Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
2.2.2021 13.56
Unionin tuomioistuin: Luonnollisella henkilöllä, joka on sisäpiirikauppaa koskevan hallinnollisen tutkimuksen kohteena, on oikeus vaieta, jos hänen vastauksistaan voisi ilmetä, että hän vastaa rikkomuksesta, josta voidaan määrätä luonteeltaan rikosoikeudellisia hallinnollisia seuraamuksia, tai että hän on rikosoikeudellisessa vastuussaTällä vaikenemisoikeudella ei kuitenkaan voida oikeuttaa kieltäytymistä kaikesta yhteistyöstä toimivaltaisten viranomaisten kanssa, kuten kieltäytymistä osallistua kuulemiseen tai viivyttelytoimia. - Uutiset
2.2.2021 14.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisestaHO tutki kantelut RL 8 luvun 5 §:n 4 momentin mukaisina kanteluina. Tämän jälkeen kysymys oli siitä, oliko syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle ollut laissa säädetyt perusteet. HO katsoi, että syyteoikeus oli ollut vanhentunut jo silloin, kun syyttäjän hakemus syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiseksi oli tullut KO:sa vireille 18.2.2020. Hakemus oli siten tehty RL 8 luvun 5 §:n vastaisesti vasta vanhentumisajan päättymisen jälkeen. Sen vuoksi KO:n olisi tullut jättää hakemus myöhään tehtynä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
3.2.2021 11.22
Vierashuoneessa OTM, ma. käräjätuomari Samuli Kulmala: Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon – muutoksenhakua käräjäoikeudessaTakaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon on muutoksenhakumenettely, johon riita-asioiden kanssa työskentelevät lakimiehet aina välillä törmäävät. Korkein oikeus on tuoreessa ennakkopäätöksessään ylimääräisestä muutoksenhausta KKO 2021:2 ottanut kantaa takaisinsaantimenettelyyn ja sen suhteeseen ylimääräiseen muutoksenhakuun. Mikäli takaisinsaannin määräaika on vielä avoinna, sulkeutuu ylimääräinen muutoksenhaku pois. Yksipuolisen tuomion kohteeksi joutuneen tuleekin siten ensi sijassa pyrkiä selvittämään takaisinsaannin mahdollisuus, koska sitä kautta yksipuolisen tuomion kohteena ollut ratkaisu tulee käsiteltäväksi käräjäoikeudessa ja käräjäoikeuden antamaan asiaratkaisuun voidaan hakea muutosta normaalilla tavalla. Takaisinsaannin hakeminen on kuitenkin menettely, jota koskevaan sääntelyyn liittyy eräitä tulkintakysymyksiä. - Uutiset
3.2.2021 16.00
Hovioikeus: Puolustaja voitiin määrätä rikoksista epäillylle hakemuksesta, joka oli tehty esitutkinnan päätyttyä ja syyttäjän tehtyä syyttämättäjättämispäätöksenHO katsoi, ettei oikeusapulain 13 §:n 1 momenttia voida tulkita vastoin sen sanamuotoa ja lain esitöitä. Kun puolustajan määräyksen antamisen taannehtivasti on ROL 2 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetty tapahtuvan oikeusapulain 13 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin, taannehtivan puolustajan määräyksen edellytyksiä tulee arvioida samalla tavoin kuin oikeusapulain mukaan. Kun epäiltyjä rikoksia koskevaa asiaa ei ole ratkaistu tuomioistuimessa, puolustajan määräyksen antamiselle ei muodosta estettä se, että hakemus on tehty syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen. Puolustajan määräystä koskevat edellytykset ilmenevät ROL 2 luvun 1 §:stä. Kun valittajaa oli esitutkinnassa epäilty muun muassa törkeästä petoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta, hänelle oli pyynnön mukaisesti määrättävä puolustajaksi asianajaja 28.11.2019 lukien. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 10.00
Hovioikeudella ei ollut toimivaltaa kieltää käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanoa asiassa, joka koski yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksiUlosottokaan ja sen nojalla määrättävä täytäntöönpanon kieltäminen soveltuvat rikosasioiden osalta vain rikosasiassa asetettuun yksityisoikeudelliseen velvoitteeseen. Vankeusrangaistuksen lykkäyksestä päättää arviointikeskuksen johtaja tai työjärjestyksessä määrätty arviointikeskuksen johtajan sijaisena toimiva virkamies. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen HO:lla ei ollut toimivaltaa kieltää KO:n tuomion täytäntöönpanoa asiassa, joka koski yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
4.2.2021 14.15
Hovioikeus: Ulosmittaus ei ollut perusteetonA:n ulosottovalituksen keskeisenä sisältönä oli ratkaisussa lausutuin tavoin maksuvelvoitteen lakkaaminen S:n maksusuorituksen johdosta. Väite maksuvelvoitteen lakkaamisesta ulosottoperusteen antamisen jälkeen kuuluu ulosottovalituksen alaan. A:lle määrätty maksuvelvoite sisältyy käräjäoikeuden 9.11.2018 antaman ratkaisun tuomiolauselmaan ja ulosottomies oli sen perusteella hänelle kuuluvan toimivaltansa nojalla ulosmitannut A:n palkan. Hovioikeus katsoi, että tässä tuomiolauselmassa A:n korvausvelvollisuus T:lle oli ilmaistu selvästi erillisenä S:n korvausvelvollisuudesta siten, ettei S:n tekemä maksusuoritus ulosottoon ollut vähentänyt A:n maksuvelvollisuutta T:lle ulosottovalituksessa väitetyin tavoin. Tämän vuoksi ulosottomiehellä ei ollut ulosottokaaren 3 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua syytä ohjata A:ta kantelemaan tuomiosta sen epäselvyyden johdosta eikä tällaiselle erilliselle ohjaukselle ollut myöskään tarvetta ulosottoperustetta koskevan muutoksenhaun johdosta. Hovioikeus katsoi, että ulosmittaus ei ollut perusteeton ja A:n ulosottovalitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 9.35
KKO äänesti: Yhtiöiden läheisyyssuhteella ei ollut yhteyttä velan maksuunA Oy:llä oli saatava B Oy:ltä. A Oy asetettiin konkurssiin, minkä jälkeen sen konkurssipesän pesänhoitaja vaati konkurssiuhkaisella maksukehotuksella B Oy:tä suorittamaan velkansa. B Oy maksoi velan A Oy:n konkurssipesälle. Tämän jälkeen B Oy asetettiin konkurssiin. B Oy:n konkurssipesä vaati velan maksun peräyttämistä.
