Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- yhdenvertai* syrji* työsopi*
- Uutiset
20.11.2020 16.00
Kaupalla ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta selkäkivuista kärsineen työntekijän työsuhteen päättämiselle - työsuhteen päättäminen työntekijän vamman ja terveydentilan takia oli ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua välitöntä syrjintääKaupalla ei ollut esitetyn selvityksen perusteella ollut edellytyksiä heti opintovapaan päättymisen jälkeen arvioida työntekijän työkyvyn heikentyneen pysyvästi sellaiselle tasolle, että kaupalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista. Selvittämättä oli jäänyt, että ammattiliitosta eroamisella olisi ollut vaikutusta työntekijän irtisanomiseen. Kohtuulliseksi irtisanomiskorvauksen määräksi oli harkittu 12 kuukauden palkkaa vastaava määrä, josta aineettoman korvauksen osuudeksi oli katsottu 5 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Kun kauppa ei ollut selvittänyt ennen työntekijän irtisanomista mukautusmahdollisuuksia, myös työsuhteen päättäminen työntekijän vamman ja terveydentilan takia oli ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua välitöntä syrjintää. Selvittämättä oli jäänyt, että kaupalla olisi ollut oikeutusperuste menettelylle. Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijää olisi syrjitty ammattiliittoon kuulumattomuuden perusteella tai että hänen olisi arvioitu olevan sairaalloisen lihava ja että häntä olisi sillä perusteella syrjitty.(Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
4.1.2023 15.00
Apulaisoikeusasiamies: Henkilöstön vuokrausta ja palveluiden tuottamista koskevien sopimusten rekrytointikiellotAOA saattoi asiassa (kohdissa 3.4.3 ja 3.4.5) esittämänsä käsitykset menettelyn lainvastaisuudesta Helsingin kaupungin tietoon. - Uutiset
30.8.2022 11.50
Hovioikeus alensi yliopiston maksettavaksi tuomitun korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 42.140,89 euroon - hyvitystä syrjinnästä 8.000 euroa - hyvitysvaatimus oikeudenkäynnin viivästymisestä hylättiinHO:ssa oli riidatonta, ettei yliopisto ollut täyttänyt työn tarjoamisvelvollisuuttaan palkattuaan B:n 22.6.2016 osa-aikaiseksi italian kielen opettajaksi kantajan sijasta. Kantajan irtisanominen oli tältä osin ollut perusteeton ja kantajalla oli oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO:ssa kysymys oli näin ollen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä. Lisäksi korvauksen määrään välillisesti vaikuttavina seikkoina kysymys oli irtisanomiseen liittyvistä muistakin syistä eli siitä, oliko yliopisto ennen kantajan irtisanomista ottanut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin, joita kantaja oli tehnyt tietoisena tulevista säästötarpeista, oliko tarjolla ollut työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi epäasiallisin perustein. Kysymys oli siten myös siitä, oliko kantaja oikeutettu hyvitykseen syrjinnän perusteella sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 30.8.2022) - Uutiset
12.4.2022 14.40
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa työntekijän työsopimusta tuotannollisella tai taloudellisella perusteella eikä myöskään henkilökohtaisella irtisanomisperusteella sen vuoksi, ettei hän olisi enää kyennyt selviytymään työtehtävistään - yliopisto oli kohdistanut sisäilma-asioita esille ottaneeseen työntekijään mielipiteeseen ja sairauteen perustuvaa välitöntä syrjintääKorvauksen määrää harkitessaan HO otti ottanut huomioon, että työntekijän työsuhde yliopistolla oli ennen irtisanomista kestänyt lähes 30 vuotta. Työntekijä ei ollut kyennyt työllistymään irtisanomisensa jälkeen. Työntekijälle tuomittiin asiassa selostetuin tavoin maksettavaksi myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Asiassa selostetut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että kohtuullinen korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä oli 12 kuukauden palkkaa vastaavat 29.936,40 euroa. Koska yliopisto oli kantajan työsuhteen irtisanoessaan kohdistanut häneen mielipiteeseen ja sairauteen perustuvaa yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä kiellettyä välitöntä syrjintää, yliopisto oli lain 23 §:n nojalla velvollinen maksamaan työntekijälle hyvitystä, jonka määrä tuli lain 24 §:n 1 momentin mukaan olla oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen. Teon vakavuutta arvioitiin ottamalla huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto. HO harkitsi loukkauksen laatu, TSL 12 luvun 2 §:n nojalla maksettava korvaus ja muut asiassa todetut seikat huomioon ottaen hyvityksen määräksi 8.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022) - Uutiset
