Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
20.3.2023 8.32
Hovioikeuden kaksi ratkaisua elinkautiseen vankeuteen tuomitun ehdonalaisesta vapauttamisestaTapauksessa 1 R oli 8.3.2008 Enossa tappanut seurustelukumppaninsa pahoinpitelemällä tätä voimakkaasti eri tavoin ja eri puolille kehoa ja päätä sekä kuristamalla. Pahoinpitelyssä oli käytetty myös teräasetta tai vastaavaa. Uhrilla ei ollut mahdollisuuksia puolustautua R:ää vastaan ja R:n uhriin kohdistama väkivalta on kestänyt verraten pitkään. Hovioikeus totesi, että R on suorittanut elinkautista vankeusrangaistustaan tällä hetkellä hieman yli 15 vuotta. Hän on siten suorittanut elinkautista vankeusrangaistustaan jo hieman yli elinkautisvankien keskimääräisen vankilassaoloajan. Kaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että edellytykset R:n päästämiselle ehdonalaiseen vapauteen täyttyvät, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt yhteensä noin 16 vuotta.
Tapauksessa 2 Landgericht Hagen oli 15.7.2013 tuominnut K:n elinkaudeksi vankeusrangaistukseen murhasta. K oli 31.8.2008 Saksan Lüdenscheidissa eräällä pysäköintialueella tappanut veljentyttärensä ampumalla häntä päähän pistoolilla. K:n rikoskumppaneina teossa ovat olleet uhrin alaikäinen veli ja uhrin serkku. Asiakirjatietojen mukaan teon motiivina oli ollut uhrin länsimainen elämäntapa. Uhri ei ollut suostunut elämään perheen ja suvun edellyttämällä tavalla. Kaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punnitessaan hovioikeus katsoi, että K voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen siinä vaiheessa, kun hän on suorittanut elinkautisvankeuttaan vapaudenmenetysaika mukaan lukien noin 15 vuotta.
(Vailla lainvoimaa 20.3.2023) - Uutiset
20.3.2023 10.00
Hovioikeus vapautti yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen varsinaisen jäsenenen tuomitusta kirjanpitorikoksesta, veropetoksesta ja korvausvelvollisuudesta VerohallinnolleToisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet. Vataaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa Verohallinnolle korvausta 11.424,58 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 400 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.3.2023) - Uutiset
20.3.2023 10.33
Hovioikeus mittasi rangaistusta ja arvioi rangaistuslajia nuorena henkilönä tehdyssä törkeässä pahoinpitelyssäKäräjäoikeus oli videotallenteen perusteella arvioinut, että N ei ollut käyttänyt teossa niin sanottua täyttä voimaa. Tästä huolimatta vakavien vammojen syntymisen mahdollisuutta oli erityisesti pään potkiminen ja sen voimakas tallominen huomioon ottaen pidettävä varteenotettavana ja niiden syntymättä jäämistä sattumanvaraisena. Väkivallan määrä ja laatu huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että teko oli ollut moitittavampi kuin tuomiossa selostetussa ratkaisussa KKO 2005:134 kuvattu teko. Ottaen toisaalta huomioon kuvatut teon moitittavuutta ja vaarallisuutta sekä N:n syyllisyyttä korostavat seikat ja toisaalta N:n nuori ikä sekä asianomistajan vammoista ja rangaistuskäytännöstä lausuttu, oikeudenmukainen seuraamus N:n syyksi luetusta teosta oli yhden vuoden neljän kuukauden vankeusrangaistus, mihin määrään käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus oli korotettava. Painavat syyt eivät vaatineet N:n vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Näin ollen aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen rangaistuksen lajin osalta ei ollut. N:n nuori ikä ja seuraamusselvityksestä ilmenevät seikat huomioon ottaen myöskään sakkorangaistuksen tuomitseminen ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella ei ollut perusteltua. (Vailla lainvoimaa 20.3.2023) - Uutiset
20.3.2023 12.45
Harmaa talous ja talousrikollisuus: Kansallisten viranomaisten yhteistyötä kansainvälisissä turvaamis- ja täytäntöönpanotoimissa on selvitettyPoikkihallinnollinen työryhmä selvitti kansallisten viranomaisten toimintaketjua tilanteissa, joissa verorikoksen taloudellisten seuraamusten - kuten rikoshyödyn menettämisseuraamuksen ja vahingonkorvauksen – turvaaminen ja täytäntöönpano edellyttää kansainvälistä oikeusapua. Selvitys koskee verorikoksia ja rikosnimikkeitä, joissa rikos kohdistuu julkiseen talouteen. Näiden aiheuttamasta vahingosta Verohallinto ja Tulli voivat vaatia vahingonkorvausta asianomistajina. - Uutiset
20.3.2023 15.30
Hovioikeus vapautti miehen kärsimyksen korvaamisesta, koska pahoinpitely ei loukannut naisen ihmisarvoa - tilapäisestä haitasta suoritettavaa määrää alennettiin 4 000 eurosta 900 euroonVastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa A:lle puristamalla tätä kaulasta, työntämällä tämän huoneen nurkkaan niin, että A oli kaatunut sekä lyömällä tätä useita kertoja nyrkillä kasvoihin. Menettelyllään vastaaja oli aiheuttanut A:lle kivun ja säryn lisäksi mustelmaa ja turvotusta kasvoihin, mustelmaa kaulalle sekä ruhjetta selkään. Vastaaja oli tuomittu A:han kohdistuneesta pahoinpitelystä. (Vailla lainvoimaa 20.3.2023) - Uutiset
21.3.2023 8.30
Herpeksen naiseen tartuttanut mies syyllistyi raiskaukseen ja pahoinpitelyyn - hovioikeus korotti pysyvästä haitasta tuomitun 10 000 euron korvauksen 15 000 euroonAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli tekoaikaan tiennyt, että hänellä oli ollut Herpes Simplex 1-tyypin sukupuolitautitartunta. Lisäksi oli riidatonta, että asianomistaja ja olivat tekoaikaan aamuyöllä olleet emätinyhdynnässä samoin kuin se, että he olivat harrastaneet seksiä yhteisymmärryksessä seuraavana aamuna.
