Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
29.10.2020 15.56
Perintälakiin ehdotetaan väliaikaisia muutoksia taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilanteen parantamiseksiPerintälakiin ehdotetaan väliaikaisia muutoksia, joilla rajoitetaan nykyistä yksityiskohtaisemmin muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Tarkoituksena on helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta. Väliaikaisen lain on tarkoitus olla voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti. Voimassa oleva laki sisältää yksityiskohtaiset säännökset vain kuluttajasaatavien perintäkuluista. Hallitus esittää, että perintälakiin lisättäisiin yksityiskohtaiset säännökset myös yrityssaatavien perintäkuluista. Sääntely on tarpeen, koska koronavirusepidemian takia useat yritykset ovat maksuvaikeuksissa, ja laskujen ja velkojen maksun viivästymisestä aiheutuvat perintäkulut voivat osaltaan pahentaa tilannetta. Sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi säännökset koskisivat myös muita sellaisia saatavia, jotka eivät ole kuluttajasaatavia, kuten saatavia, joissa velallisena on asunto-osakeyhtiö tai yhdistys. - Uutiset
29.10.2020 16.00
Hovioikeus: Päämiehellä ei ollut valitusoikeutta puolustajan palkkiota koskevasta päätöksestäAsiassa lausutuin perustein HO katsoi, ettei päämiehellä ollut valitusoikeutta puolustajan palkkiota koskevasta päätöksestä. Valitus oli näin ollen jätettävä hänen osaltaan tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 29.10.2020) - Uutiset
30.10.2020 8.59
Tuomioistuinvirasto: Maskien käyttö tuomioistuimissaTuomioistuimissa noudatetaan viranomaisten antamia alueellisia suosituksia kasvomaskien käytössä. - Uutiset
30.10.2020 14.00
Hovioikeus: Osakkaalle ei ollut aiheutunut vahinkoa, joka oli syy-yhteydessä asunto-osakeyhtiön todettuun viivyttelyyn eli kunnossapitovastuun laiminlyöntiinVaikka asiassa ei ollut kysymys vuokralaiselle tai hänen perheenjäsenilleen mahdollisesti aiheutuneista henkilövahingoista, HO totesi selvyyden vuoksi, ettei terveydensuojeluviranomaisen toteama terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta vielä yksinään osoittanut, että haitasta olisi syntynyt vahingonkorvauksena korvattavaa vahinkoa. Vuokralainen oli perheineen asunut huoneistossa koko kysymyksessä olevan ajan vuonna 2017. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä huoneiston asukkaiden terveydentilasta vuokralaisen kertomusta lukuun ottamatta. Vuokralaisen kertomusta ei voitu pitää riittävänä näyttönä siitä, että hänen väittämänsä oireilu olisi ollut syy-yhteydessä huoneiston puutteelliseen ilmanvaihtoon ja joka näin ollen olisi voinut merkittävällä tavalla haitata huoneiston käyttöä tarkoitukseensa. Näyttämättä oli siten jäänyt, että asunto-osakeyhtiön tuottamuksen seurauksena olisi aiheutunut vahinkoa. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kantajalle ollut aiheutunut asunto-osakeyhtiön korvattavaksi kuuluvaa vahinkoa. Osakas oli ollut velvollinen korvaamaan asunto-osakeyhtiönoikeudenkäyntikulut KO:ssa vaaditun 20.000 euron mukaisesti. Osakas velvoitettiin suorittamaan asunto-osakeyhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 15.314,30. (Vailla lainvoimaa 30.10.2020. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
30.10.2020 15.30
Käräjäoikeus lähetti jäljennöksen ratkaisusta muuhun kuin hakijan viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen - hovioikeus palautti menetetyn määräajanKun KO oli lähettänyt jäljennöksen ratkaisusta muuhun kuin hakijan viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen, hakija oli ilman omaa syytään menettänyt valitusoikeutensa asiassa. HO katsoi, että määräajan palauttamiselle oli OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 30.10.2020) - Uutiset
2.11.2020 9.27
KKO: Testamenttisaanto voitiin sivuuttaa osana ulosottokaaren 4 luvun 14 §:ssä tarkoitettua keinotekoista järjestelyäA oli testamentannut omaisuutensa poikansa B:n seurustelukumppanille C:lle. A:n kuoleman jälkeen pesän säästöön nähden merkityksetön osa varoista oli siirretty C:lle, ja hieman suurempi osa varoista oli siirtynyt B:lle. Suurin osa varoista oli jäänyt käteisenä testamentin laatineen ja sen toimeenpanijana toimineen D:n haltuun. Kuolinpesän rahavarat ja pankkitili ulosmitattiin B:n veloista.
Korkein oikeus katsoi, että C:n testamenttisaanto voitiin sivuuttaa ulosottokaaren 4 luvun 14 §:n tarkoittamana keinotekoisena järjestelynä.
