Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
13.10.2020 12.15
Neuvosto hyväksyi päätelmät kausityöntekijöiden ja muiden liikkuvien työntekijöiden työ- ja elinolojen parantamisestaNeuvoston hyväksymissä päätelmissä todetaan, että kausityöntekijät ja liikkuvat työntekijät eri puolilla EU:ta ovat usein alttiita epäsuotuisille työ- ja elinoloille ja hyväksikäytölle, eikä heille anneta riittävästi tietoa vastuista ja oikeuksista. Covid-19-pandemian aikana jotkin näistä ongelmista ovat kärjistyneet ja tulleet entistä näkyvämmiksi. Samalla neuvosto tunnustaa, että kausityöntekijät ja muut liikkuvat työntekijät ovat antaneet merkittävän panoksen sisämarkkinoiden toimintaan myös meneillään olevan kriisin aikana. - Uutiset
15.10.2020 12.00
HTP-arvot 2020 -julkaisu kokoaa työpaikan ilman epäpuhtauksille asetetut arvotSTM on päivittänyt julkaisun työpaikan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (HTP). HTP-arvot 2020 korvaa aiemman, vuonna 2018 ilmestyneen julkaisun. - Uutiset
20.10.2020 8.24
Harmaan talouden selvityksiä: Ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus johtaa harvoin tuomioonVerohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksestä nousi kolme keskeistä havaintoa. Ensinnäkin ulkomaalaisten alipalkkaus on Suomessa osittain kriminalisoitu, vaikka asiasta ei olekaan erillistä rikoslain pykälää. Toisekseen alipalkkaustapauksista oikeuteen päätyy vain "jäävuoren huippu": oikeustapausten määrä on erittäin vähäinen, rangaistukset lieviä ja korvauskäytäntö hyvin vaihtelevaa. Kolmantena havaintona on se, että viranomaisten keinot puuttua alipalkkaukseen ovat puutteelliset. - Uutiset
22.10.2020 8.30
Kaksi sakkotuomiota asbestille altistamisestaKeski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 16.10.2020 rakennuttajan ja pääurakoitsijan edustajan 8 päiväsakon suuruisiin sakkorangaistuksiin asbestityötä koskevien työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 10.30
Työntekijälle hengenvaaralliset vammat sähköiskusta - yhtiölle voitiin tuomita 30 000 euron yhteisösakko työturvallisuusrikoksestaTapauksessa suurjännitekojeisto oli ollut yllättäen jännitteinen ja asianomistaja oli saanut voimakkaan sähköiskun astuessaan jännitteisen kokoojakiskon päälle. Osuma oli aiheuttanut valokaaren ja asianomistaja oli kaatunut kokoojakiskojen päälle. Asianomistaja oli saanut toisen sähköiskun. Asianomistajan vammat olivat olleet hengenvaarallisia. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan lisäyksillä KO:n lopputuloksen siitä, ettei yhteisösakkoon tuomitsemista ollut pidettävä kohtuuttomana ja että sen tuomitsematta jättämiselle ei ollut perusteita sekä yhteisösakon rahamäärästä. Asiassa ei ollut ilmennyt aihetta muuttaa KO:n ratkaisua tältä osin. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 14.30
Hovioikeuskin hylkäsi ahtaajana työskennelleen korvausvaatimukset työtapaturman aiheuttamista vahingoista - tuomio oli erimielinen oikeudenkäyntikulujen osaltaHO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty, että vastaajayhtiö olisi laiminlyönyt työturvallisuusvelvoitteitaan ja että kantajan työtapaturma olisi seurausta yhtiön työturvallisuusvelvoitteiden laiminlyönnistä kantajan kanteessa ja sen perusteissa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi kanne oli hylättävä. Koska HO oli hylännyt kantajan kanteen, asiassa ei ollut aihetta lausua kantajalle niskaretkahduksesta aiheutuneesta vammasta eikä sen haittaluokasta enemmälti. Lisäksi HO totesi, että lääketieteellisiä seikkoja oli käsitelty VakO:n ratkaisussa 25.9.2012 nro 3307. Näillä perusteilla aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. HO katsoi, että ottaen erityisesti huomioon asian erittäin suuren merkityksen pysyvästi työkyvyttömäksi jääneelle kantajalle sekä hänen ja yhtiön väliset varallisuuserot kantajan yhtiölle maksettavia oikeudenkäyntikuluja oli kohtuullistettava sekä käräjä- että hovioikeudessa yhdellä kolmasosalla. Kantajan yhtiölle KO:ssa maksettavat oikeudenkäyntikulut alennettiin 45.636,03 euroon KO:n tuomitsemine korkoineen. HO:n osalta kantaja velvoitettiin korvaamaan yhtiölle oikeudenkäyntikulut 29.794,49 eurolla viivästyskorkoineen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli asiassa muutoin samaa mieltä kuin HO:n enemmistö, mutta velvoitti kantajan suorittamaan yhtiölle oikeudenkäyntikuluja HO:ssa 23.000 euroa HO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 15.00