Korkein oikeus katsoi, että läheisyyssuhdetta oli arvioitava A Oy:n ja B Oy:n välillä. Asiassa oli saatettu todennäköiseksi, että A Oy:n ja B Oy:n läheisyyssuhteella ei ollut ollut yhteyttä velan maksuun. (Ään.) - Uutiset
5.2.2021 12.00
Unionin tuomioistuin tulkitsi käsitettä ”pidätysmääräys tai muu vastaava täytäntöönpanokelpoinen oikeudellinen päätös”Ennakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalainen pidätysmääräys – Puitepäätös 2002/584/YOS – Jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt – 6 artiklan 1 kohta ja 8 artiklan 1 kohdan c alakohta – Eurooppalainen pidätysmääräys, joka on annettu syytteeseenpanoa koskevan kansallisen päätöksen perusteella – Käsite ”pidätysmääräys tai muu vastaava täytäntöönpanokelpoinen oikeudellinen päätös” – Kansallisen pidätysmääräyksen puuttuminen – Seuraukset – Tehokas oikeussuoja – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.31
Krimon katsaus: Prosessiekonomiaa vai uusi restoratiivinen työkalu rikosprosessiin? Syyteneuvottelumenettelyn soveltamiskäytäntö 2015–2017 ja käyttökokemuksia menettelyn ensivuosilta SuomessaVuoden 2015 alusta tuli voimaan tunnustamismenettelyä, syyteneuvottelua ja tunnustamisoikeudenkäyntiä koskeva syyteneuvottelulainsäädäntö (670–675/2014, HE 58/2013). Uuden lainsäädännön perussisältö on, että rikosasian epäilty tai vastaaja voi eri vaiheissa esitutkintaa tai rikosprosessia tehdyn tunnustamisensa vastineeksi saada lievemmän rangaistuksen teostaan. Menettelyn funktio on prosessiekonominen. - Uutiset
8.2.2021 11.00
Hovioikeuskaan ei pitänyt kirjanpitorikosta törkeänä - pelkästään aktivoitujen kehittämismenojen suurta määrää ei voitu ottaa kokonaisharkinnassa huomioon teon törkeyden puolesta puhuvana seikkanaTilinpäätöksessä 31.3.2012 kehittämismenojen tasearvo oli ollut 116.593,51 euroa ja tilinpäätöksessä 31.3.2013 niiden tasearvo oli ollut 326.082,30 euroa. Arvioitaessa, oliko syytteessä kuvattua menettelyä pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, oli asiassa kerrottujen seikkojen lisäksi kiinnitettävä huomiota vielä seuraaviin seikkoihin. Asiassa ei ollut väitetty, ettei yhtiön kirjanpito olisi muilta kuin syytteessä mainituilta osin ollut tehty asianmukaisesti. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen kirjaamisella ei myöskään ollut väitetty olleen mitään yhteyttä yhtiön maksuvaikeuksiin tai konkurssimenettelyn alkamiseen. Asiassa ei ollut myöskään tullut ilmi, että vastaajat olisivat saaneet tai yrittäneet saada virheellisistä ja harhaanjohtavista kirjauksista taloudellista hyötyä tai mitään muutakaan henkilökohtaista etua. Asiassa ei siten ollut viitteitä siitä, että kehittämismenojen aktivoinnissa olisi ollut kysymys suunnitelmallisesta edun tavoittelusta. Asiassa ja KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla syytteessä kuvattua menettelyä ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näin ollen HO päätyi asiassa samaan lopputulokseen kuin KO. Syyte oli KO:n esittämin perustein hylättävä vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 14.10
Hovioikeus arvio sairautta laillisena esteenä kun vastaaja oli ollut poissa rikosoikeudenkäynnistä useita kertojaHovioikeus totesi muun muassa, että KKO:n ennakkoratkaisun mukaan nyt käsillä olevan kaltaisissa tilanteissa, joissa asianosainen on toistuvasti pyytänyt istuntokäsittelyn peruuttamista sairautensa vuoksi, laillisen esteen käsilläoloa on lähtökohtaisesti arvioitava kullakin kerralla erikseen asianosaisen senhetkistestä terveydentilasta käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos käsittely on jo aikaisemmin peruutettu asianosaisen ilmoittaman esteen vuoksi, tuomioistuimella voi kuitenkin olla perusteltu syy asettaa korkeammat vaatimukset sille, millainen selvitys riittää näytöksi laillisesta esteestä. Hovioikeus totesi kuitenkin, että A:n hovioikeuteen toimittama uusikin selvitys oli niukka, mutta hovioikeus katsoi siitä tässä tilanteessa kuitenkin ilmenevän riittävän luotettavalla tavalla se, että hän oli ollut sairauden vuoksi estynyt noudattamasta kehotusta saapua käräjäoikeuden istuntoon. Tämän vuoksi hänet oli vapautettava poissaolon vuoksi tuomitusta uhkasakosta. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 9.39
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoriidassaHO katsoi, että lapsen isä oli pääosin voittanut asian ja vastaavasti lapsen äiti hävinnyt. Isän vaatimukset oli kuitenkin hyväksytty OK 21 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vain osaksi, eikä hänen häviämiltään osin ollut ollut kysymys vain harkinnanvaraisista seikoista, joilla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Sen vuoksi äiti oli velvoitettava korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluista vain osa. Isän oikeudenkäyntikuluvaatimus KO:ssa oli ollut 8.974,25 euroa. Huomioon ottaen asian laatu ja käsittelyvaiheet KO:ssa HO katsoi, että vaadittu määrä tarpeellisista toimenpiteistä tässä asiassa oli liiallinen. Kohtuullisena kulujen määränä voitiin pitää 5.000 euroa, mistä summasta äidin pääosin hävinneenä asianosaisena oli korvattava isälle 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 11.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi ViroonHO katsoi, että lapsen (s. 2012) isä oli marraskuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Viroon ilman lapsen äidin suostumusta. Lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut äidin lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli siksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 12.51
Hovioikeus: Yli 80 vuotta sitten hovioikeudessa käsitellyn jutun salaiset asiakirjat voitiin luovuttaa sukututkimusta tekevälle hakijalleAsian käsittelystä HO:ssa oli kulunut jo yli 80 vuotta. Salassapidon perusteena oli katsottava lähinnä olleen Suomen valtion ulkoisen turvallisuuden suojeleminen, mikä ei enää kulunut aika huomioon ottaen puoltanut asian asiakirjojen salassapitämistä. Kyseisen asian käsittelyyn liittyvät muiden viranomaisten asiakirjat olivat jo laajasti julkisia. Koska asian salassapidolle ei ollut muutakaan julkisuuslaissa tarkoitettua perustetta, HO katsoi, ettei jutun oikeudenkäyntiasiakirjojen salassa pitäminen ollut enää perusteltua. HO peruutti Vaasan HO:n päätöksessä 17.6.1940 nro 146/1940 annetut salassapitomääräykset. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 13.59
Selvityshenkilö selvittämään julkisten hankintojen valitusten pitkiä käsittelyaikojaKuntaministeri Sirpa Paatero asetti professori emerita Leena Halilan selvittämään julkisiin hankintoihin liittyvien valitusten pitkiä käsittelyaikoja. Tavoitteena on tunnistaa valitusten määrään ja käsittelyaikojen lyhentämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä löytää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja hankinta-asioiden sujuvoittamiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi. Selvitys on osa Hankinta-Suomi toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Selvityshenkilöhanke on asetettu toimikaudeksi 9.2.–30.6.2021. - Uutiset
10.2.2021 10.30
Hovioikeus: Vuokravakuusriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaanOttaen huomioon mitä asiassa oli lausuttu oikeudenkäyntiin johtaneista syistä sekä kantajan menettelystä oikeudenkäynnin aikana HO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 11.00
Hovioikeus kanteen peruuttamisen ja kanteesta luopumisen välisestä rajastaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuinten ja asianajajien käyttämässä terminologiassa kanteen peruuttamisen ja kanteesta luopumisen välinen raja on ollut selkiintymätön. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 12.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskevaa ulosottovalitusta – tilitykseen johtanut menettely tosiasiallisesti estäisi valittajan oikeutta päästä tuomioistuimeenA:lta ulosmitatut ja hakijalle tilitetyt varat olivat olleet yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Käräjäoikeuden ei olisi tullut lausumillaan perusteilla päätyä hylkäämään valitusta. Koska lopullinen tilitys oli tehty ennen kuin valitus ja keskeytyspyyntö oli toimitettu ulosottomiehelle, oli se lähtökohtaisesti estänyt valituksen tutkimisen. Päätöksessä lausutuin perustein hovioikeus kuitenkin katsoi, että tilitykseen johtanut menettely tosiasiallisesti estäisi muutoksenhakuoikeuden niin, että se loukkaisi A:n oikeutta päästä tuomioistuimeen. Koska varojen lopullinen tilitys oli kuitenkin tapahtunut, ei ulosmittauspäätös ole siten voimassa, että se olisi mahdollista ulosottovalituksessa vaadituin tavoin kumota. Oikeusastejärjestyksen vuoksi hovioikeus ei voinut ottaa asiaa käsiteltäväkseen vaan asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 13.15
Oikeus.fi uudistuiUudistetulle Oikeus.fi-sivustolle on koottu tietoa ja linkkejä, jotka vievät oikeuslaitoksen erillisten ja toisistaan riippumattomien tuomioistuinten ja muiden viranomaisten omille verkkosivuille. Sivusto kokoaa yhteen tuomioistuimet, Syyttäjälaitoksen, Ulosottolaitoksen, Rikosseuraamuslaitoksen sekä valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirit. - Uutiset
10.2.2021 16.00