21.2.2022 11.40
Hovioikeus äänesti risteilypäällikön työsuhteen irtisanomista koskevassa riidassa - korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä alennettiin 35.079,19 euroksi, hyvitys 5.000 euroksi ja oikeudenkäyntikulut KO:ssa 30.000 euroksiLaivayhtiön valituksen johdosta asia oli HO:ssa arvioitavana samassa laajuudessa kuin KO:ssa. HO:ssa ratkaistavina kysymyksinä siten olivat kantajan kanneperusteiden mukaisesti - oliko vastaajalla ollut merityösopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaiset asialliset ja painavat syyt kantajan työsopimuksen irtisanomiselle, - oliko kantajaa hänen työsuhteensa aikana syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetusta syystä ja/tai oliko kantajaan hänen työsuhteensa aikana tai sen jälkeen kohdistettu lain 16 §:n mukaisia kiellettyjä vastatoimia, ja - oliko vastaaja aiheuttanut kantajalle merityösopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella korvattavaa vahinkoa. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi asiassa oli ensin arvioitava, oliko kantajan tehtävä risteilypäällikkönä vakinaistunut. Eriävä mielipide koski seuraavia kysymyksiä: i) oliko laivayhtiöllä ollut asialliset ja painavat perusteet irtisanoa työntekijän työsopimus; ii) oliko työntekijään kohdistettu kiellettyjä vastatoimia: iii) mitkä olivat korvauksen ja hyvityksen määrät; ja iv) oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2022) - Uutiset
17.12.2021 11.20
Hovioikeus: Työsopimus oli purettu koeajalla työntekijän sairauden vuoksiAsiassa mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei yhtiö ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä olettamaa siitä, että kantajan työsopimus oli purettu koeajalla hänen sairautensa vuoksi. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättävän korvauksen (5 kk) osalta. Asiassa väitetystä syrjinnästä kielen ja kansalaisuuden perusteella lausutuilla sekä KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota myöskään yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittavan hyvityksen (5 000 €) osalta ollut. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisajan palkan (2 viikon) osalta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021) - Uutiset
10.3.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi yliopiston korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja suorittamaan irtisanotulle yliopisto-opettajalle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8 000 euroaA oli työskennellyt yliopiston kielikeskuksessa ranskan kielen opettajana. Yliopisto oli 26.4.2016 irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 26.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, oliko yliopisto valikoinut A:n irtisanottavaksi syrjivin perustein sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut takaisinottovelvollisuutta. Edelleen HO:ssa oli kysymys mahdollisen työsopimuslain mukaisen korvauksen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, että yliopistolla oli asiassa todetuin tavoin lähtökohtaisesti ollut taloudelliset perusteet irtisanoa henkilöstöä. A:n oli kuitenkin näytetty valikoituneen irtisanottavaksi syrjivin perustein esittämiensä mielipiteiden takia. KO:n tuomio kumottiin lukuun ottamatta avustajalle maksettua palkkiota. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta 13 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta aineettoman vahingon osuus oli 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksen määrää arvioidessaan HO otti korottavina seikkoina huomioon A:n pitkään, 18 vuotta, kestäneen työsuhteen ja työsuhteen irtisanomisen jälkeisen työttömyyden. A ei myöskään ollut antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen eikä hän ollut toiminut moitittavasti. Korvausta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että yliopistolla oli sinänsä ollut työn vähentymisestä johtuvat perusteet irtisanomisille. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan kantajalle myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.8.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