Näin ollen D:n hallussa olleet 60.000 euroa oli voitu ulosmitata B:n veloista. Aihetta hovioikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. - Uutiset
2.11.2020 11.39
Vierashuoneessa AVI:n lakimies Matti Nissinen: ”Te olette täällä vaan kuultavana” – valvontaviranomaisen roolista työrikosjutun pääkäsittelyssäKun tuomari epäsi työsuojeluviranomaisen – tuttavallisemmin: avin - lakimiehen puheenvuoropyynnön työrikosjutun pääkäsittelyssä otsikon toteamuksella, se herätti juridisfilosofisen kysymyksen: Miten voi tulla kuulluksi, jos ei saa puhua? Tämän suppean kirjoituksen tarkoituksena on esittää muutamia näkökohtia avin roolista työrikosjutun pääkäsittelyssä tuomioistuimessa. Milloin ja miten työsuojeluviranomaisen puheoikeutta olisi tarkoituksenmukaista käyttää? - Uutiset
2.11.2020 16.30
Hovioikeus: välitystuomion kumoamisen edellytyksinä selvät muoto- ja menettelyvirheetHovioikeuden tapauksessa oli kyse välimiesmenettelyn virheellisyyden arvioinnista. Valittaja A:n mukaan välimiesmenettely oli ollut virheellinen ja välitystuomio tulisi kumota. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
3.11.2020 11.00
Hallinto-oikeus ei tutkinut ajoneuvon pohjaan tietyömaan vuoksi tulleista vaurioista tehtyä vahingonkorvausvaatimustaVahingonkorvausvaatimusten tutkiminen ei kuulu HAO:n toimivaltaan. Valittaja voi halutessaan saattaa kysymyksen siitä, onko Nurmijärven kunta velvollinen maksamaan asiassa korvausta, tutkittavaksi ja ratkaistavaksi vahingonkorvauslaissa ja oikeudenkäymiskaaressa säädetyssä järjestyksessä. (Ei lainvoim. 3.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 11.17
Hovioikeus arvioi voitiinko vastavalituksin hakea muutosta muuhun kuin siihen osaan käräjäoikeuden tuomiosta, jota valitus koskiHO otti viran puolesta ratkaistavakseen kysymyksen siitä, voitiinko vastavalituksin hakea muutosta muuhun kuin siihen osaan KO:n tuomiosta, jota valitus koski. Kysymys oli siitä, oliko A:lla oikeus tehdä vastavalitus rangaistusseuraamuksen lisäksi myös syyksilukemisesta, yksityisoikeudellisista korvausvaatimuksista ja valtiolle tuomitusta korvausvelvollisuudesta tilanteessa, jossa syyttäjä oli valittanut ainoastaan rangaistusseuraamuksesta. HO jätti A:n vastavalituksen vahingonkorvausten osalta tutkimatta. Muilta osin asianosaisen vastavalitus otettiin tutkittavaksi. - Uutiset
3.11.2020 15.31
Hovioikeus: Ulosmittaukset oli voitu tehdä, kun valittajien asema yhtiössä oli perustunut sellaiseen järjestelyyn, jolle annettu oikeudellinen muoto ei vastannut asian varsinaista luonnetta tai tarkoitustaKäräjäoikeus oli katsonut, että A:n, B:n ja C:n asema yhtiössä oli perustunut sellaiseen varallisuus - tai muuhun järjestelyyn, jolle annettu oikeudellinen muoto ei vastannut asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, jolloin kyseessä olevat varat olivat olleet ulosmitattavissa D:n velkojen kattamiseksi. Hovioikeus katsoi, että D:n merkittäviä rahasummia kattaneen varallisuusjärjestelyn tarkoituksena oli nimenomaan ollut ulosoton välttäminen ja omaisuuden pitäminen velkojien ulottumattomissa. Kun A, B ja C eivät riittävästi pystyneet selvittämään, että he olisivat kantaneet todellisen riskin omaisuudesta tai sen rahoituksesta eivätkä näin ollen ole saattaneet todennäköiseksi, että omaisuuden ulosmittaus loukkaisi heidän todellista oikeuttaan, hovioikeus päätyi hylkäämään valituksen. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 16.00
Edunvalvontapäätös kumottiin kuulemisessa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksiHakemukseen liitetystä lääkärintodistuksesta oli ilmennyt, että valittaja vastusti edunvalvojan määräämistä. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmennyt, että valittajan kuuleminen olisi ollut hänen terveydelleen vahingollista. HO katsoi, että valittajan toiminta osoitti, että hänellä oli riittävä kyky ymmärtää edunvalvonnan merkitys. KO:n olisi valittajan oikeusturvan varmistamiseksi tullut ryhtyä lain edellyttämiin toimiin varatakseen hänelle tilaisuuden tulla kuulluksi. Kuulemisperiaatteeseen kuuluu olennaisesti se, että asiaan osallinen saa tiedokseen kaiken sen aineiston, joka tuomioistuimelle on esitetty asian ratkaisemista varten, ja mahdollisuuden lausua käsityksensä siitä. Tämän lisäksi valittajan oikeusturva olisi ilmeisesti vaatinut, että hänelle olisi holhoustoimilain 82 §:n 1 momentin mukaisesti kuulemista varten määrätty joko oikeudenkäyntiavustaja tai prosessiedunvalvoja perehtymään valittajan elämäntilanteeseen sekä tukemaan ja avustamaan häntä lausuman antamisessa. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 8.30
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassa ei ollut enää perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselleAsia oli tullut KO:ssa vireille 21.10.2019, jolloin isä ei ollut noudattanut lasten tapaamisoikeudesta vahvistettuja sopimuksia. Oikeudenkäyntiaineistosta ilmeni, että isä on noudattanut sanottuja sopimuksia marraskuusta 2019 alkaen. Ottaen huomioon, että KO oli täsmentänyt tapaamisoikeutta koskevia ehtoja ja että tapaamissopimusten määräyksiä oli HO:n ratkaisun antamishetkellä noudatettu jo lähes vuoden ajan, perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselle ei enää ollut. Äidin vastauksessaan nimeämät uudet todisteet eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Mainitut perustelut huomioon ottaen KO:n päätös uhkasakon asettamisesta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 9.36