Hovioikeus: Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei olisi tullut ratkaista erikseenKO oli ratkaissut pääasian yksipuolisella tuomiolla ja hyväksynyt oikeudenkäyntikulut tuomiolla. Vastaaja ei ollut myöntänyt oikeudenkäyntikulujen määrää. HO totesi, ettei kysymys ollut sillä tavoin itsenäisistä vaatimuksista, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi voitu ratkaista erikseen. Tämän vuoksi KO:n tuomio oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 9.52
Työryhmä: Työnantajien tulisi tukea jatkossa tehokkaammin maalittamisen uhreja - maalittamiselle esitetään myös selkeää määritelmääTyönantajien tulisi tukea työntekijää, joka joutuu sosiaalisessa mediassa tai muulla tavoin maalittamisen kohteeksi työtehtäviensä vuoksi. Lisäksi poliisin tulee varmistaa yhtenäiset käytännöt maalittamisen tutkinnassa. Näin parannetaan uhrin asemaa ja oikeusturvan toteutumista, toteaa SM:n työryhmä. Työryhmä esittää myös selkeää määritelmää maalittamiselle. - Uutiset
11.2.2021 10.30
Hovioikeuden sovitteluistunnossa sovun tehneet työriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanAsiassa oli järjestetty sovitteluistunto, jossa osapuolet olivat päässeet sovintoon pääasian ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta sekä jossa osapuolet olivat pyytäneet hovioikeutta vahvistamaan sen. Osapuolet olivat jättäneet oikeudenkäyntikulujensa korvausvelvollisuuden KO:ssa HO:n ratkaistavaksi. Sovinnon sisällöstä oli pääteltävissä, että kantajan alkuperäinen kannevaatimus oli menestynyt osittain hotellin myönnyttyä osittain kanteessa vaadittuun määrään. Näissä olosuhteissa kantajan ei voitu katsoa kokonaan hävinneen asiaansa. Asia oli verrattavissa OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen osavoittotilanteeseen. Sovinnon lopputulos huomioon ottaen HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet pitävät oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Sen vuoksi hotellin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 11.00
Hovioikeus: Haastemiehen käyttämälle sijaistiedoksiannolle ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä lapsen huoltoa ym. koskevassa asiassaHO katsoi asiassa lausutun perusteella KO:n tiedoksiantomenettelyssä tapahtuneen sellaisen virheen, jonka vuoksi hakijan vaatimuksia ei olisi tullut ottaa ratkaistavaksi tiedoksiantomenettelyä jatkamatta. KO:n päätös oli näin ollen kumottava ja asia palautettava KO:n käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 12.00
KKO myönsi valituslupia Oulun soramonttusurmassaKorkein oikeus on myöntänyt kaksi valituslupaa Oulun soramonttusurmaa koskevassa asiassa. - Uutiset
12.2.2021 14.17
Maksuohjelman vahvistamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenVahvistetussa maksuohjelmassa velallisen maksuvelvollisuus oli kokonaan poistettu. KO:n päätöksestä ei ilmennyt, millä perusteella maksuohjelma oli vahvistettu pääsäännöstä poikkeavasti vain kolmen vuoden mittaiseksi. Velkojille ei ollut myöskään varattu tilaisuutta lausua 12.10.2020 päivätystä maksuohjelmaehdotuksesta, vaikka sitä oli olennaisesti muutettu velkojille tiedoksiannettuun aikaisempaan maksuohjelmaehdotukseen nähden. Lisäksi velallinen oli vastauksessaan ilmoittanut, että hän oli työllistynyt. Vastauksen perusteella oli jäänyt epäselväksi, kertyykö velalliselle maksuvaraa. Nämä seikat huomioon ottaen asia oli palautettava KO:een uuden maksuohjelman laatimista varten. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.09
KKO äänesti ulosottoasiassa: B Oy:lle ei ollut välitystuomiossa perustettu täytäntöönpanokelpoista maksuvelvoitetta A Oy:tä kohtaanVälimiesoikeus oli velvoittanut A Oy:n ja B Oy:n yhteisvastuullisesti suorittamaan välimiesmenettelyn kustannuksina Keskuskauppakamarille hallinnointimaksun sekä välimiehelle palkkion. Välitystuomion tuomiolauselman mukaan maksuvelvollisuus mainituista kustannuksista jakaantui asianosaisten keskinäisessä suhteessa siten, että B Oy vastaa niistä yksin. A Oy vaati mainitut suoritukset maksettuaan, että välitystuomio pantaisiin täytäntöön näiltäkin osin B Oy:tä vastaan. Korkein oikeus katsoi, että B Oy:lle ei ollut välitystuomiossa perustettu täytäntöönpanokelpoista maksuvelvoitetta A Oy:tä kohtaan. (Ään.) - Uutiset
15.2.2021 10.32
Hovioikeus arvioi 5-vuotiaan lapsen kertomuksen luotettavuutta KKO:n palauttamassa vapaudenriistoa ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa - oikeudenkäynnin viivästyminen hyvitettiin jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsemattaKoska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 10.30
Erimielinen hovioikeus: Työriidan oikeudenkäynti viivästyi käräjäoikeudessa - asiassa oli peruste korottaa hyvitystäAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittajan työsopimuksen päättämistä ja palkkaetuja koskenut oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että oikeudenkäynti oli viivästynyt siten, että se oli loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt KO:ssa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Valittaja oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla vaatimaansa 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys valittajalle huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.500 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan valittajalle hyvityksenä 3.000 euroa. Päätös oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 11.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden perustelut eivät olleet puutteelliset - uhkapelaamisen seurauksena velkaantuneelle kokopäivätyössä olevalle 25-vuotiaalle voitiin myöntää velkajärjestelyHO totesi, että KO:n päätöksessä oli, vaikkakin hyvin lyhyesti, mainittu ne seikat, joiden perusteella se oli katsonut, ettei asiassa ollut painavia syitä myöntää velkajärjestelyä. KO:n perustelut eivät olleet sillä tavoin puutteelliset, että ne olisivat vaarantaneet hakijan muutoksenhakuoikeuden toteutumista. Päätös oli kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi HO:ssa. Asian palauttamiselle KO:n uudelleen käsiteltäväksi ei ollut perusteita. Harkittuaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO päätyi siihen, että asiassa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 8.07
Advokaatissa 1/2021 muun muassa: Media-asianajajat esittäytyvät, Asianajajaliiton uusi pääsihteeri Niko Jakobsson sekä tietoturvauhat asianajoalallaAsianajajaliiton uudet media-asianajajat ovat Jussi Ikonen ja Liisa Pellinen. Niko Jakobsson aloitti Asianajajaliiton pääsihteerin tehtävässä helmikuun puolivälissä. Hän haluaa edistää alan digitalisaatiota. Suomessa ei ole vielä tunnettua tapausta asianajotoimistoon kohdistuneesta tietomurrosta. Muista maista on kuitenkin esimerkkejä. - Uutiset
17.2.2021 11.29
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion kanteen hylkäämisestä selvästi perusteettomana: Käräjäoikeuden olisi tullut tarvittaessa prosessinjohtovaltaa käyttäen poistaa mahdolliset kanteen tulkinnanvaraisuudetA:n kannetta ei ollut hovioikeuden päätöksessä lausutuin perustein pidettävä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden olisi tullut tarvittaessa prosessinjohtovaltaa käyttäen poistaa mahdolliset tulkinnanvaraisuudet. Käräjäoikeudessa oli tapahtunut myös menettelyvirhe, koska asiaa käsiteltäessä ei ollut otettu huomioon konkurssipesien antamaa vastausta asiassa. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 12.02
Hovioikeuden kaksi ratkaisua kopion antamisesta videotallenteestaHelHO:2020:17: Hakija oli pyytänyt hovioikeudelta kopiota rikosasiassa todisteena olleesta videotallenteesta. Hovioikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että kopion antamisen ei ollut syytä olettaa voivan johtaa yksityisyyden suojan loukkaamiseen ja hyväksyi hakemuksen.
HelHO:2020:16: Hakija oli pyytänyt hovioikeudelta kopiota rikosasiassa todisteena olleesta videotallenteesta. Hovioikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että oli syytä olettaa kopion antamisen voivan johtaa yksityisyyden suojan loukkaamiseen ja hylkäsi hakemuksen.
(Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 13.13
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen: Kannetta ei olisi tullut jättää tutkimattaKäräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan sillä, että A olisi jättänyt noudattamatta hänelle annettua kehotusta. Kannetta ei sen vuoksi olisi saanut jättää tutkimatta oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n perusteella. Havaittuaan haastehakemuksessa olevan täydennyksen jälkeen muitakin puutteita kuin jo korjattavaksi vaaditut, käräjäoikeuden olisi tullut edelleen kehottaa A:ta korjaamaan puutteet oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla. Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta, minkä vuoksi käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen valmistelun jatkamiseksi. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
19.2.2021 11.47
