Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
16.9.2020 14.30
Hovioikeus: Valittaja oli nimenomaisesti luopunut oikeudestaan avustajaan käräjäoikeudessa lähestymiskieltoasiassa – oikeusturva ei vaarantunutTapauksen olosuhteissa käräjäoikeuden ei ollut katsottava menetelleen virheellisesti, kun se oli määrännyt uuden pääkäsittelyn toimitettavaksi 17.6.2020, joka ajankohta ei ollut sopinut avustaja J:lle, sekä 10.6.2020 ilmoittanut A:lle, ettei istuntoa enää peruuteta, ja kehottanut A:ta hankkimaan toinen avustaja istuntoon. Käräjätuomarin lausuman perusteella oli edelleen selvitetty, että A:lle oli pääkäsittelyn alussa selostettu istunnon kulkua ja kerrottu mahdollisuudesta tulla asiassa kuulluksi, mutta tämä oli poistunut oikeudesta pian pääkäsittelyn alkamisen jälkeen. Kerrotut olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A oli nimenomaisesti luopunut oikeudestaan avustajaan käräjäoikeudessa. Näin ollen A:n oikeusturvan ei ollut katsottava vaarantuneen hänen väittämästään syystä eikä asiaa ollut hänen vetoamallaan perusteella palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 15.00
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Syytekynnys, todennäköiset syyt, vieraan valtion lakia koskevan selvityksen hankkiminen, ampuma-aserikosApulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi syytteen nostamisesta päättäneen aluesyyttäjän ja syytettä pääkäsittelyssä ajaneen aluesyyttäjän tietoon käsityksensä siitä, että ampuma-aserikosasian asianmukainen hoitaminen olisi edellyttänyt selvityksen hankkimista Ranskan kansallisen lain sisällöstä. - Uutiset
16.9.2020 15.12
Julkisasiamies: Pääsy asianajajan ammattiinJulkisasiamies esittää, että SEUT 45 ja SEUT 49 artikla ovat esteenä Ranskan julkishallinnon palveluksessa työskentelyä koskevalle vaatimukselle ja alueelliselle vaatimukselle, joiden täyttymistä edellytetään asetuksen nro 91-1197 98 §:n 4 kohdan nojalla erivapauden myöntämiseksi asianajajan ammatin harjoittamiselta edellytetystä koulutuksesta ja asianajajantutkinnosta, siltä osin kuin näiden vaatimusten soveltaminen ei käytännössä anna mahdollisuutta selvittää, ovatko henkilöt, jotka ovat olleet Euroopan komission virkamiehiä, hankkineet edellytetyn kokemuksen tehtävistä kansallisen oikeuden parissa. SEUT 45 ja SEUT 49 artikla ovat joka tapauksessa esteenä sille, että säännellyn ammatin harjoittamiselle asetetaan jäsenvaltiossa edellytyksiä, jotka eivät perustu johdonmukaisiin ja ennakoitavissa oleviin kriteereihin ja joista kaikki kiinnostuneet hakijat eivät voi kohtuudella varmistua etukäteen. - Uutiset
16.9.2020 16.00
Hovioikeus: Pahoinpitelystä sakkorangaistukseen tuomittu lautamies voitiin vapauttaa tehtävästäänKokonaisuutena arvioiden valituksen perusteella ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta vapauttamista lautamiehen tehtävästä olisi tullut arvioida eri tavalla kuin KO oli tehnyt. Muutakaan perustetta KO:n päätöksen muuttamiselle ei ollut ilmennyt. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäperusteilla KO:n päätöksen perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 9.30
Hovioikeus jätti tutkimatta vaatimuksen käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon kieltämisestäNyt käsillä olevassa asiassa A oli vaatinut käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon kieltämistä. Hän ei kuitenkaan valituskirjelmässään vaatinut muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun, eikä valitusta ollut mahdollista täydentää uusilla vaatimuksilla. Hovioikeudessa ei näin ollen ollut käsiteltävänä sellaista valitusta, jonka johdosta hovioikeus voisi kieltää käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon. Koska hovioikeudella ei ollut toimivaltaa määrätä täytäntöönpanon kieltämisestä, vaatimus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 12.27
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan vahingonkorvauskanteen Melaa vastaan riippumatta siitä, oliko kantaja hakenut muutosta Melan ratkaisuihinA:lle oli 15.12.2013 sattunut tapaturma, jonka vuoksi hän oli hakenut tapahtumahetkellä voimassa olleen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta Melalta. Mela oli antanut tapaturman johdosta muun ohessa päätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018. A oli nostanut Melaa vastaan korvausvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan vahingonkorvauskanteen katsoen korvauspäätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018 lainvastaisiksi. A:n kanteen mukaan hänellä ei ole ollut velvollisuutta hakea muutosta sanottuihin päätöksiin tai hänellä oli ollut ainakin pätevä syy olla tekemättä niin. Käräjäoikeus oli katsonut, että vahingonkorvauslain 3 luvun 4 §:n säännös tuli nyt käsillä olevassa asiassa sovellettavaksi. Lisäksi käräjäoikeus oli katsonut, että A ei ollut tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hänellä voitaisiin katsoa olleen pätevä syy olla hakematta muutosta Melan päätöksiin. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen ja oikeudenkäyntiväitteen. Hovioikeus ei muuttanut ratkaisuja. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 12.32
EIT:lta tuomio Suomelle - viranomaiset eivät noudattaneet erityistä huolellisuusvelvollisuuttaan, kun Kauhajoen kouluampujan asetta ei takavarikoitu ennen hyökkäystäEIT:n 1. jaosto katsoi viranomaisten epäonnistuneen suojella Kauhajoella vuonna 2008 tapahtuneen kouluampumisen uhrien elämää (EIS 2 art). Paikallinen poliisiasema oli antanut tekijälle aseluvan muutama kuukausi ennen hyökkäystä. Poliisi oli myös haastatellut tekijää päivää ennen hyökkäystä selvittääkseen, aiheuttaako tekijä vaaraa yhteiskunnalle. Poliisi oli päättänyt, ettei näin ollut, eikä tekijän asetta ollut takavarikoitu. Ammunnassa kuoli 10 ihmistä. Valittajina tapauksessa olivat menehtyneiden uhrien, opettajan ja yhdeksän oppilaan, omaiset. - Uutiset
17.9.2020 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa YhdysvaltoihinAsiassa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), että äiti oli helmikuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Yhdysvaltoihin. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin, koska palauttamiselle ei ollut Haagin sopimuksessa tarkoitettua estettä. HO piti isän vaatimaa 2 000 euron määrää kohtuullisena arviona matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 7.31
Julkisasiamieheltä ratkaisuehdotus asiassa, jossa Suomen veroviranomainen on esittänyt Viron viranomaisille avunantopyynnönEnnakkoratkaisupyyntö on esitetty riita-asiassa, joka koskee Maksu- ja Tolliametin (vero- ja tullivirasto, Viro, MTA) valitusta Tallinna Ringkonnakohusin (Tallinnan ylioikeus, Viro) päätöksestä, jolla viimeksi mainittu tuomioistuin kieltäytyi antamasta lupaa Heavyinstall OÜ -yhtiötä koskevien turvaamistoimien toteuttamiseen. Lupaa oli pyydetty Suomen veroviranomaisen Viron veroviranomaiselle direktiivissä 2010/24 tarkoitettua keskinäistä avunantoa koskevien säännösten perusteella esittämän turvaamistoimia koskeva pyynnön vuoksi. Julkisasiamies esittää asiassa, että direktiivin 2010/24/EU 16 artiklaa on tulkittava siten, että kun turvaamistoimien toteuttamiseen liittyvään avunantopyyntöön on liitetty saman artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu asiakirja, joka sisältää avunantoa pyytäneen jäsenvaltion tuomioistuimen ratkaisun, tämän tuomioistuimen arvio sitoo pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuinta, siltä osin kuin kyse on pyydettyjen turvaamistoimien tarpeellisuudesta eli edellytysten täyttymisestä sekä turvaamistoimien toteuttamisen mahdollisuudesta pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa. - Uutiset
18.9.2020 12.07
Asianajaja Anne Björklund: Kuka korvaa oikeudenkäyntikulut hankinnan keskeytyessä?Osallistuminen hankintayksikön järjestämään tarjouskilpailuun on tarjoajan näkökulmasta usein, ainakin pienemmissä organisaatioissa, suuri ponnistus niin ajankäytöllisesti kuin taloudellisesti. Mikäli tarjous ei menesty tarjouskilpailussa ja tarjoaja katsoo, että hankintayksikön menettely on ollut hankintalain vastaista, se voi vaatia hankintaoikaisua ja/tai tehdä valituksen markkinaoikeuteen. - Uutiset
18.9.2020 13.00
Hovioikeus arvioi takavarikon edellytyksiä KKO:n ratkaisujen valossa ja pysytti senTakavarikon määräämisen edellytyksiä arvioidaan vakiintuneesti korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä (erityisesti KKO 1994:132–133 ja KKO 2019:32) lausuttujen periaatteiden mukaisesti. Vaade-edellytyksen täyttymisen osalta hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksessä esitetyt perustelut ja johtopäätökset. Hovioikeus katsoi kaikkea asiassa esitettyä kokonaisuutena arvioiden, että Y ja Z Oy olivat esittäneet hakemuksensa tueksi sellaisia asian olosuhteisiin liittyviä seikkoja, joiden perusteella hukkaamisvaaran voitiin päätellä olevan olemassa. X:n vetoamat seikat eivät puolestaan olleet riittäviä osoittamaan, että hukkaamisvaaraa ei olisi tai että se olisi varsin epätodennäköinen. Näin ollen käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut syytä myöskään hukkaamisvaaran osalta. - Uutiset
18.9.2020 15.00
Velallinen ei ollut jäädessään eläkkeelle laiminlyönyt myötävaikutusvelvollisuuttaan ylläpitää maksuvaraansa - maksuohjelmaa oli muutettavaVelallinen oli ilmoituksensa mukaan jäänyt eläkkeelle hoitamaan sairasta lähiomaistaan. Velallisen mukaan hän ei ollut maksuohjelmaa vahvistettaessa tiennyt lähiomaisensa tulevasta sairastumisesta. Tältä osin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei velallinen ollut jäädessään eläkkeelle laiminlyönyt myötävaikutusvelvollisuuttaan ylläpitää maksuvaraansa. HO myös katsoi, ettei velalliselta voitu kohtuudella edellyttää vahvistetun maksuohjelman mukaista maksuvelvollisuuden täyttämistä. Velalliselle vahvistettua maksuohjelmaa oli siten muutettava. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen maksuohjelman muuttaminen tapahtui soveliaimmin KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 9.00
Hovioikeus velvoitti kaupungin 50 000 euron sakon uhalla esittämään kaupungin kaikki 1.1.2014 ja 28.2.2017 välisenä aikana tehdyt mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asukassijoituksiin liittyvät maksusitoumuksetRovaniemen kaupunki velvoitettiin 50 000 euron sakon uhalla esittämään KO:lle Rovaniemen kaupungin kaikki 1.1.2014 ja 28.2.2017 välisenä aikana tehdyt mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asukassijoituksiin liittyvät maksusitoumukset, joilla on osoitettu asiakkaita palveluasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen ja erityistä tukea vaativien tehostettuun palveluasumiseen. Määräys koskee sekä puitejärjestelyyn osallistuneisiin että sen ulkopuolisiin yrityksiin annettuja maksusitoumuksia. Asiakirjat on esitettävä KO:lle 30 päivän kuluessa siitä, kun HO:n päätös on saanut lainvoiman. Maksusitoumukset on esitettävä siten peitettynä tai muuten käsiteltynä, että niistä ilmenee vain lähettäjä, palvelun tuottaja, ostettu palvelu ja sen aika. Muilta osin KO:n päätös jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 10.42
Hovioikeus punnitsi asianajajan sananvapauden rajoja – valvontalautakunta oli voinut antaa varoituksenAsiassa esitettiin A:n sananvapauden hyväksyttävän rajoittamisen puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja. Yhtäältä A:n kantelun kohteena olevassa valituksessa esittämien ilmaisujen esittämistilanne, ilmaisuista pääteltävä esittämistarkoitus ja niiden asiasisältö puolsivat johtopäätöstä siitä, että A:n sananvapautta oli perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesti liiaksi rajoitettu siitä, mikä olisi ollut välttämätöntä tuomioistuimen arvovallan varmistamiseksi. Toisaalta ilmaisujen esittämistapa, niiden kirjallinen muoto, valituskirjelmän yleinen sävy ja osittain ilmaisujen etäinen yhteys kantelun kohteena olevaan asiaan sekä A:n menettelystä määrätyn kurinpidollisen seuraamuksen lievyys puolsivat vastakkaista päätelmää. Hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan ja ratkaisussa kerrottuja seikkoja punnittuaan, että A:n sananvapauden rajoittamiselle oli ollut perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta asianmukaiset ja riittävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä vahingonkorvauskannetta selvästi perusteettomanaA oli kanteessaan esittänyt sen oikeustosiseikaston, jonka perusteella hän vaatii B:ltä vahingonkorvausta. Sillä seikalla, katsotaanko B:n toimineen yksityishenkilönä vai virkamiehenä, ei ole ratkaisevaa merkitystä B:n vahingonkorvausvelvollisuuden kannalta. Mikäli B:n katsotaan kanteessa kuvatulla menettelyllään aiheuttaneen A:lle tämän väittämää vahinkoa, hän on siitä korvausvelvollinen, olipa vahinko aiheutettu sitten virkamiehenä tai yksityishenkilönä. Tämän vuoksi kannetta ei voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden katsoessa B:n toimineen virkamiehenä, oli oikeudenkäynnissä noussut esiin valtion mahdollinen vahingonkorvauslain 3 lukuun perustuva vastuu A:lle mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta. Vaikka A ei ollutkaan kohdistanut vahingonkorvausvaatimusta valtioon, olisi valtiolle tullut vahingonkorvauslain 7 luvun 5 §:n nojalla varata tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Tällaista tilaisuutta valtiolle ei ollut varattu.