Vasta hyvin lyhyen ajan vastuuasemassa olleen yksikönpäällikön ei katsottu tuomitsemiskynnyksen ylittävällä tavalla laiminlyöneen valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista yhtiön työmailla - hovioikeus hylkäsi syytteen työturvallisuusrikoksestaVastaaja oli ollut KO:n toteamalla tavalla 1.10.2017 lukien sellaisessa asemassa, että hän oli ollut yhtiössä vastuussa työmaiden työturvallisuudesta ja siitä, että työmailla noudatetaan työturvallisuutta koskevia määräyksiä. Hän oli kuitenkin ollut vasta hyvin lyhyen ajan tuossa vastuuasemassa kun syytteessä mainitut 19.10., 20.10. ja 23.10.2017 työsuojelutarkastuksissa havaitut puutteet oli todettu. Asiassa ei ollut myöskään käynyt ilmi, etteikö hän olisi 1.10.2017 lukien ryhtynyt valvomaan työturvallisuusmääräysten noudattamista yhtiön työmailla ja heti ryhtynyt toimenpiteisiin havaitsemiensa puutteiden korjaamiseksi. HO katsoi sanotut seikat huomioon ottaen, ettei asiassa ollut näytetty, että vastaaja olisi tuomitsemiskynnyksen ylittävällä tavalla laiminlyönyt valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista yhtiön työmailla. Syyte työturvallisuusrikoksesta oli vastaajaa vastaan kohdistettuna tämän vuoksi hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
26.10.2020 9.30
Sakko ja yhteisösakko määräysten vastaisesta kääntöpöydästäKanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 22.10.2020 metallialan yrityksen tuotantopäällikön työturvallisuusrikoksesta 20 päiväsakon sakkorangaistukseen. Työantajayritys tuomittiin samalla 10 000 euron yhteisösakkoon. (Vailla lainvoimaa 26.10.2020) - Uutiset
28.10.2020 13.33
Kattotuolien puutteellinen tuenta johti työtapaturmaan ja sakkoihin työturvallisuusrikoksestaKanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi rakentamiseen erikoistuneen yrityksen toimitusjohtajana ja vastaavana työnjohtajana toimineen työturvallisuusrikoksesta 20 päiväsakkoon. Tuomio liittyi Forssassa 7.9.2018 tapahtuneeseen työtapaturmaan, jossa rakennettavana olevan hallin kattotuolit putosivat maahan ja yksi työntekijöistä loukkaantui. Kattotuolien asennuksessa oli tapahtunut laskuvirhe ja yksi ylimääräiseksi luultu kattotuoli jouduttiin siirtämään toiseen paikkaan. Kun kattotuolia nostettiin, se osui toisiin kattotuoleihin aiheuttaen dominoefektin, jonka seurauksena lähes kaikki kattotuolit kaatuivat ja putosivat maahan. - Uutiset
30.10.2020 9.30
Turkistarhalla asuvan tai työskentelevän henkilön covid-19 -taudista pitää ilmoittaa vastedes eläinlääkintäviranomaisilleTartuntataudeista annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:ää muutettiin torstaina (29.10.) lisäämällä siihen uusi covid-19-tautia koskeva kohta. Asetuksen muutos tulee voimaan 1. marraskuuta 2020. - Uutiset
30.10.2020 13.29
Työntekijöiden suojelua työhön liittyvien biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta ajanmukaistetaan ja tehostetaan kahdella säädösmuutoksellaValtioneuvosto antoi torstaina (29.10.) asetuksen, jolla muutettiin työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annettua valtioneuvoston asetusta. Lisäksi STM antoi uuden asetuksen biologisten tekijöiden luokituksesta. Säädösmuutoksilla pannaan Suomessa täytäntöön komission direktiivit 2019/1833 ja 2020/739, joilla muutettiin biologisia tekijöitä koskevaa direktiiviä 2000/54/EY. Asetukset tulevat voimaan 15. marraskuuta 2020. - Uutiset
2.11.2020 10.17