Vierashuoneessa OTT Mika Sutela ja OTT Emilia Lindroos: Rangaistuksen määräämiseen liittyvien korkeimman oikeuden ennakkopäätösten otsikot tekstuaalisessa tarkastelussaKorkeimman oikeuden ennakkopäätökseen liitettävällä otsikolla eli rubriikilla katsotaan olevan huomattava merkitys ennakkopäätöstä arvioitaessa. Ennakkopäätösten otsikoista ryhdyttiin käymään vilkasta keskustelua 1980-luvulla, ja ajan mittaan otsikoiden tarkoituksesta ja tehtävistä on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Otsikon sisällön on todettu olevan lähtökohtaisesti vaihteleva: sen on sanottu sisältävän tunnistetiedot, hakusanat ja sovelletut oikeusohjeet sekä tiivistelmän oikeuskysymyksestä ja mahdollisesti ratkaisun pääasialliset perusteet, joissakin tapauksissa yksinomaan oikeuskysymyksen ja joissakin taas myös oikeusohjeen. Sutelan ja Lindroosin tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2005–2019 annettujen rangaistuksen määräämiseen liittyvien korkeimman oikeuden ennakkopäätösten otsikoiden funktioita, sisältöä ja kielellistä muotoilua. - Uutiset
22.2.2021 9.01
Tuomioistuinharjoittelun valintakriteerit muuttuvat – työkokemuksen painoarvo kasvaaTuomarinkoulutuslautakunta on päättänyt muuttaa tuomioistuinharjoittelijoiden eli käräjänotaarien valintaa koskevia valintakriteerejä. Uusia valintakriteerejä sovelletaan ensimmäisen kerran 23.2.2021 alkavassa keskitetyssä valintamenettelyssä, jossa valitaan käräjänotaarit vuodelle 2022. - Uutiset
22.2.2021 12.47
Käräjätuomari ei ollut esteellinen käsittelemään riita-asiaaPerusteena esteellisyysväitteelleen A oli muun ohella lausunut, että KäT oli esteellinen käsittelemään riita-asiaa, koska hän oli ilmoittanut hylkäävänsä A:n vaatimuksia, ei ollut hyväksynyt A:n nimeämää todistelua ja vastaavasti pyytänyt todisteita vastapuolelta. KO oli hylännyt väitteen tuomarin esteellisyydestä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 14.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi EspanjaanKoska lapsen isä oli syyskuussa 2020 luvattomasti jättänyt palauttamatta lapsen Suomesta Espanjaan ilman lapsen äidin suostumusta ja lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut lapsen äidillä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Espanjaan. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 15.00
Menetettyä määräaikaa ei palautettu - avustajan inhimilliselle erehdykselle tai hänen päämiehensä henkilöön liittyville seikoille ei voitu antaa asian oikeudellisessa arvioinnissa merkitystäLainoppineiden avustajien virheisiin on suhtauduttu oikeuskäytännössä varsin ankarasti, ja heidän on edellytetty tuntevan säännönmukaisessa muutoksenhaussa noudatettavat perussäännökset muutoksenhakuohjauksesta riippumatta. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa myös käräjäoikeuden muutoksenhakuohjauksesta ilmenevä valituksen määräpäivää koskeva kirjaus oli selkeä ja oikea. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 16.00
Hovioikeus: Päämiehen asunnon säilyttämiseen, vankilakäytäntöihin ja korvaushoidon järjestämiseen liittyvät neuvottelut sekä vankilakäytänteiden selvittäminen päämiehen vanhemmalle sekä päämiehen muiden tuomioiden ja niihin liittyvän valitustarpeen tutkiminen eivät olleet rikosasian hoitamisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitäKO ei ollut hyväksynyt puolustajana rikosasiassa toimineen VT:n esittämää laskua 6,75 tunnin toimenpiteistä, jotka olivat koskeneet neuvottelua päämiehen asunnon säilyttämisestä, tämän korvaushoitoon pääsemisen selvittelyä, vankilakäytänteiden selvittämistä päämiehen vanhemmalle sekä päämiehen muiden tuomioiden ja niihin liittyvän valitustarpeen tutkimista. HO:ssa oli kysymys siitä, kuuluivatko nämä toimenpiteet ROL:n nojalla määrätyn puolustajan tehtäviin kysymyksessä olevassa rikosasiassa ja maksetaanko niistä puolustajalle palkkiota. Vaikka nyt kysymyksessä olevat toimet olivat saattaneet olla päämiehen kannalta tarpeellisia ja tärkeitä, ne eivät HO:n asiassa lausutuin tavoin kuitenkaan olleet kuuluneet puolustajan tehtäviin. KO:n ratkaisua ei muutettu puolustajan palkkiota koskevalta osalta. Muilta osin asia ei ollut ollut HO:n tutkittavana. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isälle sovintoon päätyneen täytäntöönpanoriidan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulutHO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut. HO katsoi, että äiti oli velvoitettava korvaamaan isälle tämän oikeudenkäyntikulut KO:ssa siltä osin kuin ne johtuivat lainoppineen avustajan käyttämisestä. Asianosaiskulujen osalta HO totesi, että isä oli toimittanut KO:lle asianmukaisen erittelyn asianosaiskulujen perusteista (KKO 1997:195). Kulut koostuivat toimenpiteistä ennen avustajan hankkimista, istuntoihin osallistumisesta ja sijaisen hankkimisesta istuntojen ajaksi. OK 21 luvun 8 §:n nojalla voidaan asianosaiselle korvata välittömästi oikeudenkäyntiin liittyvä menetys. Tällaisena voidaan pitää osallistumisesta istuntoihin, joissa läsnäolo on tarpeen, aiheutuva ansionmenetys sekä esimerkiksi sijaisen hankkimisesta liikkeeseen oikeudenkäynnin ajaksi yrittäjälle seurannut kustannus (ks. myös HE 107/1998 vp s. 19). HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan myös isän asianosaiskulut. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan isälle tämän vaatimat 7.887,74 euroa oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Näin ollen KO:n päätöstä oli muutettava. Asian lopputulos huomioon ottaen äiti oli velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 11.50
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Heli-Anna Haukilahti ja vakuutusoikeustuomari Anna Pitkänen: Suulliset käsittelyt vakuutusoikeudessaEuroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöllä on ollut ohjaava vaikutus myös vakuutusoikeudessa järjestettäviin suullisiin käsittelyihin. Vakuutusoikeuden on silti puntaroitava suullisen käsittelyn merkitystä yksittäisessä muutoksenhakuasiassa aina tapauskohtaisesti. Lisäarvoa suullinen käsittely voisi tarjota esimerkiksi selvissä todisteluun liittyvissä ristiriitatilanteissa. - Uutiset
23.2.2021 13.47
Asia ratkaistiin kahdesti - hovioikeus poisti virheellisen ratkaisunKoska samaa asiaa ei voida ratkaista samassa oikeusasteessa toistamiseen, HO katsoi, että KO:n 26.1.2021 antamaa ratkaisua rasitti kantelussa selostettu ilmeinen virhe. Näin ollen KO:n virheellinen ratkaisu oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 14.37
Hovioikeus palautti sakkoasian käräjäoikeuteenKO oli vastaajan valituksen hylätessään soveltanut asiassa 1.6.2019 kumottua säännöstä eikä ollut tutkinut vastaajan esittämää valitusperustetta lainkaan. Asia oli näin ollen palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 15.31
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää rikosasian yhteydessä esitettyä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitysvaatimusta tutkimattaHO katsoi kahdessa eri päätöksessään, ettei KO olisi saanut jättää hyvitysvaatimusta tutkimatta. Hyvitysvaatimus oli perustunut samoihin tapahtumiin ja tekoihin, joihin työsyrjintää koskevan syytteen teonkuvaus oli perustunut. Näin ollen hyvitysvaatimusta oli pidettävä sillä tavoin syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuvana, ettei asiassa ei ollut estettä käsitellä hyvitysvaatimusta rikosasian yhteydessä. KO:n päätökset yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaisen hyvitysvaatimuksen tutkimatta jättämisestä kumottiin. Asiat palautettiin KO:een, jonka on päätösten saatua lainvoiman omasta aloitteestaan otettava asiat uudelleen käsiteltäviksi. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
24.2.2021 13.00
Hovioikeuden ratkaisu Kittilän kuntapäättäjiä koskevan rikosasian oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudestaLapin käräjäoikeus oli 24.11.2020 antamallaan päätöksellä määrännyt rikosasian R 20/289 oikeudenkäyntiasiakirjat julkisiksi ennen kuin asia oli ollut esillä suullisessa käsittelyssä. Käräjäoikeus oli lisäksi määrännyt, että päätöstä ei saanut panna täytäntöön ennen sen lainvoimaiseksi tulemista, ellei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. Hovioikeus ratkaisi asian kirjallisessa menettelyssä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Hovioikeuden ratkaisua on muutoksenhausta huolimatta noudatettava. Siten kyseiset asiakirjat ovat julkisia 24.2.2021. - Uutiset
24.2.2021 14.03
Hovioikeus kohtuullisti täytäntöönpanohakemuksensa peruuttaneen isän maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrääIsän velvoittamista korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut täysimääräisenä oli pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Asiassa oli näin ollen OK 21 luvun 8 b §:n nojalla peruste alentaa isän äidille korvattavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Asian näin päättyessä äiti sai pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 24.2.2021) - Uutiset
24.2.2021 16.00
Koronarajoituksiin vedonneelle ei palautettu menetettyä määräaikaaHakija oli lausunut, että terveydenhoitoviranomaisten rajoitustoimet ja suositukset olivat estäneet häntä toimittamasta lausumaa määräajassa. Rajoitukset vaikeuttivat edelleenkin oikeudenkäyntiin liittyvien toimien hoitamista. Hänen oli ollut erityisen vaikeaa hoitaa asioita, koska hän kuului koronaviruksen korkeimpaan riskiryhmään. Lisäksi hänen toimintakykynsä oli nyt lamaantunut perheen lähipiiriin kuuluneen henkilön menehtymisen vuoksi. HO hylkäsi hakemuksen menetetyn määräajan palauttamiseksi. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
25.2.2021 15.00
Hovioikeus tutki asian tuomiovirhekanteluna ja poisti käräjäoikeuden tuomiot, joiden osalta syyteoikeus oli vanhentunutTuomiovirhekantelun tutkittavaksi ottaminen - Syyteoikeuden vanhentuminen ja sen vaikutukset - Uutiset
