Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
22.5.2020 11.25
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta maahantulokieltoon määrätyn hakijan peruutettua lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan hakemuksensaPeruuttamisen syynä oli ollut se, että lapsen isä oli hakemuksen vireillepanon jälkeen saanut tiedokseen Maahanmuuttoviraston päätöksen, jossa hänet oli määrätty kahden vuoden ajaksi maahantulokieltoon. KO:n päätös kumottiin siltä osin, kuin lapsen isä oli velvoitettu suorittamaan korvaukseksi lapsen äidiille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 664,95 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 14.39
Hovioikeus arvioi maksuohjelmassa huomioon otettavien lasten tapaamisista aiheutuvien kustannusten määrääHO totesi, että velallisen maksukyvyn arviointiasetuksessa (OM:n asetus velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä) ei ole erikseen mainittu lasten tapaamisesta aiheutuvia kustannuksia eikä siten myöskään määritelty, minkä suuruisina ne voidaan ottaa huomioon velallisen maksuvaran vähennyksenä. Kysymyksestä ei ole myöskään julkaistuja KKO:n ratkaisuja. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 15.03
Hovioikeus hylkäsi kantelun väliaikaisen lähestymiskiellon kumoamisestaKO:n pöytäkirjasta ilmeni, ettei valittajaa ollut tavoitettu haastamista varten useista yrityksistä huolimatta. Kantelukirjelmässä oli esitetty väite OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa viitatun kuulemisvelvollisuuden laiminlyömisestä. Ottaen huomioon toimenpiteet valittajan haastamiseksi ja että väliaikainen lähestymiskielto voidaan ratkaista myös vastapuolta kuulematta, asiassa ei ollut valittajan väittämin tavoin tapahtunut oikeudenkäyntivirhettä, joka olisi antanut aihetta muuttaa KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 16.00
Virkamiehen vastustamisesta syytetty ei saapunut käräjäoikeuden pääkäsittelyyn, jossa kuultiin puhelimitse todistajaa - asian palautettiin virheellisen menettelyn johdosta käräjäoikeuteenHO katsoi, ettei tilanteessa ollut ollut soveliasta sallia keskeisen todistajan kuulemista puhelimitse, koska mahdollisuudet arvioida puhelimitse kuullun todistajan kertomuksen uskottavuutta olivat olleet kuvatuissa oloissa selvästi riittämättömät ja kysymys oli käytännössä ollut ainoasta ja ratkaisevasta syytettä tukevasta näytöstä. Asiassa oli ollut erityisesti vastaajan poissa ollessa korostunut tarve sille, että todistaja olisi ollut pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti paikalla häntä kuultaessa. Vastaajalle ei ilmeisimmin ollut myöskään varattu tilaisuutta lausua käsitystään todistajan puhelinkuulemisen soveltuvuudesta eikä hän mahdollisesti olisi tähän edes osannut ottaa kantaa ilman avustajaa. Asiaa ei näin ollen ollut voitu myöskään luotettavasti selvittää, tutkia ja ratkaista ilman vastaajan henkilökohtaista läsnäoloa pääkäsittelyssä ottaen huomioon edellä selostettu arviointi siitä, olko vastaaja luopunut kuulemisestaan tehokkaasti, ja se, että asiassa oli ollut olennaisesti ristiriitaiset näkemykset syytteen teonkuvauksessa esitetystä tapahtumainkulusta. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 10.20
Hovioikeus: Väliaikaista turvaamistoimea koskeva muutoksenhakukielto on ehdoton – käräjäoikeuden antama muutoksenhakuohjaus oli poistettavaKun muutakaan syytä arvioida asiaa toisin ei ollut, hovioikeus katsoi, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 14 §:n 2 momenttia oli tulkittava sen sanamuodon mukaisesti. Näin ollen käräjäoikeuden antama muutoksenhakuohjaus oli poistettava ja valitus jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 15.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeusKO oli todennut, että asiassa oli ollut kysymys OK 21 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta, niin sanotusta osavoittotilanteesta, jossa osa vaatimuksista on ratkaistu toisen osapuolen ja osa toisen hyväksi. Tällöin lainkohdan sisältämän pääsäännön mukaan osapuolet saavat vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan. KO oli katsonut, ettei erityisiä syitä velvoittaa toista osapuolta korvaamaan toisen kuluja asiassa ollut osoitettu. Koska Kantaja Oy oli kuitenkin myös hävinnyt osan esittämistään vaatimuksista, ja vahingonkorvausta koskeva vaatimus oli ollut kokonaisuutena arvioiden määrällisesti selvästi liiallinen, HO harkitsi Vastaaja Oy:n korvattavaksi osuudeksi kolme neljäsosaa korvattavien kulujen täydestä määrästä. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 15.15
Hallinto-oikeus: SM oli voinut harkintavaltansa nojalla päättää olla myöntämättä Suomen Hypoteekkiyhdistykselle lupaa Suomen vaakunan leijonakuviota vastaavan tunnuskuvan sisältävän tavaramerkin rekisteröintiinPäätöksessä lausutuin perustein hallinto-oikeus katsoi, että sisäministeriö oli voinut harkintavaltansa nojalla ja päätöksessä mainitsemillaan perusteilla päättää olla myöntämättä Suomen Hypoteekkiyhdistykselle lupaa Suomen vaakunan leijonakuviota vastaavan tunnuskuvan sisältävän tavaramerkin rekisteröintiin. Ottaen erityisesti huomioon, ettei asiassa ollut kysymys tavaramerkkilain (7/1964) mukaisesta tavaramerkin rekisteröintiasiasta sinänsä, vaan siitä, oliko sisäministeriö voinut olla antamatta laissa tarkoitettua lupaa, päätöstä ei voitu pitää valituksessa esitetyin tavoin perustuslain 15 §:ssä säädetyn omaisuuden suojan vastaisena. Sisäministeriön katsottiin menetelleen virheellisesti, kun se ei ollut varannut yhdistykselle tilaisuutta tulla kuulluksi Kansallisarkiston lausunnosta, mutta oikeudenkäynnin ei kuitenkaan voitu katsoa aiheutuneen sisäministeriön virheestä. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ollut kohtuutonta, että valittaja joutui pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
26.5.2020 11.28
Helsingin hovioikeus myönsi tutkimusluvan elinkautisvankien ehdonalaista vapauttamista koskeviin Helsingin hovioikeuden ratkaisuihin 9/2011 ja 3/2020 väliseltä ajaltaHankkeessa selvitetään, miten elinkautisvangeista tehtävät väkivaltariskiarviot on otettu huomioon Helsingin hovioikeuden vapauttamisharkinnassa ja millaiseksi niiden painoarvo on mahdollisesti määritelty hovioikeuden ratkaisuissa. Hankkeella tuotetaan lainsäätäjälle suositukset lainsäädännön korjaustarpeista ja ehdotukset lainsäädännön uudistamisesta. (Vailla lainvoimaa 26.5.2020) - Uutiset
26.5.2020 14.16
Sisäministeriö asetti työryhmän maalittamisen vastaisten toimien tehostamiseksiMaalittaminen on lisääntynyt viime vuosien aikana. Maalittamisen kohteena ovat poliisit, syyttäjät, tuomarit, tutkijat, toimittajat, etnisten vähemmistöjen edustajat ja heitä puolustavat henkilöt. Myös tavalliset ihmiset voivat joutua maalittamisen kohteeksi. Työryhmän tavoitteena on luoda tilannekuva maalittamisesta ja sen laajuudesta sekä tarkastella sitä, miten viranomaiset voisivat tehokkaammin torjua maalittamista ja parantaa uhrin oikeusturvaa. Nyt asetetussa työryhmässä on edustus sisäministeriön lisäksi oikeusministeriöstä, Poliisihallituksesta, Keskusrikospoliisista ja Helsingin poliisilaitokselta. Työryhmän toimikausi on 1.6.2020–31.12.2020. - Uutiset
26.5.2020 16.00
Lähisuhdeväkivalta - hovioikeus arvioi asianomistajan vaitiolo-oikeutta ja oli erimielinen voitiinko todisteena käyttää asianomistajan vanhempien hovioikeudessa antamaa kertomusta siitä, mitä he olivat kuulleet tyttärensä kertoneen poliisille alustavassa puhutuksessaAsianomistaja oli voinut kieltäytyä todistamasta HO:ssa. Asiassa oli kysymys myös siitä, saiko lääkärinlausuntoon esitietona kirjattua asianomistajan kertomusta hyödyntää näyttönä asiassa. HO katsoi, että vastaavasti myöskään todistajana kuultavan asianomistajan kieltäytyessä todistamasta ei näyttönä voitu käyttää hänen lääkärinlausuntoon kirjattua kertomustaan, jonka osalta vastaajalla ei ollut vastakuulustelumahdollisuutta. Mainitsemillaan lisäyksillä perusteluihin HO hyväksyi KO:n ratkaisun lääkärinlausuntoon merkittyjen esitietojen osalta. Asiassa oli kuultu todistajina A:n vanhempia B:tä ja C:tä. HO:n oli ratkaistava saiko heidän kertomuksiaan hyödyntää asiassa näyttönä siltä osin kuin he olivat kuulleet A:n kertoneen tapahtumista poliisille alustavassa puhutuksessa. HO katsoi, ettei B:n ja C:n kertomuksia voitu tältä osin hyödyntää näyttönä asiassa. Mainitsemillaan lisäyksillä perusteluihin HO hyväksyi KO:n ratkaisun todistajien kertomusten asettamisesta hyödyntämiskieltoon A:n alustavassa puhutuksessa poliisille kertomista seikoista. HO:n presidentti oli enemmistön kanssa eri mieltä siitä, voitiinko todisteena käyttää B:n ja C:n HO:ssa antamaa kertomusta siitä, mitä he olivat kuulleet tyttärensä A:n kertoneen poliisille alustavassa kuulustelussa. (KKO:2021:73) - Uutiset
27.5.2020 9.05
Hovioikeus arvioi konkurssipesästä luovutetun omaisuuden arvoa, ostajan suorittamaa vastiketta ja takaisinsaantilain soveltamistaHovioikeus katsoi muun muassa, että takaisinsaantilain 5 ja 6 §:n takaisinsaantiperusteet täyttyivät. Ostajayhtiön suorittamaksi vastikkeeksi hyväksyttiin 76.000 euroa. Vastike oli ollut vähintään 471.000 euroa liian alhainen verrattuna omaisuuden arvoon, joka oli kaupantekohetkellä ollut vähintään 895.729 euroa. Koska oikeustoimen kohteena ollut omaisuus ei ollut palautettavissa, ostajayhtiö oli velvollinen korvaamaan sen arvon konkurssipesälle. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus hyväksyi kanteen vaaditun 471.000 euron suuruisena. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
27.5.2020 10.26
