Hakutulokset
- Uutiset
17.3.2023 8.44
Suomen pimeät jäteöljymarkkinat: Osa jäteöljystä katoaa päätymättä kierrätykseen – riski ympäristölleYmpäristöministeriö on huolissaan siitä, että kallistunut energian hinta synnyttää Suomeen pimeät jäteöljymarkkinat, joilla öljy päätyy laittomasti poltettavaksi. Väärässä paikassa oleva jäteöljy pilaa vesiä ja maaperää ja polttaminen aiheuttaa päästöjä. Lisäksi menetetään kierrätyksen hyödyt, sillä jäteöljyä voi kierrättää rajattomasti yhä uudelleen voiteluaineiksi. - Uutiset
14.3.2023 11.40
Asianajaja Petri Vesa: Näkökulmia ympäristöoikeudellisiin oikeustapauksiin – Kaivokahnaus (KHO 2023:14)Naapuri alkoi ottaa kaivosta vettä ilman lupaa. Kiista eteni aluehallintovirastoon ja edelleen aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. KHO:n vuosikirjapäätöksen mukaan kyseessä oli vesilain rikkomus. Aluehallintovirasto oli voinut velvoittaa sakon uhalla lopettamaan veden ottamisen. Tapauksessa korkein hallinto-oikeus arvioi yksityisoikeudellista sopimusta ja sen sitovuutta, mikä yleensä kuuluu yleisiin tuomioistuimiin. - Uutiset
7.3.2023 15.25
Valtamerten luonnon monimuotoisuus: maailmanlaajuinen sopimus aavan meren luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden suojelustaUudella yleissopimuksella voidaan perustaa laajoja suojeltuja merialueita aavalle merelle. Niitä tarvitaan, jotta voidaan suojella vähintään 30 prosenttia valtameristä vuoteen 2030 mennessä. - Uutiset
1.3.2023 13.25
Selvitys: Suomalainen elinkeinoelämä ymmärtää luontokadon pysäyttämisen kiireellisyyden – toimia on kuitenkin vahvistettavaYmpäristöministeriö tilaama selvitys tarkastelee elinkeinoelämän kiinnostusta ja valmiutta luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan. Selvityshenkilö Mari Pantsarin mukaan yritysten luontotoimia tulee vahvistaa, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Yritysten jo tekemä ilmastotyö auttaa suuntaamaan toimia myös luontokadon pysäyttämiseen. - Uutiset
1.3.2023 11.10
OTT, rikosoikeuden dosentti Tarja Koskela: Millaisia ovat suojeltuun kulttuuriympäristöön kohdistuvat rikokset Suomessa?Suomessa kulttuuriympäristön suojelu jaotellaan kolmeen osaan: rakennussuojeluun, muinaismuistojen suojeluun ja rakentamisen sääntelyyn. Rikosoikeuden dosentti ja Editan Ympäristörikokset-teoksen toimittaja Tarja Koskela avaa, millaisia suojeltuun kulttuuriympäristöön kohdistuvat rikokset tyypillisesti ovat. - Uutiset
20.2.2023 8.30
AVI: Kolmisopen malmion hyödyntämistä koskeva Terrafame Oy:n lupahakemus on jätetty tutkimattaAluehallintovirasto on jättänyt tutkimatta Terrafame Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen Sotkamossa ja Kajaanissa sijaitsevan Kolmisopen malmion hyödyntämisestä. - Uutiset
17.2.2023 14.59
Valtioneuvoston U-kirjelmä: Valtioneuvosto pääosin myönteinen Euroopan komission ehdotukselle jätevesien käsittelyn tehostamisesta Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen, jossa halutaan tehostaa ravinteiden puhdistamista yhdyskuntien jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla. Uutena avauksena ehdotuksessa esitetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, joka on merkittävin jätevesissä esiintyvien haitallisten mikroepäpuhtauksien lähde, laajennettua tuottajavastuujärjestelmää. Se velvoittaisi tuottajat osallistumaan tietyin edellytyksin mikroepäpuhtauksien jätevesistä poistamisen aiheuttamiin kustannuksiin. - Uutiset
15.2.2023 13.45
Ympäristövakuutuskeskus: Ympäristövahinkojen korvaamiseen uusi rahasto vuonna 2025Uusi laki ympäristövahinkorahastosta hyväksyttiin eduskunnassa vuoden 2022 lopussa. Laki tulee voimaan 1.1.2025, jolloin myös uusi ympäristövahinkorahasto aloittaa toimintansa. Vuoden 2024 loppuun saakka vahingot hoitaa Ympäristövakuutuskeskus (YVK). - Uutiset
15.2.2023 9.09