Käräjäoikeus oli jättänyt valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn järjestämättä ja hylännyt kanteen kirjallisessa menettelyssä, vaikka A oli nimennyt asiassa henkilötodistelua eikä ollut suostunut asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. Asiaa ei ollut voitu ratkaista ilman A:n suostumusta kirjallisessa menettelyssä, vaan sen valmistelua olisi tullut jatkaa riita-asian käsittelyssä säädetyssä järjestyksessä. Asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.14
Hovioikeus arvioi avustajalle maksettavaa palkkiota asian jäätyä sillensä hovioikeudessaSyyttäjä oli HO:lle toimittamassaan lausumassa katsonut, ettei asianajajalle tullut maksaa palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta, koska se sisältyi käräjäoikeusvaiheen jälkitoimiin. Asiassa ei syyttäjän mukaan myöskään aiheutunut sellaisia jälkitoimia HO:ssa, joista tuli maksaa palkkio, koska asia jäi sillensä. HO totesi, että huolimatta siitä, että nyt oli kysymys valituksen peruutuksesta, jonka johdosta asia jäi KO:n tuomion varaan, oli avustajan annettava HO:n ratkaisu tiedoksi päämiehelle, josta avustajalla oli oikeus saada palkkio asetuksen 3 ja 4 a §:n mukaan. Valittajan osalta asiaan liittyi myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskeva ratkaisu, josta hänellä oli muutoksenhakuoikeus, ja josta avustajan oli päämiestään informoitava. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava, OTM Laura Sarasoja ja VTM Chris Carling: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000–10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000–7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus. - Uutiset
22.9.2020 12.10
Lakimiesuutiset: Koronakevät paljasti oikeusvaltion kehittämisen paikkojaKevään 2020 poikkeusolot toivat julkisen vallan käytön uudella tavalla keskiöön. Suomessa oikeusvaltion rakenteita onnistuttiin kunnioittamaan, mutta esiin tuli myös kehittämisen paikkoja. - Uutiset
22.9.2020 13.30
Hovioikeus palautti konkurssiasian käräjäoikeuteen menettelyvirheen vuoksi – istuntokäsittelyn toimittamista koskeva sääntely on lain sanamuodon ja esitöiden perusteella velallisen suojaksi ehdotonHovioikeus totesi, että konkurssilain istuntokäsittelyn toimittamista koskeva sääntely on lain sanamuodon ja esitöiden perusteella velallisen suojaksi ehdoton. Konkurssiasian ratkaiseminen istuntokäsittelyä järjestämättä edellyttää, että velallinen ei ole istuntokäsittelyä pyytänyt ja että tuomioistuin katsoo sen tarpeettomaksi. Velallisen ei edellytetä perustelevan istuntokäsittelyn järjestämistä koskevaa pyyntöään. Yhtiö oli vastustanut hakemusta ja vaatinut istuntokäsittelyä useaan otteeseen asian käsittelyn aikana. Istunto 3.2.2020 oli keskittynyt lykkäämistä koskevan kysymyksen käsittelyyn eikä siinä istunnon pöytäkirjan perusteella ollut käsitelty konkurssiin asettamisen edellytyksiä ja otettu vastaan yhtiön vastustamisensa tueksi esittämää selvitystä. Tähän nähden hovioikeus katsoi, että velallisen oikeus saada konkurssiin asettamista koskeva asia käsitellyksi istunnossa, lausua kantansa hakemuksesta ja esittää kantaansa tukevaa selvitystä, ei ollut toteutunut konkurssilain säännösten edellyttämällä tavalla. Käräjäoikeuden olisi tullut ennen asian ratkaisemista järjestää velallisen vaatima istuntokäsittely. Käräjäoikeudessa oli siten tapahtunut menettelyvirhe, minkä johdosta käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 15.30
Kantelu kirjoitusvirheen korjaamisesta hylättiinTuomiolauselmien korvausmäärät oli korjattu kirjoitusvirheinä vastaamaan tuomion perusteluja. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 9.39
Peliriippuvuus - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelynHO katsoi, että velkajärjestelyn puolesta puhuvat seikat olivat asiaa kokonaisuutena arvioitaessa vastaan puhuvia seikkoja painavampia ottaen erityisesti huomioon, että lainmuutoksen tarkoituksena on ollut vähentää velkaantumisesta kuluneen ajan merkitystä kokonaisharkintaan vaikuttavana seikkana. Hakijalle oli siten VJL 10 a §:ssä tarkoitettujen painavien syiden perusteella esteestä huolimatta myönnettävä velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
23.9.2020 11.20
Hovioikeus VJL 9 a § 1 momentista: Maksuvaran puuttumista noin 9 kuukauden työttömyyden vuoksi voitiin pitää vielä väliaikaisena - velkajärjestelyhakemus hylättiinOttaen huomioon asiassa kerrottu ja se, että hakija oli sairaudestaan huolimatta aikaisemmin työllistynyt noin vuoden kuluessa edellisen työsuhteensa päättymisestä, HO katsoi, että maksuvaran puuttumista noin yhdeksän kuukauden työttömyyden vuoksi voitiin pitää vielä väliaikaisena. Näin täydennettynä HO hyväksyi KO:n päätöksen perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 11.30
Hovioikeus arvioi oliko asian hoitamisessa ollut niin vakavia laiminlyöntejä tai puutteita, ettei avustajalla ollut oikeutta valtion varoista maksettavaan palkkioonOttaen huomioon asian laatuja laajuus sekä sen käsittelyvaihe HO katsoi toisin kuin palkkiovaatimuksen hylännyt KO, että avustajalla oli oikeus kohtuulliseen palkkioon KO:ssa. Kohtuulliseksi ajankäytöksi asian hoitamiseksi HO arvioi kolme tuntia. KO:n päätöstä muutettiin. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 13.10
Hovioikeuden ratkaisu välitystuomion täytäntöönpanostaAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, tuliko tuomioistuimen tutkia toimivaltaansa koskeva kysymys välimiesmenettelyssä annetun tuomion täytäntöönpanoa koskevan hakemusasian käsittelyssä ja soveltaa oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:ää tilanteessa, jossa vastapuoli jättää lausumatta vai tuliko tuomioistuimen ratkaista asia toimivaltaansa tutkimatta oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 7 §:n nojalla. Jos käräjäoikeuden tuli soveltaa ensiksi mainittua säännöstä, oli asiassa vielä arvioitavana se, oliko käräjäoikeus ollut toimivaltainen lain välimiesmenettelystä 50 §:n tai jonkin muun säännöksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 14.21
Hovioikeus arvioi oliko hakija laiminyönyt tietojenanto- ja myötävaikutusvelvollisuutensa velkajärjestelyhakemuksen käsittelyssä ja muodostiko hakijan menettely VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitetun esteen velkajärjestelyn myöntämiselleAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittaja tarkoituksellisesti jättänyt ilmoittamatta kaupanvahvistajan palkkiot ja asumistuen velkajärjestelyhakemuksen käsittelyn aikana ja siten laiminlyönyt VJL 6 §:ssä säädetyn tietojenantovelvollisuutensa ja siitä, oliko hän velkajärjestelyhakemuksen jättämisen jälkeen tehnyt uutta velkaa, joka ei ollut ollut välttämätöntä hänen toimeentulonsa turvaamiseksi ja siten laiminlyönyt velkajärjestelylain 7 §:ssä säädetyn myötävaikutusvelvollisuutensa. Lisäksi asiassa oli kysymys sen arvioimisesta, muodostiko valittajan menettely VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitetun esteen velkajärjestelyn myöntämiselle. Asiassa todetuin tavoin valittajan velkajärjestelylle ei ollut VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitettua estettä. Valittajan maksuohjelman kesto oli näin ollen muutettava VJL 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla kolmeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 10.10
Hovioikeus: Ulosottovalitusta ei enää voitu tutkia eivätkä KO ja HO olleet toimivaltaisia tutkimaan täytäntöönpanoperusteiden oikeellisuuttaA:n ulosottosaatavat oli maksettu vapaaehtoisella maksusuorituksella kokonaisuudessaan ulosottomiehelle ja ulosottomies oli tilittänyt kertyneet varat. A:n ulosottoasioiden vireilläolo oli lain mukaan päättynyt. Ulosottovalituksen käsittelyn jatkamiselle ei siten ollut enää edellytyksiä ja siltä osin kuin A:n vaatimukset olivat kohdistuneet valituksenalaiseen ulosottotoimeen, lausuman antaminen niistä raukesi. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 10.40
Hovioikeus ei sallinut yhtiön vedota vasta hovioikeudessa siihen, että se oli halunnut palauttaa työntekijän työsuhteen entisin ehdoinArvioitaessa yhtiön oikeutta vedota uuteen seikkaan olennaista ei ollut se, oliko sovintotarjouksia hyväksytty KO:ssa kirjallisiksi todisteiksi, vaan se, oliko yhtiö näyttänyt sillä olleen este tai pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa haluunsa palauttaa työsuhde entisin ehdoin. Koska yhtiö ei ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se ollut voinut vedota mainittuun seikkaan KO:ssa tai että sillä oli ollut pätevä aihe olla tekemättä niin, yhtiöllä ei ollut oikeutta vedota siihen enää HO:ssa. - Uutiset
24.9.2020 11.00
KKO: Rangaistuslajin valinnassa ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen välillä tekijän aikaisempana rikollisuutena otettiin huomioon eurooppalaisesta rikosrekisteriotteesta ilmenevät aikaisemmat muissa EU:n jäsenvaltioissa annetut tuomiotRangaistuksen määrääminen - Rangaistuslajin valinta - Uutiset
24.9.2020 11.21
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu eurooppalaisesta pidätysmääräyksestäVapautta rajoittava toimenpide, joka kohdistuu henkilöön, josta on annettu ensimmäinen eurooppalainen pidätysmääräys (EPM) toisen EPM:n täytäntöönpanemiseksi tapahtuneen luovuttamisen perusteena ollutta tekoa aiemman toisen teon perusteella, ei ole EU-oikeuden vastainen, jos tämä henkilö on poistunut vapaaehtoisesti ensimmäisen EPM:n antaneesta valtiosta. Tässä tilanteessa sen jäsenvaltion, joka on luovuttanut syytetyn toisen EPM:n perusteella, täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten on annettava suostumuksensa. - Uutiset
24.9.2020 12.25