Erityisiä syitä myöntää oikeusapu oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittäviin kustannuksiin ei ollut - käräjäoikeuden päätöslauselmaa ei muutettuPääasiassa oli ensisijassa kysymys siitä, oliko kantajalla kaupan ehtojen rikkomisen perusteella oikeus purkaa kiinteistökauppa tai toissijaisesti saada lisäkauppahintaa kaupan kohteen käyvän arvon perusteella. Kokonaisuutena arvioiden hakijan avustajan ilmoittamat oikeudenkäyntikustannukset eivät ollet olleet taloudellisesti tehokkaan asianajon ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta hyväksyttäviä. Järkevä ja taloudellisesti tehokas oikeudenhoito, sekä mahdollisesti korvausvelvolliseksi joutuvan vastapuolen etujen huomioiminen edellyttävät, ettei oikeudenkäyntikustannuksia aiheuteta tarpeettomasti. Mikäli hakija olisi huolehtinut siitä, että hänen asiansa ajetaan taloudellisesti tehokkaalla tavalla, oikeusturvavakuutuksen 9.283 euron enimmäiskorvausmäärä olisi varsin todennäköisesti riittänyt kattamaan käräjäoikeuskäsittelystä vielä aiheutuvat kustannukset. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 12.55
Työryhmä selvitti tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkausjärjestelmän kehittämistä - Tuomariliitto jätti eriävän mielipiteenOM:n asettama työryhmä on selvittänyt nykyisen palkkausjärjestelmän keskeisiä kehittämis- ja ongelmakohtia ja arvioinut lakipalkan ja virkaehtosopimusjärjestelmän soveltuvuutta tuomareiden palkkaukseen. Lisäksi työryhmä on tarkastellut erilaisia palkkauksen toteuttamisvaihtoehtoja kuten palkkaluokkien määrää ja erillisiä palkanosia. Työryhmä on myös selvittänyt tuomareiden muiden kuin lainkäyttötehtävien sisältöä ja muun työn kompensoimiseen liittyviä mahdollisuuksia. - Uutiset
4.11.2020 15.52
Digitaalinen Eurooppa: Neuvosto hyväksyi uudet säännöt oikeudellisen yhteistyön nykyaikaistamiseksi todisteiden vastaanottamisessa ja asiakirjojen tiedoksiannossaNeuvosto hyväksyi 4. marraskuuta kaksi uudelleenlaadittua asetusta, joista toinen koskee todisteiden vastaanottamista ja toinen asiakirjojen tiedoksiantoa. Tarkoituksena on nykyaikaistaa viranomaisten välistä rajatylittävää tietojenvaihtoa digitalisaation avulla. Euroopan parlamentin kanssa päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen kesäkuussa 2020, ja teksti toimitetaan nyt parlamentille lopullista hyväksymistä varten. - Uutiset
5.11.2020 11.38
Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivässä 29.10. oli tarkastelussa muun muassa toissijainen ympäristövahinkovastuu, muoti, muovi ja KHO:n valituslupajärjestelmäYmpäristöoikeuden ajankohtaispäivän kahdeksan asiantuntijaa tarjosivat kattavan katsauksen oikeudenalan ajankohtaisiin teemoihin ja tuoreimpiin ratkaisuihin. Keskusteluissa perehdyttiin syvällisemmin esimerkiksi muotiteollisuuteen, muoviin, tärkeimpiin lainsäädäntöuudistuksiin, toissijaiseen ympäristövahinkovastuuseen, ajankohtaiseen oikeuskäytäntöön, Green Deal -sopimuksiin ja Korkeimman hallinto-oikeuden valituslupajärjestelmään. - Uutiset
5.11.2020 14.00
Hovioikeus jätti ulosottovalituksen tutkimattaKun valituksen kohteena olevat ulosmitatut varat oli lopullisesti tilitetty eikä A:n valitus koskenut tilityksessä olevaa virhettä, valitus oli päätöksessä mainituilla perusteilla jätettävä tutkimatta. Myöskään täytäntöönpanotoimien peruuttamiselle ei siten ollut edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 14.17
Hallitukselta esitys vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksiLakimuutosten tavoitteena on parantaa vakuutuspäätösten laatua ja lisätä käsittelyprosessin avoimuutta, joutuisuutta ja tunnettuutta. Samalla vahvistetaan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
6.11.2020 9.13
KKO: Käräjäoikeuden tuomarille sakkorangaistus tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisestaKKO on tuominnut Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta. KKO piti hovioikeuden tuomion ennallaan. Käräjätuomari oli suurta julkisuutta herättäneessä rikosasiassa määrännyt, että asianomistajien henkilöllisyys oli pidettävä salassa myös tuomiossa. Hän oli laatinut tuomiosta salassa pidettävän sekä julkisen kappaleen ja ilmoittanut tuomion olevan valmis. Käräjäoikeuden tiedottaja oli lähettänyt noin 140:lle tiedotusvälineen edustajalle tuomion julkisen kappaleen, jossa näkyi seitsemän asianomistajan nimet. Näin tuomiossa olleet tiedot muun muassa sukupuolielämästä ja terveydentilasta voitiin yhdistää asianomistajiin. KKO:n ratkaisu oli erimielinen. (Ään.) - Uutiset
6.11.2020 15.30
