Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
25.2.2021 15.00
Hovioikeus tutki asian tuomiovirhekanteluna ja poisti käräjäoikeuden tuomiot, joiden osalta syyteoikeus oli vanhentunutTuomiovirhekantelun tutkittavaksi ottaminen - Syyteoikeuden vanhentuminen ja sen vaikutukset - Uutiset
26.2.2021 10.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää rikosasian yhteydessä esitettyä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitysvaatimusta tutkimattaHO kumosi KO:n päätöksen hyvitysvaatimuksen tutkimatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021) - Uutiset
26.2.2021 16.00
Hovioikeus hylkäsi hakemuksen lapsen Ruotsiin palauttamiseksiHO katsoi, ettei äiti ollut tuonut lasta luvattomasti Suomeen marraskuussa 2020 noudattaessaan viranomaisen antamaa määräystä. Tapauksen olosuhteissa äidillä oli oikeus luottaa Ruotsin maahanmuuttoviranomaisen ilmoittamiin tietoihin lapsen maahantuloa koskevista rajoituksista sekä siihen, että lapsen turvapaikkahakemus käsitellään Suomen viranomaisten ilmoittamalla tavalla Suomessa. Sen vuoksi lapsen palauttamatta jättämistä Ruotsiin ei voitu pitää huoltolain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla luvattomana, vaikka isä ei ollutkaan antanut suostumustaan lapsen oleskelulle Suomessa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu myöskään tehdä johtopäätöstä, että äiti olisi isän väittämällä tavalla käyttänyt turvapaikkasääntelyä väärin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
1.3.2021 8.00
Hovioikeuden ratkaisu kiinteistön myynnistä ulosottoasiassaKäräjäoikeuden päätös ja Etelä-Savon ulosottoviraston 11.12.2019 päivätty kiinteistön vapaata virallismyyntiä koskeva päätös 1529/6480/2019M kumottiin. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 11.00
Hovioikeus tutki kantajan pääkäsittelyssä esittämän väitteen avoimien työpaikkojen ilmoittamatta jättämisestä aiheutuneesta vahingosta - määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleen korvausvaatimukset oli voitu hylätäKantaja oli kanteessaan toissijaisesti vaatinut työnantajan velvoittamista suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausta. Kantaja oli perustellut kanteessa esittämiään vaatimuksia muun ohella sillä, että työnantaja oli TSL 2 luvun 6 §:n tarkoittamalla tavalla laiminlyönyt tiedottaa avoimista työpaikoista. Kysymys ei siten ollut HO:ssa ollut kanteen muuttamisesta, vaan jo KO:sa esitettyjen seikkojen sellaisesta uudesta oikeudellisesta luonnehdinnasta, jota OK 25 luvun 17 §:n 1 momentin säännös ei rajoita. HO tutki kantajan esittämän TSL 2 luvun 6 §:n rikkomiseen perustuvan toissijaisen vahingonkorvausvaatimuksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 15.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt rikosperusteisesti velkaantuneelle velkajärjestelyäHakijalle rikosten perusteella määrätty maksuvelvollisuus perustui vuosina 2016 ja 2018 annettuihin tuomioihin, joiden antamisesta oli kulunut vasta vähän aikaa. Lisäksi HO katsoi toisin kuin KO, että marraskuussa 2017 velkajärjestelyhakemuksen vireille panneen hakijan vuosina 2014-2016 tapahtuneesta pääasiallisesta velkaantumisestakaan ei ollut kulunut vielä sellaista aikaa, joka olisi puoltanut velkajärjestelyä. Mainitsemillaan ja KO:n ratkaisussa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty painavia syitä myöntää velkajärjestelyä VJL 10 a §:n nojalla, joten hakemus tuli hylätä. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 16.00
Valituksensa hovioikeudessa peruuttanut vastaaja oli velvollinen korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut myös yhden tunnin jälkitoimien osaltaHO totesi, että oikeudenkäyntiavustajan tehtävien asianmukainen ja huolellinen hoitaminen edellyttää avustajalta toimenpiteitä vielä ratkaisun antamisen jälkeen. Avustajan tulee antaa tuomioistuimen ratkaisu tiedoksi päämiehelle ja selostaa se hänelle. Tuomioistuimen päätöksen läpikäynti on tarpeen erityisesti, jotta päämies ymmärtäisi ratkaisun merkityksen. Tässä tapauksessa valitus oli peruutettu ja asia oli jäänyt KO:n tuomion varaan. Päämiehellä voi tällaisessa tilanteessa olla perusteltu tarve saada tietää ratkaisun merkitys hänen kannaltaan sekä esimerkiksi se, voiko oikeudenkäynti vielä jatkua. Mainittuun nähden HO katsoi, että vastaaja oli velvollinen korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut myös yhden tunnin jälkitoimien osalta. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 8.30