Hovioikeus: Laissa ei ole määräyksiä – syytteen nostamisen määräajan pidentämiselle ei ollut riittäviä perusteitaTuomioistuimen on pakkokeinolain 6 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan kumottava vakuustakavarikko, jollei syytettä nosteta neljän kuukauden kuluessa vakuustakavarikkoa koskevan määräyksen antamisesta. Saman momentin nojalla tuomioistuin voi pidentää tätä aikaa enintään neljällä kuukaudella kerrallaan. Laissa ei ole määräyksiä siitä, millä edellytyksillä määräaikaa voidaan pidentää. Asiassa oli ratkaisevaa erityisesti se, oliko syytteen nostamiselle asetetun määräajan ja vakuustakavarikon voimassaolon pidentäminen rikoskomisarion vaatimalla tavalla pakkokeinolain 1 luvun 2 §:ssä lausutun suhteellisuusperiaatteen mukaista. Valituksesta ei käynyt ilmi, miltä osin esitutkinta oli kesken ja mistä syistä asiaa ei ollut saatu selvitettyä ja saatettua syyteharkintaan 31.8.2020 mennessä. Näin ollen asiassa ei esitetty sellaista selvitystä, että syytteen nostamisen määräajan pidentämiselle olisi riittävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 13.14
Advokaatti: Oikeudellinen muotoilu lisää ymmärrettävyyttäAsianajotoimisto Dottir voitti viime keväänä Fennia Prize -muotoilukilpailun Grand Prix -palkinnon. Dottir palkittiin toiminnastaan legal design -liikkeen kansainvälisenä moottorina. Oikeudellisessa muotoilussa juristit pukevat sopimukset ja neuvot sellaiseen muotoon, että maallikko ymmärtää ja vieläpä jaksaa omaksua ne. Advokaatti haastatteli Dottirin toimitusjohtaja Johanna Rantasta, joka pitää absurdina, että juristit tuottavat yleisesti materiaalia, jota asiakkaat eivät osaa käyttää. - Uutiset
25.9.2020 10.31
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa painavan syyn perusteella virolaisen tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoasiassaYhtiö A:n hakemuksesta käräjäoikeus julisti tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) 44/2001 nojalla virolaisen tuomioistuimen B:tä vastaan antaman tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. B vaati hovioikeudessa, että A:n hakemus hylätään, koska hakemuksen hylkäämiselle oli asetuksen 34 ja 35 artiklan mukaiset perusteet. Hovioikeus ei myöntänyt B:lle jatkokäsittelylupaa.
Korkein oikeus katsoi, että jatkokäsittelylupaa koskevat oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun säännökset soveltuivat asiaan. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa painavan syyn perusteella. (Ään.) - Uutiset
25.9.2020 11.10
KKO poisti päätöksensä takavarikkoasiassa vahvennetun jaoston ratkaisullaKorkeimman oikeuden päätös KKO 2020:41 poistettiin kantelusta, koska Korkeimpaan oikeuteen sähköpostitse saapunutta asianosaisen lausumaa ei ollut otettu huomioon asiaa ratkaistaessa ja koska tämän virheen voitiin sen laatu huomioon ottaen otaksua olennaisesti vaikuttaneen asian lopputulokseen. - Uutiset
25.9.2020 11.17
Hovioikeus: Kaupungilla ei ollut perusteita purkaa Airbnb-majoitustoimintaa kaupungin vuokra-asunnossa harjoittaneen vuokrasopimusta - juttu palautettiin käräjäoikeuteenHO katsoi, KO:n tuomiossa todetuin tavoin, että vuokralaisen menettely oli esitetyn selvityksen perusteella ristiriidassa kaupungin vuokraustoiminnan tarkoituksen kanssa. Toisin kuin KO, HO kuitenkin katsoi, ettei mainitunlainen ristiriita ollut AHVL 17 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa. Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä muunlaisesta kaupungille aiheutuneesta haitasta tai häiriöstä. Vuokralaisen harjoittama alivuokraus ei siten ollut edellyttänyt joko vuokrasopimuksessa annettua suostumusta tai kaupungin erikseen antamaa lupaa. Näin ollen HO katsoi, ettei kaupungilla ollut ollut perusteita purkaa vuokrasopimusta AHVL 61 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Edellä lausutun vuoksi asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, oliko menettelyllä siten vähäinen merkitys, ettei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ollut ollut. Nyt oli kysymys vaatimuksesta, josta KO ei ollut lausunut sen hyväksyttyä kantajan ensisijaisen vaatimuksen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asianosaisten muutoksenhakuoikeuden säilyminen ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen puolsivat jutun palauttamista. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 14.00
Apulaisoikeuskansleri: Ruotsin kielen käyttö kaksikielisessä käräjäoikeudessaApulaisoikeuskansleri kiinnitti kaksikielisen käräjäoikeuden ja sen laamannin huomiota kielilainsäädännön noudattamiseen käräjäoikeuden toiminnassa. - Uutiset
28.9.2020 11.20
KHO: Uuden selvityksen esittäminen vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ollut ulkomaalaislaissa tarkoitettu erityisen painava syy valitusluvan myöntämiselleUlkomaalaisasia – Valituslupa – Valitusluvan myöntämisperusteet – Muu erityisen painava syy – Uusi selvitys - Uutiset
28.9.2020 16.00
Hovioikeus määräsi velkajärjestelyn raukeamaan ja suorittamaan yksityisvelkojalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestäVelallinen ei ollut ollut yhteydessä velkojiin tai osoittanut muutenkaan aktiivisuutta maksuohjelmansa noudattamiseen, vaan hän oli jättäytynyt passiiviseksi ja lopettanut maksuohjelman mukaisten maksujensa maksamisen kokonaan. Näin ollen HO katsoi, että velallisen menettely maksuohjelmansa noudattamisen suhteen oli ollut kokonaisuutena arvostellen piittaamatonta. Huomioiden, että velallisen maksusuoritusten laiminlyönnit olivat kestäneet hyvin pitkän ajan, oli maksujen laiminlyönti ollut olennainen. Maksujen laiminlyönnille ei ollut hyväksyttävää syytä. Näin ollen velallisen maksuohjelma oli määrättävä raukeamaan. Lakivaliokunnan mietintö huomioiden HO katsoi, että ei ollut edellytyksiä määrätä velallinen suorittamaan veloille viivästyskorkoa maksuohjelman keston ajalta. Asiassa oli ollut noin 2 vuoden pituinen jakso, jonka aikana ei ollut tehty toimenpiteitä. Kohtuullinen hyvityksen määrä tässä tapauksessa oli 2 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 7.57
Apulaisoikeusasiamies esittää hyvitystä: Oikeusaputoimiston virheen vuoksi kantelijan valituslupahakemus jätettiin KHO:ssa tutkimattaApulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan asiassa oli tapahtunut kantelijan kannalta selvä ja luonteeltaan vakava oikeudenloukkaus. Viranomaistoiminta ei täyttänyt perusoikeutena turvatun oikeusturvan vaatimuksia, joten hyvityksen suorittamiselle on perusteita. - Uutiset
29.9.2020 8.23
Hovioikeus arvioi turvaamistoimen edellytyksiä kaupungin ja tietokoneohjelmiston toimittajan välisessä ylläpitopalvelusopimuksen irtisanomisessaHovioikeudessa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko kaupunki saattanut todennäköiseksi, että sillä on CGI:tä kohtaan oikeus saada ylläpitosopimuksen irtisanomisehto sovitelluksi oikeustoimilain 36 §:n nojalla siten, että se olisi edelleen oikeutettu saamaan Rondo-järjestelmän ylläpitopalvelua sekä kielletyksi toimet, jotka vaarantaisivat aineiston siirtämisen Rondo-järjestelmästä sen korvaavaan järjestelmään. Turvaamistoimen ja sovittelun edellytyksiä koskevat sekä asiassa osapuolten toiminnasta ilmenneet seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, ettei kaupunki saattanut todennäköiseksi, että sillä olisi sopimuksen sitovuuden lähtökohdasta poikkeavasti oikeus saada ylläpitosopimuksen irtisanomisehto kohtuullistetuksi oikeustoimilain 36 §:n nojalla ja siten saada hyväkseen turvaamistoimihakemuksella vaatimansa kieltomääräykset. Koska turvaamistoimen vaade-edellytys ei täyttynyt, asiassa ei ollut tarpeen arvioida vaaraedellytyksen täyttymistä ja tehdä intressipunnintaa. Asian näin päättyessä ei ollut tarpeen lausua myöskään siitä, oliko vaatimuksen kohta 2 (kielto tehdä aineiston siirtämisen vaarantavia toimia) selvästi perusteeton. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 8.43
Hovioikeus oli erimielinen avustajan palkkiosta siltä osin kuin asianajajalle maksettiin palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisestaEri mieltä ollut jäsen totesi mm., että "tilanteessa, jossa avustaja tai puolustaja ilmoittaa päämiehensä puolesta tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun mutta ratkaisuun ei haeta valittamalla muutosta hovioikeudelta, avustajan tai puolustajan olisi saadakseen palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta haettava sitä erikseen ja tuomioistuimen olisi annettava vaatimuksesta erillinen ratkaisunsa, mikäli tyytymättömyyden ilmoittamisen ei katsota kuuluvan palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena sanotun toimen vähäisyyteen nähden. Edellä lausutuilla perusteilla myös tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun kuuluu palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin, joista ei hovioikeudessa makseta erikseen palkkiota." (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 9.38
KKO äänesti: Hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta oli tehty ennen hakemuksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymistä ja se tuli siten tutkiaA:n asiamies oli toimittanut valituksen käräjäoikeuden tuomiosta käräjäoikeuteen valitusajan viimeisenä päivänä virka-ajan päättymisen jälkeen. Hovioikeus oli myöntänyt asiassa jatkokäsittelyluvan ja vasta asian valmistelua jatkaessaan havainnut, että valitus oli saapunut myöhässä. Hovioikeuden varattua A:lle tilaisuuden lausuman antamiseen A oli hakenut menetetyn määräajan palauttamista esittäen, että hänellä oli ollut laillinen este valituksen perille ajamiseen määräajassa. A oli vedonnut lausumassaan siihen, että hän ei ollut hakenut menetetyn määräajan palauttamista 30 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta, koska hän oli saatuaan tiedon hovioikeuden myöntämästä jatkokäsittelyluvasta käsittänyt, että hovioikeus tutkii valituksen. Hovioikeus oli tämän jälkeen jättänyt valituksen ja menetetyn määräajan palauttamista koskevan hakemuksen myöhässä saapuneina tutkimatta.
