Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
2.2.2021 13.56
Unionin tuomioistuin: Luonnollisella henkilöllä, joka on sisäpiirikauppaa koskevan hallinnollisen tutkimuksen kohteena, on oikeus vaieta, jos hänen vastauksistaan voisi ilmetä, että hän vastaa rikkomuksesta, josta voidaan määrätä luonteeltaan rikosoikeudellisia hallinnollisia seuraamuksia, tai että hän on rikosoikeudellisessa vastuussaTällä vaikenemisoikeudella ei kuitenkaan voida oikeuttaa kieltäytymistä kaikesta yhteistyöstä toimivaltaisten viranomaisten kanssa, kuten kieltäytymistä osallistua kuulemiseen tai viivyttelytoimia. - Uutiset
2.2.2021 14.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisestaHO tutki kantelut RL 8 luvun 5 §:n 4 momentin mukaisina kanteluina. Tämän jälkeen kysymys oli siitä, oliko syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle ollut laissa säädetyt perusteet. HO katsoi, että syyteoikeus oli ollut vanhentunut jo silloin, kun syyttäjän hakemus syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiseksi oli tullut KO:sa vireille 18.2.2020. Hakemus oli siten tehty RL 8 luvun 5 §:n vastaisesti vasta vanhentumisajan päättymisen jälkeen. Sen vuoksi KO:n olisi tullut jättää hakemus myöhään tehtynä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
3.2.2021 11.22
Vierashuoneessa OTM, ma. käräjätuomari Samuli Kulmala: Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon – muutoksenhakua käräjäoikeudessaTakaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon on muutoksenhakumenettely, johon riita-asioiden kanssa työskentelevät lakimiehet aina välillä törmäävät. Korkein oikeus on tuoreessa ennakkopäätöksessään ylimääräisestä muutoksenhausta KKO 2021:2 ottanut kantaa takaisinsaantimenettelyyn ja sen suhteeseen ylimääräiseen muutoksenhakuun. Mikäli takaisinsaannin määräaika on vielä avoinna, sulkeutuu ylimääräinen muutoksenhaku pois. Yksipuolisen tuomion kohteeksi joutuneen tuleekin siten ensi sijassa pyrkiä selvittämään takaisinsaannin mahdollisuus, koska sitä kautta yksipuolisen tuomion kohteena ollut ratkaisu tulee käsiteltäväksi käräjäoikeudessa ja käräjäoikeuden antamaan asiaratkaisuun voidaan hakea muutosta normaalilla tavalla. Takaisinsaannin hakeminen on kuitenkin menettely, jota koskevaan sääntelyyn liittyy eräitä tulkintakysymyksiä. - Uutiset
3.2.2021 16.00
Hovioikeus: Puolustaja voitiin määrätä rikoksista epäillylle hakemuksesta, joka oli tehty esitutkinnan päätyttyä ja syyttäjän tehtyä syyttämättäjättämispäätöksenHO katsoi, ettei oikeusapulain 13 §:n 1 momenttia voida tulkita vastoin sen sanamuotoa ja lain esitöitä. Kun puolustajan määräyksen antamisen taannehtivasti on ROL 2 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetty tapahtuvan oikeusapulain 13 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin, taannehtivan puolustajan määräyksen edellytyksiä tulee arvioida samalla tavoin kuin oikeusapulain mukaan. Kun epäiltyjä rikoksia koskevaa asiaa ei ole ratkaistu tuomioistuimessa, puolustajan määräyksen antamiselle ei muodosta estettä se, että hakemus on tehty syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen. Puolustajan määräystä koskevat edellytykset ilmenevät ROL 2 luvun 1 §:stä. Kun valittajaa oli esitutkinnassa epäilty muun muassa törkeästä petoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta, hänelle oli pyynnön mukaisesti määrättävä puolustajaksi asianajaja 28.11.2019 lukien. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 10.00
Hovioikeudella ei ollut toimivaltaa kieltää käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanoa asiassa, joka koski yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksiUlosottokaan ja sen nojalla määrättävä täytäntöönpanon kieltäminen soveltuvat rikosasioiden osalta vain rikosasiassa asetettuun yksityisoikeudelliseen velvoitteeseen. Vankeusrangaistuksen lykkäyksestä päättää arviointikeskuksen johtaja tai työjärjestyksessä määrätty arviointikeskuksen johtajan sijaisena toimiva virkamies. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen HO:lla ei ollut toimivaltaa kieltää KO:n tuomion täytäntöönpanoa asiassa, joka koski yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
4.2.2021 14.15
