Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- vammantuottamu*
- Uutiset
26.2.2024 10.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että jalankulkijaan suojatiellä törmännyt autoilija syyllistyi törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja törkeään vammantuottamukseenAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli kuljettanut henkilöautoa Oulun keskustassa ajosuuntaansa nähden kaksikaistaisen Heikinkadun oikeanpuoleisella ajokaistalla siten, että hän oli törmännyt ajoneuvolla jalankulkijana suojatietä pitkin katua ylittäneeseen A:han. A:lle oli teosta aiheutunut kallonmurtuma, molempien olkavarsien murtumat, murtumia lantion alueelle ja värttinähermon halvaus. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vastaajalle kohdassa 1 syyksiluettua liikenneturvallisuuden vaarantamista ja kohdassa 2 syyksiluettua vammantuottamusta pidettävä törkeinä tekomuotoina. (Vailla lainvoimaa 26.2.2024) - Uutiset
3.11.2023 13.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä vammantuottamuksestaOttaen huomioon tuomiossa selostettu näyttö tapahtumista ja tapahtumapaikan olosuhteista, hovioikeus piti mahdollisena, että C ei ollut ollut näkyvissä ennen S:n ajoa risteykseen ja tämän vuoksi S:n kertomusta siitä, että hän ei ollut havainnut tai voinut edes havaita pyöräilijää lähtiessään kääntymään vasemmalle ei voitu osoittaa vääräksi. Tämän vuoksi hovioikeus muun muassa katsoi, että S ei ollut tahallaan tai huolimattomuudestaan laiminlyönyt noudattaa hänelle liikennemerkillä osoitettua ja liikenneturvallisuuden vaatimaa väistämisvelvollisuutta. (Vailla lainvoimaa 3.11.2023) - Uutiset
20.10.2023 8.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi moottorikelkan kuljettajan syyllistyneen vammantuottamukseenVastaajan esittämän vaihtoehtoisen tapahtumankulun mukaan hänen kelkkansa ei ollut osunut asianomistajaan missään vaiheessa tilannetta. Vastaajan kertomus ei selittänyt asianomistajalla tapahtuman jälkeen havaittuja vammoja. Kun otettiin lisäksi huomioon, että vastaajan mukaan asianomistaja oli seissyt huutaen hänen moottorikelkkansa edessä hakaten tuulilasia, epäuskottavaa oli, että vastaaja olisi kyennyt poistumaan tilanteesta ilman, että moottorikelkka olisi osunut asianomistajaan. Todennäköisempää sen sijaan oli, että moottorikelkka olisi tuossa tilanteessa osunut asianomistajaan syytteessä kuvatuin tavoin. Asianomistajan saamat vammat eivät olleet olleet vähäisiä. Vastaaja tuomittiin 20 ps rangaistukseen ja maksamaan asianomistajalle korvauksena tilapäisestä fyysisestä haitasta 1 000 euroa, sairaanhoitokustannuksista 300 euroa ja tilapäisestä psyykkisestä haitasta 1 500 euroa viivästyskorkoineen. Vastaajan asianomistajlle maksettavaksi tuomitut vahingonkorvaukset ja oikeudenkäyntikulujen korvaukset saatiin periä vain liikennevahingosta vastuussa olevalta vakuutusyhtiöltä. (Vailla lainvoimaa 20.2023) - Uutiset
21.9.2023 13.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä vammantuottamuksestaTuomiossa mainittuun nähden hovioikeus katsoi päänsäryn, selkäkivun ja nenäverenvuodon rinnastuvan vähäisiksi vammoiksi, mikä ilmeni myös lääkärinlausunnosta. Tämän vuoksi syyte törkeästä vammantuottamuksesta ja siihen sisältyvästä perusmuotoisesta vammantuottamuksesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.9.2023) - Uutiset
25.8.2023 16.00
