Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
13.1.2021 10.03
Hovioikeus täydensi ratkaisuaanHakijan täydentämispyyntö koski vaatimuksen osaa, joka oli esitetty jo valituksessa mutta josta 19.10.2020 annetussa ratkaisussa ei ollut epähuomiossa annettu lausuntoa siihen kirjattujen vaatimusten perusteella. Hakija oli pyytänyt täydentämistä määräajassa. HO:n antamaa päätöstä oli siten siihen kirjattujen vaatimusten osalta vaaditulla tavalla täydennettävä. (Vailla lainvoimaa 13.1.2021) - Uutiset
13.1.2021 10.55
Hovioikeus: Edellytyksiä syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiseen kunnianloukkausasiassa ei ollut – aikaa ei voida jatkaa pelkästään esitutkinnan keston ja syyttäjän esitutkinnan rajoittamispäätöksen tekoajankohdan perusteellaRikoslain 8 luvun 4 §:n 1 kohdassa mainittu peruste syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle soveltuu vain, kun tutkintaviranomaisen omat selvitykset, hankittavat asiantuntijalausunnot tai muut vastaavat toimet ovat erityisiä ja aikaa vieviä toimenpiteitä. Käsiteltävänä olevassa asiassa epäillyn rikoksen esitutkinnan ei ole selvitetty vaativan erityisiä, aikaa vieviä tutkintatoimenpiteitä. Koska valtakunnansyyttäjän arvio poliisin ja syyttäjän toiminnan väitetystä virheellisyydestä ei ole tutkintaviranomaisen oma tutkintatoimenpide, rikoslain 8 luvun 4 §:n 1 kohdan edellytykset syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle eivät täyttyneet myöskään valtakunnansyyttäjän mahdollisten toimenpiteiden vuoksi. Syyteoikeuden vanhentumisaikaa ei voida jatkaa pelkästään esitutkinnan keston ja syyttäjän esitutkinnan rajoittamispäätöksen tekoajankohdan perusteella. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
13.1.2021 16.00
Hovioikeus: Vaikka syyttäjä oli vaatinut vastaajalle sakkorangaistusta, vastaajan etujen asianmukainen valvominen oli edellyttänyt, että hänelle määrätään avustajaVastaaja oli esitutkinnassa ja KO:ssa kiistänyt syytteen laittomasta uhkauksesta. KO:ssa oli kuultu todistelutarkoituksessa asianomistajaa ja vastaajaa itseään. Vaikka syyttäjä oli vaatinut vastaajalle sakkorangaistusta, vastaajan etujen asianmukainen valvominen oli edellyttänyt, että hänelle määrätään avustaja, koska vastaaja oli kiistänyt syytteen ja asiassa oli esitetty henkilötodistelua. Oikeusapulain 3 luvun 18 §:n 3 momentin perusteella asianajaja A:lle KO:sta maksettavasta palkkiosta lausuttiin pääasian perusteluissa. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2021) - Uutiset
14.1.2021 9.09
Hovioikeus: Kuka oli oikea vastaaja ja mikä oli maksettavien velkojen määrä – käräjäoikeuden tuomiot kumottiinA ei edes väittänyt ilmoittaneensa sopimusta solmiessaan toimivansa yhtiönsä lukuun. Tämän vuoksi ja kun ei ollut muutoinkaan pääteltävissä, että sopimuksen toisena osapuolena olisi ollut A:n omistama osakeyhtiö, hovioikeus katsoi, että A oli sopimuksen solmineena henkilönä vastuussa kanteessa mainitun laskusaatavan suorittamisesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2021) - Uutiset
14.1.2021 11.00
Hovioikeus: Useiden oppilaiden päättöarvosanoja muuttaneen rehtorin menettelyä ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä - syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsemattaToisin kuin syytteen hylännyt käräjäoikeus, HO katsoi rehtorin syyllistyneen siihen tekoon, josta syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta kuitenkin siten, että hän oli syytteessä kuvatulla menettelyllään muuttanut ainakin 16 oppilaan päättöarvosanaa. Rehtori ei ollut toiminut asiassa pelkästään oman arvionsa varassa, vaan arvosanojen muuttamiseen oli KO:n toteamin tavoin vaikuttanut myös koulun muun henkilökunnan huoli asiaan liittyvien oppilaiden arvostelun asianmukaisuudesta. Rehtorin oli selvitetty olleen saamansa palautteen vuoksi perustellusti siinä käsityksessä, että tiettyjen oppilaiden arvosanat eivät olleet vastanneet oppilaiden opintomenestystä. Hän oli lain vastaisella toiminnallaan kokenut saattavansa oppilaat yhdenvertaiseen asemaan, eikä hänen ollut selvitetty tavoitelleen itselleen tai muille henkilöille perusteetonta etua. Mainitut seikat vähensivvät selvästi rehtorin syyllisyyttä. Rehtori oli saanut menettelystään työnantajaltaan kirjallisen varoituksen. Lisäksi rikoksen tekemisestä (23.5. - 30.5.2016) oli kulunut jo varsin pitkä aika. Mainituilla perusteilla HO jätti rehtorin rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2021) - Uutiset
14.1.2021 14.11
EU:n asetusta Euroopan syyttäjänvirastosta täydennetään kansallisella laillaEuroopan syyttäjänvirastosta (EPPO) säädetään laki, joka täydentää viraston perustamisesta vuonna 2017 annettua EU:n asetusta. Myös muun muassa esitutkintalakiin ja Syyttäjälaitosta koskevaan lakiin tulee muutoksia. Laki Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston toimintaan ja siihen liittyvät lakimuutokset on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä perjantaina 15. tammikuuta. Lait tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana EPPO:n aloittaessa toimintansa. EPPO:n arvioidaan aloittavan toimintansa aikaisintaan maaliskuussa. - Uutiset