Hovioikeus arvioi hakijavakuuden oikeaa määrää ulosottoasiassaKäräjäoikeus oli hyväksynyt vakuuden määräksi 270.000 euroa. Arvioitaessa tässä tapauksessa vuokraoikeuden arvoa oli otettava huomioon L:n kertomuksesta ilmenevä kokonaisten porauslaitteistojen vuokrataso sekä toisaalta se, että nyt oli kysymys vain kolmesta esineestä, jotka olivat suuren laitteistokokonaisuuden osia. Kun vuokrasopimuksen ehdoista ei esitetty tarkempaa selvitystä, vakuudella katettavaa vuokra-aikaa ei voitu olettaa pitkäksi. Lisäksi yleisesti ottaen vuokraoikeuden arvoa alentavana oli pidettävä sitä, että irtaimen esineen vuokrasopimukseen perustuva hallintaoikeus on verrattain heikosti suojattu. L:n kertoman ja Z:n lausunnon perusteella jo nyt ulosoton hallussa oleva 270.000 euron vakuus voisi riittää jopa esineiden ostamiseen. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
27.5.2020 13.00
Hovioikeus velvoitti velallisen korvamaan myös ennen oikeudelliseen perintään ryhtymisestä aiheutuneita perintäkulujaKO oli hylännyt kantajan kuluvaatimuksen selvittämättömänä. HO totesi, että kantajan KO:ssa esittämän laskuerittelyn perusteella hänelle oli aiheutunut myös ennen oikeudelliseen perintään ryhtymistä sellaisia perintäkuluja, joista hänellä oli oikeus saada korvaus velalliselta. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
28.5.2020 9.06
Koronapandemia ei käynyt perusteeksi keskeyttää ja kieltää liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamista ja vahingonkorvausta koskevan tuomion täytäntöönpanoaPerusteinaan hakijat olivat lausuneet, että lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpano on tarpeetonta ja aiheuttaa merkittävää vahinkoa sekä yhtiölle että C:lle ja D:lle. Hakemuksen mukaan ulosmittaus oli kohtuutonta tilanteessa, jossa asian käsittely HO:ssa saattaa kestää pitkään. Koronapandemian takia yhtiön liiketoiminnan harjoittaminen on melkein mahdotonta, mistä syystä yhtiö tai C:n ja D:n taloudellinen tila ei välttämättä kestä varojen ulosmittausta. - Uutiset
28.5.2020 12.00
Hovioikeus: Tuomari ei ollut esteellinenAsiassa oli kyse siitä, oliko esteelliseksi väitetty käräjätuomari menetellyt oikein ratkaistessaan esteellisyyttä koskevan väitteen itse sekä siitä, oliko käräjätuomari tullut vastaajan vangitsemisvaatimusta koskevassa pakkokeinoasiassa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi esteelliseksi käsittelemään KO:ssa nyt valituksen kohteena olevaa rikosasiaa. HO katsoi, ettei käräjätuomari ollut ollut esteellinen ratkaisemaan nyt valituksen kohteena ollutta petosta ynnä muuta koskevaa rikosasiaa KO:ssa. Väite tuomarin esteellisyydestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
28.5.2020 14.00
Hovioikeus: Velkomusasian oikeudenkäynti ei ollut viivästynyt - kesti käräjäoikeudessa 3 vuottaAsian kokonaiskäsittelyaika KO:ssa oli ollut noin 3 vuotta. Kokonaisarviointinaan HO katsoi, ettei velkomusasian käsittely ollut viivästynyt siten, että hyvityksen tuomitsemiselle olisi hyvityslakiin tai oikeuskäytäntöön nojautuva peruste. Asianajotoimiston vaatimus voitiin hylätä. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
29.5.2020 9.00
Hovioikeus: Eläkevakuutus oli käytettävä velkojen maksuun maksuohjelmassaAsiassa oli kyse siitä, tuliko velkajärjestelyvelallisen eläkevakuutus (vakuutusarvoltaan noin 11 000 euroa) määrätä realisoitavaksi. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia poikkeuksellisia perusteita, joiden mukaan eläkevakuutus olisi tullut jättää realisoimatta. Eläkevakuutus oli siten käytettävä velkojen suoritukseksi. (Vailla lainvoimaa 29.5.2020) - Uutiset
29.5.2020 10.26
Hovioikeuskaan ei myöntänyt velkajärjestelyä lähes yksinomaan rikostuomioiden ja niissä tuomittujen vahingonkorvausten vuoksi velkaantuneelle vaikka velkaantumisesta oli kulunut pitkä aikaPääosa hakijan veloista perustui vuosina 1998 - 2004 tehtyihin useisiin talousrikoksiin, joista hakija oli tuomittu rangaistuksiin vuosina 2008 ja 2010. HO totesi, että hakijan rikostuomioista oli jo kulunut 10-12 vuotta ja korvausvastuun perustaneista teoista noin 16-18 vuotta niiden päättymisestä laskien. Velkaantumisesta oli siten jo kulunut pitkä aika, mutta hakija rikollisen toiminnan moitittavuus ja rikosperusteisen velan huomattava osuus vähensivät velkaantumisesta kuluneen ajan merkitystä. Asiaa kokonaisuutena arvioiden HO päätyi siihen, että velkajärjestelyn myöntämiseen ei ollut vielä riittävän painavia syitä. KO:n ratkaisun lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2020) - Uutiset
29.5.2020 11.36
Tuomioistuinviraston palautumissuunnitelmassa suositellaan, että keskeytettyjä toimintoja käynnistettäisiin harkiten uudelleenTuomioistuinvirasto on yhteistyössä tuomioistuinten, ammattijärjestöjen ja työterveyshuollon kanssa laatinut palautumissuunnitelman, jonka tarkoituksena on auttaa tuomioistuintyön järjestämisessä koronavirusepidemian aiheuttamana poikkeusaikana ja erityisesti normaaliaikaan palauduttaessa. Tuomioistuimet vastaavat itse toimintansa järjestämisestä ja voivat harkita myös suunnitelmasta poikkeavia toimenpiteitä omien olosuhteidensa mukaisesti. - Uutiset
1.6.2020 9.30
Velallisen ei katsottu tarkoituksellisesti jättäneen ilmoittamatta äitinsä kuolinpesäosuutta velkajärjestelyhakemuksessaanAsiassa mainituilla perusteluilla HO katsoi, ettei velallinen ollut antanut tarkoituksellisesti taloudellisesta asemastaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja eikä laiminlyönyt tietojenanto- tai myötävaikutusvelvollisuuttaan eikä velkajärjestelylle ollut VJL 10 §:n 8 kohdan mukaista estettä. Näin ollen maksuohjelman kesto oli muutettava kolmeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 9.44
KKO: Oikeudenkäyntiavustajan määrääminen puolisolle pahoinpitelyasiassa oli perusteltua oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n 2 kohdan nojallaB oli esitutkinnassa epäiltynä aviopuolisoonsa A:han kohdistuneesta pahoinpitelystä. Ottaen huomioon A:n ja B:n välisen suhteen laatu samassa taloudessa asuvina aviopuolisoina, A:n osittain taloudellisesti riippuvainen asema B:stä ja B:n ammattiinsa liittyvä parempi tuntemus rikosoikeudenkäynnistä Korkein oikeus katsoi, että oikeudenkäyntiavustajan määrääminen A:lle oli perusteltua oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n 2 kohdan nojalla. - Uutiset
1.6.2020 10.30
Hovioikeus arvioi makaamisnäyttöä ja vahvisti yli 40 vuotta sitten kuolleen miehen isyyden - tuomio oli erimielinen näytön arvioinnin ja lopputuloksen osaltaKantaja on 76-vuotias. Hänen isäksi väittämänsä henkilö on kuollut yli 40 vuotta sitten. Kantajan äidinkin kuolemasta on kulunut jo yli 30 vuotta. KO:n tuomiosta ilmeneviä seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että makaamisesta ja kantajan äidin olosuhteista oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö. Isyyden vahvistaminen oli sen vuoksi tässä tapauksessa mahdollista. HO oli päätynyt tähän johtopäätökseen erityisesti sen vuoksi, koska asiassa ei ollut edes väitetty, että kantajan äidillä olisi ollut lapsen siittämisajankohtana muita seurustelusuhteita ja koska muista isäehdokkaista ei ollut esitetty mitään näyttöä. Ään. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 11.54
Hovioikeus: Asianajaja voitiin erottaa Suomen AsianajajaliitostaValvontalautakunnan ratkaisuja ei voitu pitää kohtuuttomina tai ilmeisen virheellisinä. A:lle oli varattu tilaisuus tulla kuulluksi valvontalautakunnan suullisessa käsittelyssä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet valvonta-asioiden käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisujen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 14.00
Huoltoriita palautettiin käräjäoikeuteen olosuhdeselvityksen laatimiseksiMikäli KO:n tiedossa olisi ollut isä kanta äidin hakemukseen, asian käsittelyä olisi tullut yksin sen vuoksi jatkaa riita-asiain käsittelyä koskevassa järjestyksessä. Selvää oli myös se, että asiassa olisi jo pelkästään äidin hakemuksestakin ilmenevien seikkojen vuoksi ollut tarpeellista hankkia olosuhdeselvitys sosiaalilautakunnalta, mikäli asianosaiset eivät olisi jo asian valmistelussa päässeet yhteisymmärrykseen lapsen edun mukaisesta ratkaisusta. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 15.00
Liikennemerkki lumen peitossa - syyte liikennerikkomuksesta hylättiinAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, etteivät asiassa selvitetyiksi tulleet olosuhteet olleet olleet kokonaisuutena sellaiset, joista valittajan olisi tullut selvästi ymmärtää lumen peitossa olleen liikennemerkin sisältö ja siitä johtunut nopeusrajoituksen aleneminen. Valittajan menettely ei siten ollut ollut huolimatonta. Näin ollen syyte liikennerikkomuksesta oli hylättävä. Valtio velvoitettiin maksamaan valittajalle korvaukseksi asianosaiskuluista KO:ssa 388,32 euroa (työstä 138 euroa ja korvausta matkakustannuksista 250,32 euroa). (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 16.00
Hovioikeus: Eläkevakuutus ei ollut sellaista varallisuutta, joka oli käytettävä velkojen suoritukseksi myös maksuohjelman päättymisen jälkeenOttaen huomioon velallisen nettoansion määrä ja arvio hänelle 31.12.2018 mennessä kertyneestä työeläkkeestä HO katsoi, että tässä tapauksessa eläkevakuutuksella oli valittajana olevalle velkojalle selvästi pienempi merkitys kuin velalliselle hänen eläkeaikaisen kohtuullisen toimeentulonsa turvaajana. Näin ollen ja ottaen huomioon, että eläkevakuutus oli otettu toimeentulon turvaamistarkoituksessa, eläkevakuutus ei ollut sellaista varallisuutta, joka oli käytettävä velkojen suoritukseksi myös maksuohjelman päättymisen jälkeen. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 11.34
Apulaisoikeusasiamies: Muutoksenhakuohjausta koskeva virhe ei antanut aihetta hovioikeudenneuvokseen kohdistuviin toimenpiteisiinTapauksessa HO:n ratkaisuun oli erehdyksessä jäänyt hovioikeuksissa yleisemmin käytössä oleva muutoksenhakuohjaus, vaikka HO:n ratkaisuun ei tässä poikkeustapauksessa saanut KKO:n hakea muutosta. Koska HO:n ratkaisua ei ollut tehty esittelystä eikä siihen ollut osallistunut kuin yksi HO:n jäsen, oikean muutoksenhakuohjauksen valinta oli käytännössä jäänyt yhden henkilön huolellisuuden varaan. Vaikka hovioikeudenneuvoksen virhe oli sinänsä ollut selvä ja vaikka se oli liittynyt oikeudelliseen ratkaisutoimintaan eli hovioikeudenneuvoksen tehtävien ydinalueeseen, kysymys oli kuitenkin vain satunnaisesta huolimattomuudesta johtuneesta erehdyksestä. Virhe ei antanut aihetta hovioikeudenneuvokseen kohdistuviin toimenpiteisiin. - Uutiset