26.2.2021 10.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää rikosasian yhteydessä esitettyä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitysvaatimusta tutkimattaHO kumosi KO:n päätöksen hyvitysvaatimuksen tutkimatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021) - Uutiset
26.2.2021 16.00
Hovioikeus hylkäsi hakemuksen lapsen Ruotsiin palauttamiseksiHO katsoi, ettei äiti ollut tuonut lasta luvattomasti Suomeen marraskuussa 2020 noudattaessaan viranomaisen antamaa määräystä. Tapauksen olosuhteissa äidillä oli oikeus luottaa Ruotsin maahanmuuttoviranomaisen ilmoittamiin tietoihin lapsen maahantuloa koskevista rajoituksista sekä siihen, että lapsen turvapaikkahakemus käsitellään Suomen viranomaisten ilmoittamalla tavalla Suomessa. Sen vuoksi lapsen palauttamatta jättämistä Ruotsiin ei voitu pitää huoltolain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla luvattomana, vaikka isä ei ollutkaan antanut suostumustaan lapsen oleskelulle Suomessa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu myöskään tehdä johtopäätöstä, että äiti olisi isän väittämällä tavalla käyttänyt turvapaikkasääntelyä väärin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
1.3.2021 8.00
Hovioikeuden ratkaisu kiinteistön myynnistä ulosottoasiassaKäräjäoikeuden päätös ja Etelä-Savon ulosottoviraston 11.12.2019 päivätty kiinteistön vapaata virallismyyntiä koskeva päätös 1529/6480/2019M kumottiin. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 11.00
Hovioikeus tutki kantajan pääkäsittelyssä esittämän väitteen avoimien työpaikkojen ilmoittamatta jättämisestä aiheutuneesta vahingosta - määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleen korvausvaatimukset oli voitu hylätäKantaja oli kanteessaan toissijaisesti vaatinut työnantajan velvoittamista suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausta. Kantaja oli perustellut kanteessa esittämiään vaatimuksia muun ohella sillä, että työnantaja oli TSL 2 luvun 6 §:n tarkoittamalla tavalla laiminlyönyt tiedottaa avoimista työpaikoista. Kysymys ei siten ollut HO:ssa ollut kanteen muuttamisesta, vaan jo KO:sa esitettyjen seikkojen sellaisesta uudesta oikeudellisesta luonnehdinnasta, jota OK 25 luvun 17 §:n 1 momentin säännös ei rajoita. HO tutki kantajan esittämän TSL 2 luvun 6 §:n rikkomiseen perustuvan toissijaisen vahingonkorvausvaatimuksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 15.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt rikosperusteisesti velkaantuneelle velkajärjestelyäHakijalle rikosten perusteella määrätty maksuvelvollisuus perustui vuosina 2016 ja 2018 annettuihin tuomioihin, joiden antamisesta oli kulunut vasta vähän aikaa. Lisäksi HO katsoi toisin kuin KO, että marraskuussa 2017 velkajärjestelyhakemuksen vireille panneen hakijan vuosina 2014-2016 tapahtuneesta pääasiallisesta velkaantumisestakaan ei ollut kulunut vielä sellaista aikaa, joka olisi puoltanut velkajärjestelyä. Mainitsemillaan ja KO:n ratkaisussa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty painavia syitä myöntää velkajärjestelyä VJL 10 a §:n nojalla, joten hakemus tuli hylätä. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 16.00
Valituksensa hovioikeudessa peruuttanut vastaaja oli velvollinen korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut myös yhden tunnin jälkitoimien osaltaHO totesi, että oikeudenkäyntiavustajan tehtävien asianmukainen ja huolellinen hoitaminen edellyttää avustajalta toimenpiteitä vielä ratkaisun antamisen jälkeen. Avustajan tulee antaa tuomioistuimen ratkaisu tiedoksi päämiehelle ja selostaa se hänelle. Tuomioistuimen päätöksen läpikäynti on tarpeen erityisesti, jotta päämies ymmärtäisi ratkaisun merkityksen. Tässä tapauksessa valitus oli peruutettu ja asia oli jäänyt KO:n tuomion varaan. Päämiehellä voi tällaisessa tilanteessa olla perusteltu tarve saada tietää ratkaisun merkitys hänen kannaltaan sekä esimerkiksi se, voiko oikeudenkäynti vielä jatkua. Mainittuun nähden HO katsoi, että vastaaja oli velvollinen korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut myös yhden tunnin jälkitoimien osalta. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 8.30
Ulosottolaitos: Ennakoivan talousneuvonnan hanke parantaa kansalaisten ulosottotietouttaUlosottolaitoksella on yhdessä talous- ja velkaneuvonnan kanssa käynnissä ennakoivan talousneuvonnan hanke, jonka tavoite on vahvistaa kansalaisten oman talouden hallintaa ja samalla vähentää ylivelkaantumisriskiä. Hankkeella pyritään lisäämään ulosoton tunnettuutta, oikeaa tietoa ja näkyvyyttä sekä vahvistamaan viraston asiantuntija-asemaa. Lisäksi tarkoitus on madaltaa sidosryhmien ja kansalaisten yhteydenottokynnystä ulosottoon. Hankkeessa painotetaan erityisesti sellaisten kansalaisten neuvontaa, jotka eivät vielä ole ulosoton asiakkaita. Hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa, mutta sen toiminnoista on tarkoitus tehdä pysyvä osa Ulosottolaitosta. - Uutiset
2.3.2021 10.00
Työsopimuksen katsottiin syntyneen yhtiön ja kantajan välille - palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset hyväksyttiin vaatimusten mukaisestiVastaajayhtiön mukaan se ei ollut ollut kantajan työnantaja eikä se ollut ollut palkanmaksuvelvollinen kantajaa kohtaan. Yhtiön mukaan kanne oli osoitettu väärälle vastaajalle. KO oli katsonut asiassa kerrotuilla perusteilla, että työsopimus oli syntynyt vastaajan ja kantajan välille. KO oli hyväksynyt ammattiliiton lakimiehen tuntilaskutusperusteeksi esitetyn laskun mukaisen 220 euroa tunnilta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 11.00
Hovioikeus kielsi yhtiötä 50.000 euron sakon uhalla rekrytoimasta tai muulla tavalla hankkimasta toisen yhtiön palveluksessa olevien tai olleiden henkilöiden työpanostaHO:ssa oli riidatonta, että hakijayhtiön ja vastaajayhtiön välisen 8.8.2011 päivätyn puitesopimuksen mukaan asianosaiset olivat sopineet rekrytointikiellosta sopimuksesta tarkemmin ilmenevin tavoin ja että lainkohdan tarkoittama vaade-edellytys oli siten olemassa. Asiassa oli HO:ssa ratkaistavana, voitiinko lainkohdan tarkoittaman vaaraedellytyksen katsoa olevan käsillä. HO katsoi, ettei tapauksen olosuhteissa lainkohdan tarkoittamaa vaaraa rekrytointikiellon rikkomisesta voitu pitää varsin epätodennäköisenä. Asiassa mainituin perustein hakijayhtiön valitus hyväksyttiin turvaamistoimen osalta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 14.00
Hovioikeus arvioi saneerausmenettelyn edellytyksiäHovioikeus totesi muun muassa, että yhtiön voitollinen tulos huomioon ottaen verot olisi pitänyt pystyä maksamaan niiden erääntyessä. A:n menettelyä voitiin pitää moitittavana, kun yhtiön hyvästä tuloksesta huolimatta verovelkojen maksaminen oli laiminlyöty ja samaan aikaan yhtiömies oli tehnyt kirjanpidon mukaan huomattavan suuria yksityisottoja. Seikat viittasivat varsin vahvasti ja yhdensuuntaisesti siihen, että hakemuksen ainoa tarkoitus oli saada maksuaikaa sellaisille veloille, jotka olivat yhtiömiehen menettelyn vuoksi jääneet niiden erääntyessä maksamatta. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kyseessä oli sellainen saneerausmenettelyn väärinkäyttö, että menettelyn aloittamiselle oli este. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 14.36
Unionin tuomioistuimen suuri jaosto: Puolan kansallista tuomarineuvostoa koskevaan lakiin tehdyt peräkkäiset muutokset ovat omiaan rikkomaan unionin oikeuttaUnionin tuomioistuin katsoo, että Puolan kansallista tuomarineuvostoa koskevaan lakiin tehdyt peräkkäiset muutokset, joilla poistetaan sellaisiin kyseisen neuvoston päätöksiin, joilla esitetään tasavallan presidentille hakijoiden nimittämistä ylimmän tuomioistuimen tuomarinvirkoihin, kohdistuva tehokas tuomioistuinvalvonta, ovat omiaan rikkomaan unionin oikeutta. Jos rikkominen näytetään toteen, kansallisen tuomioistuimen on unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen nojalla jätettävä soveltamatta tällaisia muutoksia. - Uutiset
2.3.2021 16.00
Unionin tuomioistuimen suuri jaosto: Sellaisten sähköiseen viestintään liittyvien liikenne- ja paikkatietojen joukon, josta voidaan tehdä täsmällisiä yksityiselämää koskevia päätelmiä, saanti rikostutkintaa varten on sallittua vain vakavan rikollisuuden torjumiseksi tai yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien uhkien ehkäisemiseksiUnionin oikeus on lisäksi esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa annetaan syyttäjäviranomaiselle toimivalta myöntää viranomaiselle lupa kyseisten tietojen saantiin rikostutkintaa varten. - Uutiset
3.3.2021 9.22
KKO: Rikosasian vastaajalla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseenA:n syyksi oli luettu avunanto törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään veropetokseen A:n laadittua Z Oy:n nimissä tekaistuja laskuja, joita oli käytetty hyväksi B Oy:n kirjanpidossa ja verotuksessa. A:ta oli kuultu B Oy:tä koskeneessa asiassa rikoksesta epäiltynä ensimmäisen kerran 29.10.2010. Oikeudenkäynnin katsottiin alkaneen 29.10.2010, vaikka A:ta oli kuultu rikoksesta epäiltynä jo 8.2.2008 Z Oy:n nimissä laadituista laskuista, jotka liittyivät C Oy:n toiminnassa tehtyihin rikoksiin.
Oikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen viranomaisen vastuulla olevista syistä kaksi vuotta. Käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmennyt ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämällä nimenomaisella ja mitattavalla tavalla, oliko A:n rangaistusta alennettu viivästymisen vuoksi. Näin ollen A:lla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseen. - Uutiset
4.3.2021 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi avustajan lähestymiskiellon rikkomista koskevaan asiaanRiidatonta oli, että valittajan entinen miesystävä oli valittajan suojaamiseksi määrätty tähän kohdistuvaan lähestymiskieltoon läheissuhdeväkivallan vuoksi. Valittaja oli joutunut pakenemaan entistä miestään ensi- ja turvakotiin. Asiassa oli kysymys tämän kiellon väitetystä rikkomisesta. Painavat syyt puhuivat siten sellaisen tulkinnan puolesta, että ROL 2 luvun 1 a §:n 3 kohdan mukainen oikeudenkäyntiavustaja voitiin määrätä myös lähestymiskiellon rikkomista koskevassa asiassa, mikäli lainkohdassa tarkoitetut muut edellytykset olivat voimassa. Oikeudenkäyntiavustajan määräämistä voitiin pitää perusteltuna väitetyn rikokseen laatuun ja siihen nähden, että valittajalla oli ollut väitetyn rikoksen johdosta yksityisoikeudellisia vaatimuksia, joita hän ei ollut voinut ajaa ilman lainoppinutta avustajaa. Näin ollen KO:n päätös oli kumottava ja valittajan hakemus oikeudenkäyntiavustajan määräämisestä oli hyväksyttävä. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 10.16
Hovioikeus arvioi olivatko asunnossa olleet vahingot syntyneet vuokralaisten vuokrasuhteen aikana, kun alku- ja lopputarkastus oli jäänyt tekemättä - vuokranantajan kaikki vahingonkorvausvaatimukset hylättiinJäljet lattiassa - Wc:n pesuallas - Rikkoutunut rahi - Halkeamat ja reiät seinissä ja ovissa - Lukon uudelleensarjoittaminen - Siivous - Vuokravakuus (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 13.00
Lomapalkan huomiominen käyttövaraa laskettaessa - hovioikeus poisti oikeusavun omavastuuosuudenKO:n päätöstä sekä oikeusaputoimiston päätöstä ja taloudellista selvitystä muutettiin siten, että hakijan perusomavastuu on 0 prosenttia ja sitä sovelletaan taannehtivasti 16.7.2020 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 16.00
Käräjäoikeus ei toiminut julkisuuslain säännösten mukaisesti tuomion lähettämisessäKO:n olisi tullut käsitellä kantelijan esittämä asiakirjapyyntö julkisuuslain 14 §:n säännösten mukaisesti viivytyksettä heti tuomion antamisen jälkeen. Kun tuomio oli lähetetty vasta kantelijan uuden yhteydenoton jälkeen, ei KO ollut toiminut julkisuuslain säännösten mukaisesti. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen julkisuuslain 14 §:n vastaisesta menettelystä Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin tietoon. - Uutiset
5.3.2021 14.00
Käräjäoikeus määräsi turvaamistoimen insinööritoimiston hakemalle vahingonkorvauksen määrälle osakkeiden lunastusriidassa - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAsiassa oli edellytykset myöntää turvaamistoimi yhtiön hakemana vahingonkorvauksen määrälle. Sen sijaan turvaamistoimea ei voitu antaa vastaisuudessa mahdollisesti tai todennäköisestikin syntyvien oikeudenkäyntikulujen (sisältäen myös asianosaiskulut) ennakkoturvaamiseen, koskivatpa nämä sitten turvaamistoimisasiasta tai pääasiasta syntyviä kuluja. Näin esimerkiksi Erkki Havansi, Uusi turvaamistoimilainsäädäntö selityksineen, 1993, s. 19. Toisella hakijalla ei ollut vastaajalta vahingonkorvaussaatavaa, joten hänen hakemuksensa turvaamistoimen määräämisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
5.3.2021 14.15
Euroopan unionin tuomioistuimen tilastoja 2020Euroopan unionin tuomioistuimen toiminta jatkui vuonna 2020 vilkkaana huolimatta etätyöskentelystä ja siitä, ettei 16.3–25.5.2020 voitu matkustusrajoitusten vuoksi järjestää istuntoja. Viimeksi mainitun päivän jälkeen istuntosalien ovet ovat olleet auki asianosaisten edustajille ja yleisölle – joskin tiukkojen suojelutoimenpiteiden vallitessa – hyvän oikeushallinnon turvaamiseksi ja istuntojen julkisuutta koskevan periaatteen mukaisesti. - Uutiset
5.3.2021 16.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän turvaamistoimen (takavarikon) tasingon saamista koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli tuomiollaan kumonnut KA:n ja AA:n tekemän osituksen. Puolisoiden välillä ei siten ollut ositusta, jonka perusteella KA:lla olisi takavarikkohakemuksen mukainen maksuvelvollisuus AA:lle. AA oli käräjäoikeudessa lisäksi esittänyt vaatimuksia velvoittaa KA maksamaan hänelle tasinkoa, restituutiota tai vahingonkorvausta. Nämä vaatimukset oli kuitenkin esitetty vain mikäli käräjäoikeudessa esitetty ensisijainen vaatimus ei menesty. Kun AA:n ensisijainen vaatimus oli käräjäoikeudessa hyväksytty, turvaamistoimen myöntämisen edellytyksiä ei ollut ennakkoturvattavuuden suhteen aihetta arvioida toisin AA:n toissijaistenkaan vaatimusten perusteella. Turvaamistoimivaatimus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 9.54
Hovioikeus hylkäsi täytäntöönpanon keskeytyspyynnön työsuhdetta koskevassa asiassaHO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt syytä käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon kieltämiseksi tai keskeyttämiseksi. - Uutiset
8.3.2021 11.48
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden laamannia vastaan ajetun rangaistusvaatimuksenKantaja oli pannut vireille Pohjois-Savon KO:ssa vuosina 2017– 2020 yhteensä 65 rikosasiaa ja 16 siviilijuttua, joista oli joulukuussa 2020 edelleen vireillä 21 rikosasiaa ja 12 siviiliasiaa. Tällä hetkellä vireillä on 44 rikosasiaa ja 28 siviiliasiaa. Hän oli toimittanut niihin liittyen KO:lle tuhansia sivuja kirjelmiä ja muuta aineistoa. HO totesi, että Pohjois-Savon KO:n työjärjestyksen, sitä täydentävien lainkäyttöasioiden työsuunnitelmien ja jako-ohjeiden sekä luotettavana pidettävän laamannin kertomuksen perustella laamanni oli voinut ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen kantajan vireille panemat asiat. Kantaja ja todistaja olivat kertoneet kokemuksensa siitä, miten laamanni oli asioita käsitellyt. Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty objektiivista näyttöä siitä, että laamanni olisi menetellyt teonkuvauksessa kuvatulla tavalla. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että laamanni olisi tarkoittanut estää kantajan asioiden käsittelyä, pyrkinyt aiheuttamaan kantajalle vahinkoa tai käyttäneen virkaansa perustuvaa valtaa väärin. Asiassa ei ollut myöskään näytetty, että laamanni olisi vaatinut, että kantajan tulee käyttää lakimiestä asioissaan. Laamannin ei voitu katsoa myöskään tuottamuksellisesti rikkoneen virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi, ja kun rangaistusvaatimuksen teonkuvaus ei kaikilta osin täyttänyt kanteessa vaadittujen rikosten tunnusmerkistöjä, kantajan laamannia vastaan ajama rangaistusvaatimus oli hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan laamannillle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 6.550,80 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 14.10
Ulosottovelallisia oli viime vuonna 568 000 – korona vaikutti häätöjen ja realisointien määriinVuonna 2020 ulosottovelallisia oli noin 568 000, missä on kasvua noin prosentin verran edellisvuoteen verrattuna. Koronaviruksen vaikutus näkyi konkreettisesti Ulosottolaitoksen toimittamissa häädöissä ja realisoinneissa. - Uutiset
8.3.2021 14.46