Ulosottolaitos: Ennakoivan talousneuvonnan hanke parantaa kansalaisten ulosottotietouttaUlosottolaitoksella on yhdessä talous- ja velkaneuvonnan kanssa käynnissä ennakoivan talousneuvonnan hanke, jonka tavoite on vahvistaa kansalaisten oman talouden hallintaa ja samalla vähentää ylivelkaantumisriskiä. Hankkeella pyritään lisäämään ulosoton tunnettuutta, oikeaa tietoa ja näkyvyyttä sekä vahvistamaan viraston asiantuntija-asemaa. Lisäksi tarkoitus on madaltaa sidosryhmien ja kansalaisten yhteydenottokynnystä ulosottoon. Hankkeessa painotetaan erityisesti sellaisten kansalaisten neuvontaa, jotka eivät vielä ole ulosoton asiakkaita. Hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa, mutta sen toiminnoista on tarkoitus tehdä pysyvä osa Ulosottolaitosta. - Uutiset
2.3.2021 10.00
Työsopimuksen katsottiin syntyneen yhtiön ja kantajan välille - palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset hyväksyttiin vaatimusten mukaisestiVastaajayhtiön mukaan se ei ollut ollut kantajan työnantaja eikä se ollut ollut palkanmaksuvelvollinen kantajaa kohtaan. Yhtiön mukaan kanne oli osoitettu väärälle vastaajalle. KO oli katsonut asiassa kerrotuilla perusteilla, että työsopimus oli syntynyt vastaajan ja kantajan välille. KO oli hyväksynyt ammattiliiton lakimiehen tuntilaskutusperusteeksi esitetyn laskun mukaisen 220 euroa tunnilta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 11.00
Hovioikeus kielsi yhtiötä 50.000 euron sakon uhalla rekrytoimasta tai muulla tavalla hankkimasta toisen yhtiön palveluksessa olevien tai olleiden henkilöiden työpanostaHO:ssa oli riidatonta, että hakijayhtiön ja vastaajayhtiön välisen 8.8.2011 päivätyn puitesopimuksen mukaan asianosaiset olivat sopineet rekrytointikiellosta sopimuksesta tarkemmin ilmenevin tavoin ja että lainkohdan tarkoittama vaade-edellytys oli siten olemassa. Asiassa oli HO:ssa ratkaistavana, voitiinko lainkohdan tarkoittaman vaaraedellytyksen katsoa olevan käsillä. HO katsoi, ettei tapauksen olosuhteissa lainkohdan tarkoittamaa vaaraa rekrytointikiellon rikkomisesta voitu pitää varsin epätodennäköisenä. Asiassa mainituin perustein hakijayhtiön valitus hyväksyttiin turvaamistoimen osalta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 14.00
Hovioikeus arvioi saneerausmenettelyn edellytyksiäHovioikeus totesi muun muassa, että yhtiön voitollinen tulos huomioon ottaen verot olisi pitänyt pystyä maksamaan niiden erääntyessä. A:n menettelyä voitiin pitää moitittavana, kun yhtiön hyvästä tuloksesta huolimatta verovelkojen maksaminen oli laiminlyöty ja samaan aikaan yhtiömies oli tehnyt kirjanpidon mukaan huomattavan suuria yksityisottoja. Seikat viittasivat varsin vahvasti ja yhdensuuntaisesti siihen, että hakemuksen ainoa tarkoitus oli saada maksuaikaa sellaisille veloille, jotka olivat yhtiömiehen menettelyn vuoksi jääneet niiden erääntyessä maksamatta. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kyseessä oli sellainen saneerausmenettelyn väärinkäyttö, että menettelyn aloittamiselle oli este. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 14.36
Unionin tuomioistuimen suuri jaosto: Puolan kansallista tuomarineuvostoa koskevaan lakiin tehdyt peräkkäiset muutokset ovat omiaan rikkomaan unionin oikeuttaUnionin tuomioistuin katsoo, että Puolan kansallista tuomarineuvostoa koskevaan lakiin tehdyt peräkkäiset muutokset, joilla poistetaan sellaisiin kyseisen neuvoston päätöksiin, joilla esitetään tasavallan presidentille hakijoiden nimittämistä ylimmän tuomioistuimen tuomarinvirkoihin, kohdistuva tehokas tuomioistuinvalvonta, ovat omiaan rikkomaan unionin oikeutta. Jos rikkominen näytetään toteen, kansallisen tuomioistuimen on unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen nojalla jätettävä soveltamatta tällaisia muutoksia. - Uutiset
2.3.2021 16.00
Unionin tuomioistuimen suuri jaosto: Sellaisten sähköiseen viestintään liittyvien liikenne- ja paikkatietojen joukon, josta voidaan tehdä täsmällisiä yksityiselämää koskevia päätelmiä, saanti rikostutkintaa varten on sallittua vain vakavan rikollisuuden torjumiseksi tai yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien uhkien ehkäisemiseksiUnionin oikeus on lisäksi esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa annetaan syyttäjäviranomaiselle toimivalta myöntää viranomaiselle lupa kyseisten tietojen saantiin rikostutkintaa varten. - Uutiset
3.3.2021 9.22
KKO: Rikosasian vastaajalla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseenA:n syyksi oli luettu avunanto törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään veropetokseen A:n laadittua Z Oy:n nimissä tekaistuja laskuja, joita oli käytetty hyväksi B Oy:n kirjanpidossa ja verotuksessa. A:ta oli kuultu B Oy:tä koskeneessa asiassa rikoksesta epäiltynä ensimmäisen kerran 29.10.2010. Oikeudenkäynnin katsottiin alkaneen 29.10.2010, vaikka A:ta oli kuultu rikoksesta epäiltynä jo 8.2.2008 Z Oy:n nimissä laadituista laskuista, jotka liittyivät C Oy:n toiminnassa tehtyihin rikoksiin.
Oikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen viranomaisen vastuulla olevista syistä kaksi vuotta. Käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmennyt ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämällä nimenomaisella ja mitattavalla tavalla, oliko A:n rangaistusta alennettu viivästymisen vuoksi. Näin ollen A:lla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseen. - Uutiset
4.3.2021 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi avustajan lähestymiskiellon rikkomista koskevaan asiaanRiidatonta oli, että valittajan entinen miesystävä oli valittajan suojaamiseksi määrätty tähän kohdistuvaan lähestymiskieltoon läheissuhdeväkivallan vuoksi. Valittaja oli joutunut pakenemaan entistä miestään ensi- ja turvakotiin. Asiassa oli kysymys tämän kiellon väitetystä rikkomisesta. Painavat syyt puhuivat siten sellaisen tulkinnan puolesta, että ROL 2 luvun 1 a §:n 3 kohdan mukainen oikeudenkäyntiavustaja voitiin määrätä myös lähestymiskiellon rikkomista koskevassa asiassa, mikäli lainkohdassa tarkoitetut muut edellytykset olivat voimassa. Oikeudenkäyntiavustajan määräämistä voitiin pitää perusteltuna väitetyn rikokseen laatuun ja siihen nähden, että valittajalla oli ollut väitetyn rikoksen johdosta yksityisoikeudellisia vaatimuksia, joita hän ei ollut voinut ajaa ilman lainoppinutta avustajaa. Näin ollen KO:n päätös oli kumottava ja valittajan hakemus oikeudenkäyntiavustajan määräämisestä oli hyväksyttävä. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 10.16
Hovioikeus arvioi olivatko asunnossa olleet vahingot syntyneet vuokralaisten vuokrasuhteen aikana, kun alku- ja lopputarkastus oli jäänyt tekemättä - vuokranantajan kaikki vahingonkorvausvaatimukset hylättiinJäljet lattiassa - Wc:n pesuallas - Rikkoutunut rahi - Halkeamat ja reiät seinissä ja ovissa - Lukon uudelleensarjoittaminen - Siivous - Vuokravakuus (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 13.00
Lomapalkan huomiominen käyttövaraa laskettaessa - hovioikeus poisti oikeusavun omavastuuosuudenKO:n päätöstä sekä oikeusaputoimiston päätöstä ja taloudellista selvitystä muutettiin siten, että hakijan perusomavastuu on 0 prosenttia ja sitä sovelletaan taannehtivasti 16.7.2020 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 16.00
Käräjäoikeus ei toiminut julkisuuslain säännösten mukaisesti tuomion lähettämisessäKO:n olisi tullut käsitellä kantelijan esittämä asiakirjapyyntö julkisuuslain 14 §:n säännösten mukaisesti viivytyksettä heti tuomion antamisen jälkeen. Kun tuomio oli lähetetty vasta kantelijan uuden yhteydenoton jälkeen, ei KO ollut toiminut julkisuuslain säännösten mukaisesti. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen julkisuuslain 14 §:n vastaisesta menettelystä Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin tietoon. - Uutiset
5.3.2021 14.00
Käräjäoikeus määräsi turvaamistoimen insinööritoimiston hakemalle vahingonkorvauksen määrälle osakkeiden lunastusriidassa - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAsiassa oli edellytykset myöntää turvaamistoimi yhtiön hakemana vahingonkorvauksen määrälle. Sen sijaan turvaamistoimea ei voitu antaa vastaisuudessa mahdollisesti tai todennäköisestikin syntyvien oikeudenkäyntikulujen (sisältäen myös asianosaiskulut) ennakkoturvaamiseen, koskivatpa nämä sitten turvaamistoimisasiasta tai pääasiasta syntyviä kuluja. Näin esimerkiksi Erkki Havansi, Uusi turvaamistoimilainsäädäntö selityksineen, 1993, s. 19. Toisella hakijalla ei ollut vastaajalta vahingonkorvaussaatavaa, joten hänen hakemuksensa turvaamistoimen määräämisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
5.3.2021 14.15
Euroopan unionin tuomioistuimen tilastoja 2020Euroopan unionin tuomioistuimen toiminta jatkui vuonna 2020 vilkkaana huolimatta etätyöskentelystä ja siitä, ettei 16.3–25.5.2020 voitu matkustusrajoitusten vuoksi järjestää istuntoja. Viimeksi mainitun päivän jälkeen istuntosalien ovet ovat olleet auki asianosaisten edustajille ja yleisölle – joskin tiukkojen suojelutoimenpiteiden vallitessa – hyvän oikeushallinnon turvaamiseksi ja istuntojen julkisuutta koskevan periaatteen mukaisesti. - Uutiset
