Hakutulokset
- Uutiset
24.3.2023 13.35
Oikeusministeri Henriksson: Oikeudenhoidolle tärkeä tasokorotusHallitus vahvisti 23.3.2023 teknisen menokehyksen vuosille 2024–2027. Siinä oikeudenhoidon toimijoiden nykyisten tehtävien resurssit nostettiin kestävämmälle pohjalle.
- Tällä vaalikaudella olemme saaneet oikeudenhoidolle pysyvää lisärahoitusta yhteensä noin 80 miljoonaa euroa tähän mennessä. Oikeudenhoidon riittävä perusrahoitus on kuitenkin turvattava jatkossakin. Hallitukseen eilen käsittelemä julkisen talouden suunnitelma sisältää erittäin tärkeän tasokorotuksen oikeudenhoidolle. Tämä on hyvin tervetullutta, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. - Uutiset
24.3.2023 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi pääosin kulutusluotoilla velkaantuneelle työssä käyvälle hakijalle velkajärjestelyn (10 a §)HO katsoi kokonaisuutena arvioiden, että hakijan velkajärjestelyn puolesta puhuvat seikat olivat painavampia kuin sitä vastaan puhuvat seikat. Näin ollen velkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
23.3.2023 12.52
KHO:n presidentin Kari Kuusiniemen puhe hallintotuomioistuinpäivässä: Suomalaisen oikeusvaltion käytännön ongelmat näkyvät arjessaOikeudenkäyntien kesto on tunnistettu suomalaisen oikeusvaltion keskeiseksi ongelmakohdaksi. On oikeusvaltion etu, että tuomioistuimet pystyvät ratkaisemaan asiat kohtuullisessa ajassa oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä hyvin perustelluin päätöksin. Jo kahdettakymmenettä kertaa järjestettävän hallintotuomioistuinpäivän 23.3.2023 avannut korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi käsittelee puheessaan oikeusvaltion käytännön ongelmia. Osa ongelmista on selkeästi tunnistettavissa, mutta osa niistä perustuu sitkeisiin mielikuviin. - Uutiset
22.3.2023 12.42
Oikeuskanslerin valituksesta hovioikeus kumosi Valvontalautakunnan täysistunnon ratkaisun siltä osin kuin siinä oli tutkittu kantelijan moite joka kohdistui aikaan jolloin nykyinen asianajaja oli ollut luvan saanut oikeudenkäyntiavustajaA oli hyväksytty Suomen Asianajajaliiton jäseneksi 17.6.2016, mitä ennen hän oli toiminut luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana (lupalakimies). A:ta koskeva kantelu oli tullut vireille valvontalautakunnassa sen jälkeen, kun hänen luvan saaneista oikeusavustajista annetussa laissa (lupalakimieslaki) tarkoitettu lupansa oli rauennut hänen tultuaan hyväksytyksi asianajajayhdistyksen jäseneksi. Asiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnalla ollut toimivaltaa tutkia A:n menettelyä ajalta ennen kuin hänet oli hyväksytty asianajajaksi. (Vailla lainvoimaa 22.3.2023) - Uutiset
22.3.2023 11.15
Hovioikeus: Lautamiehen työesteitä ei ole oikeuskäytännössä hyväksytty OK 12 luvun 28 §:ssä tarkoitetuksi lailliseksi esteeksi - käräjäoikeus ei ollut asian ratkaistessaan päätösvaltainenToisen virkatehtävän hoitamista samassa tuomioistuimessa ei lähtökohtaisesti voida pitää myöskään tuomioistuimen jäsenen osalta sellaisena esteenä, joka oikeuttaisi supistamaan lain lähtökohtana olevaa kokoonpanoa pääkäsittelyn kuluessa. Lisäksi tässä tapauksessa lautamiesjärjestelmästä otetuista tulosteista