Korkein oikeus katsoi, että määräaika hakea menetetyn määräajan palauttamista oli asian olosuhteissa alkanut vasta, kun hovioikeuden päätös jättää valitus myöhässä saapuneena tutkimatta oli saanut lainvoiman. Hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta oli tehty ennen hakemuksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymistä ja se tuli siten tutkia. (Ään.) - Uutiset
29.9.2020 10.13
Hovioikeus: Kiinteistöyhtiöllä oli oikeutettu tarve saada pysyvä kielto toisen yhtiön taholta tapahtuvalle autopaikkojen käytön omavaltaiselle estämiselleHovioikeus muun muassa hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, että Y:llä oli omistusoikeuteensa perustuva oikeus hallita kannevaatimuksen kohdassa 1 yksilöityjä autopaikkoja eikä X saa omavaltaisesti estää Y:tä käyttämästä autopaikkoja eli X:n väitetty toiminta on kiellettyä, että esitetyn todistelun perusteella Y:n huoli siitä, että X voi turvaamistoimella asetetun kiellon päättyessä jatkaa autopaikkojen käytön oikeudetonta rajoittamista, on perusteltu eli on olemassa uhka kielletyn toiminnan jatkumiselle tai alkamiselle tuomion jälkeen ja Y:llä näin ollen oli oikeutettu tarve saada pysyvä kielto autopaikkojen käytön omavaltaiselle estämiselle. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 11.30
Käräjäoikeuden laamannilla ei ollut oikeutta hakea ratkaisun poistamista - käsillä ei ollut voimakas julkinen intressiAsiassa oli avioeroa hakeneen osapuolen hakemuksen johdosta määrätty pesänjakaja, vaikka hakemus oli tältä osin peruutettu ennen ratkaisun antamista. Hakija ei ollut vaatinut ratkaisun poistamista ja oli ilmoittanut, ettei pesänjakajanmääräystä tulla käyttämään. Osapuolilla oli mahdollisuus sopia osituksesta siitä riippumatta, oliko pesänjakaja määrätty vai ei. Asiassa ei näin ollen ollut käsillä sellainen voimakas julkinen intressi, jonka vuoksi KO:n laamannilla olisi ollut oikeus hakea ratkaisun poistamista. HO jätti laamannin tekemän kantelun tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 9.37
KKO äänesti: KO:n ratkaisu perustui ilmeisesti väärään lain soveltamiseen kun käräjäoikeus ei ollut ottanut muotovirhettä viran puolesta huomioon ja jättänyt lain vastaista sopimusta vahvistamattaIrtaimen kaupan purkamista koskeva riita-asia oli siirretty tuomioistuinsovitteluun, jossa osapuolet olivat tehneet sovintosopimuksen, jonka mukaan A Oy ostaa B Oy:ltä muun ohella tontin tiettyyn päivämäärään mennessä. Käräjäoikeus vahvisti lainvoimaiseksi jääneen sovinnon. A Oy haki Korkeimmalta oikeudelta käräjäoikeuden sovinnon vahvistamista koskevan ratkaisun purkamista.
Korkein oikeus katsoi, että sovintosopimuksessa oli kysymys kiinteistön kaupan esisopimuksesta, jota ei ollut tehty maakaaren 2 luvun 1 ja 7 §:ssä säädetyllä tavalla. Korkein oikeus katsoi, että käräjäoikeuden ratkaisu oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, kun käräjäoikeus ei ollut ottanut muotovirhettä viran puolesta huomioon ja jättänyt lain vastaista sopimusta vahvistamatta. (Ään.) - Uutiset
30.9.2020 10.00
Hovioikeus: Tuntuva sakkorangaistus oli vielä oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus kuudesta tietojärjestelmän häirintäteosta tuomitulle nuorelle - oikeudenkäynnin kestolle oli annettava rangaistusta määrättäessä jonkin verran merkitystäVastaajan (s. 1998) syyksi oli KO:ssa luettu kuusi tietojärjestelmän häirintätekoa. Teot olivat KO:n tuomiossa selostetuin tavoin kohdistuneet eri asianomistajiin, ja vakavimmat olivat palvelunestohyökkäysten toistuvuuden ja aiheutettujen seurausten osalta olleet kohtien 1 ja 3 teot. Vastaaja oli teot tehdessään ollut 18-vuotias. Asiassa oli HO:ssa kysymys yhteisen rangaistuksen mittaamisesta ja lajivalinnasta ehdollisen vankeuden ja sakkorangaistuksen välillä. Kysymys oli myös siitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että se tuli ottaa huomioon rangaistuksen lieventämisperusteena. Oikeudenkäynnin viivästymisen osalta HO totesi, että rikosten tekoajan päättymisestä oli KO:n tuomion antamiseen mennessä kulunut hieman alle 2 vuotta ja HO:n tuomion antamiseen mennessä noin 3,5 vuotta. Tämän pituista kokonaiskäsittelyaikaa itsessään ei yleinen oikeuskäytäntö huomioiden lähtökohtaisesti ollut pidettävä RL 6 luvun 7 §:n 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin huomattavan pitkänä. Ottaen huomioon vastaajan nuori ikä oikeudenkäynnin kestolle oli kuitenkin tässä tapauksessa annettava rangaistusta määrättäessä jonkin verran merkitystä. Kaikki asiassa lausuttu huomioon ottaen HO päätyi siihen, että tuntuva sakkorangaistus (90 ps) oli vielä tässä tilanteessa oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 11.20
Hovioikeus: Vakuutusoikeuden väitetyn virheellisen käsittelyn aiheuttamasta vahingosta tehty vahingonkorvausvaatimus oli voitu jättää tutkimattaKäsillä ei voitu katsoa olevan Suomen perustuslain eikä perus- ja ihmisoikeuksien vastaista tilannetta. KO oli voinut jättää kanteen tutkimatta myös puuttuvan toimivallan ja vakuutusoikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutuksen vuoksi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 14.00
Hovioikeuden ratkaisu työyhteenliittymän asianosaiskelpoisuudesta ja YSE 1998 -ehtojen taloudellisesta loppuselvityksestäX Oy:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys toimitettu ja miten sekä oliko käräjäoikeus virheellisesti välituomiolla hylännyt kanteen ennenaikaisena. Valituksen johdosta oli kysymys myös siitä, oliko käräjäoikeus tehnyt prosessivirheen jättäessään asian lepäämään ja hylätessään kanteen sittemmin ennenaikaisena. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta. Ennen valituksen tutkimista hovioikeuden oli otettava kantaa Y Oy:n jo käräjäoikeudessa esittämään väitteeseen siitä, ettei Työyhteenliittymä T:llä ollut asianosaiskelpoisuutta ja kanne olisi sen osalta pitänyt jättää tutkimatta. (Ään., vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
1.10.2020 13.37
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut voinut hylätä kannetta antamatta vastaajille haastettaValittajan korvausvaatimus perustui siihen, että hänet oli rikosseuraamusesimiehen päätöksellä käsiraudoitettu ja sijoitettu tarkkailuun eli viety kameravalvottuun eristysselliin. Toinen rikosseuraamusesimies oli jatkanut valittajan pitämistä eristyssellissä, vaikka siihen ei ollut ollut valittajan mukaan edellytyksiä. Myöhemmin rikosseuraamusalueen aluejohtaja oli kumonnut kyseisen päätöksen. Lisäksi kanteen perusteina valittaja oli vedonnut siihen, että hänelle ei ollut annettu kynää ja paperia eikä hammasharjaa ja -tahnaa ja häntä oli kielletty soittamasta asianajajalleen. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 13.59
Hovioikeus alensi vakuustakavarikon määrää 640.500 eurosta 275.000 euroonHovioikeus katsoi asiassa selvitetyksi, että B voidaan tuomita korvaamaan rikoksella aiheutettu vahinko X Oy:lle. Hovioikeus katsoi, että vakuustakavarikon määräämisen yleiset edellytykset täyttyivät. Vaaditun vahingonkorvauksen määrä ei ole vähäinen. B ei esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella hukkaamisvaaraa ei hänen osaltaan voitaisi katsoa olevan olemassa. Näin ollen syytä käräjäoikeuden määräämän vakuustakavarikon kumoamiselle ei ollut. X Oy:n esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hovioikeuden päätöksen antohetkellä viivästyskorkoineen yhteensä noin 250.000 euroa. Yhtiö oli vaatinut korvausta kiinteistön käyttöhyödyn menetyksestä kuukausittain 2.000 euroa alueen ennallistamiseen saakka. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa tullut ilmi mitään sellaista, minkä perusteella X Oy:n käyttöhyödyn menetystä koskevaa vaatimusta voitaisiin pitää ilmeisen perusteettomana. Asiassa oli lisäksi oletettavissa, että X Oy:lle käyttöhyödyn menetyksestä tuomittava vahingonkorvaus tulee ajan kulumisen vuoksi kasvamaan toistaiseksi esitetystä vaatimuksesta ainakin 24.000 eurolla (12 x 2.000 euroa). Oikeudenkäyntikulujen osalta hovioikeus totesi, että käräjäoikeus oli tuomiollaan 25.2.2020 ratkaissut ainoastaan B:n rikosasian ja tähän liittyvät oikeudenkäyntikulut. Yksityisoikeudellisten vaatimusten osalta asian käsittely jatkuu edelleen käräjäoikeudessa, mistä on odotettavissa X Oy:lle lisää oikeudenkäyntikuluja. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n omaisuutta oli määrättävä pantavaksi vakuustakavarikkoon enintään määrä, joka vastaa 275.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 16.00
Edunvalvojaansa tyytymättömälle valittajalle määrättiin yleinen edunvalvoja suoraan hovioikeudessaHO katsoi, että vaikka asia oli KO:ssa ratkaistu valittajan tahdon mukaisesti, hänellä oli valituksessa tarkoitettujen olosuhteiden muutosten johdosta ollut asiassa riittävä muutoksenhakuintressi. Asian laatu samoin kuin sen joutuisa ja prosessiekonominen käsittely puolsivat myös sitä, että asia voidaan ratkaista suoraan HO:ssa. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava ja valittajan edunvalvojaksi oli määrättävä yleinen edunvalvoja. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
2.10.2020 10.00
Yhtiöllä oli ollut perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen kantajan sijaistaman työntekijän poissaolon kestosta riippumattaKantaja oli katsonut, ettei yhtiöllä ollut ollut perusteltua syytä solmia määräaikaista työsuhdetta päättymään 31.12.2016 ottaen huomioon kantajan sijaistaman työntekijän poissaolon keston 31.5.2017 saakka ja muutenkin yhtiön tarjolla olleen työn arvioitavissa oleva kesto. Yhtiön mukaan työsopimuksen kesto ei ollut ollut sidoksissa yksinomaan toisen työntekijän poissaoloon vaan yhtiöllä oli ollut jatkuvasti oikeus arvioida työvoiman tarve muillakin perusteilla. KO oli katsonut, että yhtiöllä oli ollut perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen 31.12.2016. Yhtiö ei ollut antanut kantajalle työsuhteen aikana selvitystä niistä määräaikaisuuden perusteista, jotka yhtiö oli tässä oikeudenkäynnissä osoittanut sillä olleen. Yhtiön laiminlyönti ei kuitenkaan vaikuttanut siihen, että yhtiöllä oli ollut perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kanne hylättiin. HO ei myöntänyt valittajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020, Valituslupa myönnetty) - Uutiset
