Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- takaisinottovelvollisuu työ
- Uutiset
10.6.2021 9.31
KKO: Työnantaja ei rikkonut takaisinottovelvollisuuttaanTaloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotulle työntekijälle ei ollut tarjottu työtehtäviä, joihin työnantaja oli TSL 6 luvun 6 §:ssä säädetyn takaisinottoajan päätyttyä ottanut uusia työntekijöitä. Työntekijän mukaan työnantaja oli rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan, koska työnantaja oli jo takaisinottoaikana tiennyt tarvitsevansa uusia työntekijöitä. Korkein oikeus katsoi, että työnantaja ei ollut rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan, koska työnantaja oli vasta takaisinottoajan päättymisen jälkeen päättänyt ryhtyä toimenpiteisiin uusien työntekijöiden ottamiseksi eikä päätöksentekoa ollut siirretty takaisinottoajan päättymisen jälkeiseen aikaan takaisinottovelvollisuuden kiertämiseksi. HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan. - Uutiset
4.7.2019 16.00
Hovioikeuden ratkaisu työntekijän takaisinottovelvollisuudestaA oli työskennellyt Säätiön palveluksessa 22.2.2011 alkaen aluksi koulutuspäällikkönä ja myöhemmin koulutusjohtajana. Hänen työsuhteensa oli irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla päättymään 27.10.2014. Säätiö on omistanut kokonaisuudessaan Yhtiön. Yhtiö on 6.8.2015 ilmoittanut haettavaksi koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävän. Yhtiö oli palkannut tehtävään D:n, joka on aloittanut työskentelynsä yhtiössä 1.9.2015. Asiassa oli kyse siitä, oliko säätiö rikkonut takaisinottovelvollisuutta, kun se ei ollut tarjonnut koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävää A:lle. Ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeus hyväksyi A:n valituksen vastuun läpimurron ja työvoiman tarpeen alkamisajankohdan osalta, mutta katsoi, etteivät koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävät olleet samankaltaisia A:n aiempien työtehtävien kanssa. A:n maksettaviksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiin asiassa. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
16.6.2016 16.15
Koeaikaan, määräaikaiseen työsuhteeseen ja takaisinottovelvollisuuteen muutoksiaHallitus esittää koeajan pidentämistä ja työnantajan takaisinottovelvoitteen lyhentämistä. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen helpotettaisiin. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. - Uutiset
23.8.2007 13.51
KKO:n ratkaisu työntekijän takaisinottovelvollisuudestaKKO:2007:69
Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen, jonka mukaan työntekijä hyväksyi sen, että hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella syyllä siten, että työsopimus päättyi kuusi kuukautta myöhemmin. Työnantajan takaisinottovelvollisuuden osalta sopimuksessa oli todettu, ettei työntekijälle tarvinnut ilmoittaa, mikäli vastaavia tehtäviä ilmaantui. Sopimusehto oli työsopimuslain 13 luvun 6 §:n nojalla mitätön. (Ään.) - Uutiset
8.12.2015 16.12
Hovioikeus velvoitti yhtiön maksamaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanomalleen työntekijälleen korvausta takaisinottovelvollisuuden laiminlyömisestäVaikka uuden palkatun työntekijän tekemä työ ei ollut täysin samaa kuin mitä irtisanottu työntekijä oli tehnyt, se oli ollut niin tehtävänimikkeen, työn sisältövaatimusten kuin työntekijältä edellytettyjen ominaisuuksien osalta laissa tarkoitetulla tavalla samankaltaista. Uuden työntekijän työ muistutti kantajan aikaisempia työtehtäviä ja kantajalla oli ollut sellainen ammattitaito (3D-suunnitteluosaaminen mukaan lukien), koulutus ja aikaisempi työkokemus, että hänen olisi voitu olettaa tulleen valituksi kyseiseen työhön, jos muita työnhakijoita ei olisi ollut. (Vailla lainvoimaa 8.12.2015) - Uutiset
27.12.2018 15.30
Hovioikeus arvioi taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita sekä takaisinottovelvollisuutta - irtisanottujen työntekijöiden kanne voitiin hylätäHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut valittajien työsopimusten irtisanomiseen ilmoittamansa taloudelliset ja tuotannolliset syyt vai olisiko heidät tullut sijoittaa tai kouluttaa yhtiössä toisiin tehtäviin tai olisiko valittajien irtisanomista tullut lykätä yhtiön tiedossa olleen kesäajan vuosilomansijaisten tarpeen vuoksi. Toissijaisesti oli kysymys yhtiön takaisinottovelvollisuudesta. Mikäli valittajat oli irtisanottu ilman laillista perustetta, kysymys oli heille työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksesta tai vahingonkorvauksesta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
