Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
6399 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
22.7.2019 12.40
Hovioikeus korotti hoitosuhteessa tapahtuneesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun ehdollisen rangaistuksen 2 vuoden pituiseksi ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi ja korotti vahingonkorvauksen määrää
HO otti rangaistuksen mittaamisessa huomioon, että vastaajan ja asianomistajan välinen ikäero oli ollut huomattava, yli 21 vuotta ja että teko oli tapahtunut hoitosuhteessa. Lisäksi huomioon otettiin, että vastaaja oli oma-aloitteisesti keskeyttänyt teon ja seuraavana päivänä myös tunnustanut tekonsa, joten hänen syyllisyytensä aste ei ollut ollut niin suuri, että teosta olisi tullut tuomita yli kaksi vuotta vankeutta. HO kovensi vastaajalle tuomitun rangaistuksen 2 vuoden pituiseksi ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi ja korotti asianomistajalle tuomitun vahingonkorvauksen määrän 5.000 euroon. (Vailla lainvoimaa 22.7.2019) - Uutiset
22.7.2019 11.00
Sitoi eläinten raajat, minkä jälkeen viilsi niiden kurkut auki ilman eläinten tainnutusta - hovioikeus piti eläinsuojelurikosta erityisen raakana ja julmana ja myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä
Vastaaja oli teurastanut 8 vuohta, 2 lammasta ja 2 pientä sonnia syytteen teonkuvauksen tarkoitetulla tavalla, eli sitomalla ensin eläinten raajat ja sen jälkeen viiltämällä niiden kurkut auki ilman, että eläimiä oli tainnutettu lainkaan. HO piti rikoksen tekotapaa laissa tarkoitetulla tavalla erityisen raakana ja erityisen julmana. HO totesi vielä, ettei vastaaja ollut voinut olla teon erityisen raakuuden ja erityisen julmuuden perustavista seikoista tietämätön. Vastaajan syyksi luettua eläinsuojelurikosta voitiin pitää myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, kun huomioon otettiin hänen noudattamansa teurastustapa sekä lisäksi se, että teot olivat kohdistuneet 12 eläimeen ja että teot oli tehty vastaajan elinkeinotoiminnassa. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus kohtien 1-2 ja 6 teoista oli yhteinen 7 kk vankeusrangaistus, joka voitin määrätä ehdolliseksi. Kohtuullinen eläintenpitokiellon pituus oli tässä tapauksessa noin 5 vuotta. Kielto koskee tuotantoeläimiä: nauta, sika, lammas, vuohi, siipikarja, turkiseläin. (Vailla lainvoimaa 22.7.2019) - Uutiset
22.7.2019 10.03
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion osittain oikeudenkäyntivirheen vuoksiAsiassa ei vastoin A:n kiistämistä näytetty, että B:n vahingonkorvausvaatimukset olisi annettu A:lle tiedoksi ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä 19.12.2018. Koska A ei ollut läsnä pääkäsittelyssä, käräjäoikeus ei voinut ratkaista B:n 10.12.2018 kirjallisesti esittämiä rikokseen perustuvia vahingonkorvausvaatimuksia kuulematta A:ta. (Vailla lainvoimaa 22.7.2019) - Uutiset
19.7.2019 11.00
Hovioikeus hylkäsi syytteen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestäHovioikeus katsoi muun muassa, että kuvissa ei näy intiimejä ruumiinosia, eikä kuvia ole tarkennettu sukupuolielimiin tai otettu asianomistajan seksuaalisuutta kuvaavista kuvakulmista. Hovioikeus katsoi, ettei puheena olevissa kuvissa ole esitetty lasta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti rikoslain 17 luvun 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 19.7.2019) - Uutiset
19.7.2019 10.00
Hovioikeuden ratkaisu työsuhteen irtisanomisesta
Asiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien mukaiset perusteet A:n työsuhteen päättämiselle ja oliko yhtiö täyttänyt lain 7 luvun 4 §:ssä tai 6 luvun 6 §:ssä säädetyn työntarjoamis- ja takaisinottovelvollisuutensa. Mikäli työsuhde oli päätetty perusteettomasti ja työntarjoamis- tai takaisinottovelvollisuutta oli laiminlyöty, asiassa oli lisäksi kyse lain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta työsopimuksen perusteettoman päättämisen johdosta tai saman luvun 1 §:ssä tarkoitetusta takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta aiheutuneesta korvauksesta. (Vailla lainvoimaa 19.7.2019) - Uutiset
19.7.2019 9.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä Finlexissä