Hihnassa ollut koira pääsi irti ja puri - vammantuottamuksesta sakotSe, että kahden koiran kohtaamisessa ihmiselle aiheutuu vammoja ei ollut ollut ennalta arvaamatonta. Vastaajan isokokoinen koira oli päässyt irti ja tapahtumaolosuhteissa oli ollut todennäköistä, että asianomistajalle aiheutuu vammoja hänen erottaessaan koiria toisistaan. Sillä, kumpi koira oli purrut asianomistajaa, ei ollut asiassa merkitystä. Vastaajlla olisi ollut mahdollisuus käyttää koiralla esimerkiksi kuonokoppaa tai kuonoremmiä, mikäli koira ei ollut sanallisesti tai voimalla hänen hallittavissaan ja siten täyttää huolellisuusvelvollisuutensa. Vastaaja oli huolimattomuudesta aiheuttanut asianomistajalle rangaistusmääräyksestä ilmenevät vammat, jotka eivät olleet vähäisiä. - Uutiset
11.5.2023 11.51
Hovioikeus: Huumausaineita raskausaikana käyttänyt äiti ei syyllistynyt pahoinpitelyyn eikä vammantuottamukseenVastaaja oli käyttänyt raskausaikana amfetamiinia ja buprenorfiinia siten, että hänen 18.9.2020 syntyneen lapsen A:n virtsassa oli todettu buprenorfiinia ja mekoniumissa lisäksi amfetamiinia. A:lla oli ollut erittäin voimakkaita vieroitusoireita eli kaarimaista oksennusta, löysää ulostetta, kimeää jaksottaista itkua, lyhyitä unia, tärinöitä ja vapinoita, lisääntynyttä jäntevyyttä ja kiihkeää imemistä. Sillä, että vastaajan menettelyn vaikutukset olivat ilmenneet vasta asianomistajan syntymän jälkeen, ei ollut rikosoikeudellisesti merkitystä, koska seurauksiin johtanut huumeiden käyttö oli tapahtunut ennen syntymää asianomistajan ollessa vielä sikiö eikä siis oikeussubjekti. Huumeidenkäytön yleisellä rangaistavuudella ei ollut asiassa merkitystä, koska huumeiden käyttö ei ole rikos sillä perusteella, että sen katsotaan yleisesti olevan terveydelle haitallista. Sanottu kriminalisointi johtuu muista yhteiskunnan oikeushyvien suojaamisesta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut. KO:n tuomiota ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 11.5.2023. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
14.4.2023 16.30
Hovioikeuskaan ei myöntänyt pahoinpitelystä ja törkeästä vammantuottamuksesta korvauksiin tuomitulle velkajärjestelyä (ään. 10 a §)Hakijalla on rikosperusteista velkaa yhteensä 43.505,50 euroa, joista suurimpana yksittäisinä velkoina vahingonkorvausvelka määrältään 15.454,81 euroa sekä rikosvahinkokorvausta koskeva velka 23.169,19 euroa, jotka perustuvat Vantaan KO:n tuomioon 3.3.2017. Sanotulla tuomiolla hakija on tuomittu rangaistukseen pahoinpitelystä ja törkeästä vammantuottamuksesta, joka oli tehty 30.8.2015. Rikoksen perusteella hakija on tuomittu maksamaan vahingonkorvausta A:lle. Asiaa kokonaisuutena arvioiden HO päätyi siihen, että rikoksista ja niitä koskevasta tuomiosta kuluneeseen aikaan nähden ne seikat, jotka puhuivat velkajärjestelyn puolesta, eivät kuitenkaan olleet niin painavia, että velkajärjestelyn myöntämiseen esteestä huolimatta vielä tässä vaiheessa olisi ollut VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä. KO:n päätöksen lopputulosta ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 14.4.2023) - Uutiset
10.3.2023 14.57
Työmenetelmän riskien arviointi oli virheellinen – esimiehille sakkoja työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksestaTyöntekijä oli laskemassa kattonosturilla puristustyökaluilla lastattua häkkiä lipeäaltaaseen. Pesuhäkin ollessa altaan yläpuolella, häkki oli jäänyt osittain altaan reunan päälle, jolloin työntekijä oli ohjannut häkkiä kädellään. Häkki oli tällöin irronnut ja pudonnut altaaseen, jolloin työntekijän käsi oli jäänyt puristuksiin häkin ja altaan reunan väliin. (Vailla lainvoimaa 10.3.2023) - Uutiset
9.3.2023 16.00