Hovioikeus: Ulosmittaus ei ollut perusteetonA:n ulosottovalituksen keskeisenä sisältönä oli ratkaisussa lausutuin tavoin maksuvelvoitteen lakkaaminen S:n maksusuorituksen johdosta. Väite maksuvelvoitteen lakkaamisesta ulosottoperusteen antamisen jälkeen kuuluu ulosottovalituksen alaan. A:lle määrätty maksuvelvoite sisältyy käräjäoikeuden 9.11.2018 antaman ratkaisun tuomiolauselmaan ja ulosottomies oli sen perusteella hänelle kuuluvan toimivaltansa nojalla ulosmitannut A:n palkan. Hovioikeus katsoi, että tässä tuomiolauselmassa A:n korvausvelvollisuus T:lle oli ilmaistu selvästi erillisenä S:n korvausvelvollisuudesta siten, ettei S:n tekemä maksusuoritus ulosottoon ollut vähentänyt A:n maksuvelvollisuutta T:lle ulosottovalituksessa väitetyin tavoin. Tämän vuoksi ulosottomiehellä ei ollut ulosottokaaren 3 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua syytä ohjata A:ta kantelemaan tuomiosta sen epäselvyyden johdosta eikä tällaiselle erilliselle ohjaukselle ollut myöskään tarvetta ulosottoperustetta koskevan muutoksenhaun johdosta. Hovioikeus katsoi, että ulosmittaus ei ollut perusteeton ja A:n ulosottovalitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 9.35
KKO äänesti: Yhtiöiden läheisyyssuhteella ei ollut yhteyttä velan maksuunA Oy:llä oli saatava B Oy:ltä. A Oy asetettiin konkurssiin, minkä jälkeen sen konkurssipesän pesänhoitaja vaati konkurssiuhkaisella maksukehotuksella B Oy:tä suorittamaan velkansa. B Oy maksoi velan A Oy:n konkurssipesälle. Tämän jälkeen B Oy asetettiin konkurssiin. B Oy:n konkurssipesä vaati velan maksun peräyttämistä.
Korkein oikeus katsoi, että läheisyyssuhdetta oli arvioitava A Oy:n ja B Oy:n välillä. Asiassa oli saatettu todennäköiseksi, että A Oy:n ja B Oy:n läheisyyssuhteella ei ollut ollut yhteyttä velan maksuun. (Ään.) - Uutiset
5.2.2021 12.00
Unionin tuomioistuin tulkitsi käsitettä ”pidätysmääräys tai muu vastaava täytäntöönpanokelpoinen oikeudellinen päätös”Ennakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalainen pidätysmääräys – Puitepäätös 2002/584/YOS – Jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt – 6 artiklan 1 kohta ja 8 artiklan 1 kohdan c alakohta – Eurooppalainen pidätysmääräys, joka on annettu syytteeseenpanoa koskevan kansallisen päätöksen perusteella – Käsite ”pidätysmääräys tai muu vastaava täytäntöönpanokelpoinen oikeudellinen päätös” – Kansallisen pidätysmääräyksen puuttuminen – Seuraukset – Tehokas oikeussuoja – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.31
Krimon katsaus: Prosessiekonomiaa vai uusi restoratiivinen työkalu rikosprosessiin? Syyteneuvottelumenettelyn soveltamiskäytäntö 2015–2017 ja käyttökokemuksia menettelyn ensivuosilta SuomessaVuoden 2015 alusta tuli voimaan tunnustamismenettelyä, syyteneuvottelua ja tunnustamisoikeudenkäyntiä koskeva syyteneuvottelulainsäädäntö (670–675/2014, HE 58/2013). Uuden lainsäädännön perussisältö on, että rikosasian epäilty tai vastaaja voi eri vaiheissa esitutkintaa tai rikosprosessia tehdyn tunnustamisensa vastineeksi saada lievemmän rangaistuksen teostaan. Menettelyn funktio on prosessiekonominen. - Uutiset
8.2.2021 11.00
Hovioikeuskaan ei pitänyt kirjanpitorikosta törkeänä - pelkästään aktivoitujen kehittämismenojen suurta määrää ei voitu ottaa kokonaisharkinnassa huomioon teon törkeyden puolesta puhuvana seikkanaTilinpäätöksessä 31.3.2012 kehittämismenojen tasearvo oli ollut 116.593,51 euroa ja tilinpäätöksessä 31.3.2013 niiden tasearvo oli ollut 326.082,30 euroa. Arvioitaessa, oliko syytteessä kuvattua menettelyä pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, oli asiassa kerrottujen seikkojen lisäksi kiinnitettävä huomiota vielä seuraaviin seikkoihin. Asiassa ei ollut väitetty, ettei yhtiön kirjanpito olisi muilta kuin syytteessä mainituilta osin ollut tehty asianmukaisesti. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen kirjaamisella ei myöskään ollut väitetty olleen mitään yhteyttä yhtiön maksuvaikeuksiin tai konkurssimenettelyn alkamiseen. Asiassa ei ollut myöskään tullut ilmi, että vastaajat olisivat saaneet tai yrittäneet saada virheellisistä ja harhaanjohtavista kirjauksista taloudellista hyötyä tai mitään muutakaan henkilökohtaista etua. Asiassa ei siten ollut viitteitä siitä, että kehittämismenojen aktivoinnissa olisi ollut kysymys suunnitelmallisesta edun tavoittelusta. Asiassa ja KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla syytteessä kuvattua menettelyä ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näin ollen HO päätyi asiassa samaan lopputulokseen kuin KO. Syyte oli KO:n esittämin perustein hylättävä vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 14.10