Finlexissä on 17.7.2019 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2019 antamaa ratkaisua. Ensimmäisessä asiassa oli kysymys siitä, loukattiinko karkoituspäätöksellä EIS 3 artiklaa sekä EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Toisessa asiassa oli puolestaan kysymys siitä, loukattiinko valittajan EIS 6 artiklan 1 kappaleeseen perustuvaa oikeutta oikeudenkäyntiin, kun muutoksenhakutuomioistuimen tuomaria ei oltu nimitetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kolmannessa tapauksessa oli kyse oliko valtio laiminlyönyt EIS 8 artiklaan perustuvat positiiviset velvollisuutensa, kun korkein oikeus ei ollut myöntänyt valittajalle valituslupaa asiassa, joka koski hänestä keskustelupalstalla esitettyjä seksuaalissävytteisiä väitteitä. Neljännessä tapauksessa oli puolestaan kyse muun muassa puolueettomuusvaatimuksesta, joka liittyy oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen, sekä todistajien kutsumatta ja kuulematta jättämistä koskevan tuomioistuimen päätöksen arvioinnista samoin kuin EIS 8 artiklan mukaisesta oikeudesta nauttia yksityiselämän kunnioitusta. - Uutiset
18.7.2019 15.15
Hovioikeus äänesti: Käräjäoikeus ei ylittänyt toimivaltaansa määrätessään ajokiellon lainmuutoksesta huolimatta
Hovioikeus totesi, että prosessiekonomian kannaltakin on tarkoituksenmukaista, että käräjäoikeus käsittelee siellä ennen lainmuutosta vireille tulleet ajokieltovaatimukset. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että prosessitaloudellisesta näkökulmasta katsottuna prosessilakien tarkoitusta vastaa parhaiten tulkinta, joka antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden langettaa aineellista oikeustilaa vastaava tuomio lyhintä ja yksinkertaisinta tietä (Jokela, Antti: Oikeudenkäynti I 2016, s. 187 – 188). Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus ei ollut ylittänyt toimivaltaansa määrätessään ajokiellon. (Ään.; Vailla lainvoimaa 18.7.2019) - Uutiset
18.7.2019 11.50
Professori Veikko Vahtera: Asunto-osakeyhtiö velvoitettiin alentamaan putkiremontin yhteydessä noussutta pesuhuoneen kynnystä, kun se oli noussut ilman hyväksyttävänä pidettävää syytä (VHO 8.11.2018; S17/639, lainvoimainen)
Asunto-osakeyhtiössä oli toteutettu putkiremontti, jonka seurauksena 1. kerroksen osakehuoneistojen pesuhuoneiden kynnys oli noussut noin 8 senttiä 16 senttiin. Osakkeenomistaja vaati yhtiötä tekemään työn uudelleen toisenlaisella työtavalla ja korjaaman kynnyksen mahdollisimman matalaksi. Yhtiö katsoi, että lattian ja kynnyksen korottaminen on ollut välttämätöntä, jotta viemäriputket on voitu asentaa. Hovioikeus hyväksyi osakkeenomistajan kanteen. Hovioikeus totesi, että toisenlainen työn toteutustapa olisi ollut mahdollinen eikä yhtiö ole pyrkinyt toteuttamaan putkiremonttia siten, että kynnys olisi jäänyt ratkaisevasti matalammaksi. Yhtiön tekemän kunnossapitotyön hyväksyttävyyttä arvioitaessa on huomiota kiinnitettävä syntyvän haitan suuruuteen, yhtiön aitoon mahdollisuuteen rajoittaa osakkeenomistajalle aiheutuvaa haittaa sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisuuteen. - Uutiset
16.7.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikuluista - Uutiset
16.7.2019 8.15
Hovioikeus hylkäsi väitteen tuomarin esteellisyydestäHovioikeus katsoi, että asiassa ei tullut ilmi sellaista seikkaa, joka antaisi perustellun aiheen epäillä tuomarien puolueettomuutta nyt käsiteltävässä asiassa. Hovioikeuden ratkaisukokoonpanoon kuuluvien jäsenten subjektiivinen tai objektiivinen puolueettomuus ei ollut vaarantunut, eivätkä hovioikeudenneuvos V ja asessori K olleet esteellisiä toimimaan asiassa tuomareina. - Uutiset
15.7.2019 15.00
Hovioikeus myönsi velkajärjestelynKun otettiin huomioon, että asiassa ei ollut vedottu velkajärjestelylain 10 §:n mukaisiin esteisiin eikä esille muutenkaan tullut perusteita mahdollisten esteiden tutkimiselle, velkajärjestely tuli määrätä aloitettavaksi. - Uutiset
15.7.2019 10.10
Katsoi uteliaisuuttaan 187 henkilön terveystietoja – hovioikeus korotti henkilörekisteririkoksesta tuomitun 100 päiväsakon sakkorangaistuksen 45 päivän ehdolliseksi vankeudeksi