5.3.2021 16.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän turvaamistoimen (takavarikon) tasingon saamista koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli tuomiollaan kumonnut KA:n ja AA:n tekemän osituksen. Puolisoiden välillä ei siten ollut ositusta, jonka perusteella KA:lla olisi takavarikkohakemuksen mukainen maksuvelvollisuus AA:lle. AA oli käräjäoikeudessa lisäksi esittänyt vaatimuksia velvoittaa KA maksamaan hänelle tasinkoa, restituutiota tai vahingonkorvausta. Nämä vaatimukset oli kuitenkin esitetty vain mikäli käräjäoikeudessa esitetty ensisijainen vaatimus ei menesty. Kun AA:n ensisijainen vaatimus oli käräjäoikeudessa hyväksytty, turvaamistoimen myöntämisen edellytyksiä ei ollut ennakkoturvattavuuden suhteen aihetta arvioida toisin AA:n toissijaistenkaan vaatimusten perusteella. Turvaamistoimivaatimus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 9.54
Hovioikeus hylkäsi täytäntöönpanon keskeytyspyynnön työsuhdetta koskevassa asiassaHO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt syytä käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon kieltämiseksi tai keskeyttämiseksi. - Uutiset
8.3.2021 11.48
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden laamannia vastaan ajetun rangaistusvaatimuksenKantaja oli pannut vireille Pohjois-Savon KO:ssa vuosina 2017– 2020 yhteensä 65 rikosasiaa ja 16 siviilijuttua, joista oli joulukuussa 2020 edelleen vireillä 21 rikosasiaa ja 12 siviiliasiaa. Tällä hetkellä vireillä on 44 rikosasiaa ja 28 siviiliasiaa. Hän oli toimittanut niihin liittyen KO:lle tuhansia sivuja kirjelmiä ja muuta aineistoa. HO totesi, että Pohjois-Savon KO:n työjärjestyksen, sitä täydentävien lainkäyttöasioiden työsuunnitelmien ja jako-ohjeiden sekä luotettavana pidettävän laamannin kertomuksen perustella laamanni oli voinut ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen kantajan vireille panemat asiat. Kantaja ja todistaja olivat kertoneet kokemuksensa siitä, miten laamanni oli asioita käsitellyt. Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty objektiivista näyttöä siitä, että laamanni olisi menetellyt teonkuvauksessa kuvatulla tavalla. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että laamanni olisi tarkoittanut estää kantajan asioiden käsittelyä, pyrkinyt aiheuttamaan kantajalle vahinkoa tai käyttäneen virkaansa perustuvaa valtaa väärin. Asiassa ei ollut myöskään näytetty, että laamanni olisi vaatinut, että kantajan tulee käyttää lakimiestä asioissaan. Laamannin ei voitu katsoa myöskään tuottamuksellisesti rikkoneen virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi, ja kun rangaistusvaatimuksen teonkuvaus ei kaikilta osin täyttänyt kanteessa vaadittujen rikosten tunnusmerkistöjä, kantajan laamannia vastaan ajama rangaistusvaatimus oli hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan laamannillle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 6.550,80 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 14.10
Ulosottovelallisia oli viime vuonna 568 000 – korona vaikutti häätöjen ja realisointien määriinVuonna 2020 ulosottovelallisia oli noin 568 000, missä on kasvua noin prosentin verran edellisvuoteen verrattuna. Koronaviruksen vaikutus näkyi konkreettisesti Ulosottolaitoksen toimittamissa häädöissä ja realisoinneissa. - Uutiset
8.3.2021 14.46
Hovioikeus ei myöntänyt huostaanotettujen lasten tapaamisoikeuden vahvistamista vaatineelle isälle jatkokäsittelylupaaAsiassa ei ollut kysymys huoltajuudesta vaan yksinomaan lasten tapaamisoikeuteen liittyvistä kysymyksistä. Koska huostaanoton aikana sosiaalitoimen päätösvaltaan ja muutoksenhaun osalta HAO:n toimivaltaan kuuluu lasten ja heidän vanhempansa yhteydenpidosta päättäminen ja sen mahdollinen rajoittaminen, KO:n ratkaisu lasten tapaamisoikeuden osalta olisi jäänyt pitkäksi ajaksi merkitystä vaille. KO oli katsonut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 11 a §:n perusteella sekä korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2011:59 oikeusohjeet huomioon ottaen, että tapauksen olosuhteissa oli lapsen edun kannalta tarpeetonta antaa ratkaisua lasten oikeudesta tavata isäänsä ja pitää tähän yhteyttä hakijan vaatimin tavoin. Näin ollen hakemus oli hylättävä. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeudessa oli tapahtunut menettelyvirhe, kun se ei vastaajan pääkäsittelyn alussa esittämästä pyynnöstä huolimatta ollut määrännyt hänelle uutta puolustajaaKO oli asiassa selostetulla tavalla vastaajan yhteydenoton johdosta määrännyt hänelle asiaan kahdesti puolustajan, mutta peruuttanut määräykset ennen asian pääkäsittelyä. Syyttäjä oli vaatinut vastaajan tuomitsemista ehdolliseen vankeusrangaistukseen kolmesta pahoinpitelystä. Asianomistaja, jolla oli ollut asiassa avustaja, oli yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja lisäksi kohdistanut vastaajaan määriltään huomattavia korvausvaatimuksia. Vastaaja, joka oli kiistänyt syytteen ja siihen perustuneet muut vaatimukset, oli ollut KO:ssa vastapuoliaan oleellisesti heikommassa asemassa. Nämä seikat ja vastaajan esittämästä lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevä alentunut toimintakyky huomioon ottaen HO katsoi, ettei vastaaja ollut kyennyt yksin valvomaan etuaan ja puolustamaan itseään asian käsittelyssä ja että vastaajan oikeusturva oli edellyttänyt puolustajan määräämistä. KO:n virheellisen menettelyn vuoksi KO:n tuomio oli kumottava ja asia oli oikeusastejärjestys huomioon ottaen palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
9.3.2021 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei velallisen maksuvaran vähäisyys johtunut VJL 9 a §:ssä tarkoitetusta väliaikaisesta syystä ja ettei sanottu säännös estänyt velkajärjestelyn myöntämistäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. Velkajärjestely aloitettiin. VJL 62 §:n mukaan asiaan osalliset vastaavat itse menettelyyn osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista. Sen vuoksi asianajotoimiston oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä. - Uutiset
9.3.2021 8.30
Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa ehdotetaan lyhennettäväksiMaksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja ehdotetaan lyhennettäväksi niin, että merkintä poistuisi kuukauden kuluttua merkinnän perusteena olleen maksun suorittamisesta. Oikeusministeriössä valmistunut ehdotus asiasta on lausunnolla 14. huhtikuuta 2021 saakka. - Uutiset
9.3.2021 9.00
Hovioikeus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä kun esitutkinta oli kestänyt 3,5 vuotta: Käräjäoikeus oli alentanut vastaajan sakkorangaistusta selvällä ja mitattavalla tavallaKorkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2005:73 (kohta 9) mukaan EIT:n ratkaisukäytännöstä ilmenee, että rikosasiassa sopimusloukkauksen olemassaolon kannalta hyvittäminen voidaan toteuttaa ottamalla viivästys huomioon asian lopputuloksessa. Tällöin on kuitenkin edellytetty, että hyvittäminen on tehty selvällä ja mitattavalla tavalla ja se on ollut seuraamuksen kannalta olennainen (esimerkiksi ratkaisut Beck v. Norja 26.6.2001, kohta 27 ja Pietiläinen v. Suomi 5.11.2002, kohta 44). (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
9.3.2021 14.11
Rikosuhripäivystys: Vahingonkorvausten hakeminen Vastaamon konkurssipesältäTietomurron kohteeksi joutunut psykoterapiakeskus Vastaamo asetettiin konkurssiin 15.2.2021. Jo marraskuussa yli 25 000 uhriksi joutunutta oli tehnyt rikosilmoituksen ja uhrien todellinen määrä on vielä suurempi. Moni Rikosuhripäivystyksen asiakas miettii, kuinka Vastaamon konkurssi vaikuttaa esimerkiksi vahingonkorvausten saamiseen. Rikosuhripäivystyksen julkaisemassa artikkelissa käsittellään nimenomaan vahingonkorvausten hakemista Vastaamon konkurssipesältä. - Uutiset
9.3.2021 15.00
Käräjäoikeuden vahvistaman sovintosopimuksen oikeusvoima esti käräjäoikeutta tutkimasta kantajan esittämiä vaatimuksia varaston vuokrariidassaKO oli jättänyt kanteen tutkimatta. Valittaja vaati HO:ssa, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
9.3.2021 16.00
Koronaviruksen ja sen jälkitaudin sairastamiseen vedonneelle ei palautettu menetettyä määräaikaaHO katsoi, ettei hakija ollut esittänyt asiassa sellaista selvitystä, joka olisi osoittanyt hänen olleen terveydentilansa vuoksi estynyt ilmoittamasta tyytymättömyyttä ja hakemasta muutosta Kainuun käräjäoikeuden 22.12.2020 antamaan tuomioon. Hakijan muutoksenhaun edellyttämien toimenpiteiden laiminlyönti ei siten ollut johtunut OK 12 luvun 28 §:ssä tarkoitetusta laillisesta esteestä. Kun asiassa ei ollut esitetty eikä asiassa ollut muutoinkaan ilmennyt myöskään OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä menetetyn määräajan palauttamiselle, hakijan hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
