu. X Oy:llä ei ollut kerrotuissa olosuhteissa oikeutta saada vuokranantajalta korvausta vahingosta, joka sille oli vuokrasopimuksen purkamisesta mahdollisesti aiheutunut. (Vailla lainvoimaa 2.12.2021) - Uutiset
1.12.2021 16.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Ruotsiin
Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, että lapsen (s. 2018) äiti oli 26.5.2021 vienyt lapsen luvattomasti Ruotsista ilman lapsen isän suostumusta. Lapsen poisvieminen oli loukannut isän lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut selvitetty olevan vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli sen vuoksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021) - Uutiset
1.12.2021 14.31
Hovioikeus ulosottovalituksesta: Yhtiö X ei näyttänyt, että se omistaisi nyt riidan kohteena olevat Y Oy:n osakkeet
Hovioikeuden päätöksessä kerrottuun nähden yhtiön esittämä väite siitä, että osakkeiden omistusoikeus olisi siirtynyt sille jo 17.12.2017 eli ennen ulosmittausta, ei ollut uskottava. Kun lisäksi otettiin huomioon se, että yhtiöllä olisi ollut ennen ulosmittausta 9.2.2018 lähes kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa saannostaan Y Oy:lle saadakseen omistusoikeuden kirjattua osakasluetteloon, mutta se ei ole niin tehnyt, hovioikeus katsoi, ettei yhtiön väittämää saantoa voitu näissä olosuhteissa pitää todellisena. Näin ollen yhtiö ei ollut näyttänyt, että se omistaisi nyt riidan kohteena olevat Y Oy:n osakkeet. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021) - Uutiset
1.12.2021 11.32
Hovioikeus: Menettely täytti myös lapsenraiskauksen tunnusmerkistön - vankeutta 6 v 6 kk ja kärsimyksestä 12.500 euroa
KO oli katsonut näytetyksi, että vastaaja oli menetellyt kohdan 3 teonkuvauksessa kuvatulla tavalla siltä osin kuin kyse oli tapahtumista vastaajan asunnolla. KO:n mukaan menettely täytti törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Sen sijaan näyttämättä oli jäänyt, että menettely täyttäisi myös raiskausrikoksen tunnusmerkistön. Tekoon ei ollut liittynyt RL 20 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua raiskausrikoksen tunnusmerkistöön kuuluvaa pakottamista. Vastaajan ei ollut myöskään näytetty ymmärtäneen, että asianomistaja (tekoaikaan 15 v.) oli ollut saman pykälän 2 momentissa tarkoitetussa pelkotilassa ja sen johdosta puolustuskyvytön. KO:n mukaan vastaaja ei siten ollut ollut sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa käyttäen tahallisesti hyväksi asianomistajan pelkotilaa. Näin ollen syyte törkeästä lapsenraiskauksesta oli KO:n mukaan hylättävä. Koska vastaajan menettely täytti samanaikaisesti sekä törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön että törkeän raiskauksen tunnusmerkistön, vastaajan oli HOn mukaan katsottava syyllistyneen törkeään lapsenraiskaukseen. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021) - Uutiset
1.12.2021 10.04
Hovioikeus: Osakekaupan purku- ja hinnanalennusvaatimus oli voitu hylätä
Kantaja oli vaatinut ensisijaisesti, että yhtiön osakkeista tehty kauppa julistetaan puretuksi ja vastaaja velvoitetaan palauttamaan kantajan maksama 115.500 euron kauppahinta viivästyskorkoineen 18.4.2019 lukien. Toissijaisesti kantaja oli vaatinut, että vastaaja velvoitetaan maksamaan kantajalle hinnanalennuksena 115.499 euroa. Kantaja vetosi HO:ssa kanteensa ja valituksensa perusteena siihen, että kauppasopimuksessa 23.7.2018 oli sovittu yhtiön oman pääoman määräksi 70.000 euroa ja että todisteista ilmeni, että yhtiön oma pääoma ei ollut ollut kaupantekohetkellä sopimuksen mukainen. HO:ssa esitetty todistelu ei, asiassa kuultujen laajempi kertomuskin huomioon ottaen, antanut aihetta arvioida esitettyä näyttöä tai asiaa muutoinkaan toisin kuin KO oli tehnyt. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021) - Uutiset
30.11.2021 16.00
Hovioikeus: Asuinrakennushankkeen yhteistyösopimus oli voitu päättää yksipuolisesti - vastaajayhtiö vapautettiin tuomitusta 227 090 euron korvausvelvollisuudesta
Asiassa lausutuin perustein HO katsoi vastaajan (AS) näyttäneen, ettei yhteistyösopimusta ollut voitu toteuttaa osapuolten sopimalla ja tarkoittamalla tavalla, ja siten saattaneen ilmeiseksi, ettei hanketta ollut kyetty hankkimaan eli rakennushanketta ei ollut kyetty toteuttamaan. Täten vastaajalla oli katsottava olleen peruste päättää sopimus välittömin oikeusvaikutuksin 27.6.2013. Kantaja Oy:n kanne oli näin ollen hylättävä. KO:n tuomio kumottiin ja vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta kantajalle. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut asiassa 49.073,08 eurolla. (Vailla lainvoimaa 30.11.2021)