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden rangaistuksen määräämistä koskevat perustelut. Ottaen kuitenkin erityisesti huomioon, että A oli käsitellyt oikeudettomasti huomattavan monen eli 187 henkilön arkaluonteisia terveystietoja ja että joidenkin henkilöiden osalta tietoja oli katseltu useita kertoja, hovioikeus katsoi, että sakkorangaistus ei ollut riittävä seuraamus A:n teosta. Oikeudenmukainen rangaistus A:n syyksi luetusta menettelystä oli 45 päivän vankeusrangaistus, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 15.7.2019)Avoin uutinen - Uutiset
15.7.2019 9.10
Hovioikeuden ratkaisu ympäristön turmelemisesta
Kiinteistön alueelle oli saatettu suuri määrä rakennusjätettä myönnetyn ympäristöluvan vastaisesti. Rakennusjätettä oli tuotu alueelle usean vuoden kuluessa useista rakennuspurkukohteista. Teko oli tehty yritystoiminnan piirissä ja sillä oli saavutettu taloudellista etua. Näihin seikkoihin nähden tekoa ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, vaikkakin alue oli sittemmin ennallistettu. Vastaajat olivat syyllistyneet ympäristön turmelemiseen. (Vailla lainvoimaa 15.7.2019) - Uutiset
12.7.2019 12.34
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi murhasta tuomitun Michael Penttilän mielentilan tutkittavaksiKäräjäoikeus oli tuominnut Michael Penttilän murhasta. Käräjäoikeus oli hylännyt Penttilän pyynnön hänen mielentilansa tutkimisesta. Penttilä toisti hovioikeudessa pyynnön mielentilansa tutkimisesta. Syyttäjä ja asianomistajan oikeudenomistaja eivät ole pitäneet mielentilan tutkimista perusteltuna. Hovioikeus kuitenkin määräsi 12. heinäkuuta antamallaan välituomiolla Penttilän mielentilan tutkittavaksi. - Uutiset
12.7.2019 12.03
Hovioikeus: Vati-järjestelmässä olevien tietojen katsomista ilman laillista perustetta oli pidettävä objektiivisesti arvioiden niin vähäisenä, ettei vangilla ollut oikeutta kärsimyskorvaukseen
Hovioikeus katsoi, että henkilötietolain 47 §:n mukaan korvausta kärsimyksestä ei suoriteta, jos kärsimys on katsottava vähäiseksi. Siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että A:n vati-järjestelmässä olevien tietojen katsomista ilman laillista perustetta oli pidettävä objektiivisesti arvioiden niin vähäisenä, ettei A:lla ollut oikeutta korvaukseen kärsimyksestä, hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen. (Vailla lainvoimaa 15.7.2019)Avoin uutinen - Uutiset
11.7.2019 14.00
Hovioikeus työsuhteen päättämismenettelystä: Asiassa jäi näyttämättä että kumpikaan osapuoli olisi purkanut työsopimuksenOikeuskäytännössä on katsottu, että sen, joka väittää vastapuolen päättäneen työsuhteen, on näytettävä väitteensä toteen. Tapauksissa, joissa kumpikin osapuoli väittää toisen päättäneen työsuhteen, on näytöllisesti ristiriitaisissa tilanteissa harkittava vastakkaisten kertomusten ja mahdollisen muun, niin päättämistä edeltäneiden kuin sen jälkeisten tapahtumien punninnan sekä todistelun kokonaisharkinnan perusteella, mitä asiassa on näytetty. On mahdollista päätyä myös siihen, että päättäminen on tapahtunut molemminpuolisin toimin. Tässä tapauksessa kumpikaan osapuoli ei ole vastuussa toiselle työsopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä. Näytön kokonaisharkinnan perusteella hovioikeus päätyi siihen, että asiassa jäi näyttämättä, että B tai A kumpikaan olisi purkanut työsopimuksen. (Vailla lainvoimaa 11.7.2019) - Uutiset
11.7.2019 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus äänestäen myönsi velkajärjestelyn yleisestä esteestä huolimatta entiselle peliriippuvaiselleOttaen huomioon, että myös A:n puolisolle oli myönnetty velkajärjestely, velkajärjestelyn myöntäminen myös toiselle puolisolle mahdollistaa yhteiskunnankin kannalta toivottavan koko perheen talouden tervehdyttämisen. Velkajärjestelyllä oli siten A:n ja hänen perheensä kannalta huomattava merkitys. Tämä puolsi velkajärjestelyn myöntämistä. Velkajärjestelyn myöntämisen puolesta puhuivat A:n toimet velkojen maksamiseksi ja velkajärjestelyn merkitys A:lle. Kokonaisarvioinnissa velkajärjestelyn myöntämistä vastaan puhui jossain määrin velkaantumisesta kulunut aika ja myös esteperusteen laatu. A:n velkaantumisen taustalla oli ollut peliriippuvuus. Asiassa ei kuitenkaan ollut viitteitä tarkoituksellisesta yli varojen elämisestä ja hän oli kyennyt lopettamaan rahapelien pelaamisen. Hovioikeus katsoi, että velkajärjestelyn puolesta puhuvat seikat olivat asiaa kokonaisuutena arvioitaessa vastaan puhuvia seikkoja painavampia ottaen erityisesti huomioon, että lainmuutoksen tarkoituksena on ollut vähentää velkaantumisesta kuluneen ajan merkitystä kokonaisharkintaan vaikuttavana seikkana. A:lle oli siten velkajärjestelylain 10 a §:ssä tarkoitettujen painavien syiden perusteella esteestä huolimatta myönnettävä velkajärjestely. - Uutiset
