Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
5.4.2023 13.50
KKO: Rikosasian asianomistaja, joka ei ollut esittänyt rangaistus- tai korvausvaatimusta, ei ollut oikeutettu hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
5.4.2023 13.12
KKO: RangaistusmääräysSyyttäjä oli rangaistusmääräyksellä määrännyt A:lle sakkorangaistuksen. Päiväsakon rahamäärä oli vahvistettu A:n verotuksen mukaisten tietojen perusteella. A haki rangaistusmääräyksen purkamista päiväsakon rahamäärän osalta sillä perusteella, että hänen tulonsa olivat rangaistusmääräyksen antamishetkellä olennaisesti muuttuneet.
Korkeimman oikeuden toimivaltaan kuului tutkia purkuhakemus, joka koski rangaistusmääräyksessä määrätyn päiväsakon rahamäärän alentamista. Rangaistusmääräys purettiin päiväsakon rahamäärän osalta. - Uutiset
5.4.2023 12.25
Esiselvitys kartoitti järjestelmiä, joilla ilman oleskeluoikeutta oleva voi ilmoittaa rikoksistaSisäministeriön teettämä esiselvitys kartoitti niin sanottuja turvallisen ilmoittamisen järjestelmiä, joilla ilman oleskeluoikeutta maassa olevat rikoksen uhrit ja todistajat voisivat ilmoittaa rikoksista. Esiselvityksen toteutti Turun yliopisto. Selvityksessä tarkastellaan Suomen nykyistä järjestelmää, turvallisen ilmoittamisen kansainvälisiä malleja ja arvioidaan erilaisten turvallisen ilmoittamisen järjestelmien soveltuvuutta Suomeen. Vastaavista järjestelmistä käytetään myös nimitystä palomuuri. - Uutiset
5.4.2023 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta tuomitun äidin menettelyn pakkotilatekona sallituksi - järjestyksenvalvoja syyllistyi pahoinpitelyyn1. Äidillä oli ollut ollut tilanteessa suuri huoli poikansa terveydentilasta tämän sydänviasta johtuen.
2. Järjestyksenvalvojan käyttämät voimakeinot eivät olleet käsillä olleessa tilanteessa tarpeellisia eivätkä puolustettavia.
(Vailla lainvoimaa 5.4.2023) - Uutiset
5.4.2023 10.30
Hovioikeus tuomitsi liikekiinteistön pihamaalla alle 16-vuotiasta lasta halanneen ja samalla lapsen takapuolta vaatteiden lävitse kosketelleen miehen ankaraan sakkorangaistukseenRiidatonta HO:ssa oli, että vastaaja (s. 1960) oli 28.9.2019 ainakin halannut asianomistajaa (s. 2004). Asiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko vastaaja samassa tilanteessa myös kosketellut asianomistajan takapuolta vaatteiden läpi vai oliko mahdollista koskettelua pidettävä vastaajan päihtymyksestä johtuneena kömpelyytenä. Lisäksi, jos vastaajan katsottiin menetelleen tahallaan, ratkaistavaksi tuli se, oliko hänen tahallisuutensa katsottava ulottuneen myös siihen, että asianomistaja oli tekoaikaan ollut nuorempi kuin 16 vuotta. Siitä riippuen, katsottiinko vastaajan menetelleen syytteen teonkuvauksessa selostetulla tavalla, arvioitavaksi tulise, täyttikö menettely lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tai seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 5.4.2023) - Uutiset
4.4.2023 15.33
Hovioikeus äänestäen ja viitaten laajasti KKO:n oikeuskäytäntöön katsoi vastaajan syyllistyneen käräjäoikeuden tuomitseman tapon sijasta murhaanHovioikeus katsoi, että teko oli tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Teko oli lisäksi kohdistunut vaaraa aavistamattomaan ja heti teon alettua puolustuskyvyttömäksi saatettuun asianomistajaan, joka ei ollut omalla käyttäytymisellään antanut aihetta väkivaltaiseen hyökkäykseen. Teko oli myös sisältänyt uhrin ihmisarvoa alentavia piirteitä erityisen runsaan viiltelyn muodossa. Tuomiossa mainittuja seikkoja arvioidessaan hovioikeus katsoi, että M:n menettelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeus katsoi, että M:n tekoa oli kokonaisuutena arvioiden perusteltua pitää selvästi tapon perustunnusmerkistöä törkeämpänä. M oli siten syyllistynyt murhaan. (Vailla lainvoimaa 4.4.2023) - Uutiset
4.4.2023 14.00
EUT: Oikeus puolueettomaan tuomioistuimeen (Bulgaria)SEUT 267 artiklaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan ja 48 artiklan 1 kohdan valossa, on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin rikosasiassa ennen pääasian ratkaisemista vahvistaa kansallisessa oikeudessa säädettyjä menettelyllisiä takeita noudattaen tiettyjen tosiseikkojen oikeellisuuden voidakseen esittää unionin tuomioistuimelle tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttävän ennakkoratkaisupyynnön. - Uutiset
4.4.2023 12.05
Hovioikeus mittasi muun muassa ampuma-aserikoksen rangaistustaA oli tuomittu ampuma-aserikoksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta yhteiseen kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. Syyttäjä vaati rangaistuksen korottamista. Hovioikeus katsoi, että rangaistus oli yleisen rangaistuskäytännön mukainen eikä siitä poikkeamiseen ollut syytä.