Helmi-elinympäristöohjelman tuloksia – 2022 oli soiden suojelemisessa ennätysvuosiVuonna 2022 Helmi-ohjelmassa ennallistettiin 6700 hehtaaria soita, mikä ylittää aiemmat ennätysvuodet 2021 ja 2020. Ennallistaminen on keskittynyt pääosin valtion maille ja työstä on vastannut Metsähallitus. Helmi-ohjelmassa eri elinympäristöjen tilaa parannettiin useilla eri toimilla sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Soita suojeltiin 5500 hehtaaria vuonna 2022. Suojeltujen soiden tilaa ja vesitaloutta on parannettu myös luonnonsuojelun ja metsätalouden yhteistyönä ohjaamalla vesiä ojitetuilta alueilta kuivahtaneille soille. Tätä on tehty yhteensä 26 kohteella. - Uutiset
10.2.2023 14.41
Lyijyhaulien käyttö kielletään 15.2.2023 alkaen kosteikkoalueilla – Tukes tarkentaa kosteikkoalueen määritelmääLyijyhauleja ei saa käyttää metsästyksessä kosteikkoalueilla eikä niiden suojavyöhykkeillä 15.2.2023 jälkeen. Kielto perustuu EU:n komission tammikuussa 2021 hyväksymään lyijyhaulirajoitukseen ja se tulee voimaan koko EU:n alueella. Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon on tullut paljon kysymyksiä lyijyhaulikiellosta ja erityisesti kosteikkoalueen määritelmään on kaivattu tarkennusta. Lyijyhaulikiellon tarkoituksena on vähentää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä, joita kosteikkoalueilla ammuttavat lyijyhaulit aiheuttavat. Lyijy on ihmisille ja ympäristölle myrkyllinen raskasmetalli. - Uutiset
10.2.2023 11.41
Talousvaliokunta vahvisti mietinnössään kansallisen turvallisuuden näkökulmaa kaivoslaissaTalousvaliokunnan mietintö (TaVM 41/2022 vp) laiksi kaivoslain muuttamisesta valmistui torstaina 9. helmikuuta 2023. Uudistus vahvistaa vastuullisen kaivostoiminnan edellytyksiä, ympäristövaikutusten huomioon ottamista ja kansallisen turvallisuuden näkökulmaa kaivoslaissa. Uudistuksen taustalla on pitkä valmistelutyö ja muutoksilla pyritään vastaamaan myös eduskunnan Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteesta esittämiin huomioihin. Uudistus liittyy sekä tarpeeseen parantaa ympäristönsuojelun tasoa että varmistaa mineraalien tuotanto yhteiskuntien sähköistyessä. - Uutiset
9.2.2023 9.36
KHO: Veden ottaminen toisen kaivosta edellytti aiemmasta sopimuksesta huolimatta vesilain 4 luvun 4 §:n mukaisen oikeuden perustamistaKorkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus, että veden ottaminen kaivosta oli edellyttänyt aiemmasta sopimuksesta huolimatta vesilain 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisen oikeuden perustamista. Aluehallintovirasto oli voinut siten kieltää vesilain mukaan hallintopakkoa käyttäen vedenoton ja määrätä poistettavaksi vedenottoon liittyvät rakenteet ja laitteet sekä velvoittaa korjaamaan kaivon kannen tai hankkimaan uuden kannen. - Uutiset
6.2.2023 14.33
Ohje vihreän siirtymän hankkeiden etusijasta ympäristö- ja vesitalouslupakäsittelyssä on julkaistuYmpäristöministeriö on julkaissut ohjeet vihreän siirtymän investointeja edistävien hankkeiden etusijasta lupakäsittelyssä. Aluehallintoviraston verkkopalvelusta löytyvät ohjeet on tarkoitettu sekä luvanhakijoille että aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. - Uutiset
1.2.2023 11.15
Asianajaja Petri Vesa: Näkökulmia ympäristöoikeudellisiin oikeustapauksiin – Muutoksenhaku tarkkailusuunnitelmasta (KHO 2023:4)Oikeus tehdä oikaisuvaatimus vesilain mukaisesta tarkkailusuunnitelmasta määräytyi vesilain, ei hallintolain perusteella. Vesilain viittaus hallintolakiin oli jäänyt hivenen epäselväksi, ja pohjaveden tarkkailusuunnitelma palautettiin uudelleen käsiteltäväksi 2,5 vuoden oikeusprosessin jälkeen. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös on esimerkki siitä, kuinka ympäristölainsäädännön rakenne monimutkaistaa lainvalmistelijoiden ja lainsoveltajien työtä. - Uutiset
24.1.2023 12.32