30.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Vahingonkorvauslain mukainen kärsimyskorvaus työsyrjinnästä - KKO:2020:97Työoikeudellisia korvausseuraamuksia määrätään useiden eri lakien perusteella. Korvaukset ovat myös erityyppisiä ja erinimisiä. Esimerkiksi laittoman työsopimuksen päättämisen yhteydessä loukatulla työntekijällä voi olla TSL 12:2:n mukaisen asteikkokorvauksen lisäksi tai yksinomaan oikeus YTL 62 §:ssä säädettyyn hyvitykseen, Tasa-arvoL 11 §:n mukaiseen hyvitykseen syrjinnän kiellon rikkomisesta tai hyvitykseen YVL 8 §:ssä säädetyn syrjinnän kiellon rikkomisesta. Nämä kaikki tuomitaan aineettomasta loukkauksesta. Korkeimman oikeuden uudessa tuomiossa kyse oli siitä, miten työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus otetaan huomioon arvioitaessa vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista oikeutta korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, kun työntekijää oli syrjitty rangaistavaksi säädetyllä teolla. Tästä ei ole olemassa säännöstä. - Uutiset
17.12.2020 9.44
KKO: Kun arvioitiin työsyrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää, huomioon oli otettava hänelle samaan menettelyyn perustunut työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus siltä osin kuin työsopimuslain mukainen korvaus sisälsi korvausta aineettomasta vahingostaC:lle riita-asiassa yhdenvertaisuuslain nojalla maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja TSL:n nojalla tuomitun aineettoman korvauksen määrä oli ollut yhteensä yli 10 000 euroa. KKO katsoi, että C:n henkilöön kohdistunut loukkaus oli tullut kokonaan hyvitetyksi hänelle riita-asiassa maksettavaksi tuomitulla korvauksella ja hyvityksellä. Näin ollen kärsimyskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. HO:n tuomiota muutettiin siten, että A ja B vapautettiin velvollisuudesta maksaa C:lle korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä korkoineen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
4.11.2020 11.15
Hovioikeus: Työntekijän yhteydenotto Aluehallintovirastoon oli ollut toimenpide, joka oli johtanut työntekijän irtisanomiseen - perusteettomasti irtisanotulle työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitystä syrjinnästäHO:ssa oli kantajan valituksen johdosta kyse siitä, oliko kantaja irtisanottu siksi, että hän oli turvautunut työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ja oliko hänen työsuhteensa päättäminen tosiasiassa ollut yhdenvertaisuuslain tarkoittama vastatoimi. Ratkaistavana oli myös TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määrä ja TSL 12 luvun 3 §:n mukainen korvausten yhteensovittaminen työttömyysetuuksien kanssa. Lisäksi HO:ssa oli kyse siitä, oliko asiassa perusteita määrätä yhtiö suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä ja jos näin katsottiin olevan, kyse oli myös hyvityksen määrästä. HO katsoi, että yhtiö oli irtisanonut kantajan TSL 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla kielletyllä perusteella, sillä turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ei voitu pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena. Yhtiö ei myöskään ollut varannut kantajalle TSL 9 luvun 2 §:ssä tarkoitettua kuulemistilaisuutta. Yhtiö ei ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa. Yhtiö oli näin ollen velvoitettava suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä. HO korotti kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta viittä kuukautta vastaavan palkan määrällä korvauksena kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta. Hyvitys ja aineettomasta vahingosta tuomittu korvaus perustuivat samaan loukkaukseen. Siten työsopimuslain mukainen korvaus vähensi hyvityksestä tuomittavaa hyvityskorvausta. HO arvioi kohtuulliseksi hyvityksen määräksi 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
20.9.2019 9.08