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. - Uutiset
4.4.2023 10.52
Hovioikeuden tuomio Vantaan kaupunginhallituksen entistä puheenjohtajaa ja kahta muuta henkilöä koskevassa lahjusrikosasiassaHelsingin hovioikeus tuomitsi 4.4.2023 Vantaan kaupunginhallituksen entisen puheenjohtajan A:n 80 päiväsakon sakkorangaistukseen 22.1.2015 tehdystä lahjusrikkomuksesta ja 26.1. - 2.3.2015 tehdystä virka-aseman väärinkäyttämisestä hänen pyydettyään ja vastaanotettuaan B:ltä ja C:ltä 20.000 euron määräisen lainan sekä osallistuttuaan sen jälkeen esteellisenä Vantaan kaupunginhallituksen kokouksiin, joissa on käsitelty kaupungin etuosto-oikeuden käyttämistä X Oy -nimisen yhtiön Vantaalta ostamiin kahteen kiinteistöön. Lisäksi hovioikeus tuomitsi X Oy:n enemmistöomistajan ja tosiasiallisen määräysvallan käyttäjän B:n 80 päiväsakon sakkorangaistukseen lahjuksen antamisesta. Kolmannen vastaajan C:n osalta syyte lahjuksen antamisesta hylättiin. - Uutiset
4.4.2023 10.00
Oliko työpaikan menetystä pidettävä sellaisena muuna seuraamuksena, jonka perusteella törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen vapaa-ajallaan syyllistyneen rangaistusta voitiin alentaa - hovioikeus äänestiHO:n enemmistö katsoi, että aiheutuneen muun seuraamuksen vuoksi vastaajalle tuomittua rangaistusta oli alennettava 60 päiväsakosta 50 päiväsakkoon. Vähemmistöön jäänyt jäsen katsoi, ettei edellytyksiä rangaistuksen lieventämiselle ollut. (Vailla lainvoimaa 4.4.2023) - Uutiset
4.4.2023 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei näyttö palon syttymissyystä riittänyt varomattomasta käsittelystä tuomitsemiseenAsiassa jäi näyttämättä, että palo olisi saanut alkunsa itsestään sammuvasta turvasavukkeesta, jonka J oli ennen kauppaan menoa sammuttanut ja laittanut suljettavaan tuhkakuppiin. Kun syytteen tueksi ei esitetty muutakaan näyttöä, asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että tulipalo olisi saanut alkunsa J:n tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä. (Vailla lainvoimaa 4.4.2023) - Uutiset
4.4.2023 8.35
Ihmisoikeuskeskus arvioi hallituksen Istanbulin sopimuksen väliaikaisraporttia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja antoi suositusehdotuksia sopimuksen toimeenpanon vahvistamiseksiSuomi sai vuonna 2020 Istanbulin sopimuksen osapuolten komitealta useita suosituksia Istanbulin sopimuksen toimeenpanon vahvistamiseksi. Helmikuussa 2023 Suomi antoi osapuolten komitealle väliaikaisraportin suositusten toimeenpanon tilanteesta. Ihmisoikeuskeskuksella on yhteensä 18 suositusehdotusta Istanbulin sopimuksen toimeenpanon vahvistamiseksi. - Uutiset
3.4.2023 11.00
Hovioikeus vapautti törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 5 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen ja 45.000 euron korvauksiin tuomitun miehen rangaistuksesta sekä kaikesta korvausvelvollisuudestaAsiassa esitetty kirjallinen todistelu ei osoittanut seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuneen, eikä syyte saanut riittävää tukea henkilötodistelusta. Henkilötodistelu koostui keskeisin osin asianomistajan kertomasta, johon liittyi lähinnä ajan kulumisen ja eräiden muiden seikkojen johdosta merkittäviä epävarmuustekijöitä. (Vailla lainvoimaa 3.4.2023) - Uutiset
3.4.2023 10.10
Lausuntotiivistelmä esitysluonnoksesta vaikutusvallan kauppaamisrikoksen säätämiseksi rangaistavaksiOikeusministeriössä valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä ja laiksi rikoslain muuttamisesta oli lausuntokierroksella 13.10.– 25.11.2022. Esitysluonnokseen sisältyi ehdotus rikoslain täydentämisestä vaikutusvallan kauppaamisrikosta koskevalla säännöksellä ja oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottamisesta vaikutusvallan kauppaamisrikokseen. - Uutiset
31.3.2023 14.29
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi ettei vangilla ollut oikeutta syyttömästi vangitun korvaukseenHovioikeus katsoi tuomiossa mainituin perustein, että vankilan johtajan ei näytetty virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttaneen valittajalle korvattavaa vahinkoa. Näyttämättä myös jäi, että valittajan vapautta olisi rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Hovioikeus katsoi, että perusteita tuomita vahingonkorvausta vahingonkorvauslain nojalla ei ollut. Valittaja ei näyttänyt, että hänen vapautensa olisi vankilanjohtajan päätöksen johdosta riistetty lainvastaisesti ja että hän olisi julkisen vallan vastuulla olevan virheen tai laiminlyönnin perusteella menettänyt vapautensa tavalla, jota voidaan pitää perus- ja ihmisoikeutena suojatun henkilökohtaisen vapauden loukkauksena. (Vailla lainvoimaa 31.3.2023) - Uutiset