ilmeni, että lautamies oli vapautunut esteeksi ilmoitetun toisen asian käsittelystä 26.11.2021 kello 11.20 ja että nyt puheena olevan asian käsittely oli aloitettu samana päivänä kello 12. Lautamiehen olisi siten myös tosiasiassa ollut mahdollista osallistua tämän asian pääkäsittelyyn ja olla sen ratkaisukokoonpanossa. Saadusta selvityksestä ei ilmennyt, että lautamiehen mahdollisuutta osallistua tämän asian käsittelyyn olisi pyritty selvittämään lautamieheltä taikka KO:n käsiteltävänä olleen toisen asian puheenjohtajalta ennen pääkäsittelypäivää 26.11.2021 tai sen kuluessa. Asiassa ei ollut myöskään ilmennyt, että KO:n kokoonpanon supistamisesta olisi keskusteltu asianosaisten kanssa ennen pääkäsittelyn jatkamista. KO:n tuomio oli A:n osalta kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.3.2023) - Uutiset
21.3.2023 15.55
OTT Juhana Riekkinen Prosessioikeusblogissa: Todisteiden hankinnan lainvastaisuus kansainvälisessä tietoverkkoympäristössä ja sen seuraukset – KKO 2023:14 - Uutiset
21.3.2023 13.40
Apulaisoikeuskanslerin sijaisen käsitys: Käräjäoikeuden menettely edunvalvojan määräämisessäApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin huomiota asianosaisen kuulemista koskevan sääntelyn noudattamiseen sekä velvollisuuteen ilmoittaa hakemusasiassa annettavassa päätöksessä asiaa ratkaistaessa sovelletut lainkohdat. Asia tuli oikeuskanslerin tietoon hovioikeuden ilmoittamana. - Uutiset
21.3.2023 10.10
Hovioikeus arvioi eri käräjäoikeuksien noudattamia erilaisia käytäntöjä tyytymättömyyden ilmoituksen tai valituksen saattamisessa vastapuolen tietoonHovioikeus totesi muun muassa, että eri käräjäoikeuksien noudattamat erilaiset käytännöt voivat sinänsä aiheuttaa epätietoisuutta siitä, minkälaista selvitystyötä vastavalituksen perilleajaminen edellyttää. Lainsäädäntö ei kuitenkaan edellytä käräjäoikeutta ilmoittamaan tyytymättömyyttä ilmoittaneen asianosaisen vastapuolelle kyseisestä tyytymättömyyden ilmoituksesta eikä myöskään toimittamaan mahdollista valituskirjelmää vastapuolelle. A:lla ja tämän lainoppineella avustajalla oli ollut velvollisuus oma-aloitteisesti selvittää, oliko vastapuoli ilmoittanut tyytymättömyyttä tai valittanut tuomiosta. Näin ollen menetetyn määräajan palauttamiselle ei ollut myöskään oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettua erittäin painavaa syytä. (Vailla lainvoimaa 21.3.2023) - Uutiset
21.3.2023 9.25
Apulaisoikeuskanslerin sijaiselta huomautus käräjätuomarille kun tämä oli ratkaissut kirjallisessa menettelyssä törkeän varkauden yritystä koskevan syytteen - Uutiset
21.3.2023 9.00
EIT selventää sääntöjä kolmannen osapuolen väliintulosta - Uutiset
21.3.2023 8.30
Herpeksen naiseen tartuttanut mies syyllistyi raiskaukseen ja pahoinpitelyyn - hovioikeus korotti pysyvästä haitasta tuomitun 10 000 euron korvauksen 15 000 euroonAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli tekoaikaan tiennyt, että hänellä oli ollut Herpes Simplex 1-tyypin sukupuolitautitartunta. Lisäksi oli riidatonta, että asianomistaja ja olivat tekoaikaan aamuyöllä olleet emätinyhdynnässä samoin kuin se, että he olivat harrastaneet seksiä yhteisymmärryksessä seuraavana aamuna.