-> raiskauksesta ja pahoinpitelystä 1 v 10 kk ehdoton vankeusrangaistus
-> kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 3.000 euroa
-> kärsimyksestä 6.000 euroa
-> pysyvästä haitasta 15.000 euroa
(Vailla lainvoimaa 21.3.2023) - Uutiset
21.3.2023 9.25
Apulaisoikeuskanslerin sijaiselta huomautus käräjätuomarille kun tämä oli ratkaissut kirjallisessa menettelyssä törkeän varkauden yritystä koskevan syytteen - Uutiset
21.3.2023 13.10
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti: Rikoksista selviää yhä vähemmänPoliisi pystyy selvittämään vuosittain noin 70–85 prosenttia kaikista sen tietoon tulleista rikoksista. Rikosten selvitysasteet ovat olleet laskussa ja vuonna 2021 rikosten yleinen selvitysaste oli 63 prosenttia. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat massatyyppisissä varkaus- ja vahingontekorikoksissa. Henkirikosten selvitysaste on kuitenkin yleensä korkea. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Seuraamus- ja kontrollijärjestelmää koskevasta katsauksesta. - Uutiset
21.3.2023 14.15
Oikeusasiamies: Järjestyksenvalvontatoiminnassa aluksilla ja sen valvonnassa sekä lainsäädännössä ilmeisiä puutteitaOikeusasiamies toimii YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan (OPCAT) kansallisena valvontaelimenä. Tässä tehtävässään oikeusasiamies tarkastaa paikkoja, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä. Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen määräyksestä tarkastettiin marraskuussa 2022 matkustaja-autolautta M/S Baltic Princessin säilöönottotilat. Tarkastus oli ensimmäinen laatuaan matkustaja-aluksilla. - Uutiset
21.3.2023 15.55
OTT Juhana Riekkinen Prosessioikeusblogissa: Todisteiden hankinnan lainvastaisuus kansainvälisessä tietoverkkoympäristössä ja sen seuraukset – KKO 2023:14 - Uutiset
22.3.2023 11.15
Hovioikeus: Lautamiehen työesteitä ei ole oikeuskäytännössä hyväksytty OK 12 luvun 28 §:ssä tarkoitetuksi lailliseksi esteeksi - käräjäoikeus ei ollut asian ratkaistessaan päätösvaltainenToisen virkatehtävän hoitamista samassa tuomioistuimessa ei lähtökohtaisesti voida pitää myöskään tuomioistuimen jäsenen osalta sellaisena esteenä, joka oikeuttaisi supistamaan lain lähtökohtana olevaa kokoonpanoa pääkäsittelyn kuluessa. Lisäksi tässä tapauksessa lautamiesjärjestelmästä otetuista tulosteista ilmeni, että lautamies oli vapautunut esteeksi ilmoitetun toisen asian käsittelystä 26.11.2021 kello 11.20 ja että nyt puheena olevan asian käsittely oli aloitettu samana päivänä kello 12. Lautamiehen olisi siten myös tosiasiassa ollut mahdollista osallistua tämän asian pääkäsittelyyn ja olla sen ratkaisukokoonpanossa. Saadusta selvityksestä ei ilmennyt, että lautamiehen mahdollisuutta osallistua tämän asian käsittelyyn olisi pyritty selvittämään lautamieheltä taikka KO:n käsiteltävänä olleen toisen asian puheenjohtajalta ennen pääkäsittelypäivää 26.11.2021 tai sen kuluessa. Asiassa ei ollut myöskään ilmennyt, että KO:n kokoonpanon supistamisesta olisi keskusteltu asianosaisten kanssa ennen pääkäsittelyn jatkamista. KO:n tuomio oli A:n osalta kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.3.2023) - Uutiset
22.3.2023 13.27
AVI: Laskutuspalvelun käyttäminen – olivatko työntekijät työsuhteessa vastaajayhtiöönLänsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi asbestipurkutyötä suorittavan yhtiön toimitusjohtajalle 40 päiväsakkoa. Yhtiölle esitetty yhteisösakkovaatimus hylättiin. Käräjäoikeus arvioi asbestipurkutyössä esiin tulleiden laiminlyöntien lisäksi sitä, tulkittiinko laskutuspalvelua käyttäneet asbestinpurkajat kevytyrittäjiksi vai työstä vastanneen yhtiön tai työn laskuttaneen yrityksen työntekijöiksi. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 17.3.2023. - Uutiset
22.3.2023 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen väärennyksestäSyytekohdassa 3 esitetty kuitti oli ollut sisällöltään totuudenvastainen, mutta se ei ole ollut omiaan antamaan erehdyttävää kuvaa alkuperästään. Syytteessä kuvattu ja käräjäoikeuden V:n syyksi lukema menettely ei sen vuoksi täyttänyt väärennysrikoksen tunnusmerkistöä eikä V siten ollut syyllistynyt väärennykseen. (Vailla lainvoimaa 22.3.2023) - Uutiset
22.3.2023 15.59