2.10.2020 11.26
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimus saapui käräjäoikeuteen 30 minuuttia ennen ennakkoon ilmoitettua pääasian ratkaisun antamisajankohtaa - hyvitysvaatimusta ei ollut tehty hyvissä ajoinHO arvioi asiassa KO:n menettelyä ratkaisun antamisesta ilmoittamisessa ja sitä, oliko oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimusta tehty ajoissa. HO katsoi, ettei asiassa ollut tapahtunut valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa KO:een. Vaatimuksen viivästymisen osalta HO totesi, että sen esittämisajankohtana pääasia oli sinänsä ollut vielä vireillä KO:ssa, ja näin ollen vaatimus oli katsottava tehdyksi ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Hyvityslain 7 §:n 1 momenttiin lakivaliokunnan mietinnön perusteella erikseen lisätty edellytys vaatimuksen tekemisestä hyvissä ajoin olisi kuitenkin merkityksetön, jos hyvitysvaatimuksen olisi katsottu tässä tapauksessa asiassa todetusta huolimatta saapuneen ajoissa. Mainitsemillaan perusteilla HO totesi, että kun vaatimusta ei nyt ollut tehty hyvissä ajoin, sitä ei ollut tehty hyvityslain 7 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Valittaja oli menettänyt asiassa puhevaltansa, eikä hyvitysvaatimusta voitu tutkia. KO:n päätöslauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
2.10.2020 14.05
Hovioikeus: Valtiolla ei ollut oikeutta saada virkamiesten vastustamisesta tuomitulta täyttä korvausta sen varoista maksettavaksi määrätyistä asianomistajien oikeudenkäyntikuluista, kun oikeudenkäynti oli asianomistajien osalta keskittynyt olennaisesti myös vahingonkorvauskysymysten käsittelyynVastaajan velvoittamista korvaamaan kokonaan tai osaksi asianomistajien oikeudenkäyntikulut KO:ssa puolsi se, että oikeudenkäynnissä keskeisenä ollut rangaistusvaatimusta koskeva kysymys oli ratkaistu heidän hyväkseen. Oikeudenkäynti oli kuitenkin asianomistajien osalta keskittynyt olennaisesti myös vahingonkorvauskysymysten käsittelyyn. Kysymys ei ollut ollut oikeudellisesti erityisen vaikeasta rikosasiasta, ja syyttäjä oli ajanut asiassa rangaistusvaatimusta. Asianomistajien vahingonkorvausvaatimusten oli tämän perusteella katsottava vaikuttaneen olennaisesti heille aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen määrään. Nämä vahingonkorvausvaatimukset oli asiassa hylätty kokonaisuudessaan. HO katsoi, ettei sillä, minkä asianomistajat olivat hävinneet, ollut ollut vain vähäistä merkitystä asiassa. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
2.10.2020 15.15
Talous- ja velkaneuvonta palvelee nyt myös sähköisestiTalous- ja velkaneuvontaa voi saada myös sähköisen asiointipalvelun kautta. Yksityishenkilöille tarkoitettu matalan kynnyksen palvelu on otettu käyttöön nyt 13:ssa oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnassa. Tavoitteena on laajentaa palvelu koko maahan myöhemmin. Talous- ja velkaneuvonnan sähköisestä asiointipalvelusta saa maksutonta neuvontaa talous- ja velkaongelmiin. Se on tarkoitettu yksityishenkilöille sekä pienimuotoista yritystoimintaa harjoittaville ammatin- ja elinkeinonharjoittajille. - Uutiset
2.10.2020 15.30
OTT Anssi Kärki pohtii Edilex-sarjassa wrongful trading -sääntelyn omaksumisen mahdollisuutta SuomessaMillaisia vaikutuksia wrongful trading -sääntelyn omaksumisella olisi Suomen oikeusjärjestykseen? Mitkä säännökset suomalaisessa säädöskokoelmassa vastaavat näitä sääntöjä? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan OTT, tutkijatohtori Anssi Kärki artikkelissaan ”Millaisia hyötyjä, vaikeuksia ja päällekkäisyyksiä wrongful trading -sääntelyn omaksuminen Suomessa aiheuttaisi?”, joka on julkaistu Edilex-sarjassa numerolla 2020/39. - Uutiset
5.10.2020 9.00
Hovioikeus ei tutkinut syyttäjän vaatimusta hänelle tiedoksi tulleen todistajan mahdollisen esteellisyyden merkityksestä asian käsittelyyn ja lopputulokseenSyyttäjä oli vaatinut hovioikeutta arvioimaan, mikä merkitys käräjäoikeuden pääkäsittelyn jälkeen hänelle tiedoksi tulleella todistajan mahdollisella esteellisyydellä on asian käsittelyyn ja lopputulokseen. Nyt käsillä olevassa asiassa syyttäjä oli ilmoittanut, ettei hän hae muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Muutoksenhakukirjelmässä ei siten ollut hovioikeuden tutkimisvallan synnyttävää vaatimusta. Syyttäjän esittämän vaatimuksen arvioimiseksi hovioikeudella ei ollut toimivaltaa. Valitus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 11.20
KHO: PRH:n / teollisoikeusasiamieslautakunnan päätöksessä olla auktorisoimatta valittajaa ei ollut ollut kyse syrjinnästä - valittajalla ei ollut laillista perustetta saada korvausta hänelle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa syntyneistä kustannuksistaanHAO oli katsonut, ettei nyt kyseessä olevassa PRH:n / teollisoikeusasiamieslautakunnan päätöksessä olla auktorisoimatta valittajaa ollut ollut kyse syrjinnästä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta oli voinut hylätä valittajan hakemuksen. Valituksenalaista päätöstä ei ollut syytä muuttaa. Valittaja oli vaatinut, että PRH / teollisoikeusasiamieslautakunta oli velvoitettava korvaamaan valittajalle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa syntyneet kustannukset. HAO oli todennut, että asian käsittely yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa on hallintoasian käsittelyä, josta mahdollisesti aiheutuvat kustannukset eivät ole oikeudenkäynnin kustannuksia. Näin ollen valittajalla ei ollut laillista perustetta saada korvausta hänelle lautakuntakäsittelyn yhteydessä syntyneistä kustannuksistaan. KHO ei muuttanut HAO:n päätöstä. - Uutiset
6.10.2020 8.54
Käräjätuomarille huomautus - oli tuominnut vastaajan ankarampaan seuraamukseen kuin mihin vastaaja asiassa olisi poissa olevana voitu tuomita ja mitä vastaajalle oli haasteessa ilmoitettuLisäksi apulaisoikeuskansleri saattoi käräjätuomarin tietoon päätöksessään esittämänsä käsityksen tuomiolauselman yksilöidyn julistamisen merkityksestä tuomarin itsekontrollin kannalta. Asia käsiteltiin oikeuskanslerinvirastossa hovioikeuden tekemän ilmoituksen perusteella. - Uutiset
7.10.2020 9.14
KKO: Työtuomioistuimen lainvoimaisen tuomion purkamiselle ei ollut edellytyksiäKorkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, oliko työtuomioistuimen välituomio ja siihen kannevaatimusten vanhentumattomuuden osalta perustunut työtuomioistuimen tuomio perustunut hakemuksessa esitetyillä perusteilla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen ja oliko välituomio tai tuomio tällä perusteella purettava. Tuomion purkamista koskevan hakemuksen mukaan työtuomioistuimen tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, koska tuomiossa oli tulkittu työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaikoja koskevia säännöksiä Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2018:10 poikkeavalla tavalla. Johtopäätöksenään Korkein oikeus katsoi, ettei työmarkkinalaitos A ollut esittänyt perusteita, joiden nojalla työtuomioistuimen välituomio ja siihen vanhentumiskysymyksen osalta perustunut tuomio olisi voitu purkaa. - Uutiset
7.10.2020 15.17
Ensimmäiset tuomarikoulutetut SuomeenTuomarinkoulutuslautakunta myönsi 7.10.2020 ensimmäisen kerran tuomarikoulutetun nimikkeitä. Nimikkeitä myönnettiin 15. Tuomarikoulutetun nimike voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut asessorin koulutusvirassa ja suorittanut asessorin koulutusohjelman. - Uutiset
9.10.2020 8.29
Koronatilanteessa verojen maksuun on ollut mahdollista hakea lisäaikaa aiempaa helpomminJos maksujärjestelyssä olevia veroja ei maksa 14 päivän sisällä huomautuksesta, maksujärjestely peruuntuu ja verot voivat mennä ulosottoon. - Uutiset
9.10.2020 8.48
Ulosottolain väliaikaisiin muutoksiin esitetään jatkoaHallitus esittää jatkoa väliaikaiseen lakiin, jolla madalletaan ulosottolain helpotusten soveltamisen kynnystä koronaepidemian aikana. Väliaikaisten muutosten voimassaoloa on tarkoitus jatkaa ensi vuoden huhtikuun loppuun asti. - Uutiset
9.10.2020 9.33
KKO piti käräjätuomarin tekoa kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, ja hylkäsi syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta - hovioikeuden tuomio kumottiinKO:n pääkäsittelyssä oli käsitelty kahta vastaajaa ja seitsemää syytekohtaa koskevaa rikosasiaa. Käräjätuomari oli julistanut tuomion, jossa toinen vastaajista oli tuomittu yhteiseen vankeusrangaistukseen kahdesta varkaudesta, kätkemisrikoksesta ja syyttäjän pääkäsittelyssä esittämän toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukaisesti vahingonteosta, josta syyteoikeus oli vanhentunut. Käräjätuomarin mukaan hän ei ollut antanut painoa vahingonteolle yhteistä rangaistusta mitatessaan. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että käräjätuomarin tekoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, ja hylkäsi syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. - Uutiset
9.10.2020 10.10
Kantajalla oli todistustaakka työsopimuksen hiljaisesta syntymisestäKantajalla katsottiin väitteen tekijänä olleen paremmat mahdollisuudet näyttää väitteensä toteen kuin vastapuolella, jonka olisi pitänyt osoittaa konkludenttisesti olosuhteiden perusteella syntyneen työsopimuksen olemattomuus todeksi. Mikäli työsopimuksen olemassaolo näytettiin toteen, tuli ratkaistavaksi riitaiset kysymykset siitä, voiko palkkasaatava perustua kantajan väittämin tavoin työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan sekä siitä, oliko vastaaja ollut oikeutettu päättämään kantajan työsopimuksen vastauksessa esitetyistä syistä vai ei. KO oli arvioinut asiassa sanottuja seikkoja erikseen ja myös kokonaisuutena ja katsonut, ettei kantaja ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hänen ja vastaajayhtiön välillä olisi ollut kanteessa tarkoitettuna aikana voimassa työsopimus. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt, että kantaja olisi ollut työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa vastaajayhtiöön eikä hänellä siten ollut oikeutta oikeutta kanteessa vaatimiinsa työsopimuslakiin perustuviin saataviin. Kanne oli näin ollen hylättävä. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