2.6.2020 11.48
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle annettua huomautustaAsianajajaliitto totesi lausunnossaan muun muassa että sitä, että A:n päämies ja perintätoimisto päämiehen toimeksiannosta olivat perineet saatavaa kantelijalta, ei sellaisenaan voitu pitää hyväksyttävänä perusteena sivuuttaa asianmukaisen sovintomahdollisuuden antaminen. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt A:lle seuraamuksena huomautuksen, joka on vähäisin mahdollinen seuraamus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 14.13
Hovioikeus: Avioerohakemus tuli puolisoiden yhteisestä vaatimuksesta hylätäPuolisot olivat olivat olleet siinä käsityksessä, että avioerohakemus oli peruttu. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
3.6.2020 10.40
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste: Turvapaikanhakijan suulliseen käsittelyyn saapumisesta aiheutuneet matka- ja majoituskulut korvattiin ne maksaneelle avustajalleTurvapaikanhakijan suulliseen käsittelyyn saapumisesta aiheutuneet matka- ja majoituskulut oli oikeusapulain 4 §:n 3 momentin nojalla korvattava valtion varoista. Hallinto-oikeuden päätöstä muutettiin ja kulut korvattiin ne maksaneelle avustajalle. - Uutiset
3.6.2020 11.00
Hovioikeus korotti avustajan palkkiotaHO totesi, ettei tavanomaisena rikosasiana voida pitää ainoastaan myönnettyä yksittäisrikosasiaa, jossa ei oteta vastaan henkilötodistelua. Nyt kysymyksessä oleva rikosasia oli saatettu KO:ssa vireille 6.9.2017 yhdellä haastehakemuksella, joka oli käsittänyt kaikki oikeudenkäynnin kohteena olleet syytteet (lievä pahoinpitely, vainoaminen, viestintärauhan rikkominen ja lähestymiskiellon rikkominen). Koska kysymys oli ollut yhdestä oikeudenkäynnistä eikä siihen ollut liittynyt laajaa oikeudenkäyntiaineistoa tai todistelua, asia oli lähtökohtaisesti valtioneuvoston asetuksen 4 §:n 2 momentin soveltamisen kannalta tavanomainen rikosasia. KO oli määrännyt maksettavaksi valtion varoista AA:lle matkakulujen ja arvonlisäveron lisäksi palkkiona 1.485 euroa, mikä vastasi yhteensä 13,5 tunnin työmäärää. KO:n päätöksestä ei ollut varmuudella pääteltävissä miltä osin kyseinen maksettu palkkio oli koostunut valmistautumisesta, jälkitoimista, matka-ajasta ja asian suullisesta käsittelystä KO:ssa. KO:n päätöstä muutettiin. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
3.6.2020 11.26
Uuden vai vanhan asunnon kauppa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteenKO oli 31.3.2017 antamassaan tuomiossa vahvistanut, että vastaaja oli AsKL 4 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittama Asunto Oy:n perustajaosakas. Kyseisen tuomion todistusvaikutuksen johdosta ja ottaen huomioon em. lainkohdan sisältö, KO oli katsonut, että asuntokauppaan sovelletaan AsKL 4 luvun säännöksiä. KO oli purkanut kaupan, ja velvoittanut vastaajan heti palauttamaan kauppahintaa yhteensä 148 465,53 euroa. Lisäksi yhtiö oli velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta ostajalle. Asiassa oli HO:ssa ensin ratkaistava kysymys siitä, sovelletaanko kyseessä olevan asunnon kauppaan ostajan vaatimalla tavalla AsKL 4 luvun säännöksiä. Tämän suhteen ratkaisevaa oli, oliko yhtiön toteuttamassa asuntokohteen remontissa ollut kysymys uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta. HO totesi, ettei ostajan asunnon osalta ollut ollut kysymys uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta eikä kyse siten ollut AsKL 4 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta kaupasta, johon sovellettaisiin uuden asunnon kauppaa koskevia 4 luvun säännöksiä. Koska yhtiö ei ollut samoin perustein AsKL:n tarkoittama perustajaosakas, AsKL 4 luvun säännökset eivät tulleet sovellettaviksi myöskään ostajan vetoaman AsKL 6 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella. Näin ollen ostajan ja yhtiön väliseen asunnon kauppaan oli sovellettava käytetyn asunnon kauppaa koskevia AsKL 6 luvun säännöksiä. Asiassa oli siten muun ohessa jäänyt KO:ssa tutkimatta, olivatko tällaisiksi väitetyt virheet virheitä 6 luvun virhesäännösten mukaisesti. AsKL 4 luvun ja 6 luvun säännökset ovat muutoinkin siinä määrin erilaiset, ettei HO:ssa oikeusastejärjestyksen periaate huomioon ottaen voitu tässä asiassa ensimmäistä kertaa tutkia ja ratkaista kysymystä siitä, oliko kohteessa AsKL 6 luvussa tarkoitettu virhe. Asia oli palautettava KO:een uudelleen valmisteltavaksi ja käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
3.6.2020 11.46
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle annettua huomautustaValvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen moitittavasti laiminlyömällä ilmoittaa kantelijalle mahdollisuudesta saattaa palkkioerimielisyys valvontalautakunnan käsiteltäväksi. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt A:lle seuraamuksena huomautuksen, joka on vähäisin mahdollinen seuraamus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
3.6.2020 15.00
Hovioikeus: Konkurssipesä oli velvollinen maksamaan oikeudenkäyntimaksunHovioikeus totesi, että X Oy oli asetettu konkurssiin 6.3.2019 Helsingin käräjäoikeuden tuomiolla nro 11751. Tämän vuoksi X Oy:n konkurssipesä on tuomioistuinmaksunlain 6 §:n 1 momentin nojalla maksuvelvollinen X Oy:n vireillepanemassa konkurssiasiassa. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
3.6.2020 15.30
Kokopäivätyössä olevalle 25-vuotiaalle myönnettiin velkajärjestely vaikka velkaantumisen päättymisestä oli kulunut ennen hakemuksen jättämistä vajaa vuosi ja ennen hovioikeuden ratkaisua vajaa kaksi vuottaNuori ikä ja muut olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velalliselle puolsivat velkajärjestelyn myöntämistä. Suurin velkoja ja ainoa yksityisvelkoja ei ollut vastustanut velkajärjestelyn myöntämistä. Muut velkojat olivat pääasiassa luottolaitoksia ja pikalaina - ja perintäyrityksiä, joiden taloudellisen aseman kannalta velkajärjestelyn myöntämisellä ei ollut erityistä merkitystä. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
4.6.2020 9.19
Hovioikeus: OK 21:4, jolla käräjäoikeus oli perustellut kuluvelvollisuuden määräytymistä, ei sovellu syyttäjän ajamaan rikosasiaanROL 9 luvun 9 §:n mukaan mitä OK 21 luvun 8, 12 ja 13 §:ssä, 14 §:n 2 momentissa sekä 16 §:ssä säädetään riita-asioista, on soveltuvilta kohdin voimassa myös rikosasioissa. Luvun 8 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asianomistajan yksin ajamassa rikosasiassa on soveltuvin osin voimassa, mitä riita-asioista säädetään. Mainittujen säännösten perusteella OK 21 luvun 4 §, jolla KO oli perustellut kuluvelvollisuuden määräytymistä, ei sovellu syyttäjän ajamaan rikosasiaan. HO vapautti valtion velvollisuudesta korvata lievään vahingon tekoon syyllistyneen mutta rangaistukseen tuomitsematta jätetyn oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 4.6.2020) - Uutiset
4.6.2020 9.30
Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjaava lakiluonnos lausuntokierrokselle - lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2021Lakimuutosten tavoitteena on vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden ja kansalaisten luottamuksen lisääminen järjestelmää kohtaan. Lakiluonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella 3.6.-10.7.2020. - Uutiset
4.6.2020 15.26
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kuluttajasopimuksen sopimusehtojen tutkimisesta viran puolestaKuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetu direktiivin 93/13/ETY 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisen oikeussäännön tulkinnalle, joka estäisi tuomioistuinta, jonka käsiteltäväksi elinkeinonharjoittaja on saattanut kuluttajaa vastaa nostamansa direktiivin soveltamisalaan kuuluvan kanteen ja joka ratkaisee asian yksipuolisella tuomiolla, kun kuluttaja ei ole saapunut vastaamaan asiassa toimitettuun istuntoon, johon hänet oli haastettu, ryhtymästä tarvittaviin asian selvittämistoimiin tutkiakseen viran puolesta sellaisten sopimusehtojen kohtuuttomuuden, joihin elinkeinonharjoittaja on perustanut vaatimuksensa, silloin kun tuomioistuin epäilee näiden sopimusehtojen olevan tässä direktiivissä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomia. - Uutiset
5.6.2020 11.30
Hovioikeus korotti hinnanlalennusta itse rakennetun talon kaupassaHinnanalennuksena maksettavaksi tuomittu määrä korotettiin 70.437,45 eurosta 92.584,52 euroksi. Myyjän ostajille maksettavaksi tuomittu korvaus oikeudenkäyntikuluista KO:ssa korotettiin 35,436,86 eurosta 43.000 euroksi. Korjaustöiden ajalta syntyviä väistöasumiskustannuksia voitiin pitää välttämättöminä. Näin ollen ostajilla oli oikeus tällä perusteella vahingonkorvaukseen eikä vaatimus ollut ennenaikainen. Myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 28.000,06 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 11.55