Työryhmä ehdottaa rikosten uhrien aseman parantamista rikosvahinkolakia muuttamalla – asiasta voi lausua 10. toukokuuta 2023 saakkaOikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia rikosvahinkolakiin. Tavoitteena on parantaa erityisesti vakavien rikosten uhriksi joutuneiden henkilöiden sekä surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuojaa. Työryhmä ehdottaa, että valtion varoista maksettavien korvausten enimmäismääriä korotetaan, niin että ne vastaisivat paremmin tuomioistuimissa rikoksen tekijän maksettavaksi määrättyjä korvauksia. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että henkirikoksen uhrin läheisille maksettaisiin valtion varoista korvausta heille kuolemantapauksesta aiheutuneesta kärsimyksestä. Ehdotettujen uudistusten ansioista rikoksen uhri tai henkirikoksen uhrin läheinen saisi entistä useammin korvauksen täysimääräisenä rikosvahinkojärjestelmästä. - Uutiset
23.3.2023 8.59
Hovioikeus: Laittomasta uhkauksesta nuorena henkilönä tuli tuomita ehdollinen vankeus, mutta valvonta ei ollut tarpeen - Uutiset
23.3.2023 9.45
Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2022: Tietoverkkoavusteiset petokset ja muutokset toimintaympäristössä työllistävätKeskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskuksen vuoden 2022 vuosikertomus on julkaistu. Rikoslajeista erityisesti tietoverkkoavusteiset petokset näkyivät edellisten vuosien tapaan selvittelykeskuksen torjuntatyössä vuonna 2022. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen jatkuvasti muuttuvassa operatiivisessa toimintaympäristössä torjuntatyö on edellyttänyt myös perehtymistä uusiin tekotapoihin ja toimijoihin. Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti vuoden 2022 aikana yhteensä 230.171 ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista. Vuonna 2021 ilmoituksia vastaanotettiin ennätyslukemat, 3.692.641 kappaletta. Vuonna 2020 ilmoitusten kokonaismäärä oli 62.041. - Uutiset
23.3.2023 11.20
Törkeä rattijuopumus: Yhdyskuntapalvelurangaistuksen tuomitsemisen puolesta puhuvat seikat olivat sitä vastaan puhuvia seikkoja painavampiaVastaaja oli rikosrekisteriotteen mukaan ennen kysymyksessä olevaa tekoa tuomittu vuosina 2012-2014 tehdyistä talousrikoksista hovioikeuden 12.4.2017 antamalla tuomiolla yhteiseen 3 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Kyseiset teot olivat siten tehty noin 8-10 vuotta ennen tässä asiassa kysymyksessä olevaa tekoa, ja hovioikeuden niitä koskeva tuomio oli annettu noin neljä vuotta ennen nyt kysymyksessä olevan rikoksen tekemistä. Mainitun otteen mukaan vastaaja ei ollut aikaisemmin tuomittu yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen. KO:n tuomiota muutettiin. Vastaajalle tuomittiin 4 kk:n vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 120 tuntia. (Vailla lainvoimaa 23.3.2023) - Uutiset
23.3.2023 11.45
Hovioikeus alensi ilokaasukapseleita myyneelle yrittäjälle terveysrikoksesta tuomitun rangaistuksen 60 päivään ehdollista vankeutta - yhtiöt vapautettiin menettämisseuraamuksesta - vaatimus verkkoviestien määräämisestä hävitettäviksi hylättiinHO katsoi, että V1:n ja V2:n terveysrikosta koskevan säännöksen vastainen menettely oli ollut tahallista niin kemikaalilainsäädännön vastaisen myynnissä pitämisen ja luovutusten kuin terveydellisen vaarantamisen osalta. Syytä KO:n tuomion muuttamiseen siltä osin kuin V1:n ja V2:n syyksi oli luettu terveysrikos, ei ollut. HO piti oikeudenmukaisena seuraamuksena V1:lle 60 päivän vankeusrangaistusta, joka määrättiin ehdollisena. Rangaistusta (4 kk) oli siten alennettava. HO katsoi kuten KO että V2 oli yhdessä V1:n kanssa harjoittanut kysymyksessä olevaa toimintaa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja ratkaisun V2:lle tuomittavasta rangaistuksesta (75 ps). Menettämisseuraamuksen osalta HO totesi, että RL 10 luvun 5 §:n säännöksen 1 momentti ei tullut sovellettavaksi, koska ilokaasuampullien hallussapito ei ole rangaistavaa. Edelleen asiassa ei ollut ilmennyt perusteita pitää kaikkia V4 OÜ:n hallussa olleita ilokaasutuotteita rikoksen kohteina. Niitä ei voitu myöskään pitää sinänsä terveydelle haitallisina tuotteina tai erityisen soveliaina rikoksen kohteeksi tai rikolliseen käyttöön. Ampullien menettämiseen valtiolle 5 §:n perusteella ei siten ollut perusteita. Verkkoviestien osalta HO katsoi, että kun kysymyksessä olevan myyntisivuston viestit eivät olleet joukkoviestinnässä annetun lain 22 §:ssä tarkoitetuin tavoin sisällöltään lainvastaisia, perustetta viestien määräämiselle hävitettäviksi ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.3.2023) - Uutiset