14.1.2021 14.41
Konkurssilakiin väliaikainen muutos: Velallisen maksuaika konkurssiuhkaisen maksukehotuksen tiedoksiannon jälkeen pitenee 30 päiväänKonkurssilaki muuttuu helmikuussa väliaikaisesti, kun maksun laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama tulee taas käyttöön. Olettamaan tehdään merkittävä muutos velallisen eduksi, kun määräaika pidennetään 30 päiväksi. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksen aiheuttaman kriisin yli. Laki on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä perjantaina 15. tammikuuta. - Uutiset
15.1.2021 9.09
KKO jätti hakemuksen yksipuolisen tuomion purkamisesta tutkimattaA oli velvoitettu yksipuolisella tuomiolla maksusuoritukseen konkurssipesälle. A vaati ylimääräisessä muutoksenhakemuksessaan yksipuolisen tuomion purkamista. Koska hakija ei ollut näyttänyt saaneensa yksipuolista tuomiota todisteellisesti tiedokseen, sanottu ratkaisu ei ollut lainvoimainen, minkä vuoksi Korkein oikeus jätti hakemuksen yksipuolisen tuomion purkamisesta tutkimatta. - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunutHO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 8.13
Hovioikeus arvioi konkurssipesään takaisinsaannin edellytyksiäJotta oikeustoimi olisi aiheuttanut konkurssivelkojille vahinkoa, sen on täytynyt koskea sellaista omaisuutta, joka olisi kuulunut velallisen konkurssipesään, jos oikeustoimea ei olisi tehty. Luovutetulla omaisuudella täytyisi myös olla jotakin arvoa konkurssivelkojille konkurssipesän realisaatiossa. Tuomiossa mainitulla näytöllä oli selvitetty, että X Oy:n vuokrakohteessa Y Oy:llä teettämät muutos- ja kunnostustyöt olivat sellaisia, että ne jäivät vuokrasopimuksen ehtojen mukaan vuokranantajan hyväksi. Näin ollen X Oy ei voisi maksun peräytyessäkään saada kyseistä omaisuutta haltuunsa taikka realisoida sitä, koska omaisuuden määräysvalta oli siirtynyt Osuuskauppa Keskimaalle. Konkurssipesä oli päin vastoin hyötynyt Y Oy:n menettelystä, koska se oli saanut hyvityksen tämän noutamasta omaisuudesta. Konkurssipesän nettovarallisuus ei ollut pienentynyt kyseisen oikeustoimen johdosta eikä oikeustoimilla suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella. Koska velkojille ei ollut tällaisessa tapauksessa voinut aiheutua vahinkoa, takaisinsaanti ei ollut mahdollinen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 10.30
Hovioikeus: Syyteoikeuden puuttuminen vahingonteosta otettiin huomioon viran puolesta siitä huolimatta, ettei syyksilukemiseen ollut haettu muutosta - kysymys oli ehdottomasta prosessinedellytyksestäOikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että vakuutusyhtiöllä, joka on vakuutuksen perusteella korvannut rikoksella aiheutetun vahingon ja jolle on syntynyt takautumis- eli regressioikeus vahingonaiheuttajaa vastaan, ei ole asianomistajan asemaa eikä syyteoikeutta rikoksissa, jotka kohdistuvat vakuutettuun etuuteen tai omaisuuteen (ks. esim. KKO 1934-II-243, KKO 1938-II-455 ja KKO 1940-II-368 sekä Jyrki Virolainen: Rikosprosessin osalliset. Rikosprosessioikeus II, 2004, s. 168 ja Dan Frände: Prosessioikeus, III Asianosaiset ja prosessuaalinen edustus, 1. Asianosaiset, Asianosaiset rikosprosessissa, Asianomistaja, Kirjailija päivittänyt tekstin 27.5.2016). Syyttäjä, kuin myös vastaaja, olivat HO:lle toimittamissaan lausumissa katsoneet, ettei vastaajaa olisi saanut tuomita vahingonteosta kohdassa 4. HO totesi, että syyteoikeudessa oli kysymys ehdottomasta prosessinedellytyksestä. Sen vuoksi syyteoikeuden puuttuminen oli otettu huomioon viran puolesta siitä huolimatta, ettei syyksilukemiseen ollut haettu muutosta. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen kohta 4 oli jätettävä tutkimatta ja vastaaja vapautettava tältä osin rangaistuksesta. KO:n tuomiota oli siten tältä osin muutettava. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista ym. koskevassa asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiinVastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Ks. KKO:2022:31: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu.) - Uutiset
18.1.2021 14.00