Oikeuskanslerin valituksesta hovioikeus erotti asianajajan Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestäHovioikeus totesi muun muassa, että A oli menetellyt asiakasvarojen hoitamisessa useissa kohdin asianajajalain ja hyvän asianajajatavan vastaisesti. Asiassa ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että A:n vetoamalla sairaudella olisi merkitystä arvioitaessa hänen menettelyään. Asiassa tuli määrättäväksi yhteinen seuraamus toisen valvontalautakunnan samana päivänä ratkaiseman A:ta koskevan valvonta-asian kanssa. Tuossa asiassa A:n oli katsottu toimineen tätä asiaa olennaisesti moitittavammalla tavalla ottaen erityisesti huomioon, että A oli sekoittanut asiakasvaransa omiin tai toimistonsa varoihin ja A:n oli katsottu menetelleen usealla muullakin tavalla hyvän asianajajatavan vastaisesti. Tähän nähden asiassa ei tullut esille sellaisia lieventäviä seikkoja, joiden vuoksi A:lle voitaisiin määrätä asianajajalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta menettelystä Asianajajaliiton jäsenyydestä erottamista lievempi seuraamus. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta lausua täytäntöönpanon vastustamista koskevasta hakemuksesta elatusvelvoitteita koskevissa asioissaToimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annettua asetusta (EY) N:o 4/2009 on tulkittava siten, että täytäntöönpanon vastustamista koskeva hakemus, jonka elatusvelallinen on esittänyt alkuperäjäsenvaltion tuomioistuimen kyseisen saatavan toteamisesta tekemän päätöksen täytäntöönpanoa vastaan ja joka liittyy läheisesti täytäntöönpanomenettelyyn, kuuluu kyseisen asetuksen soveltamisalaan sekä täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuinten kansainväliseen toimivaltaan. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuimena asetuksen N:o 4/2009 41 artiklan 1 kohdan ja asiassa sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti lausuttava sen näytön tutkittavaksi ottamisesta ja paikkansa pitävyydestä, jonka elatusvelallinen on esittänyt tukeakseen väitettään siitä, että hän maksanut suurimman osan velastaan. - Uutiset
8.6.2020 8.28
Syyttäjälaitoksen Akkusastoori-lehti: Etäoikeudenkäynnit – etäsyyttäminen on tullut jäädäkseenSyyttäjälaitos teki koronaepidemian aikana ison digiloikan. Valtaosa työntekijöistä siirtyi etätöihin, ja rikosasioiden käsittelyä alettiin hoitaa videoyhteyksien avulla. Kaksi kokenutta etäsyyttäjää kertoo, miten Syyttäjälaitos tuki työntekijöitään muutoksessa, ja mitä yllättäviä haasteita etäoikeudenkäynneissä on tullut vastaan. - Uutiset
8.6.2020 9.55
KKO piti jutun palauttamisesta aiheutuvia haittoja painavampina kuin palauttamista puoltavia seikkoja - hovioikeuden ei olisi tullut palauttaa näytön arvioinnin osalta perustelematonta tuomiota käräjäoikeuteenKO oli lukenut vastaajan syyksi tämän alaikäiseen lapseen kohdistuneen vapaudenriiston ja pahoinpitelyn. HO oli katsonut, ettei KO ollut perustellut tuomiota näytön arvioinnin osalta asianmukaisella tavalla, ja palauttanut asian KO:een uudelleen käsiteltäväksi. KKO katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että KO:n tuomiota ei ollut näytön arvioinnin osalta perusteltu ROL 11 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla, mutta asiaa ei tässä tapauksessa tullut palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi, vaan asian käsittelyä tuli jatkaa HO:ssa. HO:n päätös kumottiin ja asia palautettiin HO:een. HO:n on viivytyksettä jatkettava asian käsittelyä. - Uutiset
8.6.2020 10.10
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ja ulosottoviraston päätökset ja vahvisti että ulosottoviranomainen on toimivaltainen panemaan täytäntöön käräjäoikeuden julistaman lapsen huoltoa ja asumista koskevan päätöksenLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain yleisperustelujen (HE 96/1995) mukaan silloin kun huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva päätös on aivan tuore, asianosaisten oikeusturva ei liiaksi vaarannu, vaikka täytäntöönpanoa voitaisiin hakea myös suoraan täytäntöönpanoviranomaiselta eli ulosottomieheltä. Koska menettelyn ei toisaalta tule olla monivaiheisempi kuin mitä asianosaisten oikeusturva edellyttää, ehdotetaan, että asianosainen voi pyytää lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa suoraan ulosottomieheltä, jos päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta. Olosuhteiden voidaan tuon ajan olettaa pysyneen muuttumattomina. Ulosottomies voi tällöin noutaa lapsen, jos täytäntöönpanoon ei muutoin suostuttaisi. Ehdotettua huoltopäätöksen suoran täytäntöönpanon mahdollisuutta voidaan puoltaa sillä, että näin päästäisiin nopeammin tuomioistuimen vahvistamaan ja lapsen edun mukaiseen asiantilaan. Edellä kerrottu huomioon ottaen ja koska A oli hakenut päätöksen täytäntöönpanoa ulosottoviranomaiselta määräajassa, hovioikeus katsoi, että ulosottoviranomainen oli toimivaltainen panemaan täytäntöön käräjäoikeuden julistaman lapsen huoltoa ja asumista koskevan päätöksen. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 11.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut arvioida työsopimusehdon mitättömyyttä viran puolestaOikeuskirjallisuudessa on todettu, että lähtökohtaisesti työsopimustasoiset sopimukset, joilla vähennetään työntekijälle kuuluvia oikeuksia, ovat mitättömiä, ellei laista tai työehtosopimuksesta muuta johdu. Tuomioistuimen tulee huomioida pakottavuus viran puolesta. (Koskinen - Valkonen: Kokonaispalkkasopimukset oikeuskäytännössä, Edilex 2015, s. 6) Oikeuskäytännössä on katsottu, että tuomioistuin voi viran puolesta puuttua sopimuksen mitättömyyteen, vaikka riidan osapuoli ei olisi kyseiseen perusteeseen vedonnut (THO 15.8.2008 S 07/973). KO oli siten voinut arvioida sopimusehdon mitättömyyttä viran puolesta, vaikka kantaja ei ollut tähän vedonnut. Asiassa ei ollut ilmennyt aihetta arvioida sopimusehdon mitättömyyttä toisin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 11.50
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle annettua varoitustaHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. A:lle kurinpidolliseksi seuraamukseksi määrättyä varoitusta ei voitu pitää kohtuuttomana seuraamuksena. Valvontalautakunnan ratkaisua ei muutoinkaan voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että myös ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei näin ollen ollut. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 12.00
Hovioikeus: Asianomistajalla ei ollut oikeutta hakea syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista puuttuvan puhevallan takiaKoska asianomistaja ei ollut ilmoittanut rikosta vamman tuottamisesta syytteeseen pantavaksi, hänellä ei ollut oikeutta ajaa syytettä. Ensisijainen syyte oikeus myös asianomistajarikoksissa on syyttäjällä. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 14.45
Törkeä veropetos ym. asia palautettiin käräjäoikeuteen tunnustamisen peruuttamisen johdostaKun vastaaja on peruuttanut tunnustuksensa, syyttäjällä on oikeus peruuttaa tuomioesityksensä. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava ja oikeusastejärjestys huomioon ottaen asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 8.00
Hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaanHO katsoi, että asiassa oli ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, ei asiassa ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa äitiä maksamaan isän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle osaksikaan ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 10.30
Hovioikeus poisti edunvalvojan sijaisen määräämisestä annetun päätöksen tuomiovirheen perusteellaKoska kantelijan lausumaa ei ollut asiaa ratkaistaessa huomioitu, asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe. Asian ratkaiseminen ilman kantelijan määräajassa KO:een toimittamaa vastustamista koskevaa lausumaa ja asian ratkaiseminen ennen lausumalle varatun määräajan päättymistä rinnastuvat tosiasiallisesti säännöksen 2 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen, jossa asia olisi ratkaistu ilman, että kantelijaa olisi kuultu. Kantelijan lausuma oli sisältänyt tiedon AA:n toimimisesta A:n avustajana lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, jossa kantelija ja A olivat olleet toistensa vastapuolia. Kantelijan lausumasta ilmi käyvä edellä kuvattu asiantila oli ollut sellainen seikka, jonka tiedossa olon puuttumisen voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen ratkaisun lopputulokseen. Oikeudenkäynnissä oli edellä esitetyin perustein tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n § momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe, jonka voitiian otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Sen vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 11.18
Hovioikeus ei muuttanut valvontalautakunnan ratkaisua todeta asianajajan menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisestiValvontalautakunta oli todennut, että A oli "Hyvä on perillisen tätäkin miettiä saadessaan omaisuutta, minkä hankintaan heillä ei ole ollut osaa eikä arpaa" -ilmaisua käyttäessään menetellyt hyvän asianajajatavan 3.5 -kohdan vastaisesti. Koska A oli kuitenkin menettelyllään vain vähäisessä määrin rikkonut asianajajan velvollisuuksia ja menettelyä oli sen haitallisuuteen nähden pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, valvontalautakunta jätti seuraamuksen määräämättä. Hovioikeuden arvioitavana oli, oliko A toiminut hyvän asianajajatavan vastaisesti viestin lähettäessään. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Harkinnassaan hovioikeus kiinnitti huomiota siihen, että A ei ollut toiminut asiassa määrättynä pesänselvittäjänä tai -jakajana. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 14.00
Hovioikeus ei vapauttanut valtiota oikeudenkäynnin viivästymishyvityksestä - oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkoi, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaanOikeudenkäynnin oli katsottu asianomistajan tekemän väitteen mukaisesti viivästyneen yhden vuoden. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa. Asianomistajalle oli määrätty maksettavaksi hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä hänen vaatimuksensa mukaisesti 1.500 euroa. Syyttäjä oli HO:ssa lausunut, että oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa asianomistajan vaatimuksen vireille tulosta tuomioistuimessa, eikä oikeudenkäynti ollut ainakaan kokonaisuutena arvostellen viivästynyt. HO totesi, että KKO:n ratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika oli alkanut KO:n toteamin tavoin 31.10.2016, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaan. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