23.3.2023 13.31
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Aluesyyttäjä menetteli virheellisestiApulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aluesyyttäjän tekemän ei näyttöä -perusteisen päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta ja aluesyyttäjän päätöksen olla aloittamatta esitutkintaa uudelleen sekä hylkäsi tutkinnanjohtajan rajoittamisesityksen epäiltyä kavallusta koskeneessa asiassa. - Uutiset
23.3.2023 15.26
Poliisilain muutokset tulevat voimaan 1. lokakuuta 2023: Poliisi voi käyttää tiedonhankintakeinoja nykyistä useamman rikoksen estämisessäPoliisilain muutokset ajantasaistavat ja selkeyttävät poliisilain säännöksiä salaisista tiedonhankintakeinoista ja etsintäkuulutetun kiinniottamisesta. Tasavallan presidentti vahvisti poliisilain muutokset 23.3., ja ne tulevat voimaan 1.10.2023. Poliisi voi jatkossa käyttää peiteltyä tiedonhankintaa myös tietoverkossa tiettyjen rikosten ennalta estämiseksi. Peitelty tiedonhankinta tarkoittaa tiettyyn henkilöön kohdistuvaa, lyhytkestoisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tiedonhankintaa, jossa poliisi voi käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja. - Uutiset
23.3.2023 15.47
Tasavallan presidentti vahvisti oikeusministeriön hallinnonalalle useita lakimuutoksia: Kuluttajaluotot, rikosten tutkinta, pakkoavioliiton kumoaminen, yrityssaneeraus, avoimuusrekisteri ja automaatio viranomaisten päätöksenteossaTasavallan presidentti vahvisti 23.3.2023 useita oikeusministeriön hallinnonalaa koskevia lakimuutoksia. - Uutiset
24.3.2023 10.43
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen petokseenK:n kertomus siitä, että hän oli käsittänyt voivansa maksaa kauppahinnan erissä ja oli pyytänyt hakemaan mökin pois, ei saanut osaksikaan tukea muusta näytöstä. K:n esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku voitiin sulkea pois. Siitä, että K oli mökin tilatessaan salannut maksukyvyttömyytensä eikä ollut missään vaiheessa osaksikaan maksanut kauppahintaa ja oli lopulta jättänyt vastaamatta yhtiön yhteydenottoihin, voitiin päätellä, että hänellä ei ollut maksuhalua tilausta tehdessään eikä myöskään sen jälkeen missään vaiheessa. Hovioikeus katsoi, että K oli syyllistynyt siihen petokseen, josta rangaistusta oli vaadittu. (Vailla lainvoimaa 24.3.2023) - Uutiset
24.3.2023 10.55
Asianomistajan suostumus sukupuoliyhteyteen vastaajan käyttämän väkivallan vuoksi - hovioikeuskin hylkäsi syytteen raiskauksestaVastaaja oli tunnustanut osapuolten seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvät tapahtumat muutoin, paitsi että hän olisi lyönyt asianomistajaa kasvoihin tai työntänyt sormiaan väkisin ja lasista dildoa kovaa kipua aiheuttaen asianomistajan sukupuolielimeen. Riidatonta oli, että vastaaja ei ollut kysynyt asianomistajalta suostumusta seksiin eikä asianomistaja ollut sanallisesti kieltänyt vastaajaa missään vaiheessa. HO katsoi johtopäätöksinään, että vastaajan tahallisuudesta jäi asiassa selostettujen seikkojen perusteella varteenotettava epäily. Vastaajan ei toisin sanoen ollut rikosasian oikeudenkäynnissä noudatettavan tuomitsemiskynnyksen ylittymisen edellyttämällä varmuudella näytetty voineen pitää tiedossaan olleiden seikkojen perusteella vähintään varsin todennäköisenä, että asianomistaja oli suostunut sukupuoliyhteyteen hänen käyttämänsä väkivallan vuoksi. Näyttämättä oli niin ikään jäänyt se, että vastaajan olisi voinut pitää vähintään varsin todennäköisenä sitä, että asianomistaja olisi väkivallasta johtuneen pelkotilan vuoksi ollut kykenemätön puolustamaan itseään ja ilmaisemaan tahtoaan. Näin ollen syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 24.3.2023) - Uutiset
24.3.2023 11.54