Hovioikeuskin piti eläkeläisen velkaantumista piittaamattomana ja vastuuttomana - velkajärjestelylle ei ollut painavia syitäkäänEsitetyn selvityksen perusteella ei voitu tehdä päätelmää siitä, että olennainen osa veloista olisi ollut välttämättömiä perustarpeiden tyydyttämiseksi. Lisäksi osa veloista oli liittynyt omakotitaloasumisessa tavanomaisiin riskeihin ja huoltotoimenpiteisiin, joita ei voitu pitää yleisellä tasolla yllättävinä ja ennakoimattomina. Velallisen on niin ikään valittava asumismuotonsa taloudellisen tilanteensa mukaisesti. Hakijan ilmoituksen mukaan osa velkaantumisesta oli aiheutunut hänen lapsenlapsensa avustamisesta. Vaikka hakijan menettely oli hänen kertomassaan tilanteessa sinänsä ymmärrettävää, ei kysymys silti ollut hyväksyttävänä pidettävästä velkaantumisesta, kun avustettava oli ollut omillaan asuva täysi-ikäinen henkilö ja kun hakijan oli viimeistään vuonna 2016 täytynyt ymmärtää, ettei hän kykene maksamaan enää uusia velkoja takaisin. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 14.48
Autoveroilmoituksen laiminlyönti - syyteoikeus veropetoksesta oli vanhentunutHO totesi, että autovero määrätään verovelvollisen autoveroilmoituksen perusteella. Autoveron määräämättä jääminen vastaajan Suomessa käyttöön ottamasta ajoneuvosta oli aiheutunut välittömästi sen seurauksena, että vastaaja oli tämän velvollisuutensa laiminlyönyt. Näin ollen sekä vastaaja laiminlyönti että siitä aiheutunut seuraus olivat tapahtuneet viimeistään 17.4.2014. Rikoksen vanhentumisaika laskettiin siten RL 8 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan alkavaksi 17.4.2014. Koska haastehakemus oli annettu vastaajalle tiedoksi 6.5.2019 eli yli viisi vuotta tekoajankohdan jälkeen, syyteoikeus oli vanhentunut ja syyte oli näin ollen hylättävä. Syytteen tullessa hylätyksi myös rikosperusteinen vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
19.1.2021 13.13
Käräjäoikeuden ratkaisu osakeyhtiölle määrätyn editiovelvollisuuden ja sen tehosteeksi asetetun uhkasakon laillisuudesta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAsiassa oli ulosottoviranomaisen ilmoittamin tavoin kysymys tuomioistuimen tutkimasta ja määräämästä velvoitteesta, jonka nojalla ulosottomies oli antanut täytäntöönpanoon liittyviä määräyksiä ja joiden voitiin katsoa olevan riittävällä tavalla yksilöityjä. Uhkasakon suuruudeksi asetettua 8.000 euroa voitiin pitää oikeasuhtaisena, kun huomioitiin velvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun ilmoittama hyvä varallisuusasema sekä aineiston ja tiedon toimittamiselle annettu huomattavan pitkä aika. (Vailla lainvoimaa 19.1.2021) - Uutiset
19.1.2021 13.50
Hovioikeus palautti eläinsuojelurikosasian käräjäoikeuteen tuomion puutteellisten perusteluiden vuoksiKäräjäoikeuden ratkaisun perusteluista ilmenee, että asiassa on esitetty sekä syytteen puolesta että syytettä vastaan puhuvaa näyttöä. Ratkaisussa on eritelty esitettyä näyttöä sekä arvioitu näytön merkitystä ja menettelyn kokonaistörkeyttä. Tuomion perusteluista ei kuitenkaan ilmene, mitkä yksittäiset syytteessä kuvatut laiminlyönnit vastaajan syyksi oli luettu ja miltä osin. Kun käräjäoikeuden tuomion syyksilukeminen jäi tällä tavoin epäselväksi, oli epäselvää myös se, miltä osin ratkaisu oli oikeudenkäynnin kohteena hovioikeudessa. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tuomion perusteluiden olevan edellä esitetyllä tavalla niin puutteelliset, ettei asiaa voitu ottaa hovioikeuden ratkaistavaksi. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 19.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 8.20
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että yrityssaneerauksen aloittamiselle oli useita esteperusteitaRiski siitä, että suunnitelman perusteena oleva liikevaihto ei toteudu, oli merkittävä. Asiassa oli näistä syistä todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa ja että saneeraukselle oli yrityssaneerauslain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen este. Saneeraukselle oli myös yrityssaneerauslain 7 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan mukaiset esteet. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 10.40
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata äidin 5.456 euron oikeudenkäyntikulut lapsen tapaamisoikeutta koskevassa asiassaHO katsoi, että kysymys oli molempien osapuolten näkökulmasta katsottuna osavoittotilanteesta, mikä puolsi vahvasti oikeudenkäyntikulujen jakautumista siltä pohjalta, että asianosaiset vastasivat omista kuluistaan. Näissä olosuhteissa asiassa ei ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan osaksikaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. KO:n päätöslauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 14.39
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (Viro)Pyyntö esitettiin asiassa, jossa asianosaisina ovat Viron vero- ja tulliviranomainen ja Heavyinstall OÜ ja joka koskee Suomen veroviranomaisen kyseistä yhtiötä vastaan pyytämiä turvaamistoimia Virossa. EUT katsoo asiassa ennakkoratkaisunaan, että direktiivin 2010/24/EU 16 artiklaa on tulkittava siten, että pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion tuomioistuimia, jotka ratkaisevat turvaamistoimia koskevan pyynnön, sitoo pyynnön esittävän jäsenvaltion viranomaisten tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskeva arviointi kyseisten toimien toteuttamisen edellytysten täyttymisestä erityisesti silloin, kun tämä arviointi sisältyy 16 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun asiakirjaan. - Uutiset