10.6.2020 9.39
KKO arvioi takavarikon vaade-edellytystäB Oy oli vuonna 2016 rakennuttanut varastohallin. Pääurakoitsijana oli toiminut D Oy sekä pääsuunnittelijana, vastaavana työnjohtajana ja valvojana C. Hallin perustusurakan B Oy oli tilannut A Oy:ltä. Noin puolet hallin katosta oli romahtanut helmikuussa 2018. B Oy oli turvaamistoimihakemuksessaan vaatinut muun ohella A Oy:n omaisuutta asetettavaksi takavarikkoon vahingonkorvaussaamisen turvaamiseksi. A Oy:n valituksen perusteella KKO:ssa oli kysymys siitä, oliko B Oy OK 7 luvun 1 §:ssä edellytetyllä tavalla saattanut todennäköiseksi, että sillä on saaminen, joka voidaan määrätä maksettavaksi UK 2 luvun 2 §:n 1–4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla. KKO katsoi, että B Oy oli saattanut OK 7 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että sillä on A Oy:ltä 170 000 euron suuruinen saaminen lisättynä B Oy:n haastehakemuksessaan vaatimalla korolla. Tämän ylittäviltä osin turvaamistoimelle ei ollut selvitetty olevan perusteita. (Ks. KKO:2020:71, jolla tämä ratkaisu on poistettu) - Uutiset
10.6.2020 10.32
Lainoppineiden asiamiesten erehdyksiin ja unohduksiin perustuviin hakemuksiin on oikeuskäytännössä suhtauduttu kielteisesti - menetettyä määräaikaa ei palautettuHakija oli vedonnut siihen, ettei hän ollut voinut ilmoittaa tyytymättömyyttä sairaudestaan johtuvan laillisen esteen vuoksi. Hakijalla oli ollut asiassa lainopillinen asiamies. Tähän nähden ja hakijan sairaudesta esitetty selvitys huomioon ottaen HO katsoi, ettei tyytymättömyyden ilmoittamatta jättäminen ollut johtunut OK 12 luvun 28 §:n tarkoittamasta laillisesta esteestä. Seuraavaksi oli arvioitava oliko määräajan palauttamiselle kuitenkin olemassa OK 31 luvun 17 §:ssä säädettyjä erittäin painavia syitä. HO totesi, että hakijalla oli ollut KO:ssa lainopillinen asiamies. Ottaen huomioon asiassa selostettu menetetyn määräajan palauttamista koskeva vakiintunut KKO:n oikeuskäytäntö, HO katsoi, ettei asiassa ollut myöskään esitetty OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä menetetyn määräajan palauttamiselle. (Vailla lainvoimaa 10.6.2020) - Uutiset
10.6.2020 11.19
Maalausliike palkkasi toimialueellaan useita työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei maalaus- ja tasoitetyöntekijän työsuhteen päättämiselle ollut asiallista irtisanomisperustettaHO:ssa pohdittiin mm. yleisen tuomioistuimen toimivaltaa, sovintosopimuksen sitovuutta, kantajan palkkaryhmää, hyvitysvaatimusta, sunnuntai- ja ylitöitä, työn vähentymistä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta. KO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin kanne oli hylätty ja kantaja oli velvoitettu korvaamaan maalausliikkeelle oikeudenkäyntikuluja. Maalausliike velvoitettiin suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon, että työsuhteen päättämisessä oli ollut kantajaa työntekijänä loukkaavia piirteitä, määrä oli viideltä kuukaudelta korvausta aineettomasta vahingosta ja viideltä kuukaudelta korvausta menetetyistä palkkaeduista. Tuomio oli erimielinen. (Ks. KKO:2022:17: Työehtosopimuksessa sovittua alueellista rajoitusta ei otettu huomioon arvioitaessa, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
10.6.2020 15.00
Veloista noin kolmannes rikosperusteisia - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn yksityisvelkojan vastustamisesta huolimattaHakija oli tuomittu avunannosta kahteen vuonna 2006 tehtyyn törkeään petokseen. Hakijalla oli velkaa yhteensä 136.451,42 euroa. Hänen velkansa olivat syntyneet vuosina 2013-2019 lukuun ottamatta rikosperusteista velkaa. Hakija oli velvoitettu yhteisvastuullisesti kahden muun vastaajan kanssa korvaamaan asianomistajalle yhteensä 26.000 euroa sekä asianosaiskuluina 1.220 euroa. Velan kokonaismäärä korkoineen oli 49.337,32 euroa. HO totesi VJL 10 § 1 kohdan osalta, että rikokseen perustuvan velan osuus hakijan kaikista veloista oli noin kolmas osa eli melko suuri. Törkeä petos on vakava rikos, joka osoittaa piittaamatonta suhtautumista toisten taloudellisiin etuihin. Hakijan syyksi luetut rikokset olivat kohdistunut yksityishenkilöön, jolle tuomittu vahingonkorvaus oli määrältään merkittävä. Mainitut seikat puhuivat velkajärjestelyn myöntämistä vastaan. Kun otettiin kuitenkin huomioon se, että hakija oli osallistunut rikoksiin avunantajana, sekä rikoksista kulunut pitkä aika, velkajärjestelylle ei ollut VJL 10 §:n 1 kohdassa säädettyä estettä. Mainituilla perusteilla rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen järjesteleminen ei myöskään ollut 10 §:n 11 kohdassa tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta. Hakijan velkaantumiseen johtaneita toimia voitiin kuitenkin pitää kokonaisuutena arvioiden piittaamattomina ja vastuuttomina (10 § 7). Hakijan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat huomioon ottaen velkajärjestelyn myöntämiselle esteestä huolimatta oli painavia syitä (10 a §). Velkajärjestely oli siten aloitettava. - Uutiset
11.6.2020 10.01
KKO:n päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin että hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa muutos-, tarkistus- ja ennakkoratkaisuperusteella.Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste - Tarkistusperuste - Ennakkoratkaisuperuste
Ulosottokaari - Ulosottovalitus - Uutiset
11.6.2020 10.10
Aluehallintoviraston päätös päätös sai lainvoiman: Perintätoimisto Annomen Oy ei saa enää harjoittaa saatavien vapaaehtoista perintääAsian käsittely raukesi, koska Annomen Oy peruutti valituksensa HAO:ssa. (Helsingin HAO 1.6.2020 päätös 20/0955/3) - Uutiset
11.6.2020 15.20
Hovioikeus: Käräjäoikeus menetteli virheellisesti oikeudenkäyntikuluratkaisussaanHO katsoi, että KO oli menetellyt virheellisesti kun se ei ollut hylätessään kantajan pyynnön avustajan palkkion maksamisesta kokonaisuudessaan valtion varoista samalla velvoittanut yksipuolisessa tuomiossaan vastaaja Oy:tä korvaamaan kantajalle oikeudenkäyntikulujen oikeusavun omavastuuosuutta koskevaa 1.739,78 euroa. KO:n yksipuolista tuomiota oli näin ollen muutettava. (Vailla lainvoimaa 11.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 8.00
EU:n perusoikeusviraston raportti tarkastelee EU:n perusoikeuskirjan kymmenvuotista taivaltaVuotta 2019 tarkastelevan raportin keskiöön on nostettu kymmenettä vuottaan oikeudellisesti sitovana juhlinut EU:n perusoikeuskirja. Raportin fokus-jaksossa tarkastellaan perusoikeuskirjan soveltamistilanteita ja pohditaan, miten sen käyttöä ja tunnettuutta voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. FRA:n vuoden 2020 perusoikeusraportissa todetaan, että lisääntyvä suvaitsemattomuus ja ihmisten perusoikeuksiin kohdistuvat loukkaukset rapauttavat vuosien mittaan saavutettua huomattavaa edistymistä. Euroopan vähitellen toipuessa covid-19-pandemiasta eriarvoisuus ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen kohdistuvat uhat kärjistyvät. - Uutiset
12.6.2020 11.30
Poliisin tietojärjestelmistä arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja katsonut poliisi tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta 20 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan asianomistajalle kärsimyksestä 300 euroaAsianomistajan mukaan kyse oli ollut lukuisista toistuvista tapahtumista, tietoja oli etsitty nimenomaan lähisukulaisen asian vuoksi ja lisäksi hän epäili, että salassa pidettävää tietoa (turvakielto) oli kantautunut syytetyn lähisukulaisen tietoon. Vastaaja oli kiistänyt syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. KO oli katsonut, ettei tietojen hakeminen ollut liittynyt poliisina työskennelleen vastaajan virkatehtävien toimittamiseen. Vastaajan katsottiin rikkoneen tahallaan virkavelvollisuuttaan. Vastaajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei ollut loukattu vastaajan väittämien esitutkinnan puutteellisuuksien vuoksi. Vastaaja velvoitettiin korvamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulujen omavastuuosuuden ja oikeusapumaksun lisäksi oikeudenkäyntiin osallistumisesta aiheutuneita asianosaiskuluja 686,85 euroa. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 12.54
Hovioikeus: Näytöltään epäselvää rikosasiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssä, kun tuottamuksen astetta ei ollut mahdollista arvioida pääkäsittelyä toimittamattaHO katsoi, että kirjallisen menettelyn edellytyksiä arvioitaessa on pidettävä lähtökohtana sitä, että se soveltuu vain näytöltään selvään asiaan, jossa kaikki rikosvastuun perustavat seikat on selvitetty. Siten myös huolimattomuuden asteen asianmukainen arviointi edellyttää epäselvissä tilanteissa lähtökohtaisesti suullista pääkäsittelyä. Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta syytetyn A:n esitutkintalausumat liittyivät sen arviointiin, oliko A:n menettely ollut törkeän huolimatonta. Asia oli siten ollut KO:ssa näytöltään epäselvä. Tuottamuksen astetta ei ollut tässä tilanteessa mahdollista arvioida pääkäsittelyä toimittamatta, joten asian käsittelemiseen ja ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä ei ollut ollut edellytyksiä. Näillä perusteilla asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
15.6.2020 9.30