Vierashuoneessa OTT Eelis Paukku ja OTM, tohtorikoulutettava Essi Puhakainen: KunnianloukkausrikollisuusToteutimme vuonna 2021 tutkimushankkeen, jossa kävimme läpi vuosien 2015–2020 kunnianloukkaustuomiot sekä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä annetut tuomiot. Julkaisimme tämän tutkimushankkeen perusteella useita artikkeleita, joista kaksi on nyt julkaistu Edilexin lakikirjastossa. - Uutiset
27.3.2023 11.15
Hovioikeus: Todistustaakan jakautuminen asianosaisten välillä rikosvahinkoasiassa – valittajalla ei ollut muutoksenhakulegitimaatiota käräjäoikeuden ratkaisuun avustajan palkkion osaltaHovioikeus totesi, että tuomioistuin ei ole sidottu siihen, mitä vakuutusyhtiö on päättänyt asiassa korvata, vaan näytön arviointi rakentuu vapaan todistusharkinnan periaatteelle oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella. Asiassa esitetyn näytön perusteella ei voitu pitää uskottavana, että kuvista havaittavissa olevista vähäisistä vaurioista olisi aiheutunut yli 9.000 euron suuruiset vahingot varaosien osalta. Vakuutusyhtiö ei esittänyt tältä osin riittävää näyttöä. Näin ollen aiheutuneen vahingon ei näytetty olleen myönnettyä määrää suurempi. A oli myöntänyt määrällisesti 11.233,49 euroa, joten korvausmäärä oli alennettava hänen myöntämänsä määrän mukaiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.3.2023) - Uutiset
27.3.2023 11.55
EIT: Asiakkaansa puolesta rikosilmoituksen tehneen asianajajan tuomitsemisella loukattiin sananvapauttaTapaus koski puolalaisen asianajajan asiakkaansa puolesta tekemää rikosilmoitusta väärennettyjen sopimusten tutkinnan yhteydessä. Kansalliset tuomioistuimet olivat todenneet asianajajan syylliseksi perusteettoman rikosilmoituksen tekemiseen. - Uutiset
27.3.2023 14.30
EUT: Lupa toimia valmisteveron alaisten tavaroiden verottomana varastona - syyttömyysolettama - Ne bis in idem ‑periaate (Romania)Ennakkoratkaisupyyntö – Valmisteverot – Direktiivi 2008/118/EY – 16 artiklan 1 kohta – Lupa toimia valmisteveron alaisten tavaroiden verottomana varastona – Peräkkäiset keskeyttämistoimenpiteet – Rikosoikeudellinen luonne – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 ja 50 artikla – Syyttömyysolettaman periaate – Ne bis in idem ‑periaate – Oikeasuhteisuus - Uutiset
27.3.2023 16.00
Hovioikeus: Asiantuntijalausunto käsialasta voitiin ottaa vastaanHO katsoi, että laadittu asiantuntijalausunto voidaan ottaa huomioon ja sen laatijaa voidaan kuulla HO:ssa asiantuntijana. HO ottaa kantaa asiantuntijatodistelun näyttöarvoon pääasiaratkaisussaan. - Uutiset
28.3.2023 11.10
Hovioikeus arvioi pääosin aihetodisteita: Avunanto murhan yritykseen ja törkeään kotirauhan rikkomiseenHovioikeus arvioi pääosin aihetodistelusta koostuvan näytön toisin kuin käräjäoikeus ja katsoi, ettei vastaaja C:n syyllisyydestä jäänyt varteenotettavaa epäilyä. C:n katsottiin menettelyllään edistäneen asianomistaja D:hen tämän kotona kohdistunutta väkivallantekoa, ja syyllistyneen siten avunantoon murhan yritykseen ja törkeään kotirauhan rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa 28.3.2023) - Uutiset
29.3.2023 8.30
Miehen oli täytynyt ymmärtää ajavansa moottoritietä väärään suuntaan - tekoa oli pidettävä vähintään törkeän huolimattomana - 65 psVastaajan (s. 1941) mukaan hän oli erehtynyt liittymästä ja ajanut navigaattorin opastamana moottoritietä väärään suuntaan Tornioon päin vasten liikennettä noin 2 kilometrin matkan ennen pysähtymistä pientareelle. Poliisin ajovalojen vilkuttamisesta hän ei ymmärtänyt, että kyseessä oli pysähtymiskäsky hänelle. Hän ei myöskään huomannut pysäyttämisvaloja. Hän oli ajanut varovasti ottaen huomioon liikenneolosuhteet ja hänen nopeutensa oli ollut noin 60 km/h. (Vailla lainvoimaa 29.3.2023) - Uutiset
29.3.2023 9.19
KKO: Poliisilla ei ollut ollut toimivaltaa ilmoittaa oma-aloitteisesti ulosottoviranomaisille A:lta takavarikoiduista varoista – korvattavaa vahinkoa ei kuitenkaan ollut aiheutunutPoliisi oli ottanut A:n kiinni rikoksesta epäiltynä. Kiinnioton yhteydessä A:lta oli takavarikoitu rahavaroja, joista poliisi oli oma-aloitteisesti ilmoittanut ulosottoviranomaisille. Rahat oli tämän jälkeen ulosmitattu A:n ulosottovelkojen suorittamiseksi. A vaati kanteessaan Suomen valtiolta vahingonkorvauksena häneltä ulosmitattua rahamäärää.