21.1.2021 8.29
Hovioikeus maksuvälinepetosta koskevassa asiassa: Käräjäoikeuden ei olisi tullut sallia jakamattoman kuolinpesän kahden osakkaan käyttävän rekisteristä poistetun yhtiön puhevaltaaA ja B eivät olleet esittäneet selvitystä siitä, että heidät olisi valittu edustamaan yhtiötä säännöksessä tarkoitetussa osakkeen omistajien kokouksessa. Näin ollen KO:n ei olisi tullut sallia heidän käyttävän yhtiön puhevaltaa asiassa. Asian käsittelyssä oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Vasta asian käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen tapahtuneiden, edelleen vielä kesken olevien yhtiön selvitystoimien merkitys ei ollut ollut asiaa KO:ssa ratkaistaessa lainkaan arvioitavana. Näihin seikkoihin nähden HO ei voinut oikeusastejärjestyksen vuoksi ottaa asiaa merkittäviltä osin tosiasiallisesti ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltäväkseen. KO:n tuomio oli sen vuoksi kumottava lukuun ottamatta puolustajan palkkiota koskevaa määräystä ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. HO ei ollut havainnut, että asian käräjäoikeuskäsittelyssä olisi tapahtunut edellä mainitun lisäksi jokin muu sellainen menettelyvirhe, jonka olisi voitu otaksua vaikuttaneen olennaisesti jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 10.02
Hovioikeus tuomitsi Ellen Thesleffin signeerauksella varustetun taulun valtiolle menetetyksiKO oli hylännyt taulua koskevan syytäjän esittämän vaatimuksen menettämisseuraamuksesta sillä perusteella, että syyte oli hylätty. Syyttäjä oli kuitenkin vaatinut taulun tuomitsemista valtiolle menetetyksi myös RL 10 luvun 5 §:n nojalla. HO oli näin ollen arvioinut menettämisseuraamuksen tuomitsemisen edellytyksiä myös tältä osin. Kansallisgallerian 18.8.2017 antaman lausunnon mukaan Ellen Thesleffin tekemäksi merkitty teos Kukka-asetelma on väärennös. HO otti siten ratkaisunsa lähtökohdaksi sen, että Ellen Thesleffin nimi on väärennetty tauluun. KO oli määrännyt taulun palautettavaksi omistajalleen. Asiassa selostetun mukaisesti epäaitoa taulua ilman hyväksyttävää syytä hallussa pitämällä henkilö syyllistyy väärennysaineiston hallussapitoon. Epäaidot taulut ovat siten ominaisuuksiltaan erityisen soveliaita rikoksen tekemiseen, mitä tässä tapauksessa osoitti sekin, että Hagelstam & Co ja Bukowski Oy Ab olivat ottaneet teoksen myytäväksi huutokaupoissaan. Nyt esillä olevan taulun kohdalla sen rikollinen käyttö oli siten mahdollista. Arvioidessaan taulun tuomitsemista valtiolle menetetyksi HO otti vielä huomioon, ettei menettämisseuraamus ollut väärennetyn taulun arvoon nähden kohtuutonta erityisesti, koska vastaaja ei ollut vastustanut taulun tuomitsemista valtiolle menetetyksi. Taulu tuli siten tuomita valtiolle menetetyksi. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 14.53
Hovioikeus jätti tutkimatta valituksensa peruuttaneen äidin sovinnon vahvistamista ja tapaamisoikeutta koskevat vaatimukset ja velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut äidin valitukseen vastaamisen osaltaÄiti oli valituksensa peruuttamisen jälkeen esittänyt HO:lle vaatimuksen koskien asianosaisten välisen sovinnon vahvistamista ja lapsen tapaamisoikeutta. Koska äiti oli esittänyt edellä mainitut vaatimukset valituksen peruuttamisen jälkeen, mainitut vaatimukset oli jätettävä tutkimatta. Ottaen huomioon asian lopputulos ja syy asian käsittelyn päättymiseen HO:ssa, HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 2 §:n mukainen erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa äidin valitukseen vastaamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 15.25
Apulaisoikeusasiamies: Asian käsittelyn jatkaminen pääkäsittelyn jälkeenKantelija pyysi tutkimaan Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin menettelyä hänen täydennettyään 26.6.2019 toimitetun rikosasian X pääkäsittelyä kirjallisessa menettelyssä, vaikka kantelijan yksityisoikeudellisten vaatimusten osalta käsittely oli jo päättynyt. Kantelun mukaan käräjäoikeus oli osin hylännyt kantelijan vaatimukset, vaikka vastaaja oli ne pääkäsittelyssä myöntänyt määrältään ja perusteeltaan oikeaksi. Kantelijan mukaan menettely oli loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Lisäksi menettelystä oli jäänyt tunne, ettei käräjätuomari ollut toiminut puolueettomasti. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdassa 3.3, 3.5 ja 3.6) esittämänsä käsitykset käräjätuomarin tietoon. - Uutiset
22.1.2021 10.10