Aluehallintoviraston rahanpesun ilmoituskanava otetaan käyttöön 2.11.2020Uuden kanavan kautta voi ilmoittaa epäillystä rikkomuksesta, joka liittyy elinkeinonharjoittajien rahanpesulain velvoitteisiin. Ilmoituksen voi jättää nimettömänä. Rahanpesulain mukaan aluehallintovirastolla täytyy olla järjestelmä, jonka kautta se voi vastaanottaa ilmoituksia. - Uutiset
2.11.2020 13.54
Työnantajalle 1 000 euron yhteisösakko työturvallisuusmääräysten rikkomisesta räystäslautojen vaihtotyössäTyötapaturmassa loukkaantunut työntekijä oli yhdessä työparin kanssa vaihtamassa räystäslautoja. He olivat käyttäneet työtasonaan lautanippua ja kulkivat työtasolle nojatikkailla. Loukkaantunut kirvesmies astui nojatikkaita kiivetessään ilmeisesti puolien väliin ja kaatui. KO totesi, että asiassa oli perusteet yhteisösakon tuomitsemiselle, sillä yhtiön toiminnassa ei ollut noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. KO katsoi näytetyksi, ettei työnantaja ollut arvioinut vaaroja tai ainakaan kertonut näistä työntekijöille, eikä työnantaja ollut edellyttänyt, että työssä käytetään oikeita työvälineitä. Työnantaja ei KO:n mukaan ollut ohjeistanut ja valvonut työtä, eikä ollut puuttunut havaitsemiinsa puutteisiin nojatikkaiden käytössä. (Vailla lainvoimaa 2.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 11.15
Hovioikeus: Työntekijän yhteydenotto Aluehallintovirastoon oli ollut toimenpide, joka oli johtanut työntekijän irtisanomiseen - perusteettomasti irtisanotulle työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitystä syrjinnästäHO:ssa oli kantajan valituksen johdosta kyse siitä, oliko kantaja irtisanottu siksi, että hän oli turvautunut työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ja oliko hänen työsuhteensa päättäminen tosiasiassa ollut yhdenvertaisuuslain tarkoittama vastatoimi. Ratkaistavana oli myös TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määrä ja TSL 12 luvun 3 §:n mukainen korvausten yhteensovittaminen työttömyysetuuksien kanssa. Lisäksi HO:ssa oli kyse siitä, oliko asiassa perusteita määrätä yhtiö suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä ja jos näin katsottiin olevan, kyse oli myös hyvityksen määrästä. HO katsoi, että yhtiö oli irtisanonut kantajan TSL 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla kielletyllä perusteella, sillä turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ei voitu pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena. Yhtiö ei myöskään ollut varannut kantajalle TSL 9 luvun 2 §:ssä tarkoitettua kuulemistilaisuutta. Yhtiö ei ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa. Yhtiö oli näin ollen velvoitettava suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä. HO korotti kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta viittä kuukautta vastaavan palkan määrällä korvauksena kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta. Hyvitys ja aineettomasta vahingosta tuomittu korvaus perustuivat samaan loukkaukseen. Siten työsopimuslain mukainen korvaus vähensi hyvityksestä tuomittavaa hyvityskorvausta. HO arvioi kohtuulliseksi hyvityksen määräksi 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 7.30
Asbestipurkutyö johti sakkoihin ja rikoshyödyn menettämiseenKO katsoi, ettei asbestipurkutyön suorittaja ollut noudattanut työturvallisuusmääräyksiä, kun se oli käyttänyt purkutyömenetelmänä kokonaisena irrottamista myös sellaisiin materiaaleihin, joihin tämä menetelmä ei tässä tapauksessa soveltunut. KO:n mukaan muovimaton ja sen yhteydessä olleen tasoitteen, seinävinyylilaattojen ja putkieristeen poistaminen olisi tullut tehdä osastointimenetelmää noudattaen, koska asbestikartoituksen mukaan niihin oli liittynyt varteenotettava vaara pölyämisestä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 13.00
Työntekijä putosi työskentelypukin päältä – toimitusjohtajalle sakkojaTapauksessa työntekijä oli noussut kuorma-auton lavalla reilu kaksi metriä korkealle kävelysillalle. Viimeistä seinäbetonielementtiä nostettaessa elementti osui poikittain kävelysiltaan. Osuman seurauksena työntekijä horjahti ja putosi kuorma-auton lavalle. Putoamissuojausta kyseisen työvaiheen aikana ei ollut järjestetty. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