Korkein oikeus katsoi, että poliisilla ei ollut ollut toimivaltaa ilmoittaa oma-aloitteisesti ulosottoviranomaisille A:lta takavarikoiduista varoista. Valtion vahingonkorvausvastuulle oli poliisin virheellisestä menettelystä johtuva peruste. Korkein oikeus hylkäsi kanteen, koska menettelystä ei ollut aiheutunut A:lle korvattavaa vahinkoa. - Uutiset
29.3.2023 10.32
Jätti 4-vuotiaan lapsensa useita kertoja valvomatta lastenaltaaseen – käräjäoikeuden tavoin hovioikeus tuomitsi isän kolmesta heitteillepanosta yhteiseen 80 päiväsakkoonKun T oli tuomiossa kerrotuissa olosuhteissa useaan eri otteeseen jättänyt asianomistajan valvomatta lastenaltaaseen, hovioikeus katsoi, että asianomistajan hengelle tai terveydelle oli aiheutunut konkreettista vaaraa. T:n oli, ottaen huomioon, että hänelle oli asiasta useasti huomautettu, täytynyt pitää ainakin varsin todennäköisenä, että vaille riittävää valvontaa jätetty lapsi saattaa joutua uimataidottomana veden varaan ja että tästä aiheutuu vaaraa. Näin ollen T:n menettely täytti heitteillepanon tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 28.3.2023) - Uutiset
29.3.2023 11.25
Oikeus 1/2023 -lehti on julkaistu EdilexissäLehden aiheita ovat suomalaisten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon rikostuomiot, vankeusaikaisen rikollisuuden estäminen vankilassa, kunnanjohtajan virkasuhteen päättyminen sekä epilepsia ja oikeus. - Uutiset
29.3.2023 16.00
Hallinto-oikeus kumosi vankilan apulaisjohtajan päätöksen kirjallisen varoituksen antamisesta oikaisuvaatimuksen vangin sanelun perusteella kirjoittaneelle erityisohjaajalleKun otettiin huomioon asiassa lausuttu sekä erityisohjaajan asema ja virkatehtävät, ei vangin avustamista laillisten muutoksenhakukeinojensa käyttämisessä kirjoittamalla oikaisuvaatimuksen vangin sanelun perusteella ollut voitu nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa pitää laadultaan sellaisena virkavelvollisuuksien laiminlyöntinä, että kirjallinen varoitus olisi asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut oikeasuhtainen ja kohtuullinen seuraamus teon moitittavuuteen nähden. Varoituksen antaminen oli siten ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista ja vankilan apulaisjohtajan päätös tuli kumota. Asian näin päättyessä muista valitusperusteista lausuminen ei ollut tarpeen. (Ei lainvoim. 29.3.2023) - Uutiset
30.3.2023 7.53
Hovioikeus: Erityisen törkeästä murhasta elinkautiseen vankeuteen tuomittu voitiin vapauttaa ehdonalaiseen vapauteen kun hän tulee suorittaneeksi vankeusrangaistusta noin 16 vuottaItä-Suomen hovioikeus oli 11.3.2010 tuominnut S:n elinkautiseen vankeusrangaistukseen 12.–13.4.2008 tehdystä murhasta ja hautarauhan rikkomisesta. Elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtanut murha oli ollut S:lle syyksi lukemalla tavalla erityisen raaka ja julma sekä kokonaisuutena arvostellen erityisen törkeä. S oli suorittanut elinkautista vankeusrangaistusta vapaudenmenetysaika huomioon ottaen vähimmäisajan 12 vuotta 9.4.2020, joten vankilassaoloajan vähimmäispituuden puolesta edellytykset hänen päästämiselleen ehdonalaiseen vapauteen olivat olemassa. S päästetään elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen 27.3.2024. (Vailla lainvoimaa 30.3.2023) - Uutiset
30.3.2023 11.00
Hovioikeus: Lähestymiskiellon suhde lasten tapaamisoikeuteen - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinLähestymiskieltolain 3 §:n 4 momentissa on säädetty yleinen rajoitus, jonka mukaan lähestymiskielto ei koske yhteydenottoja, joihin on asiallinen peruste ja jotka ovat ilmeisen tarpeellisia. Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2019:50 on katsottu, että säännös koskee ennalta arvaamattomia tilanteita eikä siten sovellu lapsen ja vanhemman välisen säännöllisen yhteydenpidon turvaamiseen lähestymiskiellon voimassaoloaikana (kohta 13). Sanotussa korkeimman oikeuden ratkaisussa on lisäksi katsottu, että lapsen suojaksi määrätty lähestymiskielto menee tapaamisoikeuden edelle. Lähestymiskielto voidaan kuitenkin määrätä usealla eri perusteella, joihin liittyy erilainen riski kiellolla suojattavan henkilön turvallisuudelle. Tämä merkitsee sitä, että lapsen ja lähestymiskieltoon määrätyn vanhemman väliselle yhteydenpidolle ei ole aina ehdotonta estettä, vaikka lähestymiskiellon määräämisen edellytykset olisivatkin olemassa. (Vailla lainvoimaa 30.3.2023) - Uutiset
30.3.2023 11.36