9.10.2020 16.00
Ilman avustajaa elatusriitaa hoitaneen isän sallittiin esittää uutta todistelua vielä prekluusion jälkeenkin - käräjäoikeuden käsittelyratkaisu kumottiinAsiassa oli lapsen edun mukaista, että elatusapu määrätään elatusvelvollisen elatuskyvyn mukaisesti eikä asiaa tarvitse saattaa heti uudestaan vireille. Elatusavun määrääminen puutteellisiin tietoihin perustuen oli kohtuuton seuraamus todistelun ilmoittamisen laiminlyömisestä tässä tapauksessa. Huomioon ottaen asian laatu ja erityisesti se, ettei isällä ollut ollut lainkaan avustajaa KO:ssa HO katsoi, että hänellä oli ollut pätevä aihe vedota todisteisiin vielä KO:n jatketussa valmisteluistunnossa. Sen vuoksi KO:n käsittelyratkaisu oli kumottava. Isän sallittiin esittää nimeämänsä uusi todistelu. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
12.10.2020 8.32
Kuluttaja-asiamiehen neuvottelut Euro24:n ja Gothian kanssa etenivät vapaaehtoisiin hyvityksiin – ryhmäkanteelle ei tällä erää tarvettaKuluttaja-asiamies on neuvotellut pikaluottoyhtiö Euro24 Financen ja perintäyhtiö Gothian kanssa kuluttajilta perittyjen kohtuuttomien luottokustannusten hyvittämisestä. Nämä yhtiöt ovat nyt ilmoittaneet suostuvansa kuluttaja-asiamiehen hyvitysvaatimuksiin. - Uutiset
12.10.2020 9.28
Hovioikeus kumosi päätöksen maksuohjelman muuttamisesta - käräjäoikeus ei ollut perustellut päätöstään oikeudenkäymiskaaren säännösten edellyttämällä tavalla eikä antanut yhtiölle tilaisuutta lausua hakijan selvityksestä ennen asian ratkaisemistaAsiassa oli HO:ssa kyse siitä, olivatko KO:n päätöksen perustelut niin puutteelliset tai oliko KO laiminlyönyt kuulemisvelvollisuutensa siten, että asia oli palautettava KO:een. Mikäli asiaa ei palautettu KO:een, asiassa tuli harkittavaksi myös se, oliko hakijan hakemus valituksessa esitetyillä perusteilla hylättävä. Mikäli hakemusta ei hylätty, asiassa oli otettava kantaa siihen, voitiinko maksuohjelma hyväksyä nyt vahvistetun mukaisena vai oliko siihen tehtävä valituksessa esitettyjä muutoksia. Vielä asiassa tuli harkittavaksi selvittäjän määräämisen tarpeellisuus. KO:n päätös maksuohjelman muuttamisesta kumottiin muilta paitsi selvittäjän palkkiota koskevilta osin. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 12.10.2020) - Uutiset
12.10.2020 13.34
Väitös: Hallinto- ja siviiliprosessuaalisten ratkaisujen merkitys rikosprosessissaSiviili-, hallinto- ja rikostuomioistuimissa käsitellään usein samoja tapahtumia ja ratkotaan samoja oikeudellisia ongelmia. Oikeuskäytännössä nouseekin toistuvasti esiin kysymys siitä, millainen on ratkaisun oikeudellinen merkitys myöhemmässä, toisenlaista prosessimenettelyä noudattavassa oikeudenkäynnissä. OTL Anu Mantila tarkastelee väitöskirjassaan hallinto- ja siviilituomioiden sitovuutta sekä hallintotuomioistuinten oikeus- ja näyttökysymysratkaisujen vaikutusta rikosprosessissa. Miten ja millä kriteereillä ratkaisujen merkitystä tulisi arvioida? Mantilan väitöskirja ”Hallinto- ja siviiliprosessuaalisten ratkaisujen merkitys rikosprosessissa” esitetään Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi perjantaina 23. päivänä lokakuuta 2020. - Uutiset
12.10.2020 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet räjähderikoksesta ja vaarallisten aineiden kuljetusrikoksesta - Virossa asuvan vastaajan avustajalla oli oikeus palkkioon matka-ajalta ja matkakuluistaVarsinaiset räjäytystyöt oli aloitettu päivää ennen ilmoitettua ajankohtaa. Räjäytystyötä koskevan ilmoituksen osalta HO katsoi, että vastaajan huolimattomuuden törkeyttä osoittavat seikat olivat siinä määrin vähäisiä, ettei huolimattomuus ollut ollut törkeää ja syyte oli tämän osateon osalta hylättävä. Asiassa oli myös jäänyt näyttämättä, että noin 200 kiloa räjähdettä sisältänyt pakettiauto olisi syytteessä kuvatulla tavalla ollut noin metrin päässä panostuspaikasta ja ensimmäisestä panostetusta reiästä. Syyte oli siten hylättävä myös räjähteiden säilytykseen liittyvien osatekojen osalta. Syytteen tueksi esitetty näyttö ei myöskään osoittanut riittävällä varmuudella, ettei räjäytyssuunnitelma olisi vastannut räjäytettäviä kenttiä reikämäärältään ja räjähdysainemäärältään. Asiassa oli ollut riidatonta, että työmaa-aluetta ei ollut aidattu eikä työmaalla ollut ollut muita vaaraa osoittavia merkintöjä kuin kaupungin järjestämät kyltit. Tältä osin HO totesi mm., ettei räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annetun VN:n asetuksen 16 §:ssä ole tarkempia määräyksiä siitä, millä tavalla räjäytyskohteen vaarallinen alue on osoitettava. Koska vastaaja oli näin ollen pyrkinyt varmistamaan, ettei vaarallisella alueella liiku ihmisiä, ei hänen huolimattomuuttaan voitu pitää tältä osin törkeänä. Kysymys myös avustajan oikeudesta palkkioon matka-ajalta ja matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 12.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 11.05
Hovioikeus: Takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne oli nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassaKantaja oli työskennellyt vastaajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 7.6.1990 alkaen. Vastaaja oli irtisanonut kantajan työsuhteen 10.4.2015 taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla siten, että työsuhde oli päättynyt 10.10.2015. Kantaja oli vaatinut vastaajan velvoittamista maksamaan korvausta TSL 6 luvun 6 §:ään perustuvan takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta. Asiassa oli KO:ssa osapuolten väitteiden perusteella kysymys siitä, sovelletaanko TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentin kanneaikaa myös työsopimuslakiin perustuvaan työntekijän korvaussaatavaan, jonka peruste on syntynyt työsuhteen päättymisen jälkeen. Asiassa lausutuin perustein ja ottaen huomioon kanneaikaa koskevan säännöksen taustalla oleva tarkoitus saada kaikki työsopimuslakiin perustuvat riita-asiat työsuhteen päättyessä ratkaistuiksi mahdollisimman nopeasti ja yhtäaikaisesti, KO oli katsonut, että takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne on nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 14.43
Hovioikeus: Ensiprosessissa annettu lainvoimainen tuomio esti valittajan liikennevakuutuskorvausta koskevan kanteen tutkimisenHO katsoi KO:n tavoin, että valittajan uudessa kanteessa oli kysymys samasta asiasta kuin ensiprosessissa. Sitä, että valittajan vammoista oli nyt saatavissa uutta selvitystä, ei voitu pitää sellaisena jälkisattumuksena, joka olisi oikeuttanut uuteen oikeudenkäyntiin tässä tilanteessa. Näin ollen kysymys oli erilaisesta tilanteessa kuin KKO:n ratkaisussa 2013:54 tarkoitetussa tapauksessa. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että ensiprosessissa annettu lainvoimainen tuomio esti valittajan kanteen tutkimisen. Vaikka asianosaisten asema oli toisiinsa nähden erilainen, HO katsoi, ettei asiassa ollut kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta, että valittaja joutuisi korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
14.10.2020 9.45
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa konkurssin julkissselvitykseen julkisena hallintotehtävänäJulkisselvitystä on apulaisoikeusasiamiehen kannanoton mukaan pidettävä julkisena hallintotehtävänä, kun huomioidaan julkisselvitykseen liittyvä viranomaisen ohjaus- ja valvontavalta, julkisselvityksen tavoitteet yleisen edun turvaamisessa ja julkisselvittäjän vastuu viranomaiselle. Tällöin toiminnassa tulee huomioida hyvän hallinnon periaatteet ja toiminta on myös apulaisoikeusmiehen valvonnan alaista. Julkisuuslakia ei kuitenkaan voida soveltaa, sillä kyse ei ole julkisen vallan käytöstä. - Uutiset
14.10.2020 10.52
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi ulkomailla asuvalle edunvalvojan kuolinpesän pesänselvitykseen ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa mukaan lukien testamentin tiedoksiannon vastaanottamiseen tarvittavat toimetHO totesi, että vaikka asiaan osallinen A ei itse kokisi tarpeelliseksi osallistua X:n kuolinpesän asioihin, oli joka tapauksessa tarpeen, että hänen oikeuttaan kuolinpesän osakkaana valvotaan. Tähän nähden oli perusteltua, että poissa olevalle A:lle määrätään edunvalvoja. Näin ollen holhoustoimilain 10 §:n 2 kohdan edellytykset edunvalvojan määräämisen tarpeelle olivat täyttyneet. KO:n päätös oli kumottava, ja A:lle oli määrättävä edunvalvoja hakemuksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
14.10.2020 11.14
Digitaalinen oikeus - neuvosto hyväksyi päätelmät digitalisoinnin merkityksestä oikeussuojan saatavuuden parantamisessaNeuvoston tiistaina (13.10.) hyväksymissä päätelmissä kehotetaan jäsenmaita lisäämään digitaalisten välineiden käyttöä oikeuskäsittelyissä. Lisäksi niissä kehotetaan komissiota laatimaan vuoden 2020 loppuun mennessä kattava EU:n strategia siitä, kuinka digitalisoinnin mahdollisuuksia voidaan hyödyntää oikeudenkäyntimenettelyissä. Päätelmissä korostetaan, että digitaalisten teknologioiden käytön ei pitäisi vaarantaa oikeusjärjestelmien perusperiaatteita, joita ovat muun muassa tuomioistuinten riippumattomuus ja puolueettomuus, tehokkaan oikeussuojan takaaminen ja oikeus oikeudenmukaiseen julkiseen oikeudenkäyntiin. Lisäksi päätelmissä todetaan, että on tarpeen edistää digitaalisia taitoja oikeusalalla, jotta tuomarit, syyttäjät, oikeuslaitoksen henkilöstö ja muut oikeusalan toimijat voivat käyttää digitaalisia välineitä tehokkaasti ja oikeutta hakevien henkilöiden oikeuksia ja vapauksia kunnioittaen. - Uutiset
14.10.2020 11.45