Oikeudenkäyntiavustajan määräys on tarkoitettu vakavia rikoksia varten - valtion varoista korvattava omavastuuosuus määräytyi yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten perusteellaValituksissa oli HO:ssa kysymys siitä, määräytyykö oikeudenkäyntiavustajan valtion varoista maksettava oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuutta koskeva palkkio oikeusapulain vai yleisten oikeudenkäyntikuluja koskevien säännösten nojalla. HO totesi, että "oikeudenkäyntiavustajan määräys on tarkoitettu vakavia rikoksia varten. Edellä olevaa taustaa vasten ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että valittajana oleva avustaja joutuisi sillä perusteella, että asiassa on annettu asianomistajaa koskeva avustajamääräys oikeusturvavakuutuksen vuoksi heikompaan asemaan." HO katsoi, että nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa perustelluksi, että valtion varoista korvattava omavastuuosuus määräytyi yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten perusteella. Näin ollen KO:n tuomiota oli muutettava asianajajien vaatimalla tavalla. (Vailla lainvoimaa 6.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 15.00
Hovioikeus jätti vaatimuksen ulkomaisen tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi koskevan asian käsittelyn keskeyttämisestä tutkimatta, koska yhtiö ei ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden päätökseenAsiassa todettujen Luganon sopimuksen 45 ja 46 artiklojen sanamuodon mukaan asian käsittely voidaan keskeyttää muutoksenhaun yhteydessä. HO totesi, että hakija Oy ei ollut tässä asiassa hakenut muutosta Oulun käräjäoikeuden päätökseen julistaa Dalanen tingrettin tuomio täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. Sen sijaan hakija Oy oli vaatinut, että asian käsittely keskeytetään sen vuoksi, koska se oli hakenut muutosta pääasiaan Norjan muutoksenhakutuomioistuimessa. Koska hakija Oy ei ollut hakenut muutosta KO:n päätökseen, vaatimus asian käsittelyn keskeyttämisestä oli jätettävä tutkimatta. Asian lopputuloksesta johtuen HO ei ollut erikseen varannut V AS:lle tilaisuutta tulla kuulluksi asian käsittelyn keskeyttämistä koskevan vaatimuksen johdosta. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 16.00
Hovioikeus arvioi hovioikeudenneuvokseen ja valtioon kohdistetun vahingonkorvauskanteen tutkimisen edellytyksiäHO katsoi, ettei VahL 3 luvun 5 §:n rajoitussäännös estä sellaisen kanteen ajamista, jossa vahingonkorvausta vaaditaan yhteisvastuullisesti sekä väitetyn virheen tehneeltä virkamieheltä että valtiolta. Näin ollen KO:n ei olisi tullut mainitsemallaan perusteella jättää kannetta tutkimatta. Aikaisemman tuomion oikeusvoiman osalta HO totesi, että valittaja oli aikaisemmin KKO:ssa vaatinut sekä HO:n tuomarilta että valtiolta vahingonkorvausta saman oikeustosiseikaston perusteella, jolla hän nyt vaatii mainituilta vastaajilta vahingonkorvausta. Kysymys oli näin ollen ollut samaan perusteeseen nojautuvasta samaa oikeusseuraamusta koskevasta kanteesta, joka oli KKO:n tuomiolla lainvoimaisesti ratkaistu. Näin ollen KKO:n tuomion oikeusvoimavaikutus esti nyt kyseessä olevan kanteen tutkimisen. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 12.11
Hovioikeus: Vastavalitus voitiin tutkia, vaikka vastavalituksen tehneet asianosaiset olivat tehneet myös varsinaisen valituksenVastavalitusoikeuden rajoittavaa tulkintaa nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa asianosaiset ovat hovioikeudessa toisiinsa nähden vastapuolia ja jossa oikeudenkäyntiaineisto ei vastavalituksen tutkimisen johdosta olennaisesti laajene, ei voida puoltaa myöskään oikeudenkäyntiaineiston rajoittamista ja prosessiekonomiaa koskevilla näkökohdilla. Näiden näkökohtien merkitystä on yleisesti omiaan vähentämään se, että oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 5 §:n 1 momentin mukaan niin valitus kuin vastavalituskin kuuluvat riita-asiassa jatkokäsittelyluvan soveltamisalaan, vaikkakin jatkokäsittelyluvan myöntäminen valitukselle voi näissä tapauksissa johtaa siihen, että jatkokäsittelylupa on saman luvun 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun muun painavan syyn johdosta myönnettävä vastavalittajallekin. Lisäksi A:n ja B:n vastavalituksen kohteena olevan hinnanalennusvaatimuksen perusteena olevat seikat oli tässä asiassa saatettu hovioikeuden tutkittaviksi pitkälti jo valitusten perusteella. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin säännöksestä kuitenkin johtuu, että silloin, kun valituksessa on vaadittu vain kaupan purkamista, hovioikeus ei voi tuomita valittajalle hinnanalennusta, koska hinnanalennus ja purku ovat eri laatuisia ja itsenäisiä oikeusseuraamuksia (ks. Mia Hoffrén – Mikko Vuorenpää: Vahingonkorvaus, hinnanalennus ja vaatimistaakka. Lakimies 2009 s. 791). Vastavalituksen tutkiminen mahdollistaa myös sen, että hinnanalennusta koskeva kysymys on hovioikeuden ratkaistavana samassa laajuudessa kuin se oli käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n vastavalitus oli otettava tutkittavaksi, vaikka he olivat tehneet myös valituksen. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta. Pääasian käsittely kesken 10.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 16.00
Avustajan migreeni ei käynyt perusteeksi palauttaa menetetty määräaikaValituksen toimittamatta jättäminen määräajassa ei ollut johtunut hakijan avustajan OK 12 luvun 28 §:ssä tarkoitetusta laillisesta esteestä. Kun asiassa ei ollut esitetty eikä asiassa ollut muutoinkaan ilmennyt myöskään OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä valituksen toimittamiselle asetun määräajan palauttamiselle, hakijan hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