Hovioikeus tulkitsi VJL 10 a §:n painavia syitä toisin kuin käräjäoikeus - törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta tuomitulle voitiin myöntää velkajärjestelyHakija on 36-vuotias, työkykyinen ja vakituisessa työsuhteessa. Hän on elatusvelvollinen neljästä alaikäisestä lapsesta. Hakijan olosuhteissa ei ollut erityisiä velkajärjestelyn puolesta taikka sitä vastaan puhuvia seikkoja. Arvioidessaan kokonaisuutena painavia syitä velkajärjestelyn aloittamiselle HO katsoi, että kun otettiin huomioon esteperusteen laatu ja sen taustalla vaikuttaneet hakijan rikolliseen menettelyyn johtaneet syyt, hakijan toimet velkojen maksamiseksi ja velkajärjestelyn merkitys hänen kannaltaan, olivat velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat tässä tapauksessa painavampia kuin sitä vastaan puhuvat seikat, vaikka rikoksesta ja velan perusteena olevasta tuomiosta ei ollutkaan vielä kulunut huomattavan pitkää aikaa. - Uutiset
15.6.2020 11.00
Hovioikeus oli erimielinen Kela-petosjutun avustajalle / sijaiselle maksettavasta korvauksestaAsiassa oli kysymys ns. Kela-petoksesta, jota rikosta koskeva oikeus- ja rangaistuskäytäntö on vakiintunutta. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. Vastaajalle määrätty puolustaja OTM A oli vaatinut valtion varoista maksettavaksi palkkiota vastaajan puolustamisesta HO:ssa yhteensä 10 tunnilta. Valituksen oli määrätyn puolustajan sijasta laatinut juris kandidat B. A oli perustellut sijaisen käyttämistä valituksen laatimisessa sillä, että B oli avustanut vastaajaa jo KO:n pääkäsittelyssä ja hänellä oli siten paremmat edellytykset laatia valitus asiassa. HO suostui OTM A:n pyyntöön käyttää sijaisenaan juris kandidat B:tä. HO päätti maksaa OTM A:lle palkkioksi vastaajan puolustamisesta HO:ssa kohtuulliseksi harkitut 550 euroa ja arvonlisäveron määränä 132 euroa. Eri mieltä ollut oikeusnneuvos puolestaan katsoi asian laatu ja laajuus, valituksen laatu sekä avustajien yhdenvertaisuus huomioon ottaen ottaen, ettei vastaajalle määrätylle puolustajalle ollut aihetta maksaa palkkiota valtion varoista useammalta kuin 3 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
15.6.2020 15.00
Hovioikeus oli erimielinen huoltoriidan oikeudenkäyntikuluista - kaikki vaatimuksensa käräjäoikeudessa hävinnyt isä vapautettiin korvausvelvollisuudestaAsiassa esitetystä selvityksestä ei ilmennyt, että asiassa olisi aikaisemmin esitetty samoin perustein samankaltaisia vaatimuksia, jotka olisi hylätty tai että huoltoriita vanhempien välillä olisi muutoin krooninen. Esitettyjä vaatimuksia ei voitu myöskään katsoa esitetyn oikeuden väärinkäyttömielessä. Pelkästään se seikka, että kysymyksessä oli vaatimus asianosaisten aiemmin, vuonna 2014 tekemän sopimuksen muuttamisesta, ei kaikki asiassa lausuttu huomioon ottaen antanut aihetta suhtautua oikeudenkäyntikuluvastuuseen olennaisesti ankarammin kuin tilanteessa, jossa huoltoa ja sen liitännäisvaatimuksia käsitellään ensimmäistä kertaa. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimukset HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2020) - Uutiset
15.6.2020 15.30
Hovioikeus: Vastaaja oli velvollinen noudattamaan ajopiirturin käyttöä koskevia säännöksiä vedenpuhdistusprosessissa syntynyneen jätteen kuljetuksessaAsiassa oli ratkaistavana ensinnäkin syyttäjän vastauksessaan esittämä vaatimus valituksen tutkimatta jättämisestä. Mikäli valitusta ei jätetä tutkimatta, ratkaistavana oli, oliko vastaaja menettelyllään syyllistynyt liikenteen palveluista annetun lain 267 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiseen. HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko vastaaja ollut sakkomääräyksen tarkoittamassa ajossa vapautettu ajopiirturin käyttövelvollisuudesta sillä perusteella, että kyseessä oli ollut ajoneuvo, jota oli käytetty vesilaitoksen toiminnassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen valituksen tutkimisesta. Pääasian osalta HO hyväksyi asiassa mainitsemin lisäyksin KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen. Vastaaja oli käsillä olleissa olosuhteissa ollut velvollinen noudattamaan ajopiirturin käyttöä koskevia säännöksiä. Vastaajan valitus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 8.00
Veronpalautus huomioidaan toimeentulotuessa tulonaYli 50 euron suuruinen veronpalautus vaikuttaa toimeentulotukeen. Tänä vuonna veronpalautuksia maksetaan heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana. Valtaosa palautuksista maksetaan elokuussa. - Uutiset
16.6.2020 9.57
KKO piti eläinsuojelurikosta törkeänä - toselta paikkakunnalta tulleelle puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrätEläinsuojelurikoksen kohteena oli ollut yhteensä noin 50 koiraa ja neljä ponia. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rikoksen kohteena oli ollut RL17 luvun 14 a §:n 2 kohdassa tarkoitettu huomattavan suuri määrä eläimiä ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. Puolustajaksi määrätty asianajaja ei yleisesti hoitanut asianajoa tuomioistuinpaikkakunnalla. Hän oli vaatinut HO:n toimittamaan pääkäsittelyyn osallistumisesta palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkaan liittyvistä kuluista kuten tuomioistuinpaikkakunnalta tulevalle avustajalle olisi maksettu. Puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrät. - Uutiset
16.6.2020 10.35
Vakuutusoikeus: Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen ei ollut esteellinenVakuutusoikeus katsoi, että kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistunut sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen ei ollut esteellinen, vaikka hän oli Kansaneläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen samanaikaisesti, kun hän osallistui muutoksenhakijan työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä. - Uutiset
16.6.2020 11.26
Hovioikeus: Turvapaikka-asioita hoitaneen oikeudenkäyntiavustajan lupa voitiin peruaOikeudenkäyntiavustajan valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys siitä, oliko oikeudenkäyntiavustajalautakunnan päätös hänen oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimista koskevan lupansa peruuttamisesta kumottava tai luvan peruuttamisen asemesta määrättävä lievempi seuraamus. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 16.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 13.00
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista lapsen edunvalvojan sijaiselle maksettu palkkioEsitutkintalaissa tai holhoustoimesta annetussa laissa ei ole valtion varoista edunvalvojalle maksettavan palkkion ja kulujen korvauksen osalta säännöstä niiden korvaamisesta takaisin valtiolle. (Vailla lainvoimaa 16.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 14.30
Hovioikeus: Lapsen asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensäHO punnittuaan lapsen kuulemisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja päätyi siihen, että lapsen (12 v) asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä asiassa. HO katsoi, että lapsen kuuleminen tapahtuu kuitenkin lapsen kannalta parhaiten asiassa olosuhdeselvityksen laatineen sosiaaliviranomaisen toimesta. Näin ollen asiassa oli pyydettävä kaupungin perusturva- ja terveyslautakuntaa täydentämään 29.1.2019 laatimaansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n nojalla laatimaa selvitystä lapsen asumista koskevalta osalta selvittämällä lapsen omat toivomukset ja mielipide asumisen osalta mainitun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Asiassa sallittiin myös äidin vedota uusina kirjallisina todisteina käräjäoikeuskäsittelyn jälkeiseltä ajalta olevaan asiakirja-aineistoon. - Uutiset
16.6.2020 15.30
Hovioikeus katsoi velallisen jääneen eläkkeelle vapaaehtoisesti ja näin menetellessään laiminlyöneen myötävaikutusvelvollisuutensa ylläpitää maksuvaraansaHO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen siitä, ettei maksuohjelman muutoshakemusta ollut hylättävä liian myöhään tehtynä. Aasiassa esitetyn selvityksen perusteella velallisen oli kuitenkin katsottava jääneen eläkkeelle vapaaehtoisesti ja näin menetellessään laiminlyöneen myötävaikutusvelvollisuutensa ylläpitää maksuvaraansa. HO katsoi asiassa mainituilla perusteilla, että maksuohjelman muuttamiselle ei ollut VJL 44 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisia edellytyksiä. Näin ollen velallisen hakemus maksuohjelman muuttamisesta oli hylättävä. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 16.00
Hovioikeus: Asunnon säilyttävä maksuohjelma ei vastannut velallisen maksukykyäAsiassa oli ratkaistavana, oliko velkajärjestelylain nojalla perusteltua määrätä velallinen tinkimään välttämättömistä elinkustannuksistaan niin paljon, että hän selviäisi vakuusveloistaan ja siten säilyttäisi omistusasuntonsa. HO katsoi kuten KO, ettei asunnon säilyttävä maksuohjelma vastannut velallisen maksukykyä. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 16.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 8.00
Lasten tapaamisten toteuttamiseksi oli perusteltua asettaa kiinteämääräinen 1 000 euron uhkasakkoKO katsoi tapauksessa, että oli aihetta epäillä, ettei äiti tulisi noudattamaan tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä ilman sakon uhkaa. Näin ollen oli perusteltua asettaa uhkasakko tapaamisten toteuttamiseksi. KO oli todennut, että uhkasakon keskeinen merkitys on sen asettamisessa eikä niinkään sen määrässä. Sen vuoksi riittävänä uhkasakon määränä KO piti 1 000 euroa. HO ei myöntänyt KO:n päätöksestä valittaneelle lasten äidille jatkokäsittelylupaa. KO:n päätös jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 9.00
Rakennusvirheitä talossa - hovioikeus arvioi hukkaamisvaaran olemassaoloaKantajien kanteessa päävaatimuksena oli vahingonkorvaus, joka kanteen mukaan oli tullut tarpeelliseksi talossa havaittujen rakentamisvirheiden johdosta. HO katsoi asiassa esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, että yhtiön esittämät vastatosiseikat eivät olleet riittäviä osoittamaan, että hukkaamisvaaraa ei olisi tai se olisi ollut varsin epätodennäköinen. Syytä KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 12.52