15.6.2017 11.00
Yli 10 vuotta yhtiössä työskennellen rakennusmiehen työsuhdetta ei katsottu päätetyn perusteettomasti tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla eikä takaisinottovelvollisuutta ollut laiminlyötySelvityksen mukaan kantaja oli tehnyt ennen irtisanomistaan yli 10 vuotta rakennusapumiehen työtä eikä hänellä ole rakennustekniikan koulutusta. Asiassa oli ollut riidatonta, että kantajan työsopimuksen mukainen tehtävänimike oli rakennusmies. Todistajan mukaan tätä tehtävänimikettä käytettiin yhtiössä sekä rakennusammattilaisista että rakennusapumiehistä. Kertomusta ei ollut kiistetty, eikä sitä ollut syytä epäillä. Sen vuoksi tehtävänimikkeellä ei sellaisenaan ollut merkitystä arvioitaessa, mitä töitä kantaja teki yhtiön palveluksessa. Kun putkiasentajan ammattikoulutus edellyttää ulkopuolisen antamaan koulutusta ja se kestää muutaman vuoden, tällainen koulutus ei olisi ollut yhtiön kannalta tarkoituksenmukaista ja kohtuullista. Yhtiö ei siten ollut laiminlyönyt tässä tarkoitettuja velvoitteitaan. Asiassa oli todettu, että yhtiö palkkasi tuona aikana vain putki- ja sähköasentajia ja ettei kantaja ollut tehnyt näitä tai niiden kanssa samanakaltaisia tehtäviä yhtiön palveluksessa. Kanne hylättiin. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (15.6.2017) - Uutiset
21.3.2024 11.37
Hovioikeus: Henkilöstövuokrausta harjoittava yhtiö oli näyttänyt irtisanoneensa työntekijän työsuhteen asiallisilla ja painavilla syillä ja täyttäneensä takaisinottovelvollisuutensa - kahden asiamiehen käyttäminen ei ollut tarpeellistaAsiassa oli keskeisesti kyse siitä, oliko yhtiö (A) päättänyt kantajan työsopimuksen asiallisilla ja painavilla perusteilla vai oliko työsuhde päätetty perusteettomasti kantajaa syrjivillä perusteilla. HO:n arvioitavana oli, voiko henkilöstövuokrausta harjoittava yhtiö vedota taloudellisena ja tuotannollisena irtisanomisperusteena siihen, että tilaajayritys oli päättänyt vuokratyövoiman tilaussopimuksen vuokratyöntekijän henkilöön liittyvillä syillä. Kyse oli lisäksi siitä, oliko yhtiö laiminlyönyt TSL 6 luvun 6 §:n mukaisen takaisinottovelvollisuutensa. HO:ssa ei ollut kyse TSL 7 luvun 4 §:n mukaisen työn tarjoamisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Yhtiöllä oli työnantajana todistustaakka siitä, että kantajan työsuhde oli irtisanottu asiallisilla ja painavilla syillä sekä siitä, että se oli täyttänyt takaisinottovelvollisuutensa. (Vailla lainvoimaa 21.3.2024) - Uutiset
13.3.2023 11.55
Vierashuoneessa Outi Jousi, Johanna Haltia-Tapio, Eeva Tiainen ja Annika Juhola: Työoikeudellisia kysymyksiä julkisissa hankinnoissa: milloin kyse voi olla liikkeenluovutuksesta ja mikä on työllistämisehdon suhde työnantajan takaisinottovelvollisuuteen?Kun kyse on palveluista, jotka ovat kovin työvoimapainotteisia, voi myös julkisten hankintojen yhteydessä nousta esiin tiettyjä työoikeudellisia kysymyksiä. Tässä blogitekstissä käsittelemme sitä, milloin julkinen hankinta voi johtaa työoikeudelliseen liikkeenluovutukseen sekä sitä, onko yrityksen mahdollista osallistua työllistämisehdon sisältävään tarjouskilpailuun, mikäli yritys on juuri joutunut irtisanomaan työntekijöitä taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. - Uutiset
15.6.2021 11.30
Seppo Koskinen: Uusien työntekijöiden palkkaaminen ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoite – KKO:2021:47Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n (55/2001) mukaan työnantajan on tarjottava työtä lain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Säännöksen esitöiden mukaan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin tarkoittaa irtisanotun työntekijän etuoikeutta tarjolla olevaan työhön suhteessa muihin työnhakijoihin. Säännöksen sanamuodosta tai lain esitöistä ei ilmene, kuinka konkreettisesti työntekijän tarpeen on tullut takaisinottoaikana ilmetä, jotta työnantajalla olisi takaisinottovelvollisuus. Tuomiossaan Korkein oikeus totesi, että takaisinottovelvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan liikkeenjohtovalta. Työnantajalla on liikkeenjohtovaltansa nojalla oikeus arvioida, onko sillä lisätyövoiman tai uusien työntekijöiden tarvetta. Työnantajalla on myös oikeus päättää, ryhtyykö se tämän tarpeen tunnistettuaan toimenpiteisiin vai ei. Takaisinottovelvollisuuden voidaan katsoa syntyvän vasta, kun työnantaja on muutoksesta tiedon saatuaan arvioinut tilanteen ja päätynyt siihen, että muutokseen reagoidaan ottamalla uusi työntekijä. - Uutiset