Hovioikeus ei myöntänyt huostaanotettujen lasten tapaamisoikeuden vahvistamista vaatineelle isälle jatkokäsittelylupaaAsiassa ei ollut kysymys huoltajuudesta vaan yksinomaan lasten tapaamisoikeuteen liittyvistä kysymyksistä. Koska huostaanoton aikana sosiaalitoimen päätösvaltaan ja muutoksenhaun osalta HAO:n toimivaltaan kuuluu lasten ja heidän vanhempansa yhteydenpidosta päättäminen ja sen mahdollinen rajoittaminen, KO:n ratkaisu lasten tapaamisoikeuden osalta olisi jäänyt pitkäksi ajaksi merkitystä vaille. KO oli katsonut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 11 a §:n perusteella sekä korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2011:59 oikeusohjeet huomioon ottaen, että tapauksen olosuhteissa oli lapsen edun kannalta tarpeetonta antaa ratkaisua lasten oikeudesta tavata isäänsä ja pitää tähän yhteyttä hakijan vaatimin tavoin. Näin ollen hakemus oli hylättävä. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeudessa oli tapahtunut menettelyvirhe, kun se ei vastaajan pääkäsittelyn alussa esittämästä pyynnöstä huolimatta ollut määrännyt hänelle uutta puolustajaaKO oli asiassa selostetulla tavalla vastaajan yhteydenoton johdosta määrännyt hänelle asiaan kahdesti puolustajan, mutta peruuttanut määräykset ennen asian pääkäsittelyä. Syyttäjä oli vaatinut vastaajan tuomitsemista ehdolliseen vankeusrangaistukseen kolmesta pahoinpitelystä. Asianomistaja, jolla oli ollut asiassa avustaja, oli yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja lisäksi kohdistanut vastaajaan määriltään huomattavia korvausvaatimuksia. Vastaaja, joka oli kiistänyt syytteen ja siihen perustuneet muut vaatimukset, oli ollut KO:ssa vastapuoliaan oleellisesti heikommassa asemassa. Nämä seikat ja vastaajan esittämästä lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevä alentunut toimintakyky huomioon ottaen HO katsoi, ettei vastaaja ollut kyennyt yksin valvomaan etuaan ja puolustamaan itseään asian käsittelyssä ja että vastaajan oikeusturva oli edellyttänyt puolustajan määräämistä. KO:n virheellisen menettelyn vuoksi KO:n tuomio oli kumottava ja asia oli oikeusastejärjestys huomioon ottaen palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
9.3.2021 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei velallisen maksuvaran vähäisyys johtunut VJL 9 a §:ssä tarkoitetusta väliaikaisesta syystä ja ettei sanottu säännös estänyt velkajärjestelyn myöntämistäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. Velkajärjestely aloitettiin. VJL 62 §:n mukaan asiaan osalliset vastaavat itse menettelyyn osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista. Sen vuoksi asianajotoimiston oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä. - Uutiset
9.3.2021 8.30
Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa ehdotetaan lyhennettäväksiMaksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja ehdotetaan lyhennettäväksi niin, että merkintä poistuisi kuukauden kuluttua merkinnän perusteena olleen maksun suorittamisesta. Oikeusministeriössä valmistunut ehdotus asiasta on lausunnolla 14. huhtikuuta 2021 saakka. - Uutiset
9.3.2021 9.00
Hovioikeus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä kun esitutkinta oli kestänyt 3,5 vuotta: Käräjäoikeus oli alentanut vastaajan sakkorangaistusta selvällä ja mitattavalla tavallaKorkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2005:73 (kohta 9) mukaan EIT:n ratkaisukäytännöstä ilmenee, että rikosasiassa sopimusloukkauksen olemassaolon kannalta hyvittäminen voidaan toteuttaa ottamalla viivästys huomioon asian lopputuloksessa. Tällöin on kuitenkin edellytetty, että hyvittäminen on tehty selvällä ja mitattavalla tavalla ja se on ollut seuraamuksen kannalta olennainen (esimerkiksi ratkaisut Beck v. Norja 26.6.2001, kohta 27 ja Pietiläinen v. Suomi 5.11.2002, kohta 44). (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
9.3.2021 14.11
Rikosuhripäivystys: Vahingonkorvausten hakeminen Vastaamon konkurssipesältäTietomurron kohteeksi joutunut psykoterapiakeskus Vastaamo asetettiin konkurssiin 15.2.2021. Jo marraskuussa yli 25 000 uhriksi joutunutta oli tehnyt rikosilmoituksen ja uhrien todellinen määrä on vielä suurempi. Moni Rikosuhripäivystyksen asiakas miettii, kuinka Vastaamon konkurssi vaikuttaa esimerkiksi vahingonkorvausten saamiseen. Rikosuhripäivystyksen julkaisemassa artikkelissa käsittellään nimenomaan vahingonkorvausten hakemista Vastaamon konkurssipesältä. - Uutiset
9.3.2021 15.00
Käräjäoikeuden vahvistaman sovintosopimuksen oikeusvoima esti käräjäoikeutta tutkimasta kantajan esittämiä vaatimuksia varaston vuokrariidassaKO oli jättänyt kanteen tutkimatta. Valittaja vaati HO:ssa, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
9.3.2021 16.00
Koronaviruksen ja sen jälkitaudin sairastamiseen vedonneelle ei palautettu menetettyä määräaikaaHO katsoi, ettei hakija ollut esittänyt asiassa sellaista selvitystä, joka olisi osoittanyt hänen olleen terveydentilansa vuoksi estynyt ilmoittamasta tyytymättömyyttä ja hakemasta muutosta Kainuun käräjäoikeuden 22.12.2020 antamaan tuomioon. Hakijan muutoksenhaun edellyttämien toimenpiteiden laiminlyönti ei siten ollut johtunut OK 12 luvun 28 §:ssä tarkoitetusta laillisesta esteestä. Kun asiassa ei ollut esitetty eikä asiassa ollut muutoinkaan ilmennyt myöskään OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä menetetyn määräajan palauttamiselle, hakijan hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
10.3.2021 9.00
Hovioikeus: Syyttäjään kohdistettu rangaistusvaatimus oli selvästi perusteetonKantajan esittämät rangaistusvaatimukset, niiden tueksi esitetyt seikat ja todisteet eivät sisältäneet mitään sellaista, mikä olisi viitannut säännösten vastaiseen menettelyyn. Vastaajaan kohdistettu rangaistusvaatimus oli selvästi perusteeton, minkä vuoksi kanne oli ROL 7 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla haastetta antamatta heti hylättävä tuomiolla. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
10.3.2021 11.15
Väitös: Lapsen etua ei huomioida riittävästi oikeuskäytännössäOTM Milka Sormunen analysoi lapsen edun käsitettä kotimaisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä ihmisoikeuksia koskevassa oikeuskäytännössä väitöskirjassaan "The Best Interests of the Child in Human Rights Practice: An Analysis of Domestic, European and International Jurisprudence". Väitöskirja tuottaa uutta tietoa siitä, miten lapsen edun käsite ymmärretään ja miten sitä käytetään Suomen korkeimman hallinto-oikeuden, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuissa ja YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmissä. Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 12.3.2021 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata videolinkin kautta. - Uutiset
10.3.2021 14.44
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu asianajajien palvelujen tarjoamisen vapaudesta (Irlanti)Ennakkoratkaisupyyntö – Asianajajien palvelujen tarjoamisen vapaus – Direktiivi 77/249/ETY – 5 artikla – Päämiestä kansallisessa oikeudenkäyntimenettelyssä edustavan vierailevan asianajajan velvollisuus työskennellä yhdessä asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa toimivan asianajajan kanssa – Velvollisuuden rajat - Uutiset
11.3.2021 10.19
Avustajan puuttuminen ei ollut välttämättä edellyttänyt valmisteluistunnon peruuttamista - hovioikeus hylkäsi kantelunAsiaa oli lokakuuhun 2019 mennessä käsitelty eri oikeusasteissa jo lähes viiden vuoden ajan, jolloin kantelijalla oli ollut lainopillinen avustaja. Asiakirjoihin liitetyistä sähköpostiviesteistä ilmeni, että KO:n toteamin tavoin asianajotoimisto oli päättänyt asiamiehen toimeksiantosuhteen hieman ennen määrättyä valmisteluistuntoa luottamuspulan vuoksi, jonka syynä oli ollut muun muassa päämiehen myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2021) - Uutiset
11.3.2021 12.57
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi petossyytteet koskien 124,50 euron suuruista tulkin palkkiotaHO:ssa oli vastaajien valitusten johdosta kysymys siitä, oliko sanottu tulkkaus tapahtunut ja jos oli, missä laajuudessa se oli tapahtunut. Jos katsottiin, ettei tulkkausta ollut tapahtunut, HO:ssa oli kysymys siitä, täyttikö vastaajien menettely petoksen vai lievän petoksen tunnusmerkistön ja oliko teko jäänyt yrityksen asteelle. Kun asiassa ei ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, ettei tulkkausta 10.8.2016 olisi tapahtunut vastaajan laskusta ilmenevässä laajuudessa, syyte oli hylättävä. Vastaajien syyllistymisestä KO:n heidän syykseen lukemaan petokseen jäi kerrotuissa olosuhteissa varteenotettava epäily. Asian lopputulos huomioon ottaen kannanotto muihin valituksissa esitettyihin väitteisiin ei ollut enemmälti tarpeen. (Vailla lainvoimaa 11.3.2021) - Uutiset
11.3.2021 15.51
Ulosoton velkojan tilitysmaksun enimmäismäärää korotetaan - muutos voimaan 1.4.2021Ulosoton velkojan suorittaman tilitysmaksun enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 500 eurosta 5 000 euroon tilityskerralta. Tilitysmaksun suuruus 1,45 prosenttia tilitettävästä rahamäärästä säilyy ennallaan. - Uutiset
11.3.2021 16.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiselleKO:n asiakirjoista ilmeni, että englannin kielelle käännetty vastauspyyntö oli toimitettu sijaistiedoksiantona, koska haastemies ei ollut useista yrityksistä huolimatta tavoittanut hakijaa. KO oli lisäksi lähettänyt englanniksi käännetyn ilmoituksen ratkaisun antamisesta hakijalle samaan osoitteeseen, josta häntä oli yritetty tavoitella ja johon myös päätös oli lähetetty. Asiassa ei ollut saatavissa olevan selvityksen perusteella ilmennyt aihetta epäillä hakijan väitettä siitä, ettei hän ollut saanut ilmoitusta ratkaisun antamisesta ja että tuomio oli saapunut myöhässä, vaikka vastauspyynnön osalta oli KO:ssa jouduttu käyttämään sijaistiedoksiantoa. Määräajan palauttamiselle oli siten lailliset perusteet. (Vailla lainvoimaa 11.3.2021) - Uutiset