Ilmoitus uskontoon perustuvista rukoushetkistä ja tarve niiden huomioimisesta työajan sijoittelussa johti työsopimuksen allekirjoittamatta jättämiseen - Helsingin käräjäoikeuden tuomio työsyrjinnästäTehtävään valittu A oli työsopimuksen allekirjoitustilaisuudeksi sovitussa tapaamisessa kertonut, että hän tarvitsee työpäivän aikana islamin uskontoonsa kuuluvia rukoushetkiä varten vapaata perjantaisin tunnin talviaikaan klo 12.00-13.00 ja kesäaikaan 13.00-14.00 ja muina päivinä noin viisi minuuttia. Kaupungin asuntotuotantotoimiston rakennuttamisjohtaja oli päättänyt, ettei työsopimusta allekirjoiteta tilaisuudessa. Kysymys oli siitä, olivatko kaupungin asuntotuotantotoimiston rakennuttamisjohtaja ja toimitusjohtaja syyllistyneet rangaistavaan työsyrjintään ja HR-vastaava avunantoon työsyrjintään syytteen teonkuvauksessa kuvatulla menettelyllään ja toimitusjohtaja virkavelvollisuuden rikkomiseen. Kysymys oli siitä, oliko rakennuttamisjohtajalla ollut painava syy jättää työsopimus allekirjoittamatta selvittääkseen asiaa ja jättääkseen asian virastopäällikön ratkaistavaksi ja oliko rakennuttamisjohtajalla ollut toimivaltainen toimitusjohtajan palattua hoitamaan virkaansa päättämään alaisensa palkkaamisesta ja tämän työehdoista. (Vailla lainvoimaa 20.9.2019) - Uutiset
6.9.2018 13.30
Riitaa luvattomista tankkauksista yrityksen polttoainekortilla: Työsopimusta ei voitu purkaa - työnantaja ei menetellyt syrjivästi terveydentilan perusteellaHO hyväksyi pääkäsittelyä toimittamatta KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut menetellyt työntekijän työsuhdetta päättäessään laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja että työntekijän työsuhteen purkamiselle ei ollut ollut laissa säädettyä erittäin painavaa syytä. KO:n ratkaisua ei ollut aihetta muuttaa. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta HO katsoi toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut menetellyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n tarkoittamalla tavalla syrjivästi. Asiassa ei ollut voinut syntyä syrjintäolettamaa, koska työnantaja ei ollut tiennyt työntekijän sairauslomasta silloin, kun työsuhteen päättämisestä oli 1.2.2016 työnantajan esille tuomilla perusteilla työntekijälle ilmoitettu. Vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.9.2018) - Uutiset
27.6.2018 11.34
Seppo Koskinen – Mika Valkonen: Työsyrjintärikos ja ammatillinen edunvalvonta – KKO:2018:46Korkein oikeus asetti työsyrjintärikoksesta syytetylle velvoitteen esittää uskottava peruste epäasiallisen työnantajan edustajan käyttäytymisen työsuojeluviranomaisen tutkittavaksi saattaneen työntekijän irtisanomiselle. Korkein oikeus ei pitänyt syytetyn tuntemaa luottamuspulaa irtisanottua työntekijää kohtaan uskottavana. Korkeimman oikeuden mukaan asian saattaminen työsuojeluviranomaiselle oli rinnastettavissa ammatilliseen edunvalvontaan. - Uutiset
22.5.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Liikalihavuus ei oikeuta eriarvoiseen kohteluun - KKO:2018:39Euroopan unionin tuomioistuin on jo muutamia vuosia sitten linjannut, että liikalihavuus voidaan edellytysten täyttyessä luokitella vammaksi työelämässä (C‑354/13). Oikeus katsoi, että jos ylipaino vaikuttaa työntekijän suoriutumiseen työtehtävistä, se voidaan katsoa vammaksi. Vammaisuus puolestaan on erikseen mainittu syrjinnän vastaisessa lainsäädännössä. Liikalihavuutta on arvioitu myös Suomessa syrjintäkriteerinä. Meillä liikalihavuus voi olla syrjintää myös terveydentilan vuoksi. Korkeimmassa oikeudessa tämä lähestymistapa on nyt hyväksytty. - Uutiset
18.5.2018 9.17
KKO:n ratkaisu ylipainoisen työntekijän syrjinnästä - hovioikeuden tuomio kumottiinA oli työskennellyt 16.3.2011 - 31.7.2012 työnantajayhtiön palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti kolmessa määräaikaisessa työsuhteessa linja-autonkuljettajana. Yhtiö ei ollut viimeisen määräaikaisen työsopimuksen jälkeen solminut A:n kanssa uutta työsopimusta. Työterveyslääkäri ei A:n ylipainon vuoksi ollut arvioinut A:n sopivuutta työhön eikä siten myöskään kirjoittanut A:lle sopiva työhön -lausuntoa. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevin perustein katsottiin, että yhtiö oli syrjinyt A:ta tämän terveydentilan perusteella. HO:n tuomio kumottiin. Ks. KKO:2018:31. - Uutiset