Laukaus pohkeeseen - hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen törkeän pahoinpitelyn asemasta vaihtoehtoisen rangaistusvaatimuksen mukaiseen törkeään vammantuottamukseenAsiassa oli riidatonta, että vastaajan ampuma laukaus oli osunut A:n pohkeeseen ja että teosta oli aiheutunut kohdassa 1 kuvatut vammat. HO:ssa ratkaistavana oli se, oliko vastaaja ampunut A:taa tahallaan, vai aiheuttanut A:n vammat törkeällä huolimattomuudella. Lisäksi kysymys oli rangaistusseuraamuksesta. Ottaen huomioon, että teossa oli käytetty törkeän huolimattomasti ampuma-asetta sillä seurauksella, että luoti oli osunut A:n pohkeeseen, tekotapaa oli pidettävä vaarallisena ja tekoa oli siten pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt vaihtoehtoisen rangaistusvaatimuksen mukaisesti törkeään vammantuottamukseen. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus oli 10 kk vankeutta. KO:n tuomiolauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 9.3.2023) - Uutiset
9.1.2023 10.35
Törmäys polkupyörän kanssa risteyksessä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja vammantuottamukseenRiidatonta oli, että vastaja oli syytteiden teonkuvauksessa tarkoitetulla tavalla 20.8.2020 kuljettanut kuorma-autoajoneuvoyhdistelmää Lestijärvellä ja että naiselle olivat tuona päivänä aiheutuneet vammantuottamusta koskevan syytteen teonkuvauksessa tarkoitetut henkilövahingot eli kipua, kallon sisäinen verenvuoto otsalohkon takana ja aivovamma. Asiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko vastaaja menetellyt syytteiden teonkuvauksessa tarkoitetulla tavalla, toisin sanoen, oliko hän törmännyt kuorma-autoajoneuvoyhdistelmällään naiseen ja oliko nainen törmäyksen johdosta lentänyt polkupyörän selästä maahan ja vammautunut kuvatulla tavalla. Asianosaiset olivat HO:ssa eri mieltä etenkin siitä, mistä suunnasta nainen oli lähestynyt vastaajan kuorma-autoajoneuvoyhdistelmää, ja siitä, oliko naisen polkupyörä osunut kuorma-autoajoneuvoyhdistelmään. (Vailla lainvoimaa 8.1.2022) - Uutiset
16.11.2021 16.00
Suojatietä ylittäneeseen jalankulkijaan törmänneen kuljettajan menettely oli ollut törkeän huolimatonta - törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta 80 päiväsakkoaAsianomistajalle oli aiheutunut kaularangan murtuma, lantionmurtuma sekä oikean reiden virheasentoinen reisimurtuma. Lääkäri oli muun muassa todennut, että asianomistajalle aiheutuneet reisi- ja kaularangan vammat olivat tulkittavissa hengenvaaralliseksi. HO katsoi, että vastaajalla oli ollut edellytykset väistämisvelvollisuutensa täyttämiseen. Vastaajalla oli ollut mahdollisuus ylittää suojatie vasta varmistuttuaan, että hänellä oli täysi näkyvyys suojatielle ja ettei sillä ollut jalankulkijaa. Asiassa ei ollut muutoinkaan tullut ilmi sellaisia tekoon tai tekijään liittyviä olosuhteita, jotka olisivat puoltaneet teon katsomista perusmuotoiseksi liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi. HO katsoi, että vastaajan menettely oli ollut törkeän huolimatonta. (Vailla lainvoimaa 16.11.2021) - Uutiset
15.10.2021 14.44
4-vuotiaan lapsen isä syyllistyi pahoinpitelyn asemasta vammantuottamukseen - menettelyssä ei ollut kysymys ruumiillisesta väkivallastaMenettelyn seurauksena lapselle oli aiheutunut mustelma, kyynär- ja värttinäluun murtumat sekä kipua ja särkyä. HO katsoi KO:n tavoin selvitetyksi, että lapsen isä oli ajattelemattomuuttaan irrottanut otteen sylissään olleesta lapsesta työntäen tätä samalla eteenpäin sillä seurauksella, että tämä oli kaatunut maahan ja loukannut itsensä. HO katsoi, ettei sanotussa isän menettelyssä ollut ollut kysymys ruumiillisesta väkivallasta. Näin lisättynä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätökset syyksilukemisesta, rangaistusseuraamuksesta ja vahingonkorvauksista. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 15.10.2021) - Uutiset