Oikeusasiamies: Käräjätuomari menetteli lainvastaisesti myöntäessään telekuunteluluvanNyt käsiteltävässä tapauksessa telekuuntelua ja -valvontaa koskevassa vaatimuksessa oli todettu, että luvan hakemisen perusteena oli estää törkeä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu. Vaatimuksen mukaan uhkan taso oli korkea ja tiedonhankinnan tavoitteena oli hankkia ennakkotietoa kohteena olevan henkilön suunnitelmista. Kyse ei siten ollut lainsäätäjän tarkoittaman välittömän uhan torjumisesta. Oikeusasiamies katsoi käräjätuomarin menetelleen lainvastaisesti myöntäessään telekuunteluluvan poliisilain 5 luvun 5 §:n 3 momentin perusteella ilman, että kyse on ollut momentissa tarkoitetusta tilanteesta. Lisäksi oikeusasiamies katsoi, että nyt puheena olevasta telekuuntelua ja -valvontaa koskevasta päätöksestä ei ilmene ne tosiseikat, joihin tiedonhankintakeinon käytön edellytysten on poliisilain nojalla katsottu perustuvan. - Uutiset
22.1.2021 10.30
Hovioikeus vapautti asiamiehen oikeudenkäyntikuluvastuustaKO oli velvoittanut velkojainkokouksessa tehtyjen päätösten kumoamista vaatineen hakijan ja AA:n yhteisvastuullisesti korvaamaan konkurssipesän oikeudenkäyntikulut 2.712,50 euroa viivästyskorkoineen. HO katsoi, että asianajaja oli vapautettava KO:n tuomitsemasta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 22.1.2021) - Uutiset
22.1.2021 11.15
Hovioikeus korotti asianajajalle maksettavaa palkkiota huoltoriidan valmistelutoimenpiteiden osaltaHO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, kuinka suuren tuntimäärän perusteella asianajajalle oli maksettava palkkiota KO:ssa käsitellyn lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan asian valmistelutoimenpiteiden osalta. AA oli katsonut, että KO oli perusteettomasti alentanut hänelle valmistautumisen osalta korvattavan työajan vaaditusta 30 tunnista 20 tunniksi. HO harkitsi kokonaisuutena arvioiden kohtuulliseksi määrätä asianajajalle maksettavaksi palkkiota valmistautumisen osalta kaikkiaan 25 työtunnin perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.1.2021) - Uutiset
22.1.2021 14.00
Markkinaoikeuden ratkaisu asiakirjan esittämisvelvollisuudesta tavaramerkkiriidassaMarkkinaoikeus määräsi ulosottomiehen ottamaan jäljennökset tai valokuvaamaan vastaajan hallussa tai määräysvallassa olevat ratkaisussa tarkemmin eritellyt asiakirjat sekä määräsi ulosottomiehen selvittämään ratkaisussa yksilöidyt vastaajan hallussa tai määräysvallassa olevat tiedot. (Vailla lainvoimaa 22.1.2021) - Uutiset
25.1.2021 7.27
Selvitys oikeushenkilön rangaistusvastuun vähäisestä soveltamisestaTuomioistuimissa käsitellään vain harvoin asioita, jotka koskevat oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Vastuun laajasta soveltamisalasta huolimatta lähes 90 % kaikista yhteisösakoista on ollut työturvallisuusrikoksia. Tilannetta ja kehittämisajatuksia siihen esittää oikeustieteen tohtori, oikeusneuvos Jussi Tapani tuoreessa raportissa. Jotta lakia käytettäisiin tarkoitetulla tavalla, selvityshenkilö Tapani ehdottaa muun muassa yhteisösakon määrän korottamista, syyttäjien toimivallan laajentamista ja koulutuksen kehittämistä. - Uutiset
25.1.2021 9.00
Hovioikeuden ratkaisu palovahingon korvaamista koskevan asian oikeudenkäyntikuluistaOikeudenkäynnin kulkua kokonaisuutena arvioiden hovioikeus totesi, että kiinteistöyhtiö oli siinä määrin voittanut asian, että vakuutusyhtiön oli korvattava yksi kolmasosa kiinteistöyhtiön tätä asiaa koskevista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
25.1.2021 10.45
Hovioikeus: Tuomiossa ollut selvä virhe voitiin korjata kirjoitusvirheenäKun otettiin huomioon vähimmäismäärä, jota määräaikaista vankeusrangaistusta voidaan RL 2 c luvun 2 §:n 2 momentin mukaan tuomita sekä julistetun tuomion sisältö ja tuomiosta ilmenevät perustelut rangaistuksen mittaamisen osalta sekä asiassa mainittu KKO:n ratkaisusta ilmenevä oikeusohje, kyse oli ollut siinä määrin selvästä virheestä, että se oli voitu korjata kirjoitusvirheenä ROL 11 luvun 9 §:n perusteella. Vaikka korjaus oli tehty vastaajan vahingoksi, voitiin virhettä pitää niin selvänä, ettei vastaajan kuuleminen ennen virheen korjaamista ollut ollut tarpeen. Koska vastaajalla oli lisäksi ollut tilaisuus ottaa kantaa korjaukseen HO:lle osoittamassaan kantelussa, ei asiaa ollut aihetta palauttaa KO:een tilaisuuden varaamiseksi vastaajalle tulla asiassa kuulluksi (KKO 2002:115). (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
25.1.2021 11.45