Supon vuosikirja 2022: Venäjän henkilötiedustelu on ajettu ahtaalle SuomessaSuojelupoliisin aloitteesta tehdyt venäläisten tiedustelu-upseerien karkotukset ja viisumien epäämiset heikensivät Venäjän henkilötiedustelua Suomessa. Diplomaattipeitteellä tehtävä henkilötiedustelu on perinteisesti ollut Venäjän tiedustelun päämenetelmä ulkomailla. Venäjä – mutta myös Kiina ja eräät muut valtiot – pyrkivät tiedustelun keinoin keräämään tietoa, jota ne käyttävät omaksi edukseen ja Suomea vastaan. Suojelupoliisi onnistui heikentämään Venäjän henkilötiedustelua Suomessa vuoden 2022 aikana merkittävästi. - Uutiset
30.3.2023 12.01
Oulun yliopiston tutkimus on julkaistu Edilexissä: Joka viidennellä suomalaisen pörssiyhtiön johtoon kuuluvalla on rikostuomioNoin 20 prosenttia suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä on tuomittu rangaistukseen tuomioistuimessa. Tutkijat suosittavat pörssiyhtiön johtotehtäviin valittavan rikostaustan selvittämistä ennen nimitystä. Tutkimuksen aineiston muodostavat suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuosina 2000–2019 toimineet 2201 suomalaista toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä ja hallituksen puheenjohtajaa, joiden joukosta on tunnistettu rikostuomion saaneet henkilöt. Tuomioissa on huomioitu johtohenkilöiden täysi-ikäisinä ensimmäisissä oikeusasteissa saamat rikostuomiot vuodesta 1977 alkaen ennen johtohenkilöuran päättymistä. Tuomioiden lukumäärät on jaoteltu rikosten, henkilön sukupuolen ja yhtiön koon mukaan. Aineisto on saatu yhdistämällä Tilastokeskuksen rekisteriaineistot pörssiyhtiöiden tiedoista, yhtiöiden vastuuhenkilöistä ja käräjäoikeustuomioista. - Uutiset
31.3.2023 11.24
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi ettei yhtiölle ollut aiheutettu törkeällä kavalluksella vahinkoaAsiassa oli arvioitava, oliko L syykseen luetulla rikoksella aiheuttanut T Oy:lle sen vahingon, josta T Oy vaati häneltä vahingonkorvausta. (Vailla lainvoimaa 31.3.2023) - Uutiset
31.3.2023 11.40
Hovioikeus tuomitsi hoiva-avustajana työskennelleen miehen törkeiden raiskausten sijasta perusmuotoisista raiskauksista ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä 2 v 6 kk vankeusrangaistukseen - kysymys myös vastakuulusteluoikeudestaVastaaja (s. 1964) oli epäammattimaisesti ja hoitosuhteen edellyttämän luottamuksen rikkoen käyttänyt vakavasti väärin A:n riippuvaisuutta hänestä. Vastaajan tekoja ei asiassa esitetty huomioon ottaen voitu kokonaisuutena arvioiden kuitenkaan pitää törkeän raiskauksen tunnusmerkistön mukaisessa mielessä erityisen julmina. Vastaajan syyksi kohdissa 1 ja 2 luettujen tekojen oikeudellista arviointia oli siten muutettava. Tekoja oli pidettävä kKO:n syyksi lukemien törkeiden raiskausten sijasta perusmuotoisina raiskauksina. KO:n tuomitsemaa yhteistä rangaistusta (3 v 2 kk) oli alennettava. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen vastaajan suoritettavaksi määrättyjen korvausten (kärsimyksestä 4.000 € + 4 000 €, korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 200 €) osalta kohdissa 1 (raiskaus) ja 2 (raiskaus). Syyte kohdassa 3 (Seksuaalinen hyväksikäyttö) oli hylätty vain vähäisiltä osin. HO katsoi, että KO:n tuomitsema 1 000 € oli oikeudenmukainen korvaus kärsimyksestä vastajan viaksi luetusta menettelystä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei korvausten osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 31.3.2023) - Uutiset
31.3.2023 12.15
Apulaisoikeuskanslerin sijaiselta huomautus käräjätuomarille: Tekohetkellä säädettyä ankaramman rangaistuksen tuomitseminen ja kokoonpanotietojen puuttuminen tuomiostaApulaisoikeuskanslerin sijainen antoi huomautuksen Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarille, joka oli tuominnut ehdollisen vankeuden ohessa yhdyskuntapalvelua laissa säädettyä enimmäismäärää enemmän. Asia havaittiin oikeuskanslerinvirastossa tehdyssä rangaistustuomioiden tarkastamisessa. - Uutiset
31.3.2023 14.29
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi ettei vangilla ollut oikeutta syyttömästi vangitun korvaukseenHovioikeus katsoi tuomiossa mainituin perustein, että vankilan johtajan ei näytetty virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttaneen valittajalle korvattavaa vahinkoa. Näyttämättä myös jäi, että valittajan vapautta olisi rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Hovioikeus katsoi, että perusteita tuomita vahingonkorvausta vahingonkorvauslain nojalla ei ollut. Valittaja ei näyttänyt, että hänen vapautensa olisi vankilanjohtajan päätöksen johdosta riistetty lainvastaisesti ja että hän olisi julkisen vallan vastuulla olevan virheen tai laiminlyönnin perusteella menettänyt vapautensa tavalla, jota voidaan pitää perus- ja ihmisoikeutena suojatun henkilökohtaisen vapauden loukkauksena. (Vailla lainvoimaa 31.3.2023) - Uutiset
3.4.2023 10.10