12.3.2021 10.30
Käytetäänkö yrityssaneerausmenettelyä väärin? Selvitys viivyttelyluonteisista yrityssaneerauksista on valmistunutKonkurssiasiamiehen toimisto on julkaissut selvitysraportin viivyttelyluonteisista yrityssaneeraushakemuksista ja -menettelyistä sekä saneerausselvittäjän rikosilmoitusvelvollisuudesta. Selvityksen on laatinut tutkijatohtori Anssi Kärki Lapin yliopistosta. Tutkimuksen aineistoanalyysi tehtiin vuonna 2019 alkaneista konkurssimenettelyistä, joiden taustalla oli yrityssaneeraushakemus tai -menettely. Tarkempaan tarkasteluun valikoitui 48 tapausta, joissa oli syytä olettaa tapahtuneen tarkoituksellista viivyttelyä. Lisäksi toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi 51 yrityssaneerausmenettelyiden parissa työskentelevää henkilöä eri ammattiryhmistä. Kyselyllä selvitettiin eri intressiryhmien ja asiantuntijoiden näkemyksiä ilmiön laadusta, laajuudesta ja muutostarpeesta. Selvityksen kolmantena osana on lainopillinen tutkimus. Sen tutkimuskysymyksenä oli, miten saneerausselvittäjän rikosilmoitusvelvollisuus sopisi yrityssaneerauslain systematiikkaan - Uutiset
12.3.2021 11.15
Hovioikeus arvioi VJL 10 a §:n painavia syitä toisin kuin käräjäoikeus ja myönsi perinnöstä kahdesti luopuneelle velkajärjestelynPunnitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä vahvasti puoltavat seikat eli hakijan toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika, hakijan henkilökohtaiset olosuhteet ja velkajärjestelyn merkitys hänen kannaltaan muodostavat painavan syyn aloittaa velkajärjestely yleisestä esteestä huolimatta. Koska vahvoja vastaan puhuvia seikkoja ei ollut olemassa, hakijalle voitiin myöntää velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
12.3.2021 11.50
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta takaisinsaantiin johtaneessa velkomusasiassa toisin kuin käräjäoikeus - velkoja ei ollut pitkittänyt oikeudenkäyntiäKO oli katsonut, että velkoja oli ollut 2.10.2019 tietoinen velallisen maksusuorituksesta, mutta hän oli vasta 29.12.2019 KO:lle antamassaan lausumassa peruuttanut kanteen työsuoritukseen perustuvan saatavan ja viivästyskoron osalta, joten velkoja oli 27.11.- 29.12.2019 välisenä aikana laiminlyömällä kanteen peruutuksen tältä osin, pitkittänyt oikeudenkäyntiä velvollisuutensa vastaisella menettelyllä ja siten tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut velalliselle kustannuksia. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko velkoja pitkittänyt KO:ssa oikeudenkäyntiä ja siten velvollinen korvaamaan velallisen oikeudenkäyntikulut ajalta 27.11.-29.12.2019. KO:n tuomiota muutettiin. HO katsoi, ettei velkoja ollut oikeudenkäyntiä pitkittämällä tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut velalliselle kustannuksia ja oli siten vapautettava velvollisuudesta korvata velallisen 477,40 euron oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Velallinen velvoitettiin suorittamaan velkojalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 710 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.3.2021) - Uutiset
12.3.2021 12.45
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen sillensä jätetyn asian käsiteltäväksi ottamisestaVaatimus asian ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 12.3.2021) - Uutiset
12.3.2021 15.00
Hovioikeus arvioi VJL 10 a §:n painavia syitä toisin kuin käräjäoikeus - kevytmielisesti velkaantuneelle kokopäivätyössä olevalle hakijalle voitiin myöntää velkajärjestelyArvioitaessa velallisen toimia velkojen maksamiseksi hakija oli maksanut velkojaan aikavälillä 29.12.2015 - 29.8.2019 yht. 15 657,42 euroa. Velkojille oli kertynyt suorituksia myös velkajärjestelyhakemuksen virelläoloaikana, mm. Axactorin saatava oli 29.8.2019 päivätyn ulosottolistan mukaan 6 059,65 euroa. Veloille kertynyttä määrää ei voitu pitää vähäisenä, mutta ei myöskään erityisen merkittävänä. Hakijan velat olivat syntyneet vuosina 2009 (1 velka) - 2018, painottuen vuoteen 2017. Hakijan pääasiallisesta velkaantumisesta kulunut aika ei ollut niin pitkä, että se olisi vielä vahvasti puhunut velkajärjestelyn myöntämisen puolesta. Hakija ei ole iäkäs, hänellä on yksi muualla asuva huollettava. Hakijan ei ollut ilmoitettu kärsivän vakavasta työkykyä haittaavasta sairaudesta. Olosuhteet eivät puoltaneet velkajärjestelyn myöntämistä. Velkajärjestelyn merkitys oli ymmärrettävästi suurempi hakijalle kuin hakijan velkojille, joille velkajärjestelyn merkitystä voitiin pitää melko rajallisena. HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 §:n 7 kohdassa tarkoitetusta esteperusteesta huolimatta VJL 10 a §:ssä tarkoitetut painavat syyt. Hakijalle oli siten myönnettävä velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
12.3.2021 16.00
Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan - lait voimaan 1. heinäkuuta 2021Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset perjantaina (12.3.). Muutosten tavoitteena on parantaa vakuutuspäätösten laatua ja lisätä käsittelyprosessin avoimuutta, joutuisuutta ja tunnettuutta. Samalla vahvistetaan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. - Uutiset
15.3.2021 11.30
Hovioikeus: Vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin perusteettomana ja määrältään yksilöimättömänä sillensä jääneessä palvelusrikosasiassaAsiassa ei ilmennyt, että esitutkinta tai oikeudenkäynti olisivat aiheuttaneet A:lle asiamiehen palkkion lisäksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:ssä tarkoitettuja kuluja. A:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin perusteettomana ja joka tapauksessa määrältään yksilöimättömänä. (Vailla lainvoimaa 15.3.2021) - Uutiset
16.3.2021 13.00
Hovioikeus: Avopuolisoiden yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiäAsianosaisten käsitykset heidän parisuhteensa ja yhteistaloutensa päättymisen ajankohdasta olivat ristiriitaiset. Asiassa ei valittajan omaa ilmoitusta lukuun ottamatta ollut esitetty näyttöä siitä, että asianosaiset olisivat ennen avoliittolain voimaantuloa antaneet nimenomaisia parisuhteen päättämistä koskeneita tahdonilmaisuja. Myöskään asiassa selostetun asianosaisten toiminnasta esitetyn muun selvityksen perusteella asiassa ei vastoin vastapuolen kiistämistä voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että osapuolten avoliitto olisi päättynyt jo ennen avoliittolain voimaantuloa. Näin ollen osapuolten yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
16.3.2021 14.48
Hovioikeus palautti asianomistajalle menetetyn määräajanA oli määräajassa hakenut menetetyn määräajan palauttamista. Asiassa ilmenneen mukaan KO ei ollut ilmoittanut A:lle kyseessä olevan asian uutta käsittelypäivää. KO ei ollut myöskään toimittanut A:lle 17.12.2020 julistamaansa tuomiota. Tyytymättömyyden ilmoittamista varten säädetyn määräajan menettäminen ei ollut johtunut A:n laiminlyönnistä. Määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle oli tämän johdosta palautettava. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
16.3.2021 15.33
Epätäydellinen maksuohjelmapäätös poistettiin tuomiovirheen vuoksi ja asia palautettiin käräjäoikeuteenKoska maksuohjelman muuttamista koskevasta KO:n päätöksestä ei käynyt ilmi velkajärjestelyn sisältö ja maksuaikataulu kantelussa tarkoitetulla tavalla A Oy:n ja B Oy:n velkojen osalta, KO:n ratkaisu oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla epätäydellinen, ja se voitiin tuomiovirheen perusteella poistaa. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
17.3.2021 8.08
Perintälain väliaikaisten muutosten jatkaminen lausunnoilla 6. huhtikuuta 2021 saakkaYrityksiltä veloitettavien perintäkulujen enimmäismääriä koskevien säännösten voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi. Tarkoituksena on helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta. Oikeusministeriössä valmistunut työryhmän mietintö on nyt lausunnolla. Perintälaissa on vuoden alusta asti ollut voimassa väliaikaisesti yksityiskohtaiset säännökset muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista. Mietinnön mukaan perintälain väliaikaisia säännöksiä muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääristä sovellettaisiin tämän vuoden heinäkuusta ensi vuoden kevääseen. Tämänhetkiset säännökset ovat voimassa kesäkuun loppuun.