23.12.2019 11.17
Kustannusyhtiön olisi tullut tarjota yt-menettelyssä irtisanotulle uutistoimittajalleen yhtiöstä irtisanoutuneen toimittajan tehtävää vielä takaisinottovelvollisuuden päättymisen jälkeenkin - yhtiö velvoitettiin korvaamaan vaaditut 63 784,34 euroaHO katsoi, että yhtiön päätöksenteon siirtymistä kantajan takaisinottoajan päättymisen jälkeiseen ajankohtaan pelkästään siitä syystä, että asioista päättäneet henkilöt olivat olleet kesälomillaan, ei voitu tulkita työntekijän asemassa olleen kantajan vahingoksi. Se, että kantajan takaisinottoajan päättyminen oli ajoittunut yhtiön johdon kesälomien ajankohtaan, ei ollut peruste sivuuttaa kantajan etuun kohdistuvaa takaisinottovelvoitetta. Vaikka työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole velvollisuutta tarjota työtä irtisanotulle työntekijälleen takaisinottovelvollisuuden päättymisen jälkeen, HO katsoi asiassa lausutut seikat huomioon ottaen, että yhtiön olisi tässä tilanteessa tullut tarjota I:ltä jäänyttä toimittajan tehtävää ensin kantajalle. Kun yhtiö ei ollut näin tehnyt yhtiö oli rikkonut TSL:n (55/2001) 6 luvun 6 §:n 1 momentin mukaista takaisinottovelvoitettaan. (Ks. KKO:2021:47: Työnantaja ei rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan. HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan) - Uutiset
11.11.2019 11.00
Yt-menettelyt käynyt yhtiö rikkoi takaisinottovelvollisuuttaanVastaajayhtiössä tarjolla ollut kuivausasentajan tehtävä oli ollut sama tai samankaltainen tehtävä, kuin mitä kantaja oli ennen hänen työsopimuksensa irtisanomista tehnyt. Yhtiön olisi tullut tarjota tätä tehtävää kantajalle. Koska yhtiö ei ollut näin menetellyt, yhtiö oli laiminlyönyt takaisinottovelvollisuutensa ja se oli velvollinen korvaamaan kantajalle tästä aiheutuneen vahingon. - Uutiset
19.7.2019 10.00
Hovioikeuden ratkaisu työsuhteen irtisanomisestaAsiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien mukaiset perusteet A:n työsuhteen päättämiselle ja oliko yhtiö täyttänyt lain 7 luvun 4 §:ssä tai 6 luvun 6 §:ssä säädetyn työntarjoamis- ja takaisinottovelvollisuutensa. Mikäli työsuhde oli päätetty perusteettomasti ja työntarjoamis- tai takaisinottovelvollisuutta oli laiminlyöty, asiassa oli lisäksi kyse lain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta työsopimuksen perusteettoman päättämisen johdosta tai saman luvun 1 §:ssä tarkoitetusta takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta aiheutuneesta korvauksesta. (Vailla lainvoimaa 19.7.2019) - Uutiset
19.1.2016 16.31
TEM on lähettänyt lausuntokierrokselle työsopimuslain heikennysesityksen - lausuntoaika päättyy 12. helmikuutaLuonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanotun työntekijän takaisinottoaika lyhenisi yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen, määräaikainen työsopimus voitaisiin tehdä vuoden aikana enintään kolmesti ilman perusteltua syytä, jos työntekijä ei ole edeltäneen kahden vuoden aikana ollut työsuhteessa kyseiseen työnantajaan ja koeajan enimmäisaika kasvaisi neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. - Uutiset
13.10.2020 11.05