11.7.2019 11.20
Hovioikeus arvioi valvontarangaistuksen edellytyksiä
Ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista puolsivat ne seikat, että A oli lyhyen ajan kuluessa syyllistynyt useaan rikokseen ja hänen rikosrekisteristään ilmenevä kokonaisrikollisuus oli vakavaa. Turun hovioikeus oli tuominnut 7.3.2019 A:n kuuden kuukauden valvontarangaistukseen. Aiemmin tuomittu valvontarangaistus ei kuitenkaan ole este uuden valvontarangaistuksen tuomitsemiselle. Valvontarangaistusselvityksen 30.8.2018 mukaan A:n elämäntilanne on valvontarangaistuksen suorittamisen näkökulmasta riittävän vakaa ja hänellä on asunto ja oma yritys, josta hän saa toimeentulonsa. A:n kanssa asuva isä on antanut suostumuksensa rangaistuksen suorittamiseen heidän yhteisessä kodissaan. Kokonaisarvion perusteella hovioikeus katsoi, että rikoslain 6 luvun 11 a §:n mukaiset edellytykset A:n tuomitsemiselle ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaista valvontarangaistukseen tässä tapauksessa täyttyivät. (Vailla lainvoimaa 11.7.2019) - Uutiset
10.7.2019 15.41
Käräjäoikeuden tuomio työsyrjinnästä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Käräjäoikeus katsoi näytetyn asianomistaja B:n kertomuksella sekä sitä tukevilla todistajan kertomuksella ja kirjallisilla todisteilla, että A oli purkanut B:n työsuhteen sattuneen työtapaturman vuoksi ottaen huomioon vamman syntymisen ja työsuhteen päättymisen välitön ajallinen yhteys. Näin ollen A oli työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 4 momentin vastaisesti purkanut työsopimuksen koeajalla syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla ja tällä menettelyllään A oli työnantajana palvelussuhteen aikana asettanut työntekijä B:n ilman painavaa, hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan terveydentilan perusteella purkamalla B:n työsuhteen koeajalla B:n terveydentilasta johtuvasta syystä. A oli siten syyllistynyt työsyrjintään. Asiassa täytyi ottaa myös huomioon työsopimuslaissa mahdollistetun koeajan tarkoitus, joka kiistatta tässä asiassa ei ollut toteutunut, koska B oli ollut työssä vain kaksi päivää ennen työsuhteen päättämistä. (Vailla lainvoimaa 10.7.2019) - Uutiset
10.7.2019 14.15
Hovioikeus arvioi tuomioistuimen tutkimisvelvollisuuden ja -oikeuden sekä niihin liittyvän tarkastusvelvollisuuden rajoja kiinnityspanttiasiassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko Kiinnitysluottopankin kanne käräjäoikeuden hylkäämiltä osin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteeton, vai olisiko kanne tullut myös tältä osin hyväksyä yksipuolisella tuomiolla. Asiaa arvioitaessa oli kiinnitettävä huomiota ensisijaisesti siihen, mitkä ovat tuomioistuimen tutkimisvelvollisuuden ja -oikeuden sekä niihin liittyvän tarkastusvelvollisuuden rajat. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, jos vastaaja, jota on kehotettu vastaamaan kirjallisesti asiassa, jossa sovinto on sallittu, ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa, asia ratkaistaan valmistelua jatkamatta. Kanne hyväksytään tällöin yksipuolisella tuomiolla. Siltä osin kuin kantaja on luopunut kanteesta tai se on selvästi perusteeton, kanne hylätään tuomiolla. Hovioikeus ratkaisussa kerrotuilla perusteilla katsoi, ettei se, että Kiinnitysluottopankkia ei ollut viimeksi merkitty lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin sähköisten panttikirjojen saajaksi, tehnyt kannetta siltäkään osin kuin siinä oli vaadittu saatavien suorittamista kiinteistöjen arvosta selvästi perusteettomaksi. Kanne tuli myös tältä osin hyväksyä yksipuolisella tuomiolla.