-> raiskauksesta ja pahoinpitelystä 1 v 10 kk ehdoton vankeusrangaistus
-> kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 3.000 euroa
-> kärsimyksestä 6.000 euroa
-> pysyvästä haitasta 15.000 euroa
(Vailla lainvoimaa 21.3.2023) - Uutiset
20.3.2023 12.45
Harmaa talous ja talousrikollisuus: Kansallisten viranomaisten yhteistyötä kansainvälisissä turvaamis- ja täytäntöönpanotoimissa on selvitettyPoikkihallinnollinen työryhmä selvitti kansallisten viranomaisten toimintaketjua tilanteissa, joissa verorikoksen taloudellisten seuraamusten - kuten rikoshyödyn menettämisseuraamuksen ja vahingonkorvauksen – turvaaminen ja täytäntöönpano edellyttää kansainvälistä oikeusapua. Selvitys koskee verorikoksia ja rikosnimikkeitä, joissa rikos kohdistuu julkiseen talouteen. Näiden aiheuttamasta vahingosta Verohallinto ja Tulli voivat vaatia vahingonkorvausta asianomistajina. - Uutiset
20.3.2023 11.19
Hovioikeus: Sosiaalinen suorituseste ulosotossaPäätöksessä kerrotut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ettei K:lla ole ollut kuluttajansuojalain 7 luvun 34 §:n tarkoittamaa ulosoton estävää syytä osamaksuvelan maksuerien laiminlyöntiin ja väite siitä sen vuoksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.3.2023) - Uutiset
20.3.2023 8.00
Hovioikeuden ratkaisu tuomioistuimen toimivallasta ja vaatimusten vanhentumisesta yhdenvertaisuuslakiin perustuvassa riidassaHO hylkäsi kaupungin tuomioistuimen toimivaltaa koskevan väitteen. HO päätyi KO:n tavoin siihen, että kantajan vaatimat saatavat olivat vanhentuneet 2.11.2013 edeltäneeltä ajalta, eikä aihetta KO:n välituomion lopputuloksen muuttamiseen ollut. - Uutiset
17.3.2023 17.00
Edilex-sarjan uudessa artikkelissa Jani Kajala käsittelee vastaajan oikeutta hakea valituslupaa KKO:lta ja asianajajan velvollisuutta turvata vastaajan oikeus valitusluvan hakemiseen osana oikeudenmukaista oikeudenkäyntiäRikosasian vastaajan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin näkökulmasta vastaajalla voi olla tarvetta hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Valitusluvan hakeminen voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun vastaajan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä on loukattu rikosprosessin aiemmissa vaiheissa, mutta oikeudenloukkausta ei ole huomattu tai sitä ei ole korjattu. Asianajajan ensisijainen velvollisuus on olla päämiehelleen lojaali sekä valvoa päämiehensä etua ja oikeutta. Asianajajalla voi siis olla tarve pyrkiä korjaamaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin loukkaus ja hakea valituslupaa KKO:lta päämiehensä edun ja oikeuden turvaamiseksi. - Uutiset
17.3.2023 15.00
Hovioikeus: Asianomistajalla ei ollut muutoksenhakuoikeutta avustajan (AA) palkkioonAsianajaja AA ei ollut ilmoittanut tyytymättömyyttä KO:n päätökseen, vaan tyytymättömyyttä oli ilmoittanut ainoastaan A. Valitus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.3.3023) - Uutiset
17.3.2023 14.00
Rikosasian kokonaiskesto rikosilmoituksesta käräjäoikeuden tuomioon kesti yli 4 vuotta - hovioikeus katsoi, ettei asianomistajalla ollut oikeutta hyvitykseenHuolimatta siitä, että syyteharkinta oli asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kestänyt pitkään ja että asia oli KO:ssa ollut vireillä yli 2 vuotta, HO katsoi, että tässä tapauksessa asianomistajalla ei ollut oikeutta hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 17.3.2023) - Uutiset
17.3.2023 10.59
KKO: Kun kysymys ei ollut seikoista, jotka olisi tullut ottaa viran puolesta huomioon ulosottovalitusta käsiteltäessä, pankilla ei ollut pätevää aihetta vedota niihin vasta KKO:ssaUlosottomies oli myynyt velallisen omistaman kiinteistön vapaalla myynnillä. Ostajat olivat ulosottovalituksessaan vaatineet kiinteistön virheen perusteella kaupan kumoamista tai hinnanalennusta. Hovioikeus oli alentanut kauppahintaa. Vakuusvelkojana ollut pankki vetosi vasta Korkeimmassa oikeudessa muun muassa siihen, ettei alennettu kauppahinta peittänyt pankin etuoikeussaatavia.