80 prosenttia rikosperusteisia velkoja - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelynHakijan velkojen kokonaismäärä oli 59 010,38 euroa, josta noin 80 prosenttia oli rikosperusteisia velkoja. Suurin yksittäinen velka oli 35 253,27 euroa perustui HO:n 19.5.2014 antamaan tuomioon, jolla hakija oli tuomittu 2.7.2011 tehdystä törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kolmesta törkeän pahoinpitelyn yrityksestä sekä velvoitettu maksamaan vakuutusyhtiölle muun muassa tämän asianomistajille maksamia korvauksia. HO totesi, että tapauksessa oli käsillä sekä velkajärjestelyn puolesta että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Velkajärjestelyn myöntämisen puolesta puhuivat hakijan toimet velkojensa maksamiseksi sekä hänen muut olosuhteensa kuten elämäntilanteen muuttuminen. Toisaalta VJL 10 §:n 1 kohdan mukainen esteperuste eli se, että huomattava osa veloista perustui rikoksen perusteella määrättyyn maksuvelvollisuuteen, puhui merkittävästi velkajärjestelyn myöntämistä vastaan. Velkajärjestelyn merkitys oli suurempi velalliselle kuin hänen velkojilleen, mikä myös puhui velkajärjestelyn myöntämisen puolesta. Lisäksi velkaantumisesta kulunut melko pitkä aika puhui jossain määrin velkajärjestelyn myöntämisen puolesta. HO katsoi, että kokonaisuutena arvioiden velkajärjestelyn puolesta puhuvat seikat olivat vastaan puhuvia seikkoja painavampia. Asiassa oli siten yksityishenkilön VJLn 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
17.6.2020 16.00
Hovioikeus: Kuolinpesän luovuttaminen pesänselvittäjän hallintoon poisti osakkaan puhevallanHO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia vahvoja perusteita, jotka olisivat puoltaneet kuolinpesän osakkaan itsenäistä puhevaltaa asiassa. Ottaen huomioon asian laatu ja valittajan asiassa esittämät väitteet valittajalla kuolinpesän osakkaana ei myöskään ollutsellaista oikeussuojan tarvetta, joka olisi edellyttänyt pesänselvittäjän ohella erillistä puhevaltaa tässä velkomusasiassa. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
18.6.2020 11.15
KKO: Hovioikeuden olisi tullut käsitellä pääkäsittelystä poissaolleen valittajan asia kirjallisestiA oli kutsuttu hovioikeuden pääkäsittelyyn valittajana henkilökohtaisesti uhalla, että valitus hänen poissa ollessaan voidaan jättää sillensä. A:n jäätyä pois pääkäsittelystä hovioikeus oli jättänyt valituksen sillensä. Muutoksenhakemuksessaan Korkeimmalle oikeudelle A katsoi, että hovioikeuden olisi tullut ratkaista valitus kirjallisessa menettelyssä, ja vaati asian palauttamista hovioikeuteen. A:n muutoksenhakemus tutkittiin valituksena. - Uutiset
18.6.2020 13.30
Rikoshyödyn takaisin saamista tehostetaan EU:n jäsenvaltioissaEU:ssa hyväksyttyä asetusta, jolla tehostetaan jäsenvaltioiden yhteistyötä rikoshyödyn takaisin saamiseksi, täydennetään lainsäädäntömuutoksilla. Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle. Asetuksen soveltaminen alkaa 19. joulukuuta 2020. Asetusta täydentävien lainsäädäntömuutosten ehdotetaan tulevan voimaan samaan aikaan tai mahdollisimman pian sen jälkeen. - Uutiset
18.6.2020 16.00
Etuus- ja eläketiedot ilmoitetaan tulorekisteriin vuonna 2021Lähes 1,5 vuotta käytössä ollut tulorekisteri laajenee ensi vuodenvaihteessa. Vuoden 2021 alusta lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatietojen lisäksi myös tiedot maksetuista etuuksista ja eläkkeistä. Tiedon käyttäjien joukkoon liittyy samalla ulosottoviranomainen. - Uutiset
22.6.2020 9.00
Valitusasiakirjat on toimitettava hovioikeudelle viipymättäApulaisoikeuskansleri kiinnitti vastaisen varalle käräjäoikeuden vakavaa huomiota laissa säädettyyn velvollisuuteen toimittaa valitusasiakirjat hovioikeudelle viipymättä ja asian merkitykseen etenkin vangittuna olevan vastaajan oikeusturvan kannalta. - Uutiset
22.6.2020 15.05
Asiantuntijalausunnon hankkiminen oli ollut aiheellinen ja tarpeen asian selvittämiseksi ja kanteen ajamiseksi - lausunnon hankkiminen sen jälkeen, kun päämiehelle oli myönnetty asiassa oikeusapua, ei ollut peruste palkkion alentamiselleAsiassa oli riidatonta, että asianajaja oli vasta kanteen nostamisen jälkeen hankkinut asiantuntijanlausunnon. HO, toisin kuin KO, katsoi, ettei asianajajan sanottua menettelyä voitu pitää sellaisena asian hoitamiseen liittyvänä laiminlyöntinä tai puutteena, jonka perusteella mainitun asetuksen mukainen palkkion alentaminen olisi tullut kysymykseen. Asiantuntijalausunnon hankkiminen oli liittynyt riidan kohteeseen ja kannevaatimuksien perusteiden selvittämiseen. Se oli ollut aiheellinen ja tarpeen asian selvittämiseksi ja kanteen ajamiseksi. KO:n päätöslauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 22.6.2020) - Uutiset
23.6.2020 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi hakijalle toisen velkajärjestelynHO totesi johtopäätöksenään, että kokonaisuutena arvioiden velkajärjestelyä puoltavat seikat muodostivat syyn aloittaa velkajärjestely esteperusteesta huolimatta. KO:n päätös, jolla velkajärjestelyhakemus oli hylätty, oli kumottava ja velkajärjestely määrättävä aloitettavaksi. - Uutiset
23.6.2020 13.30
Hovioikeus: Rikokseen perustuva korvausvelka oli vanhentunutAsiassa lausutuin perustein HO katsoi, että valittaja oli tiennyt jo 31.10.2013 hänelle ryöstön uhrina aiheutuneista henkilövahingoista ja että B oli rikoksentekijänä vastuussa niistä. Vahingonkorvausvelan kolmen vuoden pituinen vanhentumisaika oli siten alkanut kulua 31.10.2013. Näin ollen valittajan oikeus korvaukseen oli vanhentunut ottaen huomioon, että vahingonkorvausvaatimusta ei ollut osoitettu B:lle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun valittaja oli saanut tietää vahingoista ja niistä vastuussa olevasta B:stä, taikka viimeistään rikosasian vireilläolon aikana. Asiassa todettu ja asian lopputulos huomioon ottaen aihetta KO:n välituomion muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.6.2020) - Uutiset
24.6.2020 9.05
Pesänselvittäjän tehtävästä vapautetun varatuomarin kantelu käräjätuomarin toiminnasta jätettiin tutkimattaAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei VT:lla ollut oikeudellista tarvetta saada käräjätuomarin menettelyä koskevaa asiaa tutkituksi kanteluteitse. Siltä osin kuin kantelussa oli esitetty väitteitä käräjätuomarin käräjäoikeuden ratkaisuun vaikuttaneesta menettelystä, ne tulevat HO:ssa arvioiduksi pesänselvittäjän vapauttamista koskevan valitusasian yhteydessä. (Vailla lainvoimaa 24.6.2020) - Uutiset
24.6.2020 9.53
KKO: Ammattiliittojen ilmoittamien myötätuntotyötaistelutoimenpiteiden kieltämiselle väliaikaisena turvaamistoimena ei ollut OK 7 luvun 3 §:n mukaisia edellytyksiäKorkein oikeus katsoi päätöksestään ilmenevillä perusteilla, etteivät yhtiöt olleet saattaneet todennäköiseksi, että yhdistysten ilmoittamat myötätuntotyötaistelutoimenpiteet olisivat olleet syrjiviä ja hyvän tavan vastaisia. Niiden kieltämiselle väliaikaisena turvaamistoimena ei siten ollut ollut OK 7 luvun 3 §:n mukaisia edellytyksiä. KO:n ja HO:n päätökset kumottiin ja asiassa vahvistettiin, ettei edellytyksiä väliaikaisen turvaamistoimen määräämiseen ollut ollut. - Uutiset
24.6.2020 10.17
Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää perinnöstä noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen luopumisilmoituksen jättäneelle jatkokäsittelylupa ulosottovalituksen hylkäämistä koskevaan käräjäoikeuden ratkaisuun - KKO oli erimielinenA oli noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen jättänyt perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen maistraattiin tallettamista varten. A:n osuus kuolinpesästä oli tämän jälkeen ulosmitattu hänen velkojensa suoritukseksi. A:n valitettua ulosmittauksesta käräjäoikeus katsoi A:n ryhtyneen kuolinpesään siten, ettei hän ollut voinut enää pätevästi luopua perinnöstä suhteessa velkojiinsa. KO hylkäsi A:n ulosottovalituksen. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kysymys siitä, oliko A voinut velkojia sitovasti luopua perinnöstä, oli käsillä olleissa olosuhteissa niin epäselvä, että HO:n olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. Eri mieltä ollut oikeusneuvos katsoi, että KO:n päätöksen lopputuloksen oikeellisuutta ei ollut asiassa aihetta epäillä. Ennakkoratkaisuintressiä asiaan saattoi liittyä, mutta HO oli voinut tapauksen olosuhteissa katsoa, ettei myöskään lain soveltamisen kannalta ollut tärkeää myöntää jatkokäsittelylupaa. - Uutiset
24.6.2020 16.00
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kalastusoikeudesta syntynyttä riitaa tutkimattaA ja hänen myötäpuolensa olivat KO:ssa vaatineet vahvistettavaksi, että kauppakirjaan 30.5.1916 sisältyvä kalastusoikeutta koskeva ehto on kiinteistö- eikä henkilökohtainen ja että se koskee kantajien omistamia kiinteistöjä. He olivat lisäksi muun ohella vaatineet sen vahvistamista, että ehto sitoo C Oy:tä sekä kiinteistö että velvoiteoikeudellisin perustein ja että C Oy on velvollinen sallimaan ranta-alueen käytön kalastukseen liittyvää kulkemista varten. KO oli katsonut, että kanteessa esitetyissä vaatimuksissa oli ollut kysymys sellaisesta kiinteistön ulottuvuuteen kuuluvasta asiasta, joka on käsiteltävä KML 101 §:n tarkoittamassa kiinteistönmäärityksessä, minkä vuoksi kanne oli jätetty KO:n toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta. Asiassa oli HO:ssa A:n ja hänen myötäpuoliensa valituksen johdosta ensiksi ratkaistava, oliko KO ollut toimivaltainen käsittelemään asiaa. Asiassa oli C Oy:n valituksen perusteella myös ratkaistavana oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus KO:ssa ja käsiteltävänä se, oliko kantajilla ollut asiavaltuutta kanteiden ajamiseen. Koska A:n ja hänen myötäpuoltensa kannetta ei jätetty tutkimatta, A ja hänen myötäpuolensa eivät olleet velvollisia korvaamaan C Oy:n oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.6.2020) - Uutiset
25.6.2020 9.00