Hovioikeus: Avioeron harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettava oikeudellinen ratkaisu - ilmoitus poistettiinA oli avioerohakemuksen riitauttaessaan saattanut KO:n ratkaistavaksi kysymyksen siitä, onko B kyennyt terveydentilastaan huolimatta saattamaan avioeroasian lainmukaisesti tuomioistuimessa vireille. KO oli asiassa lausutusta huolimatta menetellyt asian käsittelyssä kuten tavanomaisessa avioeroasiassa ja lähettänyt asianosaisille ilmoituksen harkinta-ajan alkamisesta. Toisin kuin B oli vastauksessaan väittänyt, KO ei ollut ratkaisussaan ottanut kantaa siihen, oliko hakemus laitettu asianmukaisesti vireille. Käräjänotaarin asianosaisille lähettämä epävirallinen sähköpostiviesti ei korvannut perusteltua ja muutoksenhakukelpoista ratkaisua. Koska KO ei ollut ottanut kantaa sen ratkaistavaksi saatettuun ehdotonta prosessinedellytystä koskevaan kysymykseen, KO:n menettelyä rasitti oikeudenkäyntivirhe, joka oli vaikuttanut jutun lopputulokseen. Näin ollen KO:n harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus oli poistettava ja asia palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 14.56
Väliaikaiselle konkurssihakemusten rajoitukselle esitetään jatkoaHallitus esittää jatkoa väliaikaiselle laille, jolla on rajoitettu velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Väliaikaisen lain voimassaoloa on tarkoitus jatkaa tammikuun 2021 loppuun asti. - Uutiset
15.10.2020 15.00
Huoltoriidan täytäntöönpanoriidassa oli erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista pääsäännöstä poiketen hakijan peruutettua hakemuksensa sen jälkeen, kun tuomioistuin oli vahvistanut ettei hän ole lapsen isäTapauksessa A oli peruuttanut 3.7.2019 vireille panemansa hakemuksen sen johdosta, että KO oli 5.3.2020 antamassaan tuomiossa vahvistanut, ettei A ole lapsen isä ja että B on lapsen isä. Kyseinen isyyden kumoamista ja vahvistamista koskevan kanteen oli 27.9.2019 pannut vireille lapsi, jota oli edustanut hänelle määrätty edunvalvojan sijainen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista lainkohdan pääsäännöstä poiketen. Asianosaisten oli siten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa ja A oli vapautettava velvollisuudesta korvata B:lle oikeudenkäyntikuluina KO:sta oikeusapumaksu 70 euroa ja oikeusavun omavastuuosuus 198 euroa, määrät yhteensä 268 euroa, sekä Suomen valtiolle / Keski- Suomen oikeusaputoimistolle asian hoitamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 297 euroa, sekä kaikille näille korvauksille tuomitusta koronmaksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 9.46
KKO arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin hovioikeus tilanteessa, jossa syytteet ja vahingonkorvausvaatimukset olivat menestyneet osaksiKO tuomitsi A:n B Oy:öön kohdistuneesta törkeästä petoksesta ja hylkäsi syytteen kavalluksesta. KO hyväksyi B Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen törkeän petoksen osalta kokonaisuudessaan ja hylkäsi kavallusta koskevan korvausvaatimuksen. HO, jonne A valitti syyksilukemisesta ja tuomitusta vahingonkorvauksesta, luki A:n syyksi törkeän petoksen sijasta petoksen ja alensi A:n rangaistusta sekä B Oy:lle suoritettavaa vahingonkorvausta. Korkeimmassa oikeudessa oli A:n valituksen perusteella kysymys siitä, onko A velvollinen korvaamaan B Oy:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja HO:ssa osaksi tai kokonaan. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaan ja että A:n tuli korvata B Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:ssa osaksi. HO:n tuomiota muutettiin. - Uutiset
16.10.2020 10.45
KHO: kuluttaja-asiakkaalla ei ollut oikeutta valittaa Energiaviraston päätöksestäKuluttaja-asiakas oli ottanut yhteyttä sääntelyviranomaisena toimivaan Energiavirastoon verkonhaltijan suorittamaan sähkön laskutukseen liittyen. Viraston tehtyä asiassa päätöksen kuluttaja-asiakas vaati päätöksen oikaisua ja asianosaisaseman tunnustamista, minkä virasto hylkäsi. Hallinto-oikeus kumosi Energiaviraston päätökset ja vahvisti kuluttaja-asiakkaan asianosaisaseman. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei valitusoikeutta koskevaa hallintolainkäyttölain 6 § 1 momenttia ollut sovellettava sähkömarkkinadirektiivin 37 artiklan johdosta siten, että kuluttaja-asiakkaalla olisi asiassa selostetun kaltaisessa tilanteessa oikeus valittaa Energiaviraston päätöksestä. - Uutiset
16.10.2020 13.54
Vakava seksuaalirikosasia päättyi syyttämättäjättämispäätöksen - hovioikeus korotti asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan palkkiotaKO oli 10.11.2017 määrännyt asianajaja AA:n asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaksi seksuaalirikosta koskevassa asiassa. Syyttäjän sittemmin tehtyä syyttämättäjättämispäätöksen, asia ei ollut koskaan tullut tuomioistuimen käsiteltäväksi. AA oli esittänyt KO:lle laskun toimenpiteistään ja vaatinut palkkiota 14,75 tunnin työmäärän perusteella yhteensä 2.011,90 euroa. KO oli hyväksynyt avustajan kohtuulliseksi palkkioksi 8 työntuntia vastaavan määrän 880 euroa ja arvonlisäveron määränä 211,20 euroa eli yhteensä 1.091,20 euroa ja hylännyt vaatimuksen tätä ylimenevin osin. HO katsoi, että AA:lle maksettavaa palkkiota oli korotettava 6,75 tunnin työmäärää vastaavalla määrällä. Valtion varoista maksettiin AA:lle KO:n hänelle määräämän palkkion lisäksi palkkiona 742,50 euroa ja arvonlisäverona 178,20 euroa, mitkä määrät jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
19.10.2020 9.34
Hovioikeus: Häätöä koskevaa asiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssäAsian ratkaiseminen oli ensinnäkin asiassa mainituin perustein vähintään edellyttänyt sen selvittämistä, ymmärsikö B asian merkityksen ja voitiinko häntä kuulla sen johdosta. A:n esittämän väitteen johdosta arvioinnin kohteena oli ollut myös kiinteistön toisen yhteisomistajan tahdon merkitys tässä asiassa. A:n KO:een toimittaman vuokrasopimuksen lisäksi hänen toimittamista asiakirjoista oli kiinteistön yhteisomistussuhteesta ja A:n asumisesta muun ohella ilmennyt, että kiinteistön hallinnanjakosopimusta ei ollut tehty, rakennuksessa oli myös yhteisiä tiloja ja että A oli maksanut asumisestaan. Näiden seikkojen ja niiden merkityksen selvittäminen asian ratkaisemisen kannalta olisi edellyttänyt mahdollisuutta lisäkysymysten tekemiseen ja suulliseen argumentointiin. Jutun epäselvyys ei siten ollut koskenut pelkästään sen oikeudellista arviointia. Ottaen myös huomioon A:n korkean iän ja asian huomattavan merkityksen hänelle sekä sen, että A oli toiminut asiassa ilman avustajaa KO:n olisi vähintään tullut selkeämmin selvittää A:lle, mitä asian ratkaiseminen kirjallisessa menettelyssä ja toisaalta suullisessa istunnossa tarkoittavat. Näin A olisi voinut paremmin arvioida sen, kykenisikö hän tuomaan asiansa paremmin esille suullisessa käsittelyssä. (Vailla lainvoimaa 19.10.2020) - Uutiset
19.10.2020 10.11
KKO myönsi valitusluvan esitutkinnassa lähdesuojaan vedonneelle toimittajalleKorkein oikeus on myöntänyt valitusluvan asiassa, joka koskee Helsingin Sanomissa julkaistuun Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskevaan artikkeliin liittyvää esitutkintaa. - Uutiset
19.10.2020 10.30
Hovioikeus ei myöntänyt velkajärjestelyä, koska hakijan maksuvaran puuttuminen johtui väliaikaisesta syystäHakijan mukaan hän oli sairastunut vuonna 2010, minkä vuoksi hän ei ollut kyennyt hoitamaan asioitaan ja velat päätyivät ulosottoon. Hakijan mukaan hänen ei ole helppo työllistyä tai saada asuntoa, koska hänellä on maksuhäiriömerkintöjä luottotiedoissa. Asiassa kerrotut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että hakijan maksuvaran puuttuminen johtui VJL 9 a §:ssä tarkoitetusta väliaikaisesta syystä. KO:n päätöstä ei sen vuoksi ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 19.10.2020) - Uutiset
19.10.2020 15.00
Talopaketin ostajilla oli perusteltua aihetta luottaa siihen, ettei tiiliverhouskustannusten arvio olennaisesti ylity - käräjäoikeuden tuomiolauselma kumottiinKustannusten olennainen ylittyminen oli johtunut yhtiön huolimattomuudesta kustannusarviota annettaessa. Koska yhtiö ei ollut osoittanut menetelleensä arviota antaessaan huolellisesti, oli kuluttajilla oikeus kohtuulliseen korvaukseen yhtiön huolimattomuudesta aiheutuneen kustannusarvion olennaisesta ylittymisestä. KSL 9 luvussa tai sen esitöissä ei ole tarkemmin määritelty, miten korvauksen kohtuullisuutta arvioidaan. Ottaen huomioon yhtiön antama kustannusarvio ja toteutuneiden tiiliverhouskustannusten riidaton kokonaismäärä, HO harkitsi kohtuulliseksi korvaukseksi kuluttajien vaatiman 11.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.10.2020) - Uutiset
20.10.2020 10.33
Veropetosasiaansa ilman avustajaa hoitaneelle vastaajalle ei palautettu menetettyä määräaikaa - lääkärinlausunto ei riittänytHO totesi, että valittajan terveydentila oli lääkärinlausunnosta ilmenevällä tavalla ollut heikentynyt, millä oli valittajan katsomin tavoin voinut olla vaikutusta hänen jaksamiseensa ja kykyynsä hoitaa asioita. Lääkärinlausunnoissa ei kuitenkaan ollut otettu kantaa hänen kykyynsä tehdä KO:n tuomiota koskevan muutoksenhaun vaatimia toimenpiteitä. Lausunnoista ei ilmennyt, että vastaaja olisi ollut sairaalahoidon tarpeessa tai muitakaan sellaisia seikkoja, jotka olisivat estäneet häntä ilmoittamasta tyytymättömyyttä KO:n tuomioon määräajassa. Tässä arviossa voitiin ottaa huomioon myös se, että valittajalla ei KO:ssa ollut määrättynä avustajanaan asianajaja. Edellä lausutuin perustein HO katsoi, ettei valittaja ollut esittänyt hakemuksensa tueksi sellaisia perusteita, joiden johdosta hänelle olisi tullut OK 31 luvun 17 §:n nojalla palautettava määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiseen ja muutoksen hakemiseen KO:n tuomioon. Hakemus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 12.36