Vierashuoneessa asianajaja, työelämäprofessori, OTT Kai Kotiranta: Selvitysmiehen raportti oikeushenkilön rangaistusvastuusta – oikeustila rangaistusvastuun siirtymisestä oikeushenkilön lakatessa on edelleen epäselväJakautumisen ja sulautumisen seurauksena lakanneen ja purkautuneen osakeyhtiön toiminnassa aiheutuneen rangaistusseuraamuksen siirtymistä vastaanottavalle yhtiölle on syytä tarkastella kriittisesti, eikä oikeuskirjallisuudessa esitetty kannanotto rangaistusvastuun siirtymisestä vastaanottavalle yhtiölle ole sellaisenaan hyväksyttävissä. Vallitseva oikeustila ei kategorisesti ole se, että rikosoikeudellinen rangaistusvastuu siirtyisi sulautuvan tai jakautuvan yhtiön purkauduttua vastaanottavalle yhtiölle. Kun asiaan ei ole voimassa olevassa laissa otettu nimenomaisesti kantaa, voi tästä myös päätellä, että lainsäätäjä on tietoisesti halunnut jättää tulkintatilanteen sääntelemättä. Tämä johtaa puolestaan siihen, että rangaistusvastuuta ei tule tulkinnallisesti laajentaa eikä siis rikosoikeudellista osallisuusoppia kehittää laventavasti. Oikeustieteellistä keskustelua tästä kysymyksestä on kuitenkin syytä jatkaa systemaattisesti, kirjoittaa asianajaja, työelämäprofessori, OTT Kai Kotiranta Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
26.1.2021 9.34
KKO:n ratkaisu törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, asianosaisen kuulemisesta KKO:n suullisessa käsittelyssä videoyhteyden välityksellä ja puolustajan palkkion korvaamisesta valtiolleKysymys syyksi lukemiseen riittävän näytön arvioinnista törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa, kun tekoaikana 8–9-vuotiaan lapsen kertomuksen tueksi ei ollut esitetty välillistä näyttöä. (Ks. KKO:2013:96)
Kysymys myös siitä, voitiinko asianosaisia kuulla Korkeimman oikeuden suullisessa käsittelyssä videoyhteyden välityksellä, ja poikkeusolojen merkityksestä.
Lisäksi kysymys siitä, voitiinko vastaaja velvoittaa korvaamaan valtiolle puolustajalleen valtion varoista alemmissa tuomioistuimissa maksetut palkkiot. - Uutiset
26.1.2021 9.40
Yle: Käräjäriitojen kalleus kauhistuttaa jopa lakimiehiä itseään – "Keskituloisen kuluriski on joskus järjettömän suuri"Oikeusministeriön tilaamasta ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa laaditusta tuoreesta selvityksestä ilmenee, että riitajuttujen oikeudenkäyntikulujen kasvu on jatkunut käräjäoikeuksissa jo pitkään. - Uutiset
26.1.2021 10.00
Kiinteistön myyjä oli vahingonkorvausvastuussa sovintosopimuksen noudattamatta jättämisestäKiinteistön myyjä velvoitettiin maksamaan ostajille vahingonkorvauksena sopimusrikkomuksesta 50.000 euroa korkolain 3.2 §:n mukaisine korkoineen 17.10.2019 lukien 1.3.2020 saakka ja korkolain 4.1 §:n momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.3.2020 lukien. Lisäksi myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajille asianosaiskulujen ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena 9.059,76 euroa (sis. ALV) korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta. HO ei myöntänyt kanteen hylkäämistä vaatineelle myyjälle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 11.45
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Ville Savela: Juristin ja lääkärin roolit vakuutusoikeuden ratkaisutoiminnassa: juristin kokemuksiaVakuutusoikeudessa lääketieteellisten valitusasioiden ratkaisuun osallistuu lääkärijäsenen lisäksi yksi tai kaksi tuomarijäsentä, joilla on oikeustieteellinen tutkinto, ja ratkaisuesityksen laatii juristiesittelijä. Tavallisesti juristeilla ei ole lääketieteellistä koulutusta eikä lääkärijäsenillä oikeustieteellistä koulutusta. Omasta juridiikan (oletetun) asiantuntijan ja lääketieteen maallikon näkökulmasta olen kokenut kiinnostavaksi sen, miten omien osaamisalojen rajoja joudutaan ylittämään. Koetan vierashuonetekstissäni kuvata tiiviisti sitä, miten juristin ja lääkärin tehtävät käytännön ratkaisutoiminnassa jakautuvat. - Uutiset
26.1.2021 14.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen maksuvelvollisuutta vakuutusyhtiön ja kiinteistöyhtiön välisessä riidassa toisin kuin käräjäoikeusAsiassa oli HO:ssa kysymys oikeudenkäyntikulujen maksuvelvollisuudesta KO:n katsottua, että osapuolet olivat kumpikin yhtäläisesti osin voittaneet ja osin hävinneet asian. Oikeudenkäynnin kulkua kokonaisuutena arvioiden HO totesi, että kiinteistöyhtiö oli siinä määrin voittanut asian, että vakuutusyhtiön oli korvattava yksi kolmasosa kiinteistöyhtiön tätä asiaa koskevista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 15.00
Ulkomailta – Ruotsi: Vuoden 2021 alussa voimaantulleita säädöksiä ja säädösmuutoksiaRuotsissa tuli vuodenvaihteen aikana voimaan uusia säädöksiä ja muutossäädöksiä, jotka koskevat muun muassa aseiden ja räjähteiden käsittelyä, päästökauppaa, työnantajamaksujen alentamista, ajoneuvoihin liittyvien maksujen välttelyä, nuorisovalvontaa, tuomioistuimen digitaalista viestintää ja asiantuntijaverotusta. - Uutiset
26.1.2021 15.15
Syyttäjälaitoksen Akkusastoori-lehti: Uusi Euroopan syyttäjänvirasto aikoo estää EU-rahojen päätymisen rikollisten käsiinLuxemburgissa toimiva Euroopan syyttäjänvirasto EPPO tutkii Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia. Suomen edustaja EPPOssa eli Euroopan syyttäjä on Harri Tiesmaa. Hän kertoo Akkusastoorissa, miten toimintaa on valmisteltu ja mitä kaikkea EPPO haluaa saada aikaan. - Uutiset