Hovioikeus arvio sairautta laillisena esteenä kun vastaaja oli ollut poissa rikosoikeudenkäynnistä useita kertojaHovioikeus totesi muun muassa, että KKO:n ennakkoratkaisun mukaan nyt käsillä olevan kaltaisissa tilanteissa, joissa asianosainen on toistuvasti pyytänyt istuntokäsittelyn peruuttamista sairautensa vuoksi, laillisen esteen käsilläoloa on lähtökohtaisesti arvioitava kullakin kerralla erikseen asianosaisen senhetkistestä terveydentilasta käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos käsittely on jo aikaisemmin peruutettu asianosaisen ilmoittaman esteen vuoksi, tuomioistuimella voi kuitenkin olla perusteltu syy asettaa korkeammat vaatimukset sille, millainen selvitys riittää näytöksi laillisesta esteestä. Hovioikeus totesi kuitenkin, että A:n hovioikeuteen toimittama uusikin selvitys oli niukka, mutta hovioikeus katsoi siitä tässä tilanteessa kuitenkin ilmenevän riittävän luotettavalla tavalla se, että hän oli ollut sairauden vuoksi estynyt noudattamasta kehotusta saapua käräjäoikeuden istuntoon. Tämän vuoksi hänet oli vapautettava poissaolon vuoksi tuomitusta uhkasakosta. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 9.39
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoriidassaHO katsoi, että lapsen isä oli pääosin voittanut asian ja vastaavasti lapsen äiti hävinnyt. Isän vaatimukset oli kuitenkin hyväksytty OK 21 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vain osaksi, eikä hänen häviämiltään osin ollut ollut kysymys vain harkinnanvaraisista seikoista, joilla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Sen vuoksi äiti oli velvoitettava korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluista vain osa. Isän oikeudenkäyntikuluvaatimus KO:ssa oli ollut 8.974,25 euroa. Huomioon ottaen asian laatu ja käsittelyvaiheet KO:ssa HO katsoi, että vaadittu määrä tarpeellisista toimenpiteistä tässä asiassa oli liiallinen. Kohtuullisena kulujen määränä voitiin pitää 5.000 euroa, mistä summasta äidin pääosin hävinneenä asianosaisena oli korvattava isälle 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 11.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi ViroonHO katsoi, että lapsen (s. 2012) isä oli marraskuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Viroon ilman lapsen äidin suostumusta. Lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut äidin lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli siksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 12.51
Hovioikeus: Yli 80 vuotta sitten hovioikeudessa käsitellyn jutun salaiset asiakirjat voitiin luovuttaa sukututkimusta tekevälle hakijalleAsian käsittelystä HO:ssa oli kulunut jo yli 80 vuotta. Salassapidon perusteena oli katsottava lähinnä olleen Suomen valtion ulkoisen turvallisuuden suojeleminen, mikä ei enää kulunut aika huomioon ottaen puoltanut asian asiakirjojen salassapitämistä. Kyseisen asian käsittelyyn liittyvät muiden viranomaisten asiakirjat olivat jo laajasti julkisia. Koska asian salassapidolle ei ollut muutakaan julkisuuslaissa tarkoitettua perustetta, HO katsoi, ettei jutun oikeudenkäyntiasiakirjojen salassa pitäminen ollut enää perusteltua. HO peruutti Vaasan HO:n päätöksessä 17.6.1940 nro 146/1940 annetut salassapitomääräykset. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 13.59
Selvityshenkilö selvittämään julkisten hankintojen valitusten pitkiä käsittelyaikojaKuntaministeri Sirpa Paatero asetti professori emerita Leena Halilan selvittämään julkisiin hankintoihin liittyvien valitusten pitkiä käsittelyaikoja. Tavoitteena on tunnistaa valitusten määrään ja käsittelyaikojen lyhentämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä löytää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja hankinta-asioiden sujuvoittamiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi. Selvitys on osa Hankinta-Suomi toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Selvityshenkilöhanke on asetettu toimikaudeksi 9.2.–30.6.2021. - Uutiset
10.2.2021 10.30
Hovioikeus: Vuokravakuusriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaanOttaen huomioon mitä asiassa oli lausuttu oikeudenkäyntiin johtaneista syistä sekä kantajan menettelystä oikeudenkäynnin aikana HO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 11.00
Hovioikeus kanteen peruuttamisen ja kanteesta luopumisen välisestä rajastaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuinten ja asianajajien käyttämässä terminologiassa kanteen peruuttamisen ja kanteesta luopumisen välinen raja on ollut selkiintymätön. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021)