7.10.2021 16.00
Hovioikeus: Vuokratyöntekijä loukkaantui nostoliinan luistettua irti koukusta - kalustopäällikkö syyllistyi työturvallisuusrikokseen, mutta ei vammantuottamukseenKoska lukitussalvan ei ollut selvitetty olleen riittävässä syy-yhteydessä työntekijälle aiheutuneeseen ruumiinvammaan eikä vastaajan ollut selvitetty menetelleen huolimattomasti työntekijän perehdyttämisessä, työhön opastamisessa tai työn valvonnassa, syyte kohdan 2 mukaisesta vammantuottamuksesta oli hylättävä. Kun kohta 2 oli tullut HO:ssa hylätyksi, perusteltuna voitiin pitää, että kohdasta 1 määrätään vastaajalle sakkorangaistus, joka oli KO:n tuomitsemaa yhteistä sakkorangaistusta (15 ps) alempi. HO harkitsi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi kohdassa 1 syyksiluetusta rikoksesta 12 ps sakkorangaistuksen. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
16.9.2021 14.30
Mies sammui syntymäpäivien päätteeksi saunaan - syytteet heitteillepanosta, pelastustoimen laiminlyönnistä, törkeästä vammantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta eivät menestyneet hovioikeudessakaanMies oli useiden päivien ryyppäämisen jälkeen oma-aloitteisesti mennyt saunaan ja sammunut sinne. Miehelle oli aiheutunut vasempaan käden sormiin sen kaltaiset palovammat, että yksi sormista oli jouduttu amputoimaan. Lisäksi miehen oikeaan yläraajaan ja oikeaan pakaraan oli aiheutuneet aitiopaineoireyhtymät, jotka oli jouduttu leikkaamaan ja joihin oli myöhemmin leikattu ihonsiirteitä ja joiden hoito oli edelleen jatkunut ainakin kesäkuun loppuun 2019 asti. Lisäksi miehen munuaiset olivat lihas- ja kudostuhoksen sekä mahdollisen kuivumisen vuoksi toimineet vajavaisesti, jonka vuoksi hänelle oli jouduttu antamaan keinomunuaishoitoa ainakin 29.1.-20.2.2019 välisen ajan. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
15.9.2021 12.00
Suojatietä ylittämässä ollut jalankulkija lensi noin 17 metrin matkan ilmassa auton törmättyä häneen - liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta 70 ps1. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen 7.10.2018
2. Vammantuottamus 7.10.2018
- 70 päiväsakkoa à 15,00 euroa = 1 050,00 euroa
- Vastaaja velvoitettiin korvaamaan A:lle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 1 711,20 euroa viivästyskorkoineen (Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty)
- Vastaaja velvoitettiin korvaamaan valtiolle lääkärintodistuksen lunastuskulut 16,25 euroa
- Vastaaja oli velvollinen suorittamaan valtiolle rikosuhrimaksun 40 euroa - Uutiset
20.7.2021 9.09
Hovioikeuden ratkaisu törkeän rattijuopumuksen ja törkeiden vammantuottamusten rangaistuksesta ja vahingonkorvauksesta vakuutusyhtiölleHovioikeus totesi muun muassa, että sinänsä se seikka, että nyt oli kysymys teoista, joita ennen A oli vain kerran syyllistynyt rikoksiin, puolsi kokonaisharkinnassa sitä, että rangaistus voisi olla ehdollinen. Hovioikeus totesi edelleen, että lajinvalinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä on tuomiossa mainituin tavoin kokonaisharkintaa, jossa tekijän aiempaa rikollisuutta arvioidaan kysymyksessä olevien tekojen vakavuutta ja niistä ilmenevää tekijän syyllisyyttä vasten. Hovioikeus katsoi, että A:n syyksi luettujen tekojen vaarallisuudesta ja niistä aiheutuneista vahingoista lausuttu huomioon ottaen kysymys oli siinä määrin vakavista rikoksista, että rangaistusta ei voitu määrätä ehdollisena. Hovioikeus katsoi, että täysimääräistä korvausvelvollisuutta ei ollut pidettävä vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttoman raskaana. (Vailla lainvoimaa 20.7.2021) - Uutiset