11.11.2020 9.25
Hovioikeus arvioi konkurssiin asettamisen edellytyksiä – pelkästään se, että maksu velkojalle on tehty maksukiellon aikana, ei tee maksua pätemättömäksi tai mitättömäksiAsiassa oli riidatonta, että yhtiö oli saneerausmenettelyn aikana yrityksen saneerauksesta annetun lain 17 §:n 1 momentissa säädetyn maksukiellon vastaisesti maksanut Varman 19.11.2019 vireille tulleen konkurssihakemuksen perusteena olleen saatavan. Saman pykälän 2 momentin mukaan vastoin kieltoa suoritettu maksu on palautettava. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että maksun palauttamista olisi vaadittu. Pelkästään se, että maksu oli tehty maksukiellon aikana, ei tee maksua pätemättömäksi tai mitättömäksi, eikä Varma voi kieltäytyä ottamasta sitä vastaan. Näin ollen yhtiötä ei olisi tullut tuon saatavan perusteella asettaa konkurssiin. Hovioikeus hyväksyi kuitenkin käräjäoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että yhtiö oli muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön saneerausmenettelyn vireille tulon jälkeen syntyneiden huomattavien velkojen perusteella. (Vailla lainvoimaa 11.11.2020) - Uutiset
11.11.2020 11.15
Vastuuttomasti velkaantuneelle, vakiintuneessa työsuhteessa olevalle 32-vuotiaalle hakijalle voitiin myöntää velkajärjestely (10 a §) - käräjäoikeuden päätös kumottiinHO totesi, että asiassa velallisen toimista velkojen maksamiseksi, velallisen olosuhteista, velkajärjestelyn merkityksestä velalliselle sekä velkajärjestelyn merkityksestä velkojien kannalta lausutut seikat puolsivat velkajärjestelyn myöntämistä. Oikeudenkäyntiaineistosta saatavan selvityksen perusteella hakijan velkaantuminen ei esteperusteen olemassaolosta huolimatta osoittanut erityisen suurta moitittavuutta. Myöskään yleinen yhteiskunta- ja maksumoraali ei käsillä olevassa tapauksessa edellyttänyt velkajärjestelyhakemuksen hylkäämistä, vaikka velkaantumisesta oli kulunut nyt puheena olevassa asiassa vasta noin 4 vuotta. Kokonaisuutena arvostellen velkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 a §:n tarkoittamat painavat syyt. (Vailla lainvoimaa 11.11.2020) - Uutiset
12.11.2020 8.16
Pauli Rautiainen Perustuslakiblogissa: Perustuslakivaliokunta vei vangeilta oikeuden oikeusturvaan – eteneekö Suomi nyt kohti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavaa tuomiota?Perustuslakivaliokunta antoi 11. marraskuuta lausuntonsa hallituksen esityksestä vankeusaikaisen rikollisuuden estämisen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen tehostamista koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys on vankien oikeuksien kannalta mitä keskeisin. Perustuslakivaliokunnan yksimielinen lausunto on puolestaan huolestuttava signaali valiokunnan harjoittaman perustuslakikontrollin yskähtelystä. Valiokunta vei nimittäin vangeilta oikeuden oikeusturvaan, kirjoittaa julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Perustuslakiblogissa. - Uutiset
12.11.2020 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta yhteisomistuskiinteistön käyttöä koskevassa riidassaBryssel I asetuksen 1215/2012 24 artiklan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että yhteisomistajan nostamaa kannetta, jolla vaaditaan kieltämään toista yhteisomistajaa muuttamasta yhteisomistuskiinteistöön kuuluvan huoneiston käyttötarkoitusta omavaltaisesti ilman muiden yhteisomistajien suostumusta, on pidettävä tässä säännöksessä tarkoitettuna kanteena, joka koskee ”esineoikeutta kiinteään omaisuuteen”, edellyttäen että tähän käyttötarkoitukseen voidaan vedota sekä kiinteistön yhteisomistajia että kaikkia vastaan, ja tämän seikan tarkistaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä. Asetuksen 7 artiklan 1 alakohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että jollei yhteisomistussopimuksessa määrättyyn yhteisomistuskiinteistön käyttötarkoitukseen voida vedota kaikkia vastaan, kannetta, jolla kiinteistön yhteisomistaja vaatii kieltämään saman kiinteistön toista yhteisomistajaa muuttamasta tätä käyttötarkoitusta omavaltaisesti ja ilman muiden yhteisomistajien suostumusta, on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna kanteena ”sopimusta koskevassa asiassa”. Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamasta tarkistuksesta muuta johdu, kanteen perusteena olevan velvoitteen täyttämispaikka on paikka, jossa mainittu kiinteistö sijaitsee. - Uutiset
13.11.2020 8.25
Markkinaoikeuden ratkaisu sen toimivallasta patenttiasiassa välityssopimustilanteessa (Veikkaus Oy:n HunajaKeno-peli Tuplauspelissä)Markkinaoikeus katsoi, että sovintosopimukseen sisältyvä välityslauseke huomioon ottaen markkinaoikeus ei ollut välimiesmenettelylain 5 §:n 1 momentin perusteella toimivaltainen tutkimaan kannevaatimuksia patenttiin numero FI 118907 perustetuilta osin. Tältä osin asiaa ei antanut aihetta arvioida toisin se, että A oli esittänyt myös markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvia muita vaatimuksia, joihin välityslausekkeella ei ollut merkitystä. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 10.26