Korkein oikeus katsoi, ettei kysymys ollut seikoista, jotka olisi tullut ottaa viran puolesta huomioon ulosottovalitusta käsiteltäessä. Pankilla ei ollut pätevää aihetta vedota kyseisiin seikkoihin vasta Korkeimmassa oikeudessa. - Uutiset
17.3.2023 10.40
Hovioikeus: Järjestyksenvalvojan käyttämiä voimakeinoja ei voitu pitää tarpeellisina eikä perusteltuina - kyse oli pahoinpitelystä, mutta järjestyksenvalvoja voitiin oikeudenkäynnin pitkä kesto huomioiden jättää rangaistukseen tuomitsematta (ään.)Vastaaja oli myöntänyt menetelleensä teonkuvauksessa kerrotulla tavalla mutta kiistänyt syyllistyneensä sanotulla menettelyllä pahoinpitelyyn. HO:ssa oli ratkaistavana, olivatko vastaajan käyttämät voimakeinot olleet tarpeellisia ja puolustettavia ottaen huomioon asianomistajan käyttäytyminen, tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja muut olosuhteet. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen syyksilukemisen osalta. Vähemmistöön jäänyt asessori oli samaa mieltä kuin enemmistö syyksilukemisen osalta. Erimielisyys koski vastaajalle tuomittavaa rangaistusta. Asessorin mukaan asiassa oli jäänyt epäselväksi, kuinka suuri vaikutus pitkittyneellä prosessilla oli ollut vastaajan urakehitykseen ja koulutukseen pääsyyn ja mikä vaikutus asian nopeammalla käsittelyllä olisi näihin ollut. Asessori piti tekoa siinä määrin moitittavana, ettei asiassa ollut syytä jättää vastaajaa tuomitsematta rangaistukseen, vaan asian pitkittynyt kesto voitiin huomioida rangaistusta mitattaessa kohtuullistamisperusteena. Hän katsoi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi vastaajan syyksi luetusta teosta kohtuullistamisperuste huomioituna 30 ps rangaistuksen. (Vailla lainvoimaa 17.3.2023) - Uutiset
16.3.2023 15.35
Hovioikeus äänesti asian palauttamisesta käräjäoikeuden oikeudenkäyntikulujen osalta: Laillinen este ja asian jättäminen sillensäHovioikeus totesi, että arviointi siitä, oliko kantajalla ollut laillinen este saapua 1.6.2022 toimitettavaksi määrättyyn jatkettuun valmisteluistuntoon, kuuluu lähtökohtaisesti käräjäoikeuden toimivaltaan. Tämän ja oikeusastejärjestyksen vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen siltä osin kuin siinä oli kysymys laillista estettä koskevan väitteen tutkimisesta. Hovioikeus katsoi, ettei se voi tutkia oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevan ratkaisun oikeellisuutta tilanteessa, jossa pääasian käsittely laillista estettä koskevan väitteen tutkimisen jälkeen mahdollisesti jatkuu käräjäoikeudessa. Käräjäoikeudessa kantajalle ei ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi vastaajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Tämä ja kuluratkaisun liitännäinen luonne laillisen väitteen tutkimista koskevaan asiaan huomioon ottaen hovioikeus piti tarkoituksenmukaisena, että myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevan asian käsittely palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022)