Lausuntotiivistelmä esitysluonnoksesta vaikutusvallan kauppaamisrikoksen säätämiseksi rangaistavaksiOikeusministeriössä valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä ja laiksi rikoslain muuttamisesta oli lausuntokierroksella 13.10.– 25.11.2022. Esitysluonnokseen sisältyi ehdotus rikoslain täydentämisestä vaikutusvallan kauppaamisrikosta koskevalla säännöksellä ja oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottamisesta vaikutusvallan kauppaamisrikokseen. - Uutiset
3.4.2023 11.00
Hovioikeus vapautti törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 5 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen ja 45.000 euron korvauksiin tuomitun miehen rangaistuksesta sekä kaikesta korvausvelvollisuudestaAsiassa esitetty kirjallinen todistelu ei osoittanut seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuneen, eikä syyte saanut riittävää tukea henkilötodistelusta. Henkilötodistelu koostui keskeisin osin asianomistajan kertomasta, johon liittyi lähinnä ajan kulumisen ja eräiden muiden seikkojen johdosta merkittäviä epävarmuustekijöitä. (Vailla lainvoimaa 3.4.2023) - Uutiset
4.4.2023 8.35
Ihmisoikeuskeskus arvioi hallituksen Istanbulin sopimuksen väliaikaisraporttia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja antoi suositusehdotuksia sopimuksen toimeenpanon vahvistamiseksiSuomi sai vuonna 2020 Istanbulin sopimuksen osapuolten komitealta useita suosituksia Istanbulin sopimuksen toimeenpanon vahvistamiseksi. Helmikuussa 2023 Suomi antoi osapuolten komitealle väliaikaisraportin suositusten toimeenpanon tilanteesta. Ihmisoikeuskeskuksella on yhteensä 18 suositusehdotusta Istanbulin sopimuksen toimeenpanon vahvistamiseksi. - Uutiset
4.4.2023 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei näyttö palon syttymissyystä riittänyt varomattomasta käsittelystä tuomitsemiseenAsiassa jäi näyttämättä, että palo olisi saanut alkunsa itsestään sammuvasta turvasavukkeesta, jonka J oli ennen kauppaan menoa sammuttanut ja laittanut suljettavaan tuhkakuppiin. Kun syytteen tueksi ei esitetty muutakaan näyttöä, asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että tulipalo olisi saanut alkunsa J:n tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä. (Vailla lainvoimaa 4.4.2023) - Uutiset
4.4.2023 10.00
Oliko työpaikan menetystä pidettävä sellaisena muuna seuraamuksena, jonka perusteella törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen vapaa-ajallaan syyllistyneen rangaistusta voitiin alentaa - hovioikeus äänestiHO:n enemmistö katsoi, että aiheutuneen muun seuraamuksen vuoksi vastaajalle tuomittua rangaistusta oli alennettava 60 päiväsakosta 50 päiväsakkoon. Vähemmistöön jäänyt jäsen katsoi, ettei edellytyksiä rangaistuksen lieventämiselle ollut. (Vailla lainvoimaa 4.4.2023) - Uutiset
4.4.2023 10.52
Hovioikeuden tuomio Vantaan kaupunginhallituksen entistä puheenjohtajaa ja kahta muuta henkilöä koskevassa lahjusrikosasiassaHelsingin hovioikeus tuomitsi 4.4.2023 Vantaan kaupunginhallituksen entisen puheenjohtajan A:n 80 päiväsakon sakkorangaistukseen 22.1.2015 tehdystä lahjusrikkomuksesta ja 26.1. - 2.3.2015 tehdystä virka-aseman väärinkäyttämisestä hänen pyydettyään ja vastaanotettuaan B:ltä ja C:ltä 20.000 euron määräisen lainan sekä osallistuttuaan sen jälkeen esteellisenä Vantaan kaupunginhallituksen kokouksiin, joissa on käsitelty kaupungin etuosto-oikeuden käyttämistä X Oy -nimisen yhtiön Vantaalta ostamiin kahteen kiinteistöön. Lisäksi hovioikeus tuomitsi X Oy:n enemmistöomistajan ja tosiasiallisen määräysvallan käyttäjän B:n 80 päiväsakon sakkorangaistukseen lahjuksen antamisesta. Kolmannen vastaajan C:n osalta syyte lahjuksen antamisesta hylättiin. - Uutiset
4.4.2023 12.05
Hovioikeus mittasi muun muassa ampuma-aserikoksen rangaistustaA oli tuomittu ampuma-aserikoksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta yhteiseen kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. Syyttäjä vaati rangaistuksen korottamista. Hovioikeus katsoi, että rangaistus oli yleisen rangaistuskäytännön mukainen eikä siitä poikkeamiseen ollut syytä.
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. - Uutiset
4.4.2023 14.00
EUT: Oikeus puolueettomaan tuomioistuimeen (Bulgaria)SEUT 267 artiklaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan ja 48 artiklan 1 kohdan valossa, on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin rikosasiassa ennen pääasian ratkaisemista vahvistaa kansallisessa oikeudessa säädettyjä menettelyllisiä takeita noudattaen tiettyjen tosiseikkojen oikeellisuuden voidakseen esittää unionin tuomioistuimelle tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttävän ennakkoratkaisupyynnön.