Hovioikeus: Takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne oli nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassaKantaja oli työskennellyt vastaajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 7.6.1990 alkaen. Vastaaja oli irtisanonut kantajan työsuhteen 10.4.2015 taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla siten, että työsuhde oli päättynyt 10.10.2015. Kantaja oli vaatinut vastaajan velvoittamista maksamaan korvausta TSL 6 luvun 6 §:ään perustuvan takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta. Asiassa oli KO:ssa osapuolten väitteiden perusteella kysymys siitä, sovelletaanko TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentin kanneaikaa myös työsopimuslakiin perustuvaan työntekijän korvaussaatavaan, jonka peruste on syntynyt työsuhteen päättymisen jälkeen. Asiassa lausutuin perustein ja ottaen huomioon kanneaikaa koskevan säännöksen taustalla oleva tarkoitus saada kaikki työsopimuslakiin perustuvat riita-asiat työsuhteen päättyessä ratkaistuiksi mahdollisimman nopeasti ja yhtäaikaisesti, KO oli katsonut, että takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne on nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
27.9.2017 16.00
KHO:n päätös virkasuhteen irtisanomisesta työtehtävien vähentymisen perusteella ja uudelleensijoittamisvelvollisuudestaKHO ei muuttanut HAO:n päätöstä, jossa oli katsottu, ettei tieto- ja viestintäteknologian asiantuntijana työskennelleen virkamiehen irtisanomiseen ollut virkamieslain 27 §:ssä säädettyä perustetta. Päätös oli ollut virkamieslain vastainen. - Uutiset
3.12.2021 11.19
Hovioikeus: Työsuhde oli voitu irtisanoa yhtiössä toteutetun uudelleenjärjestelyn seurauksena - irtisanomisen ei voitu katsoa johtuneen työntekijän isän toimitusjohtajasopimuksen päättämisestäTapauksessa irtisanomisperusteeksi esitetty taloudellinen ja tuotannollinen syy oli ollut yhtiössä toteutettu uudelleenjärjestely, jonka seurauksena kantajan entinen tehtävä oli lakannut. HO katsoi yhtiön selvittäneen, että erityisesti myyntityötä koskevaan yhtiön liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn oli ollut todellinen syy eikä siihen ollut ryhdytty kantajan irtisanomiseksi. Myyntityö oli uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöön ei ollut ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen palkattu työntekijää samankaltaisiin tehtäviin. Yhtiö ei ollut rikkonut työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan tai takaisinottovelvollisuuttaan. Yhtiöllä oli siten ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu laillinen peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Kantajan korvausvaatimus työsuhteen laittomasta päättämisestä oli hylättävä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
23.2.2021 13.05
Työtuomioistuin hylkäsi Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntiväitteetKanteen muuttaminen - Kanteen tutkiminen - Neuvotteluvelvollisuus - Uutiset
21.11.2022 11.50
Hovioikeus: Yhtiötä oli perusteltua pitää kantajan työnantajana yhdessä työvoimanvuokraustoimintaa harjoittaneen yhtiön kanssaJohtopäätöksenään HO katsoi, että C Oy:tä oli perusteltua pitää kantajan työnantajana yhdessä B Oy:n kanssa. C Oy:llä oli siten ollut kantajaan nähden TSL 6 luvun 6 §:ssä tarkoitettu työntekijän takaisinottovelvollisuus ja saman lain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettu työn tarjoamisvelvollisuus, jota täytettäessä huomioon oli pitänyt ottaa myös muut samaan konserniin C Oy:n kanssa kuuluneet yhtiöt. Kyseisiä velvoitteita koskeva todistustaakka oli työnantajalla. Sen paremmin C Oy:n konkurssipesä kuin yhtiökään eivät olleet käyttäneet puhevaltaa HO:ssa, joten asia oli ratkaistava kantajan eduksi. (Vailla lainvoimaa 21.11.2022) - Uutiset
11.9.2019 10.00
Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen - hovioikeus ei muuttanut kanteen hylkäävää tuomiotaKO oli katsonut, ettei vastaajayhtiö ollut laiminlyönyt takaisinottovelvollisuutta eikä se näin ollen ollut vahingonkorvausvelvollinen. Oikeudenkäyntikulujen osalta KO oli todennut, ettei lähtökohtaisesti käsillä ollut perusteita poiketa OK 21 luvun 1 §:n ilmaisemasta pääsäännöstä, jonka mukaan asian hävinnyt on velvollinen korvaamaan vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asiassa ei myöskään ollut ollut kysymys OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetusta oikeudellisesta epäselvyydestä, mistä johtuen olisi voitu katsoa hävinneellä osapuolella olleen perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Kantaja oli velvoitettu suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista arvonlisäverottomana määränä 13 500 euroa korkoineen. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 11.9.2019)