Hovioikeus: Oikeudenkäynti viivästyi 2 vuottaHyvityslain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika oli alkanut asian vireilletulosta 16.7.2014 KO:ssa. KO:n tuomio oli annettu 31.5.2018. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästynyt kaksi vuotta, miltä ajalta kantajayhtiölle myönnettiin hyvitystä. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, joten valtio velvoitettiin maksamaan kantajayhtiölle oikeudenkäynnin viivästyksen hyvityksenä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 12.30
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuudestaValittaja oli hävinnyt oikeudenkäyntikuluihin liittyvän riidan käräjäoikeudessa ja hänet on velvoitettu korvaamaan osakkaiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, onko Valittajan korvattavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja pidettävä kohtuullisina ja tuliko niitä alentaa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 15.00
Asianajaja Risto Sipilä Asianajajaliiton blogissa: Miten tuomarit valitaan? – Kokemuksia tuomarinvalintalautakunnastaTuomarinvalintalautakunta valmistelee ja tekee esitykset vakinaisten tuomareiden nimittämisestä valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille, joka päättää nimityksistä. Poikkeuksena ovat KKO:n ja KHO:n jäsenet, jotka nimitetään asianomaisen tuomioistuimen esityksestä. Viime vuosina lautakunta on antanut nimitysesityksen vuositasolla n. 140 tuomarinvirkaan. - Uutiset
13.11.2020 15.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi lähestymiskieltohakemuksenKäräjäoikeus oli määrännyt A:n lähestymiskieltoon, joka liittyi jo ratkaistuun rikosasiaan. Hovioikeus totesi, ettei asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden ollut objektiivisesti arvioiden perusteltua olettaa, että A tulisi tekemään B:tä kohtaan lähestymiskieltolain rikoksen tai että hän tulisi muulla tavoin vakavasti häiritsemään B:tä lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla tavalla. Käräjäoikeuden määräämä lähestymiskielto siten kumottiin. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
16.11.2020 9.00
Hovioikeus: Vastaajaa ei olisi tullut kutsua istuntoon uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimattaVaikka vastaaja oli esitutkinnassa ilmoittanut suostuvansa asiassa kirjalliseen menettelyyn ja sakkomenettelyyn, vastaajan läsnäolo asian selvittämiseksi KO:n käsittelyssä olisi ollut asiassa viitattujen oikeusohjeiden nojalla tarpeen eikä häntä olisi tullut kutsua istuntoon uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. HO katsoi, että KO:n käsittelyssä oli tapahtunut menettelyvirhe KO:n ratkaistessa asian vastaajan poissaolosta huolimatta. Virheellä oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi ja oikeusastejärjestys huomioon ottaen asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
16.11.2020 11.29
Käräjäoikeus ei ollut voinut lausumillaan perusteilla jättää yksityisoikeudellisia vaatimuksia tutkimatta rikosasian yhteydessäKäräjäoikeus ei ollut ottanut päätöksessään kantaa siihen, oliko kantajien vaatimusten käsittelemiselle samassa oikeudenkäynnissä edellytykset oikeudenkäymiskaaren 18 luvun säännösten perusteella. Tämän 18 luvun mukaan kantajan samaa vastaajaa vastaan samanaikaisesti nostamat useat kanteet (1 §) ja usean kantajan yhtä tai useampaa vastaajaa vastaan samanaikaisesti nostamat kanteet (2 §) on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta. Näiden kanteiden yhdessä käsitteleminen on pakollista eikä kanteita saa erottaa eri oikeudenkäynneissä käsiteltäväksi (HE 15/1990 s. 120). Vaikka jotakin kanteista ei olisikaan nostettu samanaikaisesti, kanteet voidaan käsitellä tuomioistuimen harkinnan mukaan yhdessä, jos se edistää asioiden selvittämistä (6 §). Oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 7 §:ssä säädetään lisäksi vielä kanteiden yhdessä käsittelyn yleisistä edellytyksistä. Hovioikeus jo tässä vaiheessa esitti omana arvionaan, että tässä tapauksessa nämä edellytykset näyttäisivät täyttyvän. Olennaista oli kuitenkin todeta, että jos käräjäoikeus olisi päätynyt siihen, että kanteita ei olisi voitu 18 luvun säännösten perusteella käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, tämä ei olisi voinut johtaa kanteiden tutkimatta jättämiseen vaan siihen, että kanteet olisi tullut erottaa näiltä osin käsiteltäväksi eri oikeudenkäynneissä. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus ei olisi voinut lausumillaan perusteilla jättää kysymyksessä olevia yksityisoikeudellisia vaatimuksia tutkimatta. Tutkimatta jättämiseen ei ilmennyt hovioikeudessa muutakaan syytä. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
16.11.2020 15.31
Hovioikeus: Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteetonHO katsoi, että asiaa käsittelevä kokoonpano oli toimivaltainen käsittelemään esteellisyysväitteen. Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteeton ja hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 11.15
Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena - työnantajan oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa suorittamaan työntekijälle oikeudenkäyntikuluista 3.000 euroaKun työnantaja oli purkanut työsuhteen jo 4.1.2018, ei työntekijän syy poissaololle mainitun ajankohdan jälkeen tullut enemmälti arvioitavaksi. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä yhtiön esittämällä tulkintaetuoikeudella. Kun työntekijän poissaolo töistä ei ollut 4.1.2018 mennessä kestänyt seitsemää päivää, yhtiöllä ei ollut ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella. Mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli perusteettomasti purkanut työntekijän työsuhteen. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomitun korvauksen määrää koskevaa KO:n ratkaisua ei ollut ilmennyt aihetta muuttaa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu myöskään maksamatta jääneiden ilta- ja yötyölisien, vuosilomapalkkasaatavien, irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen eikä odotuspäivien palkan osalta. Vaatimus avustajan vapauttamisesta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 14.00
EUT:n ratkaisu vakuutusyrityksen likvidaatiomenettelyn aloittamiseen liittyvistä päätöksistäUnionin tuomioistuin katsoi, että toimivaltaisen viranomaisen päätös, jolla peruutetaan asianomaisen vakuutusyrityksen toimilupa ja määrätään väliaikainen selvittäjä, voi olla ”päätös vakuutusyrityksen likvidaatiomenettelyn aloittamisesta” vain, jos kyseisen vakuutusyrityksen kotijäsenvaltion lainsäädännössä säädetään joko, että tällä väliaikaisella selvittäjällä on oikeus muuttaa kyseisen vakuutusyrityksen omaisuus rahaksi ja jakaa tuotto kyseisen yrityksen velkojien kesken, tai, että saman vakuutusyrityksen toimiluvan peruuttamisesta seuraa automaattisesti likvidaatiomenettelyn aloittaminen ilman, että eri viranomaisen on tätä varten tehtävä muodollinen päätös. Unionin tuomioistuin katsoi myös, että jos edellytykset sille, että päätös on ”päätös vakuutusyrityksen likvidaatiomenettelyn aloittamisesta”, eivät täyty, kyseisessä artiklassa ei aseteta muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimille velvollisuutta soveltaa kyseisen vakuutusyrityksen kotijäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa säädetään kaikkien kyseistä yritystä koskevien vireillä olevien tuomioistuinmenettelyjen keskeyttämisestä. - Uutiset
18.11.2020 7.17
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut toimittaa kotietsinnän laillisuutta koskevan istuntokäsittelyn videoyhteyden välityksellä siten, että käräjätuomari oli ollut eri paikkakunnalla kuin muut osallistujatVarsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomari oli esteellisyyden vuoksi määrätty käsittelemään Pirkanmaan käräjäoikeudessa vireille saatettu kotietsinnän laillisuutta koskeva pakkokeinolain 8 luvun 18 §:n tarkoittama asia. Käräjäoikeus oli voinut asiaa käsitellessään soveltaa tuomioistuinlain 2 luvun 4 §:n 2 momenttia ja toimittaa istuntokäsittelyn videoyhteyden välityksellä siten, että käräjätuomari oli ollut eri paikkakunnalla kuin muut osallistujat. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
18.11.2020 13.06
Hovioikeus rahanpesua koskevassa asiassa: Aiemmilla tuomioilla oli vahva todistusvaikutus esirikoksestaRovaniemen hovioikeus katsoi, että Helsingin KO:n ja HO:n tuomioilla oli asiassa vahva todistusvaikutus esirikoksesta ja vastaajan roolista MV-lehden julkaisutoiminnassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset menettämisseuraamuksesta samoin kuin KO:n perustelut ja johtopäätökset menettämisseuraamuksesta. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
18.11.2020 15.00
Hovioikeus oli erimielinen asianajajan palkkiovaatimuksesta tyytymättömyyden ilmoittamisesta huolehtimisen osaltaEri mieltä ollut hovioikeudenneuvo totesi mm., ettei tyytymättömyyden ilmoittamisen voitu katsoa kuuluvan palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin. Hän katsoi, että vastaajan puolustajaksi määrätyllä asianajajalla oli siten oikeus saada HO:ssa vaatimansa palkkio myös tyytymättömyyden ilmoittamisesta huolehtimisesta. Syyttäjä ei ollut esittänyt huomautuksia avustajan laskusta tältäkään osin. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 9.25
Kansalaisten ja yhteisöjen sähköinen asiointipalvelu HAIPA käytettävissä myös markkinaoikeuden osaltaHallinto- ja erityistuomioistuimia (korkein hallinto-oikeus, hallinto-oikeudet ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuin sekä vakuutusoikeus, markkinaoikeus ja työtuomioistuin) koskeva toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmä HAIPA on otettu käyttöön markkinaoikeudessa. Jatkossa markkinaoikeuteen saapuvat uudet asiat tullaan kirjaamaan HAIPA-järjestelmään. - Uutiset
20.11.2020 9.58
KKO äänesti: Konkurssiasiamiehen vaatimus pesänhoitajan palkkion alentamisesta hylättiin ja KO:n ja HO:n päätökset kumottiinKonkurssipesän velkojat olivat loppukokouksessaan päättäneet pesänhoitajan palkkiosta tämän tekemän esityksen mukaisesti. Palkkio perustui laskelmaan, jossa pesän rahaksimuuttoarvoon oli otettu mukaan kolmasosa konkurssipesälle tuomitusta mutta perimättä olevasta vahingonkorvaussaatavasta. Konkurssiasiamies vaati hakemuksessaan, että palkkiota alennetaan. Palkkio oli muodostunut kohtuuttoman suureksi, koska perimättä olevaa vahingonkorvaussaatavaa ei olisi saanut konkurssiasiain neuvottelukunnan palkkiosuosituksen mukaan sisällyttää konkurssipesän rahaksimuuttoarvoon.
Kysymys siitä, oliko velkojainkokouksen vahvistama palkkio selvästi ylittänyt sen, mitä voidaan pitää kohtuullisena.