Luonnonvarakeskuksen politiikkasuositus: Metsätalouden vesiensuojelua on tehostettava – ilmastonmuutos kasvattaa ravinnekuormiaVesistöjen suojelua metsätaloudessa on tulevaisuudessa tehostettava, koska ilmastonmuutos lisää vesistöjen ravinnehuuhtoumia. Vesistön suojelua voidaan tukea ottamalla käyttöön luontopohjaisia ratkaisuja kuten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, jota tulisi suosia erityisesti turvemailla. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ilmatieteen laitos ovat tuottaneet OPERANDUM-hankkeessa ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää ilmastonmuutoksen ja äärevien sääolojen vesistöille aiheuttamia riskejä. Muutosten suuruutta ja toimintamahdollisuuksia tutkittiin ja havainnollistettiin Puruveden alueelle perustetussa luontolaboratoriossa. Suositeltavia keinoja metsätalouden tehokkaampaan vesiensuojeluun on listattu tuoreeseen politiikkasuositukseen. - Uutiset
19.1.2023 10.10
KHO: Asianosaisen oikeus tehdä oikaisuvaatimus vesilain mukaisesta tarkkailusuunnitelmasta määräytyi vesilain eikä hallintolain perusteellaVakiintuneen tulkinnan mukaan asianosaisten piiri oli vesilain mukaisissa asioissa katsottu laajaksi. Asianosaisia olivat muun ohella hankkeen arvioidulla vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat. Kun otettiin huomioon A:n kiinteistön sijainti ja se, että tarkkailua tehtäisiin hänen kiinteistöllään, A:ta oli pidettävä sellaisena vesilaissa tarkoitettuna asianosaisena, jolla oli oikeus hakea oikaisua ELY-keskuksen tarkkailusuunnitelmaa koskevaan päätökseen. Hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumottiin ja asia palautettiin aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
18.1.2023 13.45
EU:n juomavesidirektiivi on saatettu osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä: Veden laadusta ja kulutuksesta saa jatkossa paremmin tietoaLainsäädäntömuutokset tulivat voimaan 12.1.2023. Muutokset koskevat useaa eri lakia ja asetusta. Uudistuksen tärkein tavoite on turvata ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ja lisätä veden laadusta tiedottamista. Kansalaiset saavat jatkossa nykyistä enemmän tietoa veden kulutuksestaan ja veden laadusta. Talousvettä toimittavien laitosten on toimitettava asiakkailleen vuosittain tietoja veden kulutuksesta ja hinnasta ilman asiakkaan erillistä pyyntöä. Laitoksen asiakkaan, kuten esimerkiksi taloyhtiön, on välitettävä nämä tiedot talousveden loppukäyttäjille. - Uutiset
16.1.2023 13.40
Opas pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävien jätteiden (POP) tunnistamiseen – pitoisuusrajat ovat muuttuneet ja niitä on sovellettava 10. kesäkuuta 2023 alkaenYmpäristöministeriö on julkaissut oppaan, joka auttaa tunnistamaan pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältäviä jätteitä eli POP-jätteitä. POP-asetuksen jätteitä koskevia pitoisuusrajoja on juuri uudistettu. Muutoksia on sovellettava jätteiden käsittelyssä 10.6.2023 alkaen. Oppaassa käsitellään rakennusten purkujätteiden, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, romuajoneuvojen, tekstiilijätteiden, sammutusvaahtojen, valokuvaustuotteiden sekä jätteiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvien jätteiden sisältämiä POP-yhdisteitä. Lisäksi oppaassa käydään läpi EU:n POP-asetuksen ja kansallisen jätelainsäädännön keskeisimmät POP-jätteitä ja niiden käsittelyä koskevat velvoitteet. - Uutiset
11.1.2023 13.27
Luke: EU:n ennallistamisasetusehdotuksen luontotyyppi- ja turvemaatavoitteiden vaikutukset SuomessaLuonnonvarakeskus on arvioinut luonnon ennallistamista koskevan Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksen vaikutuksia Suomessa. Arvion mukaan luontotyyppien ennallistamistoimet koskisivat 2–6 miljoonaa hehtaaria ja tarkoittaisivat 13–19 miljardin euron toimenpidekustannuksia vuoteen 2050 mennessä. Ehdotuksen mukaisen turvepeltojen ennallistamisen ei odoteta heikentävän ruokaturvaa. Selvitys on maa- ja metsätalousministeriön tilaama työ. - Uutiset
9.1.2023 14.00
Raja-arvoja elintarvikkeiden PFAS-yhdisteiden pitoisuuksilleEuroopan komissio on julkaissut raja-arvot elintarvikkeiden suurimmille sallituille perfluorattujen yhdisteiden eli PFAS-yhdisteiden pitoisuuksille. Raja-arvoja on sovellettu 1. tammikuuta 2023 alkaen. PFAS-yhdisteitä voi päätyä elintarvikkeisiin maaperästä, vedestä, eläinten rehusta ja elintarvikkeiden valmistukseen sekä kuljetukseen käytetyistä laitteistoista ja pakkausmateriaaleista.