31.3.2023 12.15
Apulaisoikeuskanslerin sijaiselta huomautus käräjätuomarille: Tekohetkellä säädettyä ankaramman rangaistuksen tuomitseminen ja kokoonpanotietojen puuttuminen tuomiostaApulaisoikeuskanslerin sijainen antoi huomautuksen Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarille, joka oli tuominnut ehdollisen vankeuden ohessa yhdyskuntapalvelua laissa säädettyä enimmäismäärää enemmän. Asia havaittiin oikeuskanslerinvirastossa tehdyssä rangaistustuomioiden tarkastamisessa. - Uutiset
31.3.2023 11.40
Hovioikeus tuomitsi hoiva-avustajana työskennelleen miehen törkeiden raiskausten sijasta perusmuotoisista raiskauksista ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä 2 v 6 kk vankeusrangaistukseen - kysymys myös vastakuulusteluoikeudestaVastaaja (s. 1964) oli epäammattimaisesti ja hoitosuhteen edellyttämän luottamuksen rikkoen käyttänyt vakavasti väärin A:n riippuvaisuutta hänestä. Vastaajan tekoja ei asiassa esitetty huomioon ottaen voitu kokonaisuutena arvioiden kuitenkaan pitää törkeän raiskauksen tunnusmerkistön mukaisessa mielessä erityisen julmina. Vastaajan syyksi kohdissa 1 ja 2 luettujen tekojen oikeudellista arviointia oli siten muutettava. Tekoja oli pidettävä kKO:n syyksi lukemien törkeiden raiskausten sijasta perusmuotoisina raiskauksina. KO:n tuomitsemaa yhteistä rangaistusta (3 v 2 kk) oli alennettava. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen vastaajan suoritettavaksi määrättyjen korvausten (kärsimyksestä 4.000 € + 4 000 €, korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 200 €) osalta kohdissa 1 (raiskaus) ja 2 (raiskaus). Syyte kohdassa 3 (Seksuaalinen hyväksikäyttö) oli hylätty vain vähäisiltä osin. HO katsoi, että KO:n tuomitsema 1 000 € oli oikeudenmukainen korvaus kärsimyksestä vastajan viaksi luetusta menettelystä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei korvausten osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 31.3.2023) - Uutiset
31.3.2023 11.24
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi ettei yhtiölle ollut aiheutettu törkeällä kavalluksella vahinkoaAsiassa oli arvioitava, oliko L syykseen luetulla rikoksella aiheuttanut T Oy:lle sen vahingon, josta T Oy vaati häneltä vahingonkorvausta. (Vailla lainvoimaa 31.3.2023) - Uutiset
30.3.2023 12.01
Oulun yliopiston tutkimus on julkaistu Edilexissä: Joka viidennellä suomalaisen pörssiyhtiön johtoon kuuluvalla on rikostuomioNoin 20 prosenttia suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä on tuomittu rangaistukseen tuomioistuimessa. Tutkijat suosittavat pörssiyhtiön johtotehtäviin valittavan rikostaustan selvittämistä ennen nimitystä. Tutkimuksen aineiston muodostavat suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuosina 2000–2019 toimineet 2201 suomalaista toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä ja hallituksen puheenjohtajaa, joiden joukosta on tunnistettu rikostuomion saaneet henkilöt. Tuomioissa on huomioitu johtohenkilöiden täysi-ikäisinä ensimmäisissä oikeusasteissa saamat rikostuomiot vuodesta 1977 alkaen ennen johtohenkilöuran päättymistä. Tuomioiden lukumäärät on jaoteltu rikosten, henkilön sukupuolen ja yhtiön koon mukaan. Aineisto on saatu yhdistämällä Tilastokeskuksen rekisteriaineistot pörssiyhtiöiden tiedoista, yhtiöiden vastuuhenkilöistä ja käräjäoikeustuomioista. - Uutiset
30.3.2023 11.36
Supon vuosikirja 2022: Venäjän henkilötiedustelu on ajettu ahtaalle SuomessaSuojelupoliisin aloitteesta tehdyt venäläisten tiedustelu-upseerien karkotukset ja viisumien epäämiset heikensivät Venäjän henkilötiedustelua Suomessa. Diplomaattipeitteellä tehtävä henkilötiedustelu on perinteisesti ollut Venäjän tiedustelun päämenetelmä ulkomailla. Venäjä – mutta myös Kiina ja eräät muut valtiot – pyrkivät tiedustelun keinoin keräämään tietoa, jota ne käyttävät omaksi edukseen ja Suomea vastaan. Suojelupoliisi onnistui heikentämään Venäjän henkilötiedustelua Suomessa vuoden 2022 aikana merkittävästi.