12.7.2021 13.57
Opiskelija käytti sahaa ilman suojia - opettajalle sakkorangaistus työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksestaLänsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi koulutuskuntayhtymän opettajan 20 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. - Uutiset
24.6.2021 16.00
Mönkijäonnettomuus metsätien mäen nyppylällä - syyte vammantuottamuksesta hylättiinAjoneuvojen törmäys oli tapahtunut metsätien mäen nyppylällä, jossa tie kaartuu. Asianomistaja oli ennen törmäystä kuljettanut mönkijää noin 30-40 kilometrin tuntivauhdilla ja vasta viime hetkellä ennen törmäystä havainnut naisen auton. Kyseinen metsätie oli ollut melko kapea ja lähestyvä mäki oli sekä asianomistajan että vastaajan kertomusten mukaan haitannut näkyvyyttä sen taakse. Tästä huolimatta asianomistaja ei kuitenkaan kertomansa mukaan ollut hidastanut vauhtia lähestyessään tapahtumapaikkaa. Todennäköistä siten oli, että asianonomistajan vakavien vammojen syntymiseen oli myötävaikuttanut myös hänen käyttämänsä ajonopeus tilanteessa, jossa näkyvyys oli ollut selvästi rajoittunut. HO katsoi näin ollen jääneen syyksi lukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että asianomistajalle törmäyksestä aiheutuneet vähäistä suuremmat vammat olivat olleet seurausta vastaajan menettelystä. Syyte vammantuottamuksesta (kohdassa 2) oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 24.6.2021) - Uutiset
26.5.2021 10.00
Hovioikeus: Kyseessä ei ollut tapon yritys eikä törkeä pahoinpitely, vaan törkeä vammantuottamusKO oli tuominnut vastaajan tapon yrityksestä 3 v 4 kk:n vankeusrangaistukseen. HO piti kuitenkin esitetyn selvityksen perusteella mahdollisena, että veitsi oli tunkeutunut A:n kehoon molempien liikehdinnän yhteisseurauksena A:n otettua askeleen taakse päin jääkaapin oven auki tempaistessaan ja vastaajan käännyttyä samanaikaisesti A:han päin veitsi kädessään. Veitsen tunkeutuminen kuuden senttimetrin syvyyteen ei ollut edellyttänyt erityistä voimankäyttöä ottaen huomioon veitsen terävyys sekä se, että A:lla ei ollut ollut yllään ylävartaloa suojaavaa vaatetusta. HO katsoi esitetyn näytön perusteella, että vastaajan ja A:n kertoma tapahtumainkulku oli varteenotettava ja jopa todennäköinen vaihtoehto ensisijaisen ja toissijaisen syytteen mukaiselle tapahtumainkululle. Näin ollen vastaajan syyllistymisestä tahalliseen rikokseen jäi varteenotettava epäily ja syytteet tapon yrityksestä ja törkeästä pahoinpitelystä oli hylättävä. Vastaaja tuomittiin törkeästä vammantuottamuksesta 4 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 26.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 10.10
KKO kumosi hovioikeuden tuomion vammantuottamuksesta: Lastenhoitajat eivät olleet laiminlyöneet valvontavastuutaan eivätkä menetelleet huolimattomastiNeljävuotiaan D:n leikkiessä päiväkodin pihalla olleessa, leikkeihin tarkoitetussa rakennelmassa toisen lapsen kuljettama puunkappale oli pudonnut rakennelman kaiteelta osuen D:n päähän ja polveen. Päiväkodin lastenhoitajiin kohdistettu syyte vammantuottamuksesta hylättiin, kun lastenhoitajat eivät olleet laiminlyöneet valvontavastuutaan eivätkä menetelleet huolimattomasti.