Korkein oikeus katsoi päätöksessä todetuilla perusteilla, että asiassa jäi näyttämättä, että 26.4.2016 pidetyn velkojainkokouksen määräämä konkurssipesän toisen vaiheen pesänhoitajan palkkio ylittäisi selvästi sen, mitä voidaan pitää kohtuullisena. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätökset kumottiin. - Uutiset
20.11.2020 15.24
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti työturvallisuusrikosjutun oikeudenkäyntikuluratkaisussaan - riittävänä ei ollut pidettävä sitä, että vastaajayhtiö oli itse toimittanut sähköpostitse vaatimuksensa tiedoksi vakuutusyhtiölleVakuutusyhtiö oli velvoitettu suorittamaan Vastaaja Oy:lle oikeudenkäyntikuluista 10.825,00 euroa ja kuluista 70,00 euroa, eli yhteensä 10.895,00 euroa. HO katsoi, että KO:n olisi tullut varata pääkäsittelystä poissa olleelle vakuutusyhtiölle tilaisuus lausua Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikulujen määrää koskevasta vaatimuksesta. Riittävänä ei ollut pidettävä sitä, että Vastaaja Oy oli itse toimittanut sähköpostitse vaatimuksensa tiedoksi vakuutusyhtiölle. Koska KO oli laiminlyönyt vakuutusyhtiön kuulemisen Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta, estettä vakuutusyhtiön vaatimuksen tutkimiselle HO:ssa ei ollut. Vakuutusyhtiön Vastaaja Oy:lle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennettiin 8.000 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 11.14
Lukuisten oikeudenkäyntien vuoksi velkaantuneelle voitiin määrätä edunvalvoja – laki ei mahdollista täytäntöönpanon keskeyttämistäKO oli rajoittanut A:n toimintakelpoisuutta toistaiseksi siten, että hän saa laittaa vireille OK 24:10 §:n perusteella siviili- ja rikosoikeudellisia kanteita ja hakemuksia sekä jatkaa niiden ajamista vain yhdessä edunvalvojansa kanssa. A:n Digi- ja väestötietovirastoon kohdistama korvausvaatimus oli hylätty. A oli HO:lle tekemässään valituksessaan muun ohella vaatinut, että KO:n päätöksen täytäntöönpano kielletään tai keskeytetään kaikilta osin. Valittajan mukaan päätös rajoittaa hänen mahdollisuuttaan elinkeinonharjoittamiseen ja sitä kautta tulojen ansaitsemiseen elinkustannuksiin ja muihin vastuisiin. HO hylkäsi vaatimuksen lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lentoyhtiön mahdollisuudesta vedota oikeuspaikkasopimukseen matkustajan saatavan siirronsaajana olevaa yhtiötä vastaan ja oikeuspaikkalausekkeen kohtuuttomuudestaBryssel I -asetusta on tulkittava siten, ettei lentoyhtiö voi kiistää tuomioistuimen toimivaltaa matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 261/2004 nojalla lentoyhtiötä vastaan nostetun korvauskanteen tutkimiseen vetoamalla matkustajan ja sen väliseen kuljetussopimukseen sisältyvään oikeuspaikkalausekkeeseen perintätoimistoa vastaan, jolle matkustaja on siirtänyt saatavansa, paitsi jos kyseinen perintätoimisto on oikeuspaikkalausekkeessa nimettyjen tuomioistuinten valtion lainsäädännön mukaisesti tullut alkuperäisen sopimuspuolen tilalle tämän kaikkien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta, ja tämän seikan tarkistaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä. Tällaista oikeuspaikkalauseketta, joka on siitä erikseen neuvottelematta sisällytetty kuluttajan eli lentomatkustajan ja elinkeinonharjoittajan eli asianomaisen lentoyhtiön väliseen sopimukseen ja jossa annetaan yksinomainen toimivalta tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä lentoyhtiön kotipaikka sijaitsee, on tarvittaessa pidettävä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. - Uutiset
24.11.2020 8.30
Hovioikeus: Sijaistiedoksiantoa oli voitu käyttääAsiassa mainituilla perusteilla kantelijan voitiin olettaa väitelleen tiedoksiantoa OK 11 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Se, että kantelija oli toiseen rikosasiaan liittyen haastettu henkilökohtaisesti poliisin toimesta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Näin ollen asiassa oli ollut perusteltua käyttää mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tiedoksiantomenettelyä. Kantelijalle oli annettu lausumapyyntö tiedoksi laillisesti. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 9.35
Hovioikeus ei palauttanut menetettyä määräaikaaHakija oli perustellut hakemustaan sillä, että hän oli saanut Helsingin KO:sta 19.10.2020 kirjeitse tiedon siitä, että hänet oli 8.10.2020 tuomittu 40 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hakijan mukaan KO ei ollut ilmoittanut hänelle tuomiosta sähköpostitse. Hakijaan mukaan hän ei ollut tiennyt KO:n antamasta tuomiosta, joten hän ei ollut voinut ilmoittaa siihen tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa tuomion antamisesta. Hakija ei ollut ollut läsnä KO:n pääkäsittelyssä, eikä hänelle ollut ilmoitettu ennen pääkäsittelyä, miten hänen tuli toimia, mikäli hän aikoi valittaa KO:n tuomiosta. Hakija ei ollut myöskään tiennyt tyytymättömyyden ilmoittamisen merkitysestä. HO katsoi, ettei hakija ollut hakemuksessaan esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella hänellä olisi voitu katsoa olleen OK:ssa tarkoitettu peruste menetetyn määräajan palauttamiseksi. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 10.10
Hovioikeus pohti kenelle omaisuus kuului konkurssin alkaessaVarsinais-Suomen käräjäoikeuden 16.1.2017 antamalla yksipuolisella tuomiolla omaisuuden kauppa oli julistettu pätemättömäksi. Tuomio oli tältä osin saanut lainvoiman. Pätemättömäksi julistaminen tarkoitti sitä, että kauppasopimus oli ollut alun perin pätemätön eikä se tosiasiassa ollut saanut aikaan sitä, että omaisuuden omistusoikeus olisi siirtynyt A:lta X Oy:lle. Yhtiö ei siten ollut konkurssin alkaessa omaisuuden omistaja. Koska A omisti omaisuuden, kysymys oli konkurssilain 5 luvun 6 §:n mukaisesta sivullisen omaisuudesta, joka ei kuulu konkurssipesään. Sillä, että konkurssipesä mahdollisesti oli ollut vilpittömässä mielessä saadessaan omaisuuden haltuunsa, ei ollut asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Yksipuolisessa tuomiossa konkurssipesä oli velvoitettu palauttamaan omaisuuden hallinta A:lle. Konkurssipesä käyttää konkurssiin asetetun X Oy:n asemesta määräysvaltaa, minkä vuoksi aihetta yksipuolisen tuomion kumoamiseen tältä osin ei ollut. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin täytäntöönpanon voimassaolon päättymistä koskevaa lausumaa lukuun ottamatta, X Oy:n konkurssipesän takaisinsaantihakemus hylättiin ja A vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020)