26.4.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Syrjintä työhönotossa ja korvattava vahinko – KKO:2018:31Tuomiossa oli kysymys ensi sijassa siitä, onko yhtiö syrjinyt A:ta terveydentilan perusteella työhönotossa, kun yhtiö on päättänyt, ettei A:lle enää tarjota uusia määräaikaisia työsopimuksia sillä perusteella, että A:n käytettävyys tilapäisenä työntekijänä on sairauspoissaolojen vuoksi heikentynyt. Koska tuomiossa katsottiin näin tapahtuneen, seuraavaksi kysymys oli vahingonkorvauksen tuomitsemisen edellytyksistä. Lisäksi kysymys oli siitä, onko A oikeutettu yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. - Uutiset
16.4.2018 11.00
KKO:n ratkaisu syrjinnästä työhönotossa terveydentilan perusteella ja vahingonkorvauksestaA oli työskennellyt X Oy:ssä lukuisissa lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa tilapäisenä ahtaajana. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että yhtiö oli syrjinyt A:ta terveydentilan perusteella, kun se oli lakannut tarjoamasta A:lle töitä hänen sairauspoissaolojensa vuoksi. Yhtiö tuomittiin maksamaan A:lle vahingonkorvausta TSL 12 luvun 1 §:n perusteella. - Uutiset
7.7.2017 14.04
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi työnantajan maksamaan työntekijälle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 16.385,55 euroa sekä irtisanomisajan palkanHovioikeuden tuomion lopputulos oli, että tuomiossa todetulla tavalla työntekijä voitti kanteensa työsuhteen määräaikaisuuden perusteettomuutta, irtisanomisajan palkkaa ja lomakorvausta sekä työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevien vaatimusten osalta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei sitä vastoin ollut siltä osin kuin kanne oli hylätty lisätöiden tarjoamisvelvollisuutta, yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä ja työnantajan tiedottamista koskevien vaatimusten osalta. (Ään., vailla lainvoimaa 7.7.2017) - Uutiset
23.9.2015 8.00
Hovioikeuden tuomio työsuhteen osa-aikaistamisesta, menettelyn syrjivyydestä iän perusteella, irtisanoutuneen työntekijän oikeudesta korvaukseen ja työsuhteessa olleiden työntekijöiden määrän laskemisesta yt-lakia sovellettaessaHO katsoi, ettei yhtiöllä ollut asiallista ja painavaa syytä eikä TSL 7 luvun 3 §:ssä mainittuja taloudellisia ja tuotannollisia perusteita muuttaa yksipuolisella päätöksellä kantajan työsuhdetta osa-aikaiseksi. HO myös katsoi, ettei kantajan oikeus korvaukseen ollut rauennut, kun hän oli irtisanonut eikä purkanut työsopimuksensa 27.5.2013 eli yli 14 päivää hänelle 28.2.2013 ilmoitetun työsuhteen osa-aikaistamisen jälkeen ja ajankohtana, jolloin osa-aikaistaminen ei vielä ollut tullut voimaan. Kantajan oikeutta työsopimuslain mukaiseen korvaukseen työnantajan menettelyn johdosta ei siten voitu evätä. Työnantaja oli velvollinen suorittamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä TSL 12:2 §:n mukaan, eikä TSL 12:1 §:n mukaan. Kantajaa oli myös kohdeltu hänen ikänsä perusteella yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla syrjivästi, minkä vuoksi hänellä oli oikeus yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Yt-lain 2 §:n 1 momenttia HO tulkitsi siten, että työntekijämäärää laskettaessa ei oteta huomioon sitä, minkälaiseen sopimukseen työsuhde perustuu, jos työntekijä tekee yrityksen säännönmukaiseen toimintaan kuuluvia töitä siinäkin tapauksessa, että työntekijät vaihtuvat. Yhtiön katsottiin menetelleen huolimattomasti laiminlyödessään yt-lain mukaiset neuvottelut, minkä johdosta kantajalla oli oikeus myös yt-lain mukaiseen hyvitykseen. (Eri miel. / Vailla lainvoimaa 23.9.2015). Ks. KKO:2017:86 ! - Uutiset
2.7.2014 13.01
KKO:n ratkaisu työsopimuslain mukaista syrjintää koskevassa asiassaTyönantajan katsottiin asettaneen P:n irtisanottujen tuen saamisen ehtojen kannalta hänen ikänsä perusteella muita epäsuotuisampaan asemaan, mutta tälle menettelylle oli yhdenvertaisuuslain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu oikeutettu tavoite. Työnantaja ei siten ollut menetellyt työsopimuslain 2 luvun 2 §:n syrjintäkiellon vastaisesti, eikä P sen vuoksi ollut oikeutettu vahingonkorvaukseen tuen epäämisen perusteella.