10.3.2021 9.00
Hovioikeus: Syyttäjään kohdistettu rangaistusvaatimus oli selvästi perusteetonKantajan esittämät rangaistusvaatimukset, niiden tueksi esitetyt seikat ja todisteet eivät sisältäneet mitään sellaista, mikä olisi viitannut säännösten vastaiseen menettelyyn. Vastaajaan kohdistettu rangaistusvaatimus oli selvästi perusteeton, minkä vuoksi kanne oli ROL 7 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla haastetta antamatta heti hylättävä tuomiolla. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
10.3.2021 11.15
Väitös: Lapsen etua ei huomioida riittävästi oikeuskäytännössäOTM Milka Sormunen analysoi lapsen edun käsitettä kotimaisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä ihmisoikeuksia koskevassa oikeuskäytännössä väitöskirjassaan "The Best Interests of the Child in Human Rights Practice: An Analysis of Domestic, European and International Jurisprudence". Väitöskirja tuottaa uutta tietoa siitä, miten lapsen edun käsite ymmärretään ja miten sitä käytetään Suomen korkeimman hallinto-oikeuden, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuissa ja YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmissä. Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 12.3.2021 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata videolinkin kautta. - Uutiset
10.3.2021 14.44
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu asianajajien palvelujen tarjoamisen vapaudesta (Irlanti)Ennakkoratkaisupyyntö – Asianajajien palvelujen tarjoamisen vapaus – Direktiivi 77/249/ETY – 5 artikla – Päämiestä kansallisessa oikeudenkäyntimenettelyssä edustavan vierailevan asianajajan velvollisuus työskennellä yhdessä asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa toimivan asianajajan kanssa – Velvollisuuden rajat - Uutiset
11.3.2021 10.19
Avustajan puuttuminen ei ollut välttämättä edellyttänyt valmisteluistunnon peruuttamista - hovioikeus hylkäsi kantelunAsiaa oli lokakuuhun 2019 mennessä käsitelty eri oikeusasteissa jo lähes viiden vuoden ajan, jolloin kantelijalla oli ollut lainopillinen avustaja. Asiakirjoihin liitetyistä sähköpostiviesteistä ilmeni, että KO:n toteamin tavoin asianajotoimisto oli päättänyt asiamiehen toimeksiantosuhteen hieman ennen määrättyä valmisteluistuntoa luottamuspulan vuoksi, jonka syynä oli ollut muun muassa päämiehen myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2021) - Uutiset
11.3.2021 12.57
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi petossyytteet koskien 124,50 euron suuruista tulkin palkkiotaHO:ssa oli vastaajien valitusten johdosta kysymys siitä, oliko sanottu tulkkaus tapahtunut ja jos oli, missä laajuudessa se oli tapahtunut. Jos katsottiin, ettei tulkkausta ollut tapahtunut, HO:ssa oli kysymys siitä, täyttikö vastaajien menettely petoksen vai lievän petoksen tunnusmerkistön ja oliko teko jäänyt yrityksen asteelle. Kun asiassa ei ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, ettei tulkkausta 10.8.2016 olisi tapahtunut vastaajan laskusta ilmenevässä laajuudessa, syyte oli hylättävä. Vastaajien syyllistymisestä KO:n heidän syykseen lukemaan petokseen jäi kerrotuissa olosuhteissa varteenotettava epäily. Asian lopputulos huomioon ottaen kannanotto muihin valituksissa esitettyihin väitteisiin ei ollut enemmälti tarpeen. (Vailla lainvoimaa 11.3.2021) - Uutiset
11.3.2021 15.51
Ulosoton velkojan tilitysmaksun enimmäismäärää korotetaan - muutos voimaan 1.4.2021Ulosoton velkojan suorittaman tilitysmaksun enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 500 eurosta 5 000 euroon tilityskerralta. Tilitysmaksun suuruus 1,45 prosenttia tilitettävästä rahamäärästä säilyy ennallaan. - Uutiset
11.3.2021 16.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiselleKO:n asiakirjoista ilmeni, että englannin kielelle käännetty vastauspyyntö oli toimitettu sijaistiedoksiantona, koska haastemies ei ollut useista yrityksistä huolimatta tavoittanut hakijaa. KO oli lisäksi lähettänyt englanniksi käännetyn ilmoituksen ratkaisun antamisesta hakijalle samaan osoitteeseen, josta häntä oli yritetty tavoitella ja johon myös päätös oli lähetetty. Asiassa ei ollut saatavissa olevan selvityksen perusteella ilmennyt aihetta epäillä hakijan väitettä siitä, ettei hän ollut saanut ilmoitusta ratkaisun antamisesta ja että tuomio oli saapunut myöhässä, vaikka vastauspyynnön osalta oli KO:ssa jouduttu käyttämään sijaistiedoksiantoa. Määräajan palauttamiselle oli siten lailliset perusteet. (Vailla lainvoimaa 11.3.2021) - Uutiset