27.1.2021 13.48
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että koko yrityssaneerauksen maksuohjelma oli voitu määrätä valvojan hakemuksesta raukeamaan saneerausohjelman ehdon perusteellaValvojan vastauksesta ilmeni, että ehto 4.10 oli otettu saneerausohjelmaan yrityksen saneerauksesta annetun lain 64 §:n 3 kohdan nojalla. Lainkohdan mukaan ohjelmassa määrättyyn raukeamisehtoon liittyvän vaatimuksen voi esittää valvoja taikka velkoja oman saatavansa osalta. Valvojan oikeus vaatia ohjelmassa määrätyn raukeamisehdon nojalla velkajärjestelyn raukeamista ei siten ole vaikutuksiltaan rajattu toisin kuin velkojan vaatimus. Valvojan raukeamisvaatimuksen kohdistaminen kaikkiin velkajärjestelyihin sopii parhaiten valvojan rooliin koko velkojakollektiivin etujen valvojana, mikä tuki valvojan ja Ilmarisen ilmoitusta ehdon tarkoituksesta. Lisäksi oli otettava huomioon, että ehtokohdassa 4.10 oli määrätty myös sellaisista raukeamisperusteista, jotka eivät liity yksittäisen velkojan maksusuoritusten laiminlyöntiin. Saneerausohjelmaan otettua ehtoa 4.10 oli näin ollen perusteltua tulkita siten, että valvojalla oli ehdon mukaisen maksulaiminlyönnin perusteella oikeus hakea kaikkien velkajärjestelyjen eli koko maksuohjelman raukeamista. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta, kun koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle ei ollut voitu ennakoida 19.3.2020 annetussa päätöksessäKO:n mainitsemat syyt eivät olleet lainkohdassa tarkoitettuja perusteita, joiden vuoksi sovittelu voitiin jättää toimittamatta Tässä asiassa sovittelu oli ollut erityisen välttämätöntä, koska täytäntöönpantavassa 19.3.2020 annetussa päätöksessä ei ollut voitu ennakoida koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle. Asiassa oli väitetty rajoitusten estäneen perustepäätöksen mukaisia tapaamisia. Tapaamisten järjestäminen jatkossa edellyttää siten välttämättä molempien vanhempien myötävaikutusta, mikä on mahdollista ainoastaan sovittelussa. KO:n olisi siten tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu nyt kysymyksessä olevan tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta. Koska KO ei ollut näin menetellyt ja koska asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan syitä jättää sovittelu toimittamatta, asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi täytäntöönpanosovittelun järjestämiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
28.1.2021 10.20
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste: Koska HAO oli antanut päätöksen valitukseen yksijäsenisessä kokoonpanossa ratkaisematta asiaa esittelystä, oli asiaa käsiteltäessä tapahtunut menettelyvirhe - Uutiset
28.1.2021 15.48
Tutkimus: Rikosprosessin kesto lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa vaihtelee Suomessa alueellisesti huomattavastiLapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten käsittelyajat rikosprosessissa ovat alueellisesti epätasa-arvoistavia. Tämä käy ilmi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rikosprosessin kestoa ja käsittelyaikojen alueellisia eroja. Tutkimuksen mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön keskimääräiset käsittelyajat ovat selvästi pidempiä kuin aikuisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen. Pahimmillaan asian käsittely jatkuu useita vuosia. Pisimpään kestää yleensä esitutkintavaihe, jossa myös alueiden väliset erot olivat suurimmat. - Uutiset
29.1.2021 9.11
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste ulkomaalaisasiassa: Oikeusavun lisäomavastuu oli poistettava - Uutiset
29.1.2021 11.45
Helmikuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaHelmikuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Konkurssivelallisen maksuaika konkurssiuhkaisen maksukehotuksen jälkeen pitenee 30 päivään
- Taloyhtiöiden määräaikaa osakeluetteloiden siirtämiselle huoneistotietojärjestelmään jatketaan 31.12.2023 saakka
- Muutoksia liikennepalvelulakiin
- Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta tehostuu - Uutiset
29.1.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista saatavaa koskevaa asiaa yksin kirjallisen valmistelun perusteella pääkäsittelyä toimittamattaAsiaa KO:ssa käsiteltäessä oli asiassa mainituin perustein tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaan 29.1.2021) - Uutiset
1.2.2021 8.30