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa varoitusHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli valvonta-asian ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa päätyä antamaan A:lle varoituksen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana ottaen erityisesti huomioon A:n menettelyn laatu ja moitittavuus. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 15.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut lausumillaan perusteilla jättää takaisinsaantihakemusta tutkimattaKäräjäoikeuden ulosottomieheltä saaman tiedon mukaan Helsingin ulosottovirasto oli 17.2.2018 lähettänyt A:lle palkan ulosmittausta koskevan ilmoituksen nyt kysymyksessä olevasta saatavasta ja 15.3.2018 ulosmitannut A:n palkkaa. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei A ollut viimeistään 15.3.2018 saanut todisteellisesti tietoa nyt kysymyksessä olevasta yksipuolisesta tuomiosta. Takaisinsaannin hakijan oikeusturva edellyttää, että hän on saanut yksipuolisen tuomion ja siihen liittyvän takaisinsaantiosoituksen tiedokseen ennen kuin yksipuolisen tuomion tiedoksisaannista laskettava takaisinsaantiaika voi alkaa kulua. Se, että A:lla olisi ollut oikeus saada ulosottomieheltä jäljennös ulosottoperusteena olevasta lainvoimaa vailla olevasta yksipuolisesta tuomiosta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut lausumillaan perusteilla jättää takaisinsaantihakemusta tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 13.00
Hovioikeus: Asianajaja ei ollut esteellinen toimimaan vastaajan avustajana sen jälkeen kun jutun syyttäjä oli tullut töihin hänen toimistoonsaAsianajaja X toimi rikosasiassa vastaajan avustajana. Käräjäoikeudessa syyttäjänä toiminut A oli käräjäoikeuden ratkaistua asian siirtynyt työskentelemään asianajaja X:n kanssa samaan asianajotoimistoon. Hovioikeusvaiheessa syyttäjäksi oli vaihtunut B. Hovioikeus katsoi, että asianajaja X ei ollut esteellinen jatkamaan asiassa vastaajan avustajana. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 14.30
Hovioikeuskin hylkäsi ahtaajana työskennelleen korvausvaatimukset työtapaturman aiheuttamista vahingoista - tuomio oli erimielinen oikeudenkäyntikulujen osaltaHO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty, että vastaajayhtiö olisi laiminlyönyt työturvallisuusvelvoitteitaan ja että kantajan työtapaturma olisi seurausta yhtiön työturvallisuusvelvoitteiden laiminlyönnistä kantajan kanteessa ja sen perusteissa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi kanne oli hylättävä. Koska HO oli hylännyt kantajan kanteen, asiassa ei ollut aihetta lausua kantajalle niskaretkahduksesta aiheutuneesta vammasta eikä sen haittaluokasta enemmälti. Lisäksi HO totesi, että lääketieteellisiä seikkoja oli käsitelty VakO:n ratkaisussa 25.9.2012 nro 3307. Näillä perusteilla aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. HO katsoi, että ottaen erityisesti huomioon asian erittäin suuren merkityksen pysyvästi työkyvyttömäksi jääneelle kantajalle sekä hänen ja yhtiön väliset varallisuuserot kantajan yhtiölle maksettavia oikeudenkäyntikuluja oli kohtuullistettava sekä käräjä- että hovioikeudessa yhdellä kolmasosalla. Kantajan yhtiölle KO:ssa maksettavat oikeudenkäyntikulut alennettiin 45.636,03 euroon KO:n tuomitsemine korkoineen. HO:n osalta kantaja velvoitettiin korvaamaan yhtiölle oikeudenkäyntikulut 29.794,49 eurolla viivästyskorkoineen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli asiassa muutoin samaa mieltä kuin HO:n enemmistö, mutta velvoitti kantajan suorittamaan yhtiölle oikeudenkäyntikuluja HO:ssa 23.000 euroa HO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
23.10.2020 9.24
KHO: Valitusoikeus tartuntatautiasiassa ei syntynyt pelkästään yleisen intressin kuten päätöksen laillisuuden selvittämisen tai yksinomaan subjektiivisesti koetun, hypoteettisen oikeusturvan tarpeen perusteellaAluehallintovirasto oli tartuntatautilain nojalla päätöksessä mainituin poikkeuksin kieltänyt yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 50 henkilöä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinto-oikeus oli voinut jättää muun ohella kokoontumisoikeuteensa vedonneen henkilön aluehallintoviraston päätöksestä tekemän valituksen tutkimatta. Aluehallintoviraston päätöstä ei ollut kohdistettu muutoksenhakijaan eikä päätöksen voitu katsoa vaikuttavan välittömästi hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa. Valitusoikeus ei syntynyt pelkästään yleisen intressin kuten päätöksen laillisuuden selvittämisen tai yksinomaan subjektiivisesti koetun, hypoteettisen oikeusturvan tarpeen perusteella. - Uutiset
23.10.2020 10.23
Opiskelijan yliopiston dekaaniin kohdistama syrjintäkanne oli vanhentunutKanteen mukaan vastaaja oli yliopiston dekaanina toimiessaan päätöksellä kieltänyt ja estänyt asianomistaja osallistumasta opintojensa kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. Kanteen mukaan vastaaja oli edellä kuvatulla menettelyllä julkisessa tehtävässä ilman hyväksyttävää syytä jättänyt palvelematta asianomistajaa yleisesti noudatettavilla ehdoilla sekä kieltäytynyt päästämästä asianomistajaa tilaisuuteen tai kokoukseen ja siten asettanut hänet ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan asianomistajan aikaisemmin saaman rikostuomion perusteella. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
23.10.2020 10.51
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden jatketussa valmistelussa kiinteistöriitansa sopineiden oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeusAsiassa oli kysymys siitä, olivatko asianosaiset sopineet, ettei kukaan heistä hae valittamalla KO:n päätökseen muutosta ja siitä, tulisiko myyjän korvata ostajien oikeudenkäyntikuluja tilanteessa, jossa asianosaiset olivat KO:n jatketussa valmisteluistunnossa saavuttaneet sovinnon. HO katsoi, ettei KO:n päätöksestä tai muustakaan asian kirjallisesta aineistosta käynyt ilmi, että asianosaiset olisivat sopineet, ettei KO:n ratkaisuun saa hakea valittamalla muutosta. KO:n ratkaisu kumottiin. Myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajille yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 13.000 euroa, sekä korvauksena asianosaiskuluista KO:ssa A:lle 684,62 euroa ja B:lle 211,63 euroa korkoineen. Koska ostajien valitus oli menestynyt valtaosiltaan ja hyväksymättä jäänyt osa oli koskenut harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta heidän oikeudenkäyntikulujensa määrään, myyjä oli velvollinen korvaamaan heidän asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisina pidettävät oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 1.800 euroa lisättynä arvonlisäverolla ja oikeudenkäyntimaksulla. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
26.10.2020 9.05
Hovioikeuden ratkaisu rekisteristä poistetun yhtiön edustamisestaY Oy on asiassa vastaajan asemassa ja se puolustautuu hovioikeudessakin sitä vastaan nostettua kannetta vastaan. Kysymys ei ole sitoutumisesta uusiin velvoitteisiin yhtiön puolesta tai yhtiön taloudellisen aseman selvittämisestä kokonaisuudessaan. Hovioikeus siten katsoi korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2010:84 ilmenevät periaatteet huomioon ottaen, että A voi edustaa rekisteristä poistettua Y Oy:tä hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2020) - Uutiset
27.10.2020 12.26
KKV: Vastaamon tietovuotoa tutkitaan tietosuojaloukkauksena; ryhmäkanne ei nyt ajankohtainenKilpailu- ja kuluttajavirastoon on tullut tiedusteluita ja ryhmäkannepyyntöjä Vastaamon tietovuodosta. Poliisi tutkii nyt asiaa ja esimerkiksi vahingonkorvauskysymyksiä voidaan käsitellä vasta, kun tapahtumien kulusta on enemmän tietoa. Mitään oikeuksien menettämisen riskiä ei ole, jos tässä vaiheessa ei ota yhteyttä KKV:hen. - Uutiset
27.10.2020 14.11
Koronaviruspandemia - hovioikeus vapautti pääkäsittelyyn saapumatta jääneen uhkasakostaHO piti hyvin todennäköisenä, että käräjäoikeus olisi koronaviruspandemiasta johtuvassa poikkeustilanteessa peruuttanut istuntonsa, jos sillä olisi etukäteen ollut tieto valittajan oireista eli kurkkukivusta. KO:n päätös oli kumottava ja uhkasakko poistettava. (Vailla lainvoimaa 27.10.2020) - Uutiset
27.10.2020 15.11
Hallinto-oikeus: Avustajalle ei voitu enää maksaa palkkiota passiasiassa kun hän oli vaatinut sitä vasta pääasian käsittelyn jälkeenAvustaja A ei ollut päämiehensä O:n puolesta huhtikuussa 2019 antamassaan selityksessä esittänyt vaatimusta oikeusapulain mukaisen palkkion määräämisestä tai maininnut, että O:lle oli myönnetty oikeusapua tai että sellaista oltaisiin hakemassa. Hallinto-oikeus oli ratkaissut asian 1.10.2019. A oli vasta pääasian käsittelyn jälkeen 17.10.2019 vaatinut avustajan palkkion maksamista. Palkkion määräämättä jättäminen ei johtunut hallinto-oikeuden menettelystä. A:lle ei voitu enää tässä vaiheessa määrätä suoritettavaksi vaadittua palkkiota. Se, että A:n päämiehelle oli aiemmassa asiassa myönnetty oikeusapua, tai asianajoalan kiireinen työtahti ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 27.10.2020) - Uutiset
28.10.2020 13.43
Unionin tuomioistuin: Yleisölle välittämisen käsite ei kata todisteeksi tarkoitetun suojatun teoksen sähköistä toimittamista tuomioistuimelle yksityishenkilöiden välisessä oikeudenkäynnissäTekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei kyseisessä säännöksessä tarkoitettu yleisölle välittämisen käsite kata todisteeksi tarkoitetun suojatun teoksen sähköistä toimittamista tuomioistuimelle yksityishenkilöiden välisessä oikeudenkäynnissä. - Uutiset
29.10.2020 12.40
Ulosottolaitos aloittaa toimintansa 1. joulukuuta 2020Nykyisistä 22 ulosottovirastosta ja Valtakunnanvoudinvirastosta muodostetaan 1.12.2020 alkaen uusi virasto, Ulosottolaitos. Uudistuksen jälkeen paikallisten ulosottovirastojen ja Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston aiemmin hoitamat ulosoton täytäntöönpanotehtävät siirtyvät Ulosottolaitoksen hoidettavaksi. Valtaosa ulosoton rahasaatavien perinnästä hoidetaan 1.12.2020 lähtien valtakunnallisessa perustäytäntöönpanon toimintayksikössä sähköisesti, eikä tämä edellytä velallisen tapaamista. - Uutiset
29.10.2020 12.48
Oikeuskansleri: Valvontalautakunnan menettelyOikeuskanslerin mukaan Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan olisi hyvän hallinnon mukaisesti tullut antaa asianajajalta valvonta-asiassa hankittu lisäselvitys kantelijalle tiedoksi ja varata hänelle tilaisuus ja riittävä aika lausua siitä. Oikeuskansleri saattoi käsityksensä valvontalautakunnan tietoon. - Uutiset
29.10.2020 15.30
Hovioikeus: Tuomari ei ollut esteellinenAsiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei asiassa ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella käräjätuomaria olisi voitu pitää esteellisenä hakijaa koskevassa rikosasiassa. Väite tuomarin esteellisyydestä hylättiin.