12.3.2021 10.30
Käytetäänkö yrityssaneerausmenettelyä väärin? Selvitys viivyttelyluonteisista yrityssaneerauksista on valmistunutKonkurssiasiamiehen toimisto on julkaissut selvitysraportin viivyttelyluonteisista yrityssaneeraushakemuksista ja -menettelyistä sekä saneerausselvittäjän rikosilmoitusvelvollisuudesta. Selvityksen on laatinut tutkijatohtori Anssi Kärki Lapin yliopistosta. Tutkimuksen aineistoanalyysi tehtiin vuonna 2019 alkaneista konkurssimenettelyistä, joiden taustalla oli yrityssaneeraushakemus tai -menettely. Tarkempaan tarkasteluun valikoitui 48 tapausta, joissa oli syytä olettaa tapahtuneen tarkoituksellista viivyttelyä. Lisäksi toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi 51 yrityssaneerausmenettelyiden parissa työskentelevää henkilöä eri ammattiryhmistä. Kyselyllä selvitettiin eri intressiryhmien ja asiantuntijoiden näkemyksiä ilmiön laadusta, laajuudesta ja muutostarpeesta. Selvityksen kolmantena osana on lainopillinen tutkimus. Sen tutkimuskysymyksenä oli, miten saneerausselvittäjän rikosilmoitusvelvollisuus sopisi yrityssaneerauslain systematiikkaan - Uutiset
12.3.2021 11.15
Hovioikeus arvioi VJL 10 a §:n painavia syitä toisin kuin käräjäoikeus ja myönsi perinnöstä kahdesti luopuneelle velkajärjestelynPunnitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä vahvasti puoltavat seikat eli hakijan toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika, hakijan henkilökohtaiset olosuhteet ja velkajärjestelyn merkitys hänen kannaltaan muodostavat painavan syyn aloittaa velkajärjestely yleisestä esteestä huolimatta. Koska vahvoja vastaan puhuvia seikkoja ei ollut olemassa, hakijalle voitiin myöntää velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
12.3.2021 11.50
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta takaisinsaantiin johtaneessa velkomusasiassa toisin kuin käräjäoikeus - velkoja ei ollut pitkittänyt oikeudenkäyntiäKO oli katsonut, että velkoja oli ollut 2.10.2019 tietoinen velallisen maksusuorituksesta, mutta hän oli vasta 29.12.2019 KO:lle antamassaan lausumassa peruuttanut kanteen työsuoritukseen perustuvan saatavan ja viivästyskoron osalta, joten velkoja oli 27.11.- 29.12.2019 välisenä aikana laiminlyömällä kanteen peruutuksen tältä osin, pitkittänyt oikeudenkäyntiä velvollisuutensa vastaisella menettelyllä ja siten tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut velalliselle kustannuksia. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko velkoja pitkittänyt KO:ssa oikeudenkäyntiä ja siten velvollinen korvaamaan velallisen oikeudenkäyntikulut ajalta 27.11.-29.12.2019. KO:n tuomiota muutettiin. HO katsoi, ettei velkoja ollut oikeudenkäyntiä pitkittämällä tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut velalliselle kustannuksia ja oli siten vapautettava velvollisuudesta korvata velallisen 477,40 euron oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Velallinen velvoitettiin suorittamaan velkojalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 710 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.3.2021) - Uutiset
12.3.2021 12.45
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen sillensä jätetyn asian käsiteltäväksi ottamisestaVaatimus asian ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 12.3.2021) - Uutiset
12.3.2021 15.00
Hovioikeus arvioi VJL 10 a §:n painavia syitä toisin kuin käräjäoikeus - kevytmielisesti velkaantuneelle kokopäivätyössä olevalle hakijalle voitiin myöntää velkajärjestelyArvioitaessa velallisen toimia velkojen maksamiseksi hakija oli maksanut velkojaan aikavälillä 29.12.2015 - 29.8.2019 yht. 15 657,42 euroa. Velkojille oli kertynyt suorituksia myös velkajärjestelyhakemuksen virelläoloaikana, mm. Axactorin saatava oli 29.8.2019 päivätyn ulosottolistan mukaan 6 059,65 euroa. Veloille kertynyttä määrää ei voitu pitää vähäisenä, mutta ei myöskään erityisen merkittävänä. Hakijan velat olivat syntyneet vuosina 2009 (1 velka) - 2018, painottuen vuoteen 2017. Hakijan pääasiallisesta