12.11.2020 12.00
Työskentelytaso petti – vastaavalle työnjohtajalle sakkoja työturvallisuusrikoksestaItä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi vastaavan työnjohtajan 20 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. KO:n mukaan vastaavan työnjohtajan velvollisuutena oli huolehtia tason turvallisesta käytöstä, ohjeistuksen riittävästä ja selvästä konkretisoinnista sekä työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä työhön ja turvallisuuteen samoin kuin turvallisten työtapojen käytön valvonnasta. Vastaava työnjohtaja oli ollut asemansa perusteella vastuussa työturvallisuusvelvoitteiden noudattamisesta. (Lainvoimainen) - Uutiset
17.11.2020 16.00
Sairaanhoitajia uhkaillut vanhusten palvelutalon johtaja tuomittiin kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjinnästä 45 päiväsakon rangaistukseen - vanhainkotiyhdistykselle 4 000 euron yhteisösakkoVastaaja oli mm. uhannut nylkeä sairaanhoitajan elävältä, jos sairaanhoitaja puhuu jotakin AVI:lle. Vastaaja oli vienyt työntekijän saunan pukuhuoneeseen yrittäen keskustelun avulla painostaa työntekijän kertomaan AVI:n tarkastajille pavelutalosta haluamallaan tavalla. Työntekijä oli yhdessä toisen sairaanhoitajan kanssa tehnyt sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen kaupungille liittyen palvelutalon hoitajamitoitukseen ja asukkaiden karkaamisiin sekä nostanut esille työpaikalla havaitsemiaan epäkohtia. Tämän johdosta työntekijälle oli annettu kaksi varoitusta 17.10. ja 2.12.2016 pääosin tai ilman perusteltuja, todellisia syitä. Toista sairaanhoitajaa vastaaja oli uhannut kuristamisella liittyen siihen, mitä työntekijä oli mahdollisesti kertonut AVI:lle palvelutalosta. Työntekijä oli irtisanottu 13.12.2016 ilman varoitusta sekä pääosin tai ilman asiallisia ja painavia perusteita. Yhdistykselle aiheutunut kielteinen julkisuus ja tapahtuneen vaikutus yhdistyksen taloudelliseen asemaan eivät tässä tapauksessa olleet riittäviä perusteita jättää yhteisösakkoa tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 14.26
Hallituksen esitys: Työtehtäviin liittyvä laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksiHallitus esittää, että laiton uhkaus säädetään virallisen syytteen alaiseksi, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Esityksen mukaan syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön esimerkiksi asiakaspalvelu- tai hallintotehtävissä, terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä, kaupallisessa työssä, opetustehtävissä tai oikeus- ja poliisihallinnossa. Säännös koskisi myös muun muassa tutkijoihin, toimittajiin tai taiteilijoihin kohdistuvaa uhkailua. Merkitystä ei olisi sillä, onko laiton uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. - Uutiset
20.11.2020 15.24
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti työturvallisuusrikosjutun oikeudenkäyntikuluratkaisussaan - riittävänä ei ollut pidettävä sitä, että vastaajayhtiö oli itse toimittanut sähköpostitse vaatimuksensa tiedoksi vakuutusyhtiölleVakuutusyhtiö oli velvoitettu suorittamaan Vastaaja Oy:lle oikeudenkäyntikuluista 10.825,00 euroa ja kuluista 70,00 euroa, eli yhteensä 10.895,00 euroa. HO katsoi, että KO:n olisi tullut varata pääkäsittelystä poissa olleelle vakuutusyhtiölle tilaisuus lausua Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikulujen määrää koskevasta vaatimuksesta. Riittävänä ei ollut pidettävä sitä, että Vastaaja Oy oli itse toimittanut sähköpostitse vaatimuksensa tiedoksi vakuutusyhtiölle. Koska KO oli laiminlyönyt vakuutusyhtiön kuulemisen Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta, estettä vakuutusyhtiön vaatimuksen tutkimiselle HO:ssa ei ollut. Vakuutusyhtiön Vastaaja Oy:lle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennettiin 8.000 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020)