Puutteellisesti käsitelty ja perusteltu vammantuottamusta ym. koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKO:n olisi pitänyt viran puolesta kiinnittää asianosaisten huomiota työntekijän ja työnantajan vahingonkorvausvastuuta ja korvausvelvollisuuden kanavointia koskevien säännösten soveltumiseen. Lisäksi KO:n olisi pitänyt varata asianosaisille tilaisuus lausua niiden johdosta, tarvittaessa täydentää kannetta ja vastausta sekä varata vastaajan työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Vielä KO:n olisi pitänyt perustella ratkaisunsa vastaajan vahingonkorvausvelvollisuuden edellytysten osalta. Asian käsittely KO:ssa ja tuomion perustelut olivat näiltä osin puutteelliset. (Vailla lainvoimaa 25.6.2020) - Uutiset
25.6.2020 13.30
Hovioikeuden tuomio lennon peruuttamista koskevassa asiassaOikeudenkäymiskaaressa ole nimenomaista säännöstä siitä, kuinka kanne tulee ratkaista tilanteessa, jossa vastaaja on oikeudenkäynnin aikana tietoisesti ja kiistämisperusteistaan luopuen suorittanut kanteessa vaaditun saatavan vapaaehtoisesti. EUT oli antanut asiassa ennakkoratkaisunsa 12.3.2020. Finnair katsoi HO:ssa, että kanteessa vaadittujen saatavien maksamisen johdosta asia tulisi pääasian osalta jättää sillensä tai hylätä kanne. Valittajat kuitenkin vaativat asian ratkaisemista tuomiolla myös pääasian osalta. HO katsoi, ettei valittajilla ollut enää oikeutta kanteessa vaatimaansa suoritukseen ja kanne oli näin ollen vapaaehtoisesti tapahtuneen täysimääräisen maksun vuoksi hylättävä siltä osin kuin sitä ei ollut KO:ssa hyväksytty. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen pääasian osalta ei siten ollut. Asian lopputulos huomioon ottaen valittajat oli vapautettava KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta korvata Finnairin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 25.6.2020) - Uutiset
26.6.2020 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus oli todennut, tehokas perinnöstä luopuminen ei edellytä todisteellista tiedoksiantoa kuolinpesälle - kuolinpesäosuus oli voitu ulosmitata velkojen maksamiseksiHO katsoi, ettei valittajan veljeä voitu kuulla uutena todistajana vasta HO:ssa. Pääkäsittely HO:ssa oli selvästi tarpeeton. Pääasian osalta HO totesi mm., että tiedoksiantotapa on vapaa, mutta kirjallista muotoa kuitenkin vaaditaan. Myös oikeuskirjallisuudessa on tältä osin katsottu, että esimerkiksi postissa lähetetty kirje käy. Velallisen tulee kuitenkin pystyä osoittamaan, että tiedoksianto on tapahtunut, joten varminta on käyttää todisteellista menettelyä. (Linna - Leppänen, Ulosotto-oikeus II - ulosmittaus ja myynti, 2015, s. 395.). HO totesi, että valittajan vetoama tapahtumainkulku, että hän olisi lähettänyt veljelleen kirjallisen luopumisilmoituksen pian sen laadittuaan, oli mahdollinen. Tällainen menettely ei kuitenkaan täyttänyt UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytystä sen osalta, että ilmoitus on tehtävä perittävän kuoleman jälkeen. Ilmoitusta kuolinpesälle ei voi tehdä ennakkoon. Se, että valittaja mahdollisesti myöhemmin perittävän kuoleman jälkeen oli suullisesti vahvistanut luopumistahtonsa veljelleen, ei korvannut UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytettyä kirjallista luopumisilmoitusta, eikä antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja oli UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti luopunut perinnöstä 25.2.2019, kun luopumisilmoitus oli rekisteröity maistraattiin, mutta koska ensimmäinen ulosmittaus oli tehty jo 1.2.2019, tämä luopuminen oli tapahtunut ulosottovelkojiin nähden liian myöhään. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
26.6.2020 12.10
KHO:n päätös menetetyn määräajan palauttamisestaKorkein hallinto-oikeus katsoi, ettei käännyttämispäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen tekemiseksi annettu määräaika ollut sellainen hallintolainkäyttölain 61 §:ssä tarkoitettu määräaika, joka voitaisiin palauttaa. - Uutiset
26.6.2020 13.51
Hovioikeus arvioi puolustajan vaihtamisen edellytyksiäHO totesi, että lain esitöiden ja oikeuskäytännön mukaan pelkkä väite luottamuspulasta ei välttämättä riitä, vaan väitettä on perusteltava. Kovin tiukkoja vaatimuksia pyynnön hyväksyttävyydelle ei ole kuitenkaan syytä asettaa, koska lähtökohtana on henkilön oikeus valita itse avustajansa ja heidän välisensä luottamussuhde. Huomioon voidaan ottaa, onko asia sellaisessa vaiheessa, että puolustajan vaihtamisesta aiheutuu lisäkuluja ja hankaluutta. Asiaa kokonaisuutena harkittuaan ja ottaen erityisesti huomioon avustajan ja päämiehen välisen luottamuksellisen suhteen, henkilön oikeuden valita itse avustajansa ja epäillyn rikosasian käsittelyvaiheen HO katsoi, että puolustajan vaihtamiselle oli ollut riittävät perusteet. KO:n päätöstä ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
26.6.2020 14.11
Tytär ei ollut kelpoinen edustamaan muistisairasta äitiään rikosasiassaKO oli ollut velvollinen ottamaan huomioon sen, että asianomistaja on laillisesti edustettuna oikeudenkäynnissä. KO:n olisi tullut ryhtyä toimiin laillisen edustajan hankkimiseksi asianomistajalle käyttämään asianomistajan puhevaltaa viimeistään toimittaessaan asianomistajalle pyyntöä kirjallisten vaatimusten esittämisestä. Asiassa oli siten tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, koska asianomistajaa ei ollut asianmukaisesti kuultu. Ottaen huomioon oikeudenkäyntivirheen laatu KO:n tuomio oli kumottava ja asia palautettava KO:een asianomistajan asianmukaiseksi kuulemiseksi ja asian uudelleen käsittelemiseksi. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
26.6.2020 14.40
Koronaepidemia ei käynyt perusteeksi uuden määräajan asettamiselle muutoksenhakua vartenValitusta oli perusteltu sillä, että avustajan työ oli muuttunut koronaepidemian aikana merkittävästi. Etäyhteyksillä toteutetut oikeudenkäynnit ja neuvottelut olivat vieneet huomattavasti enemmän aikaa kuin työ normaalioloissa. Valittajan mukaan koronaepidemia oli katsottava force majeure -tyyppiseksi tilanteeksi, minkä seurauksia lakimiehet eivät ole kohtuudella voineet ennakoida ja sitä oli pidettävä hyväksyttävänä syynä asettaa uusi määräaika muutoksenhakua varten. HO hylkäsi valituksen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
26.6.2020 15.05
Käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen tehty väite tuomarin esteellisyydestä jätettiin tutkimattaValittaja oli valituksensa oheen liitetyissä KO:n antaman tuomion jälkeen laadituissa ja oikeuteen toimitetuissa kirjelmissään katsonut, että KO:n ratkaisun antanut käräjätuomari oli ollut OK 13 luvun 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella esteellinen käsittelemään kysymyksessä olevaa lähestymiskieltoasiaa, koska sitä ei ollut käsitelty lain edellyttämällä tavalla kiireellisenä ja koska käräjätuomari oli vastaanottanut ainakin kuusi todistelua koskevaa sähköpostiviestiä ennen käsittelyä. Syyksi esteellisyysväitteen tekemiselle vasta tässä vaiheessa valittaja oli ilmoittanut sen, että hän oli saanut tietää mainituista lainkohdista ja OK 13 luvun 8 §:stä vasta tuolloin Finlexistä. HO katsoi, ettei valittaja ollut osoittanut hänellä olleen pätevää syytä olla tekemättä nyt kysymyksessä olevaa esteellisyysväitettä ennen pääasian ratkaisemista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
26.6.2020 15.30
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa avustajanpalkkioiden maksatukseenApulaisoikeusasiamies saattoi päätöksensä Palkeiden tietoon. Palkkioiden ja korvauksen maksatuksen viivästymisen toteamisen lisäksi asia ei Palkeiden toiminnan osalta antanut aihetta apulaisoikeusasiamiehen muihin toimenpiteisiin. Apulaisoikeusasiamies toimitti päätöksensä lisäksi OM:lle asiassa esittämiensä käsitysten johdosta huomioon otettavaksi oikeusapulain kehittämistarpeiden arvioinnin yhteydessä. - Uutiset
29.6.2020 9.00
Elatusapuriidassa sallittiin vedota äidin työsopimuksen määräaikaisuutta koskevaan seikkaan vasta hovioikeudessaAsiassa oli mahdollista, että lapsen äiti oli asiaa KO:ssa käsiteltäessä voinut olla siinä käsityksessä, että hänen työsuhteensa olisi jatkunut myös tuon ajankohdan jälkeen. Joka tapauksessa myös lapsen etu edellytti, että hänelle maksettavaa elatusapua ei määrätä vanhentunein, puutteellisin tai muutoin virheellisin tiedoin. Tämän vuoksi ja koska lapsen äidin työsuhteen päättymisellä voi olla merkitystä hänen elatuskykynsä ja lapselle maksettavan elatusavun määrään, HO sallii lapsen vedota tuohon seikkaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
29.6.2020 11.55
Seppo Koskinen: Väliaikainen turvaamistoimi ja myötätuntosaarto - KKO:2020:50Tapauksessa KKO katsoi, että käräjäoikeudella oli toimivalta käsitellä yhtiön turvaamistoimihakemusta tukilakon lopettamiseksi, koska tukilakko kohdistui sopimuksettomaan tilaan. KKO katsoi, että yhteen alan toimijaan kohdistettuna tukilakko ei kuitenkaan osoita itsessään lain vastaista syrjintää tai epäasiallisuutta, vaan tämän lisäksi yhtiön olisi pitänyt näyttää muitakin syrjintää ja epäasiallisuutta osoittavia seikkoja ja tekijöitä. KKO:n mielestä yhden yrityksen toiminta voidaan tukilakolla väliaikaisesti estää, mikäli työnantaja ei pysty näyttämään, että päätökseen yhden yhtiön valinnasta on liittynyt esimerkiksi ns. vanhojen seikkojen kostamista tai muuta vastaavaa epäasiallisuutta. KKO asetti näyttövelvollisuuden syrjinnästä ja epäasiallisuudesta kovin korkealle ottaen huomioon turvaamistoimen kirjallisen menettelyn. Pidän varsin yllättävänä KKO:n tulkintaa siitä, ettei yhteen toimijaan kohdistava tukilakko voisi olla lähtökohtaisesti syrjivää ja epäasiallista. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivatkin ratkaisseet asian toisin kuin korkein oikeus. Vähintään näyttötaakan luulisi kääntyvän tällaisen myötätuntotyötaistelun yhteydessä toiselle puolelle eli liittojen pitäisi osoittaa hyväksyttävä syy tukilakon tällaiselle kohdistamiselle.