velkaantumisesta kulunut aika ei ollut niin pitkä, että se olisi vielä vahvasti puhunut velkajärjestelyn myöntämisen puolesta. Hakija ei ole iäkäs, hänellä on yksi muualla asuva huollettava. Hakijan ei ollut ilmoitettu kärsivän vakavasta työkykyä haittaavasta sairaudesta. Olosuhteet eivät puoltaneet velkajärjestelyn myöntämistä. Velkajärjestelyn merkitys oli ymmärrettävästi suurempi hakijalle kuin hakijan velkojille, joille velkajärjestelyn merkitystä voitiin pitää melko rajallisena. HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 §:n 7 kohdassa tarkoitetusta esteperusteesta huolimatta VJL 10 a §:ssä tarkoitetut painavat syyt. Hakijalle oli siten myönnettävä velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
12.3.2021 16.00
Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan - lait voimaan 1. heinäkuuta 2021Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset perjantaina (12.3.). Muutosten tavoitteena on parantaa vakuutuspäätösten laatua ja lisätä käsittelyprosessin avoimuutta, joutuisuutta ja tunnettuutta. Samalla vahvistetaan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. - Uutiset
15.3.2021 11.30
Hovioikeus: Vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin perusteettomana ja määrältään yksilöimättömänä sillensä jääneessä palvelusrikosasiassaAsiassa ei ilmennyt, että esitutkinta tai oikeudenkäynti olisivat aiheuttaneet A:lle asiamiehen palkkion lisäksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:ssä tarkoitettuja kuluja. A:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin perusteettomana ja joka tapauksessa määrältään yksilöimättömänä. (Vailla lainvoimaa 15.3.2021) - Uutiset
16.3.2021 13.00
Hovioikeus: Avopuolisoiden yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiäAsianosaisten käsitykset heidän parisuhteensa ja yhteistaloutensa päättymisen ajankohdasta olivat ristiriitaiset. Asiassa ei valittajan omaa ilmoitusta lukuun ottamatta ollut esitetty näyttöä siitä, että asianosaiset olisivat ennen avoliittolain voimaantuloa antaneet nimenomaisia parisuhteen päättämistä koskeneita tahdonilmaisuja. Myöskään asiassa selostetun asianosaisten toiminnasta esitetyn muun selvityksen perusteella asiassa ei vastoin vastapuolen kiistämistä voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että osapuolten avoliitto olisi päättynyt jo ennen avoliittolain voimaantuloa. Näin ollen osapuolten yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
16.3.2021 14.48
Hovioikeus palautti asianomistajalle menetetyn määräajanA oli määräajassa hakenut menetetyn määräajan palauttamista. Asiassa ilmenneen mukaan KO ei ollut ilmoittanut A:lle kyseessä olevan asian uutta käsittelypäivää. KO ei ollut myöskään toimittanut A:lle 17.12.2020 julistamaansa tuomiota. Tyytymättömyyden ilmoittamista varten säädetyn määräajan menettäminen ei ollut johtunut A:n laiminlyönnistä. Määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle oli tämän johdosta palautettava. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
16.3.2021 15.33
Epätäydellinen maksuohjelmapäätös poistettiin tuomiovirheen vuoksi ja asia palautettiin käräjäoikeuteenKoska maksuohjelman muuttamista koskevasta KO:n päätöksestä ei käynyt ilmi velkajärjestelyn sisältö ja maksuaikataulu kantelussa tarkoitetulla tavalla A Oy:n ja B Oy:n velkojen osalta, KO:n ratkaisu oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla epätäydellinen, ja se voitiin tuomiovirheen perusteella poistaa. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
17.3.2021 8.08
Perintälain väliaikaisten muutosten jatkaminen lausunnoilla 6. huhtikuuta 2021 saakkaYrityksiltä veloitettavien perintäkulujen enimmäismääriä koskevien säännösten voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi. Tarkoituksena on helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta. Oikeusministeriössä valmistunut työryhmän mietintö on nyt lausunnolla. Perintälaissa on vuoden alusta asti ollut voimassa väliaikaisesti yksityiskohtaiset säännökset muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista. Mietinnön mukaan perintälain väliaikaisia säännöksiä muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääristä sovellettaisiin tämän vuoden heinäkuusta ensi vuoden kevääseen. Tämänhetkiset säännökset ovat voimassa kesäkuun loppuun.