Hovioikeus: Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönti oli ollut syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon - hallituksen ainoan jäsenen menettely oli ollut huolimatonta eikä perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle ollutAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO totesi johtopäätöksenään, että vuokranantajalla ei ollut ollut tietoa vuokralaisen oman pääoman menettämisestä taikka sitä vastaavia tietoja vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönnin oli siten näytetty olevan syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon syksystä 2016 vuokrasopimuksen purkamiseen huhtikuussa 2018 asti. Aiheutuneen vahingon määrä, 57.984,46 euroa, oli näytetty toteen kirjallisena todisteena esitetyllä laskelmalla vuokralaisen avoimista laskuista. Ottaen huomioon osakeyhtiön hallituksen velvollisuuden jatkuvasti seurata ja arvioida yhtiön taloudellista asemaa ja näin ollen myös oman pääoman kehittymistä vastaajan menettely yhtiön hallituksen ainoana jäsenenä oli ollut huolimatonta. Vastaaja oli siten OYL 22 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän oli tehtävässään asiassa lausutuin tavoin osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut vuokranantajalle. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli lausuttu vuokranantajan tietoisuudesta vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta, ei vuokrasuhteen jatkamista kertyneistä vuokrarästeistä huolimatta ollut pidettävä sellaisena myötävaikutuksena vahinkoon, että vahingonkorvausta olisi ollut perusteltua sovitella. Vahingonkorvauksen määrä ja erityisesti vastaajan asiassa mainittu varallisuus huomioon ottaen pääsäännön mukainen täysi korvausvastuu ei johtanut vastaajan kannalta selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen. Vastaaja ei siten olut näyttänyt perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 10.16
Hovioikeus arvioi kanteen ja vastakanteen käsittelystä johtuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista liikehuoneiston vuokrasopimusta koskevassa riidassaKO oli velvoittanut B Ky:n (vuokranantaja) OK 21 luvun 1 §:n nojalla korvaamaan A Oy:n (vuokralainen) tarpeellisista toimenpiteistä johtuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, koska B Ky oli voittanut oman kanteensa vain pieneltä osin. B Ky:n tyydyttyä KO:n ratkaisuun asiassa ei olut HO:ssa kysymys asian lopputuloksen vaikutuksesta oikeudenkäyntikuluvastuuseen vaan siitä, mitä oli pidettävä mainitun pykälän mukaisina tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina. HO hyväksyi KO:n ratkaisun lopputuloksen oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 11.30
Hovioikeus: Oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneen avustajan oli täytynyt käsittää, ettei kustannusarvion hankkimiseen ollut perusteltua syytäAsiassa mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n ratkaisun asiantuntijalausunnon korvaamatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 13.00
Väkivaltaisesti haastemiestä kohtaan käyttäytynyt mies tuomittiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 5 000 euron vahingonkorvaukseenHaastemiehelle (A) oli aiheutunut vastaajan teosta voimakasta psyykkistä järkytystä, joka oli kestänyt pitkään. Lääkärinlausunnossa oli A:lle todettu aiheutuneen teosta traumaperäinen stressihäiriö. Vastaajan menettely oli syy-yhteydessä A:lla todettuihin oireisiin. A:n kertomuksen perusteella hänellä ei ollut ollut elämässään mitään sellaista tapahtumaa, joka olisi voinut selittää oireet. Lisäksi oli selvää, että teon sisältämästä pahoinpitelystä oli seurannut kipua ja särkyä. Toisaalta A:n fyysiset vammat olivat olleen verraten vähäisiä ja ohimeneviä. Näin ollen korvausvaatimus oli hyväksyttävissä perusteeltaan. Vastaaja syyksi luettu teko ei kuitenkaan ollut tavanomaisesta pahoinpitelystä merkittävästi poikkeava, vaikkakin teko-olosuhteet olivat olleet erityiset A:n virkatehtävän johdosta. Vastaajan alastomuus ja teosta ilmenevä hänen aggressiivisuutensa olivat olleet omiaan korostamaan teosta aiheutunutta järkytystä. Ottaen huomioon sen, mitä oireista ja muusta oli asiassa todettu sekä sen, mitä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa on korvauksen määrästä tältä osin sanottu, KO oli harkinnut, että kohtuullinen korvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta oli 5.000 euroa. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 16.00
Velkaa 278.223,76 euroa - hovioikeus arvioi VJL 10 a §:n painavia syitä toisin kuin käräjäoikeus ja aloitti velkajärjestelynTapauksessa kysymys oli ilmeisen kevytmieliseen velkaantumiseen rinnastettavasta piittaamattomasta ja vastuuttomasta velkaantumisesta. Hakijan (s. 1965) velkaantumisesta ei ollut kaikilta osin kulunut huomattavan pitkää aikaa. Hakijalla ei hänen ikänsä ja merkittävästi heikentyneen terveydentilansa vuoksi ollut kuitenkaan hänen jo tekemänsä toimet huomioon ottaen mahdollisuuksia parantaa taloudellista asemaansa. Velkajärjestelyn myöntämisellä oli kerrotuissa olosuhteissa hakijalle huomattava merkitys. Mainituilla perusteilla HO asiaa kokonaisuutena punnitessaan, toisin kuin KO, päätyi katsomaan, että hakijalle voitiin myöntää velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021)